TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013

TALOUSARVIO 2010 TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 Hyväksytty kv 14.12.2009

Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 1 Talousarvion yleisperustelut 2 Yleinen taloudellinen tilanne 2 Kuntatalouden näkymät vuosina 2009-2010 3 Varkauden kaupunkistrategia 7 Varkauden kaupungin tilanne 11 Yleistä 11 Varkauden kaupungin taloustilanne 14 Talousarvio ja taloussuunnitelma 14 Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2016 16 Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2010 2013 17 Lautakuntien talousarviot perusteluineen / Käyttötalousosa 27 Kaupunginvaltuusto 27 Tarkastuslautakunta 29 Kaupunginhallitus 31 Keskusvaalilautakunta 32 Konsernihallinto 33 Sosiaali- ja terveyslautakunta 45 Sivistyslautakunta 64 Tekninen lautakunta 87 Jätehuolto 101 Vesihuolto 104 Investoinnit 2010-2013 107 Esitettyjen investointien perustelut 110 Talousarvio 2010 lautakunnittain / toimialoittain 141 Taloussuunnitelma 2010 2013 142 Käyttötalouden talousarviorakenne 1.1.2009 143 Rahoituserät 144 Rahoituslaskelma 146 Palvelustrategian henkilöstösuunnitelma 147 Suunnitelmapoistojen perusteet 148 Soisalon työterveys liikelaitos 149 Konserniyhteisöt 151

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2010 talousarviota voi luonnehtia palvelut turvaavaksi talousarvioksi. Kaupungin peruspalveluja ei heikennetä ja niiden laatu pyritään pitämään vähintään nykyisellään. Talousarvion painopisteitä ovat oikea hoidon porrastus, kotiin annettavat palvelut, lasten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevä tukeminen sekä rakenteellisten muutosten saattaminen päätökseen ennen kaikkea sairaalassa. Varkauden taloutta on laitettu kuntoon kaupunginvaltuuston vuonna 2007 hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Suuri osa ohjelmassa sovituista asioista on jo laitettu täytäntöön. Ne ohjelmassa sovitut asiat, joita ei ole vielä pantu täytäntöön, tulevat tehdyiksi ensi vuoden aikana. Yhteenvetona voidaan todeta, että aikaisemmilta vuosilta kertynyt alijäämä on saatu supistumaan merkittävästi eli vajaaseen kahteentoista miljoonaan euroon. Kaupungin organisaatioja palvelurakenne on myllätty uuteen asentoon. Henkilöstön määrä on laskenut vajaassa neljässä vuodessa 1828:sta 1497:ään. Vuonna 2010 henkilöstömäärä pienenee vielä 47:llä. Kaupungin toimintamenojen kasvu on pystytty pitämään pienenä, ja se on ollut enintään puolet kaupunkien keskimääräisestä toimintamenojen kasvusta. Ohjelman toteutus ei olisi ollut mahdollista ilman päättäjien sitoutumista tehtyihin päätöksiin. Myös henkilöstöltä on vaadittu venymistä, epävarmuuden sietämistä ja uuden opettelua. Tehty työ ei ole mennyt hukkaan. Niiden tehosta kertoo jotakin se, että jos verotulokehitys olisi ollut se, mitä ohjelmaa tehtäessä arvioitiin, niin meillä olisi ensi vuonna käytettävissä lähes kolmen veroprosenttiyksikön verran enemmän tuloja, kuin miltä nyt näyttää. Talouden taantuma näkyy ennen kaikkea juuri verotulojen rajuna pienenemisenä. Tänä vuonna niiden arvioidaan laskevan yli viisi prosenttia ja ensi vuonna sama kehitys jatkuu. Kysymys on yli veroprosenttiyksikön laskusta molempina vuosina. Koska kuntien talouden ennustetaan elpyvän erittäin hitaasti ja vievän useita vuosia, talouden tasapainottaminen vaikeutuu huomattavasti. Varkauden kohdalla kysymys on ennen kaikkea siitä, miten pystymme saamaan riittävästi tuloja palvelujen turvaamiseksi. Tärkeintä on sittenkin turvata kuntalaisille hyvät peruspalvelut myös jatkossa. Siksi ei olekaan varmaa, saadaanko talous tasapainoon edes vuoteen 2016 mennessä, kuten kaupunkistrategiassa asetettiin tavoitteeksi. Ensi vuonna käynnistyy joka tapauksessa seuraavan talouden tasapainottamisohjelman valmistelu. Erityisen iloinen olen siitä, että tulevana vuonna henkilöstöä ei tarvitse lomauttaa. Sen ansiosta kaupungin omia työllistämistoimia voidaan tehostaa. Kaupunki aikoo panostaa jatkossa myös siihen, että viranomaisten yhteistyöllä työmarkkinatuella olevia voitaisiin saattaa erilaisten aktivointitoimenpiteiden piiriin. Näin toimien pyritään paitsi työllistämään työttömiä, myös alentamaan kaupungin kustannuksia. Elinkeinojen kehittämiseen tulee ensi vuonna merkittäviä lisäresursseja. Niiden avulla pystymme entistä paremmin palvelemaan yrityksiä ja ennen kaikkea luomaan edellytyksiä nykyisten työpaikkojen säilymiselle ja uusien syntymiselle. Olennaisen tärkeää on pystyä vaikuttamaan työttömyyteen ja väestön poismuuttoon. Vaikka ensi vuoden yllä on poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, meillä on kaikki syy katsoa huomiseen luottavaisesti. Toivon, että uhkakuvat nostattavat meissä kaikissa halun näyttää, että tästä selvitään. Sellaiselle yhteishengelle on nyt käyttöä. Hannu Tsupari, kaupunginjohtaja

