SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUU- TON SEURANTA

2 SAARIJÄRVEN RAHKOLA LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA Päivämäärä 02/12/2013 Laatija Tarkastaja Kuvaus Saara Kattainen Joonas Hokkanen Linnuston syysmuuton seuranta Saarijärven Rahkolassa Viite Kannen kuva: Koppeloita (Tetrao urogallus) Saarijärvellä. Kuvat: Saara Kattainen

3 LINNUSTON SYYSMUUTON SEURANTA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LASKENTAMENETELMÄT 1 3. TULOKSET Huomionarvoiset lajit Lajikohtainen tarkastelu 5 4. YHTEENVETO 5 LÄHTEET 6

4 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään Saarijärven Rahkolan tuulivoimahankkeen syysmuutonseurannan tulokset. Seuranta suoritettiin syyskuussa Saarijärven Rahkolan suunnittelualue sijaitsee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa, Keski- Suomen maakunnassa Kokkolantien (13) ja Kannonkoskentien (648) välissä (Kuva 1-1). Selvityksen on laatinut MMM Saara Kattainen Ilmatar Windpower Oyj:n toimeksiannosta. Kuva 1-1. Saarijärven Rahkolan suunnittelualue. 2. LASKENTAMENETELMÄT Rahkolan syysmuuton seuranta toteutettiin syyskuussa Muuttoa seurattiin täysipäiväisesti kaiken kaikkiaan viitenä päivänä ( ). Lisäksi maanantai-iltapäivänä saavuttaessa Saarijärvelle (matkalla majoitukselle), käytiin suunnittelualueella samalla muuttolinnustoa tarkkaillen. Seuranta toteutettiin suunnittelualueelta käsin. Alueella ei ole hyvin suunnittelualueen

5 1-2 kattavaa näköalapaikkaa, joten havaintopaikaksi valittiin alueet, joilta oli mahdollisimman hyvä näkyvyys. Valituilla havaintopisteillä oli tehty päätehakkuu, joten pienialaisesti puustoa ei ollut tarkkailun tiellä. Valtaosa seurannasta tehtiin havaintopisteeltä 1. Seurannassa käytettiin välineinä kiikareita (Nikon Monarch 842), sekä järjestelmäkameraa, jossa 300mm f4 kiinteä objektiivi ja 2 telejatke (Canon). Seuranta suoritettiin valoisaan muuttoaikaan, seurantajakson asettuen aikavälille klo Yhtenä aamuna (28.9) seuranta aloitettiin aiemmin mahdollista vesilintumuuttoa silmällä pitäen. Muutonseuranta pyrittiin ajoittamaan kurki- ja hanhimuuton huippuun. Parhaan seurantaajankohdan päättämiseksi käytettiin apuna Tiira-lintutietopalvelua ( Kuva 2-1. Syysmuutonseurannan havaintopisteet. Laajin näkyvyys oli havaintopisteellä 1.