2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on ollut vuonna 2009 nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna 1991. Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Valtiovarainministeriön 15.9.2009 julkaisemaan suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotantomme supistuu vuonna 2009 6 %. Ennuste vuodelle 2010 perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä vuonna 2010 verrattain heiveröiseksi eli se on vain 0,3 %. Työllisyyskehitys oli vielä vuonna 2008 suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Vuonna 2009 työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja vuonna 2010 työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 %. Työtön työvoima on ennusteen mukaan vuonna 2009 240 000 henkeä ja vuonna 2010 keskimäärin 280 000 henkeä. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna 2010 yli kymmenen prosentin. Kuluttajahintojen vuoden 2008 nopeahko kohoaminen pysähtyi vuonna 2009. Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta.

3 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja 2007* 2008* 2009** 2010** %-muutos Tuotanto (määrä) 4,2 1,0-6,0 0,3 Palkkasumma 5,9 6,8-2,8 0,9 Ansiotaso 3,4 5,6 4,2 3,0 Palkansaajien työpanos 2,0 1,2-6,0-2,0 Inflaatio 2,5 4,1 0,1 1,2 %-yksikköä Työttömyysaste 6,9 6,4 9,0 10,5 Verot/BKT 42,9 43,0 41,6 41,0 Julkiset menot/bkt 47,3 49,0 54,6 55,8 Rahoitusjäämä/BKT 5,2 4,4-2,7-4,5 Julkinen velka/bkt 35,2 34,2 41,4 48,2 Vaihtotase/BKT 4,0 2,6 1,5 2,0 Euribor 3 kk, % 4,3 4,8 1,5 2,0 10 vuoden korko, % 4,3 4,3 3,8 4,1 Kansantalouden ennustelukuja vuosille 2009 ja 2010 (VM:n ennuste syyskuu 2009) Muuttuja 2009 2010 BKT, muutos % -6,0 0,3 Inflaatio, % 0,1 1,2 Työttömyysaste, % 9,0 10,5 Palkkasumman muutos, % -3,0 1,0 Ansiotasoindeksin muutos, % 4,2 3,0 (Lähde: Kuntaliitto, Kuntatalous 4/2009) 1.2 Kuntatalouden näkymät vuosina 2009-2010 Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni vuonna 2009 ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu vuoden 2008 kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole

4 ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2009 nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin vuonna 2008. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle 2010. Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet vuonna 2009 tammi-elokuussa 2,2 % vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jakoosuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet vuoden 2008 tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % vuodesta 2008. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät vuonna 2009 suunnilleen viime vuoden tasolle. Vuonna 2010 kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 %, mikä merkitsee sitä, että verotettava tulo vähenee noin 2 %. Kuntien tuloveroista tehtävät vähennykset kasvoivat jo vuonna 2009 merkittävästi. Vuodelle 2010 ehdotettavat tuloverotusta koskevat perustemuutokset vähentäisivät kuntien tuloveroa merkittävästi. Veroperustemuutosten arvioidaan vähentävän tuottoa 375 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna 2009 18,59 (ennakkotieto vuonna 2009 18,98 %, Kuntaliitto 18.11.2009). Vaikean kuntatalouden tilanteen vuoksi monissa kunnissa on yhtenä keinona jouduttu harkitsemaan tuloveroprosentin nostamista. Yhteisövero supistuu vuonna 2009 merkittävästi, arviolta kolmanneksen ja on noin 3,8 miljardia euroa. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille 2009 2011, niin yhteisöveron aleneminen ei toteudu kuntasektorilla aivan näin rajuna. Kuitenkin tilitysmenettelystä johtuu, että kuntien saamat tilitykset supistunevat lähes neljänneksen vuonna 2009. Yhteisöveron tilitykset kunnille ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 1,1 1,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 tilitykset kasvanevat jonkin verran, mutta epävarmuus yhteisöjen tuloskehityksestä on suuri. Kiinteistöverojen tilitykset ovat vuonna 2009 noin 950 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi vuodelle 2010. Kiinteistöveron tuotto on arvioitu olevan vuonna 2010 runsaan miljardi euroa.

5 Hallitus on antanut 21.8.2009 eduskunnalle esityksen kiinteistöverolain muuttamisesta. Kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,22-0,50 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin. Kunnanvaltuusto voi määrätä muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselle (kesämökit) erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi edelleen olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Kunnanvaltuusto voi lisäksi määrätä voimalaitoksille erillisen kiinteistöveroprosentin, jonka vaihteluväli muuttuu nykyisestä 0,50-2,50 prosentista 0,60-2,85 prosenttiin. Valtionosuudet Valtion talousarvioesitykseen 15.9.2009 sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan kuntien valtionavut lisääntyvät 647 miljoonaa euroa (7,2 %). Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 8,7 miljardia euroa lisääntyen 546 miljoonaa euroa (6,7 %). Lisäyksiä tarkasteltaessa on otettava huomioon valtionosuuksien kustannusneutraalit erät, joista huomattavin on verovähennyksistä johtuva täysimääräinen kompensaatio 375 miljoonaa euroa. Vähennyksiä puolestaan ovat avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistosta johtuva vähennys 62 miljoonaa euroa ja tehtävien siirroista johtuva vähennys 30 miljoonaa euroa, jolloin nettomuutos on 283 miljoonaa euroa. Ilman indeksikorotuksia tehtäväkohtaiset valtionosuudet vähenevät noin 31,4 miljoonaa euroa (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjasto- ja kulttuuritoimi). Valtionosuuslisäykseen sisältyvät indeksikorotus 183 miljoonaa euroa ja elatustukien takaisinperinnän palautus 31,9 miljoonaa euroa (6,02 euroa/asukas). Viimeksi mainittua erää ei voida pitää valtionosuuksiin kuuluvana. Laskennallisten valtionosuuksien todelliseksi muutokseksi jää keskimäärin noin 140 miljoonaa euroa, joka ei vastaa indeksikorotuksen määrää (vähennetty verokompensaatio ja elatustuen takaisinperinnän palautus). Talousarvioesityksen mukaan indeksikorotus on 2,4 %, joka on 183 miljoonaa euroa (noussee myöhemmin 2,6 %:iin). Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta aikaisempien linjausten mukaan, mikä on otettu huomioon valtionosuuksissa. Valtionosuusuudistus 2010 Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta aiempien päätösten perusteella typistettynä. Uudistukseen liittyvät valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ns. yhden putken valtionosuus, muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet ja - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet.