6 TULOKSET Keski-Suomen korkeudella kurki- ja hanhimuutto tapahtui pääasiassa yhden aamupäivän aikana maanantaina Myös laulujoutsenia muutti 23. päivä. Muutonseuranta suunnittelualueella aloitettiin iltapäivällä Suunnittelualueella ei seurantaviikon aikana havaittu hanhia, kurkia tai joutsenia. Muutonseurantaviikolla tehtiin havaintoja vajaan kahdenkymmenen linnun parvista (kurki, valkoposkihanhi) Kannonkosken kylän päällä (n. 30 km suunnittelualueesta loivasti koilliseen) aamuisin matkalla havaintopaikalle. Linnut liikkuivat melko matalalla (alle 100 m) suuntana kaakko. Lisäksi kurkia, joutsenia ja hanhia havaittiin lepäilemässä Kokkolan tien varrella olevilla pelloilla (välillä Saarijärvi-Humppi) iltapäivisin suunnittelualueelta poistuttaessa. Kaikista suunnittelualueella havaituista lajeista osa oli paikallisia, osa muuttavia. Seurannassa havaittiin myös lajeja, joilla vain esimerkiksi nuoret linnut muuttavat tai muutto on talven sääolosuhteista riippuvainen. Tässä on listattuna kaikki suunnittelualueella syysmuutonseurannan yhteydessä havaitut lajit. Lajilista ei siten ole kattava esitys paikallisen lintulajiston osalta. Suunnittelualueella ei havaittu petolintumuuttoa. Koko havaintoaikana suunnittelualueella lensi havaintopisteen 1. poikki länteen yksi varpushaukka (Accipiter nisus). Muuttolintuja havaittiin suunnittelualueella lähinnä pieninä parvina ja havaitut muuttavat linnut olivat pääsääntöisesti rastaita (valtaosa mustarastaita), viherpeippoja, tiklejä, vihervarpusia, peippoja ja järripeippoja. Paikallisista linnuista alueella havaittiin eritoten metsäkanalintuja. Yleisimmin tavattiin metsoja (useita päivässä), sekä koppeloita että metsokukkoja. Myös teeriä ja pyitä havaittiin alueella säännöllisesti. Sää oli pääsääntöisesti kolea, mutta vain yhtenä päivänä sateinen ja räntäinen. Lämpötila pysytteli nollan ja +6 ºC asteen välillä. Tarkkailuaikana vallitsi pohjoistuuli. Laji Tieteellinen nimi Hömötiainen Parus montanus Isokäpylintu Loia pytyopsittacus Isolepinkäinen Lanius ecubitor Järripeippo Fringilla montifringilla Korppi Corvus cora Käpytikka Dendrocopos major Metso Tetrao urogallus Mustarastas Turdus merula Närhi Garrulus glandarius Palokärki Dryocopus martius Peippo Fringilla coelebs Punarinta Erithacus rubecula Pyy Tetrastes bonasia Rastas Turdidae Räkättirastas Turdus pilaris Sinisorsa Anas platyrhynchos Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Teeri Tetrao tetri Tikli Carduelis carduelis Varis Corvus corone corni Varpushaukka Accipiter nisus Viherpeippo Carduelis chloris Vihervarpunen Carduelis spinus Taulukko 3-1. Kaikki syysmuutonseurannan aikana suunnittelu-alueella havaitut lajit, myös paikalliset linnut.

7 1-4 Laji Muuttolintu Paikkalintu Hömötiainen Isokäpylintu Isolepinkäinen Järripeippo Korppi Käpytikka Metso Mustarastas Närhi Palokärki Peippo Punarinta Pyy Rastas Räkättirastas Sinisorsa Sinitiainen Talitiainen Teeri Tikli Varis Varpushaukka Viherpeippo Vihervarpunen = laji on pääasiassa muuttava/paikallinen Taulukko 3-2. Suunnittelualueella havaituista lajeista osa oli paikallisia, osa muuttavia. Seurannassa havaittiin myös lajeja, joilla vain esim. nuoret linnut muuttavat tai muutto on talven sääolosuhteista riippuvainen. 3.1 Huomionarvoiset lajit Syysmuuton seurannassa havaittiin viisi huomionarvoista lajia (isokäpylintu, metso, palokärki, pyy ja teeri). Lintudirektiivin liitteen I lajit (D) Euroopan Unionin lintudirektiivi on annettu vuonna Direktiivin tarkoitus on suojella Euroopan unionin alueen luonnonvaraisia lintuja, erityisesti muuttolintujen sekä kansainvälisesti arvokkaiden kosteikkoalueiden suojelua. Tietyille lintulajeille on asetettu erityisiä lajikohtaisia suojeluvelvoitteita. Nämä lajit on mainittu direktiivin liitteessä I. Direktiivilajeja Rahkolassa tavattiin neljä: metso, palokärki, pyy ja teeri. Silmälläpidettävät lajit (NT) Silmälläpidettävät lajit eivät ole Suomessa vielä uhanalaisia, mutta lajien pesimäkantojen vähenemisen vuoksi lajien esiintymistä tarkkaillaan. Suunnittelualueella tavattiin silmälläpidettävät metso ja teeri. Suomen erityisvastuulajit (EVA) Suomen erityisvastuulajit ovat Euroopan laajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lintuja, joiden levinneisyys on EU:ssa keskittynyt Suomen alueelle. Lajien säilymisellä Suomessa voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Erityisvastuulajeista alueella tavattiin: isokäpylintu, metso ja teeri.