6 Lisäksi järjestelmään kuuluu nykyiseen tapaan verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Uudistuksen voimaantuloon liittyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella korjataan kunnittain uudistuksesta aiheutuvat muutokset. Laskettu menetys lisätään valtionosuuteen ja laskettu lisäys vähennetään siitä toistaiseksi vuosittain. Osa yhteen putkeen sisältyvistä valtionosuuksista, jotka eivät määräydy ikäluokkaperusteisesti, jäävät opetusministeriön hallinnoimiksi ja maksetaan opetusministeriön päätösten mukaan. Tärkeimmät näistä ovat: - vammaisten opetuksen lisäkorotukset - lisäopetus - yksityisen ylläpitäjien rahoitus esi- ja perusopetuksen osalta. Uudistuksen kohteena oleville valtionosuuksille tulee yksi yhteinen valtakunnantasoinen valtionosuusprosentti, joka vuonna 2010 olisi 34,04 % ja yksi yhteinen asukaskohtainen rahoitusosuus, joka v. 2010 olisi arviolta 2 573 euroa asukasta kohti (indeksitarkistus 2,4 %). Tällöin ei ole otettu huomioon jäljempänä mainittua verokompensaatiota miltään osin eikä eräitä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisia valtionosuuden yhteydessä huomioon otettavia lisäyksiä ja vähennyksiä. Muita laskennallisia valtionosuuksia, jotka eivät kuulu uudistukseen eivätkä rahoitusosuuden laskennan piiriin, mutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena ilman korvamerkintää ylläpitäjäjärjestelmän ohessa, ovat: - liikunta - nuorisotyö - taiteen perusopetus (tuntiperusteinen) - kansalaisopisto - teatterit, orkesterit ja museot - aamu- ja iltapäivätoiminta Kesäkuussa 2009 tehtiin ensimmäiset kuntakohtaiset arviolaskelmat uudistuksen mukaisista valtionosuuksista. Tällöin indeksikorotuksena oli 2,7 %. Valtion talousarvioesitys on tehty 2,4 %:n indeksikorotuksen mukaan. Elokuun lopun tietojen mukaan indeksikorotus olisi kuitenkin 2,6 %, mikä ei ehtinyt valtion talousarvioesitykseen. Talousarvioesitykseen sisältyvät tiedot ja yksikköhinnat ovat tästä syystä aiempaa alemmat. Verovähennysten täysimääräinen kompensointi Veroperusteisiin vuodelle 2010 tehtävät muutokset aiheuttavat kunnille 375 miljoonan euron verotulojen menetykset, jotka kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuutta lisäämällä. Suurimmat vähennysvaikutukset johtuvat perusvähennyksen korottamisesta (170 miljoonaa euroa), eläketulon veronkevennyksestä (65 miljoonaa euroa) sekä tuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutoksesta (145 miljoonaa euroa). Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Tasauslaskelma on tarkistettu verohallinnolta 31.8.2009 saatujen tietojen mukaiseksi. Vuonna 2010 on tarkoituksena toteuttaa tasauksen neutraalisuus. Tasauslisäysten ja -vähennysten erotus on tarkoitus lisätä valtionosuuteen tai vähentää siitä kaikkien kuntien kohdalla asukasta kohti yhtä suurena eränä.

7 Jos tasausvähennysten määrä on lisäyksiä suurempi, lisätään kuntien valtionosuutta ja päinvastaisessa tapauksessa valtionosuutta vähennetään. (Lähde: Kuntaliitto, Kuntatalous 4/2009) 2. VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Varkauden kaupunkistrategian 31.8.2009 70. Kaupunkistrategian strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä sekä mittareista ja tavoitetasoista on johdettu toimialojen / vastuualueiden / palvelualueiden vastaavat tekijät.

8 VARKAUDEN STRATEGIAKARTTA Visio 2016 ja valtuustokauden startegiset päämäärät Slogan: Varkaus positiivista energiaa Itä-Suomesta Visio 2016: Vakaan talouden Varkaus osana vahvaa Keski-Savoa on energiateollisuuden kansainvälnen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yrittäjyydelle sekä korkeatasoiset koulutuspalvelut. Varkauden toimivat ja monipuoliset palvelut sekä turvallinen asuin- ja elinympäristö veden äärellä ovat perusta laadukkaalle elämälle.

9

10

11 3. VARKAUDEN KAUPUNGIN TILANNE 3.1 Yleistä Väestö Varkauden väkiluku on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 200 henkilöä vuosittain. Kaupungin asukasluku vuoden 2008/2009 vaihteessa oli 23 182. Vuoden 2009 lokakuun loppuun mennessä asukasmäärä on ennakkotietojen mukaan vähentynyt 225 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan väestömäärä vähenee 1 411 asukkaalla 2016 mennessä.

12 Väestön määrän kehitys ja väestön ikäjakautuma Väestömäärän kehitys 1996-2016 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukkaat 31.12 25 840 25 619 25 360 25 101 24 890 24 731 24 546 24 366 24 269 23 946 23 643 23 405 23 182 23 014 22 815 22 623 22 440 22 263 22 093 21 929 21 771 26 000 23 000 20 000 17 000 Varkauden väestön ikärakenne 2007-2008 ja ennuste v. 2009-2016 Lähde: Tilastokeskus väestö 14 000 11 000 8 000 5 000 2 000-1 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 85 v. - 456 502 524 549 586 628 673 713 747 779 75-84 v. 1 799 1 777 1 837 1 866 1 841 1 827 1 833 1 847 1 806 1 878 65-74 v. 2 432 2 483 2 452 2 503 2 642 2 761 2 897 3 005 3 173 3 213 20-64 v. 13 686 13 517 13 469 13 286 13 078 12 868 12 605 12 382 12 132 11 914 17-19 v. 879 893 891 869 850 805 789 746 730 700 7-16 v. 2 667 2 575 2 445 2 357 2 261 2 203 2 136 2 085 2 040 1 998 0-6 v. 1 486 1 435 1 396 1 385 1 365 1 348 1 330 1 315 1 301 1 289 0-6 v. 7-16 v. 17-19 v. 20-64 v. 65-74 v. 75-84 v. 85 v. -

13 Työllisyys Työttömyysaste Varkauden seudulla oli työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan vuoden 2009 syyskuussa 15,7 %. Pohjois-Savon työttömyysaste oli 12,1 % ja koko maan työttömyysaste oli 7,3 %. Työttömyysaste on noussut Varkauden seudulla 5,9 prosenttiyksikköä ja Pohjois-Savossa 3,5 prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Varkauden työttömyysaste oli syyskuussa 17,2 %. Työttömiä työnhakijoita oli Varkaudessa vuoden 2009 syyskuussa 1 807 henkilöä (v. 2008 1188). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli syyskuun lopussa 314 henkilöä (v. 2008 271). Alle 25-vuotiaita oli työttömänä syyskuun lopussa 248 (v. 2008 132). Työttömyysaste-% keskimäärin/kk 30 25 20 % 15 10 5 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 200830.9.2009 Varkaus 13 19,3 25,3 24,6 24,4 23,3 20,7 19,3 19,2 17,2 16,6 15 14,4 14,7 13,8 12,8 12,3 12,3 17,2 Pohjois-Savo 10 15,3 20,8 21,3 21,5 20,8 19,4 18 17,1 16 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,3 10,1 9,7 12,1 Työttömat työnhakijat keskimäärin/kk 2200 2000 1800 1600 1400 työnhakijat 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 30.9.2009 Työnhakijat ml.lomautetut 2003 1905 1708 1611 1605 1530 1413 1319 1298 1807 Alle 25-vuotiaiden osuus 259 240 219 197 216 191 158 145 146 248 Yli vuoden tyött. olleet 541 555 446 368 360 354 334 273 282 300

14 3.2 Varkauden kaupungin taloustilanne Varkauden kaupungin talouden heikkeneminen alkoi vuodesta 2003. Vuosien 2003-2007 heikko tilikauden tulos kasvatti kumulatiivisen alijäämän 15,3 M. Tilanne parani merkittävästi vuonna 2008, jolloin syntyi tilikauden ylijäämää 3,6 M. Vuoden 2009 tulokseksi arvioidaan +/0. Vuoden 2009 lopussa kumulatiivinen alijäämä tulee olemaan 11,5 M. Kaupungin lainamäärä vuonna 2008 on n. 53 M. Asukasta kohti vuonna 2008 2 265 (vuonna 2010 2 174 ). Konsernilainakanta v. 2008 oli 139,4 M. Toimintakate (käyttötalouden netto) osoittaa vuonna 2009 3,2 %:n kasvua, joka on huomattavasti alle maan keskiarvon (7 %). Vuoden 2010 talousarvion / vuosien 2010-2013 taloussuunnitelman tasapainottamista vaikeuttavat kertynyt kumulatiivinen alijäämä (11,4 M ) ja korkea lainamäärä (52,6 M ). Tilannetta vaikeuttaa huomattavasti myös yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Stora Enson tehtaiden mahdollinen lakkauttaminen olisi Varkauden kaupungille erityisen raskas isku myös kuntataloudessa. Taloussuunnitelmassa ja erikseen laadittavassa talouden tasapainottamisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi talouden saattaminen tasapainoon vuoteen 2016 mennessä. Mikäli Stora Enson toiminta Varkaudessa loppuu ja korvaavia työpaikkoja ei saada tilalle, on talouden tasapainottamisohjelman aikajännettä pidennettävä. 3.3 Talousarvio ja taloussuunnitelma Laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi 7.9.2009 talousarvion laadintaohjeet / kehyksen vuosille 2010-2013. Samassa yhteydessä hyväksyttiin puitteet taloudentasapainottamisohjelmalle vuosille 2010-2016. Talousarvion valmistelua on ohjannut em. kehyspäätöksen lisäksi kaupunkistrategia, palvelustrategia ja siihen tehdyt muutokset, taloussuunnitelma 2009-2012, kaupungin tilastrategia, kansantalouden ja kuntatalouden kehysennusteet, valtion talousarviopäätökset. Talousarvion rakenne / käyttötalous Käyttötalousosan rakenne on selitetty sivulla 143. Lautakuntataso - toimintaympäristön muutos 2010-2013 - kaupunkistrategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat. Vastuualue- / palvelualuetaso - toiminta-ajatus - toimintaympäristö ja sen muutokset - toiminnan painopistealueet - vastuualue- ja/tai palvelualuetasolle kaupunkistrategiasta / toimialastrategiasta johdetut sitovat tavoitteet - tunnusluvut - määrärahat.