8 1-5 Laji Tieteellinen nimi IUCN Direktiivilaji EVA Isokäpylintu Loia pytyopsittacus LC X Metso Tetrao urogallus NT X X Palokärki Dryocopus martius LC X Pyy Tetrastes bonasia LC X Teeri Tetrao tetri NT X X Kuva3-3. Syysmuutonseurannan aikana havaitut huomionarvoiset lajit (direktiivilajit ja Suomen erityisvastuulajit) sekä niiden uhanalaisuus-status. 3.2 Lajikohtainen tarkastelu Isokäpylintu (Loia pytyopsittacus) LC, EVA Isokäpylintu on männyn siementen syöntiin erikoistunut lintu, jota tavataan melko suppealla Norjasta Länsi-Venäjälle ulottuvalla vyöhykkeellä. Suomessa lajia tavataan lähes koko maassa. Lajille ominaista ovat selkeät kannanvaihtelut siemensatojen mukaan. Isokäpylintu on luokiteltu elinvoimaiseksi, mutta valtaosa sen kannasta pesii Suomessa. Täten se on Suomen erityisvastuulaji. Suunnittelualueella tavattiin isokäpylintu kahdesti. Metso (Tetrao urogallus) NT, D, EVA Metso käyttää elinympäristönään monipuolisesti erilaisia havu- tai sekametsiä kankaineen ja rämeineen. Tyypillistä metsolle on se, että eri ikävaiheissa ja vuodenaikoina sen elinympäristövaatimukset ovat erilaisia (vrt. soidinpaikka, poikueympäristö). Yhtenäiset metsäalueet ovat metson menestymisen kannalta olennaisia. Suunnittelualueella tavattiin useita metso-yksilöitä päivittäin, sekä koiraita että koppeloita. Palokärki (Dryocopus martius) D Palokärki suosii vanhoja havumetsiä eritoten mäntymetsiä, mutta pesii myös talousmetsissä. Pesä kaiverretaan yleensä haapaan tai mäntyyn. Palokärkien reviiri on usein hyvin laaja ja todennäköisesti havaintopaikka on vain pieni osa havaitun parin reviiriä. Suunnittelualueella tehtiin yksi palokärki-havainto. Pyy (Bonasa bonasia) D Pyy on Suomessa yleinen pesimälaji lähes koko maassa. Pyy on tyypillisesti kuusimetsien laji ja yhdistetään usein vanhoihin metsiin. Pyyn kannat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana taantuneet, vaikkakaan eivät siinä määrin kuin metso ja teeri. Pesimäkannan on arvioitu kuitenkin pienentyneen noin 60 %:a 1960-luvun lopulta 90-luvulle. Syynä tähän pidetään metsärakenteen muutosta ja liian runsasta metsästystä. Viimeiset parikymmentä vuotta pyyn pesimäkanta on kuitenkin ollut vakaa ja taantumista ei ole ollut havaittavissa. Suunnittelualueella tehtiin useita pyy-havaintoja. Teeri (Tetrao tetri) NT, D, EVA Teeri viihtyy monenlaisissa metsäympäristöissä, mutta suosii erilaisia valoisia reunavyöhykkeitä, kuten soiden ja hakkuuaukeiden reunamat. Teeren pesintää on vaikea varmistaa, koska pesät ovat hyvin piilossa ja naaras nousee munien päältä lentoon vasta, kun häiriötekijä on lähellä. Suunnittelualueella havaittiin useita teeri-yksilöitä useana päivänä. 4. YHTEENVETO Syysmuutonseuranta toteutettiin Saarijärven Rahkolan alueella viikolla 39. Seurannan tarkoituksena oli saada informaatiota suunnittelualueen päältä mahdollisesti muuttavista kurjista ja hanhista ja muista muuttolinnuista. Kurkien ja hanhien päämuutto tapahtui aamupäivän aikana. Suunnittelualueella ei havaittu seurantajaksolla lainkaan hanhia tai kurkia. Sen sijaan alueen läheisyydessä n. 31 kilometrin päässä Kannonkoskella havaittiin aamuisin kaakkoon suuntaavia muutaman kymmenen kurjen parvia. Lisäksi suunnittelualueen länsipuolella Kokkolantien varressa pelloilla havaittiin iltapäivisin sekä kurkia, laulujoutsenia että hanhia. Näiden lintujen ei kui-

9 1-6 tenkaan havaittu lentävän suunnittelualueen poikki siellä muuttoa tarkkailtaessa. Tämän syysmuuton seurannan aikana havaitun muuton perusteella suunnittelualue ei sijaitse merkittävien muuttoreittien varrella. Havaittu syysmuutto Rahkolan alueella koostui pääasiassa vajaan parin kymmenen linnun rastasparvista (lähinnä musta- ja räkättirastas) ja peippoparvista (järri-, viherpeippo ja peippo). Suunnittelualueella havaittiin useita koppeloita ja metsokukkoja, teeriä ja pyitä. Tämä antaa viitettä alueella mahdollisesti keskimääräistä tiheämmästä metsäkanalintupopulaatiosta. Kuva4-1. Syysmuutonseuranta Saarijärven Rahkolan maisemissa. LÄHTEET Koskimies P. & Väisänen R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo.143 s. Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Internet-viitteet: ( )