15 Kevään 2010 aikana päivitettävässä talouden tasapainotusohjelmassa määrärahat kohdennetaan tarkemmalla tasolla toimielimille. Vuosien 2010-2016 taloussuunnitelma / talouden tasapainottamisohjelma on esitetty pääpiirteissään sivulla 21. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Talousarvioesityksessä vuoden 2010 kunnallisveron tuotto perustuu 1 %-yksikön korotukseen nykyisestä 19,00 prosentista 20 prosenttiin. Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2010 on arvioitu 61,4 M. Tuotto ei kasva edelliseen vuoteen lainkaan vaikka 1 % -yksikön korotus tuottaa lisätuloa n. 3,4 M. Ilman veroprosentin korotusta kunnallisverojen vähenemä vuoteen 2009 verrattuna olisi 3,4 M (5,5 %). Talousarvioesitys sisältää kiinteistöveron korotuksen. Korotuksen tuloja lisäävä vaikutus on n. 300.000 euroa. Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2010 on arvioitu 3,8 M. Yhteisöveron kertymäksi arvioidaan vuonna 2010 3,4 M. Verotulot 1 000 Tp 2004 Tp 2005 Tp 2006 Tp 2007 Tp 2008 Ta 2009 Ta 2010 Verotulot, yht. 59 105 61 161 64 701 67 076 71 472 67 700 68 550 -muutos -% 0 3 6 4 7-5 1 Kunnallisvero 52 252 54 629 58 027 59 898 63 664 61 391 61 400 Yhteisövero 4 808 4 278 4 457 4 808 4 512 2 972 3 350 Kiinteistövero 2 011 2 254 2 217 2 370 3 296 3 337 3 800 Veroprosentit 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tuloveroprosentti 18,25 19,00 19,00 19,00 19,00 20,00 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 0,90 0,90 0,95 Vakituinen asuminen 0,25 0,25 0,25 0,35 0,35 0,40 Muut asuinrakennukset 0,85 0,85 0,85 0,95 0,95 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Voimalaitos 1,40 1,40 2,50 2,50 2,50 2,85

16 Valtionosuudet Kohdassa 1.2. on selvitetty 1.1.2010 voimaan tulevaa valtionosuusuudistusta. Kuntaliiton / ministeriöiden valmistelemat kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat valmistuvat loka-marraskuussa 2009. Talousarvioon on jouduttu arvioimaan valtionosuudet ennakoitujen indeksikorotusten mukaan. Verotulojen tasaus v. 2010 2,4 M (v. 2009 1,3 M ) nostaa valtionosuustuloa. TP2004 TP2005 TP2006 TP2007 TP2008 Tpa2009 TA2010 Valtionosuudet yht. 1000 e 21 415 24 092 27 087 27 857 32 229 33 700 35 400 %-muutos 12,5 12,4 2,8 15,7 4,6 5,1 Yleinen valtionosuus 350 367 863 823 775 781 Sos.- ja terveystoimi 16 629 20 082 22 334 24 605 29 377 32 959 Opetus- ja kulttuuritoimi 2 591 2 509 2 214 2 429 2 077-40 Verotulojen tasaus, sis. -1 858-1 921-802 8 222 1 322 2 400 em. valtionosuuksiin Harkinnanvarainen vos 1 593 1 134 1 676 0 0 0 Yhdistymisavustukset 1 817 1 454 1 090 727 363 0 Yhd. investointi ja kehitt.avustus 1 682 4. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA 2010-2016 Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Lakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katetuksi taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja. Toimenpideohjelma voidaan hyväksyä myös osana taloussuunnitelmaa. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta, joka voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pitempi. Usealle vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Aineisto sisältää talousarvion tasapainottamissuunnitelman tuloslaskelman tasolla. Talouden tasapainottamisohjelma ja palvelustrategia laaditaan tarkemmalla tasolla toimenpide-ehdotuksineen kevään 2010 aikana. Laskelmissa ei ole otettu huomioon mahdollista Stora Enson tehtaiden toiminnan lakkaamista ja siitä aiheutuvia taloudellisia seurauksia kaupungin talouteen.

17 TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUNNITELMA 2010 2013 Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan tarkempaa käyttötalouden erittelyä toimielimen alaisista toiminnoista. Mikäli lopullinen talousarvio on muuttunut siitä, mitä lautakunnat ovat esittäneet, on kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee toimittaa viimeistään 12.02.2010 taloushallintoon. Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kuntalaki ja kaupungin taloussääntö ja muut taloudesta annetut ohjeet velvoittavat hoitamaan kaupungin taloutta hyväksytyn talousarvion puitteissa. Huolehtiessaan oman toimielimensä tehtävistä ja kehittämisestä, kaikkien lautakuntien sekä virastojen/laitosten vastaavien ja koko henkilöstön tulee yhdessä olla selvillä toimintojensa vaikutuksesta paitsi oman hallintokuntansa myös koko kaupungin kokonaistalouteen. Toimielimen/vastuualueen/palvelualueen/palveluyksikön vastuussa olevien henkilöiden tulee tuntea oman alueensa talousarvio ja sen toiminnalliset tavoitteet. Heidän on oltava tietoisia määrärahojen määrästä ja riittävyydestä ennen niiden käyttämistä. Toimielimien edellytetään pysyvän valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan koko kaupunkia koskevalla tasolla (konsernitaso), toimielin-, vastuualue- ja palvelualuetasolla. Raportointivelvollisuus kohdistuu taloudellisen tuloksen seurantaan sekä toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammi-elokuu ja tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösennuste). Virastopäälliköt vastaavat omalta osaltaan oman toimialan/palvelualueiden sisällä toteutettavasta raportoinnista. Virastopäälliköt raportoivat lautakuntaa talousarvion toteutumisesta palvelualuetasolla kuukausittain. Virastopäälliköiden on informoitava kaupunginhallitusta säännöllisesti joka toinen kuukausi talousarvioin toteutumisesta ja välittömästi, jos näyttää että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovat ovat: 1. Käyttötaloudessa lautakuntakohtainen tilikauden tulos (tulos suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen. 2. Kaupunkistrategiasta johdetut toimiala/vastuualue/palvelukohtaiset tavoitteet. 3. Rahoitusosassa kustannuspaikka. 4. Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmän koneet ja kalusteet sitovuus on hankekohtainen. Investointiosassa koko taloussuunnitelmakauden määräraha on sitova. 5. Lainanotossa ja antolainoissa koko taloussuunnitelmakauden nettolainanotto / nettolainananto on sitova.

18 Lautakuntakohtainen sitovuus: 6. Lautakunnan on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä lautakuntaa sitova taso käyttötaloudessa. Se voi olla joko vastuualueen, palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden tulos. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää Kaupunginvaltuusto, kun muutos aiheuttaa - käyttötaloudessa toimialan tilikauden tuloksen ylittymisen tai sitovien tavoitteiden alittumisen - investointiosassa sitovuustason nettomäärärahan ylittymisen - valtuuston erikseen päättämän rahamäärän ylittymisen. Kaupunginhallitus ja lautakunta - määrärahojen siirrosta omien vastuualueiden / palvelualueiden välillä silloin kun muutos ei aiheuta sitovuustasojen tilikauden tuloksen ylittymistä. Hankinnat Vain toiminnan kannalta välttämättömät hankinnat suoritetaan. Hankintoihin on haettava lupa toimialajohtajalta. Lainanotto Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus: Talousjohtajalla on oikeus päättää talousarviolainan sekä tilapäisluoton ottamisesta kaupunginvaltuuston vahvistamissa rajoissa sekä lainojen uudistamisesta ja lainaehtojen muuttamisesta. Päätös koskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta - talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 10 % - talousarviolainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskurssin perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla enintään 10 %. - tilapäisluoton ottamista maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupunginhallituksen vahvistaman enimmäismäärän puitteissa - esitys enimmäismäärä 10 M. Nettolainanotto on sitova taso, jolloin mm. lainojen konvertointi on mahdollista. Päätös koskee myös - koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, korkosuojaussopimuksia sekä muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorkoa enintään talousarviossa olevan lainakannan verran.

19 Kaikkia lautakuntia koskevia sitovia toiminnallisia tavoitteita ja määräyksiä Asiakaslähtöisyys toiminnoissa Kaikkien toimintaprosessien läpikäynti on tapahduttava asiakkaan lähtökohdista. Valtionosuudet / taloustilasto Toiminnasta vastaavan viranhaltijan on huolehdittava toimintaan ja investointeihin saatavien valtionosuuksien hakemisesta ja oikeellisuudesta. Tämän tulee myös huolehtia siitä, että ao. hallinnonalalta annettavat tiedot taloustilastoon ovat oikeat. Edellä oleva määräys koskee myös erilaisten hankerahojen hakemista. Virkojen ja toimien täyttäminen Avoimeksi tulevat tehtävät täytetään vain, mikäli palvelutarjonta sitä ehdottomasti edellyttää. Asiasta ohjeistaa henkilöstöhallinto. Henkilöstömenot Talousarvion laadintaohjeiden mukaan toimielimet varasivat palkkojen korotuksiin 1,6 % vuodelle 2010. Syksyn 2009 ennusteiden mukaan palkkojen korotukset jäänevät noin 1 %:iin lukuun ottamatta Tehyä, jolla korotukset ovat keskimäärin 1,9 % vuonna 2010. Talousarvioon palkkojen korotusvaraukset on muutettu vastaamaan muuttuneita ennusteita. Toistaiseksi korotukset on budjetoitu kaikille toimialoille 1,6 %. Uusi arvio korotuksista (1%, 1,9%) merkitsee noin 300.000 euron palkkausmenojen vähennystä. Tässä vaiheessa määrärahavähennys on budjetoitu yleishallinnon varauksiin tulona. Kunta-alan sopimusten ratkettua muutetaan toimielinten talousarvioiden palkkauskustannukset vastaamaan uusia sopimuksia. Muutos on teknisluontoinen ja sen hyväksyy kaupunginhallitus. Eläkemenoperusteiset maksut ja varhe-eläkkeet Eläkemenoperusteisten maksujen korotuksiin on varattu 4 %:n nousu. Varheeläkkeiden korotukseksi on arvioitu 3 %. Edellä korotukset perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen antamaan ennakkotietoon. Lopulliset maksuosuudet tulevat tarkentumaan vuoden 2010 keväällä. Edellä olevat erät kohdennetaan lopullisesti eri toimielimille / palvelualueille, joten näitä koskevat muutokset on tehdään talousarvion käyttösuunnitelmaan lopullisten maksuosuuksien tarkennettua. Edellä mainitut muutokset hyväksyy kaupunginhallitus. Tilat Kh:n hyväksymä tilastrategia sitoo toimialoja. Strategiasta poikkeaminen edellyttää kh:n päätöstä. Ennen uusien tilojen vuokraamista on selvitettävä omien tilojen käyttömahdollisuus. Ulkopuolisten tilojen vuokraamiseen on haettava kaupunginhallitukselta lupa.

20 Sisäiset vuokrat Toimintojen siirroista ja organisaatiomuutoksista aiheutuvat muutokset sisäisissä vuokrissa hyväksyy kaupunginhallitus. Investoinnit Mikäli investointiin on merkitty valtionosuus, on sen saaminen ehtona hankkeen aloittamiselle. Investointeihin kohdistuvat menot ja tulot on mahdollisuuksien mukaan kohdistettava suoraan ao. investointeihin. Menojen ja tulojen kierrättämistä sisäisinä erinä käyttötalouden kautta on vältettävä. Investointeihin ei saa sisällyttää perusteettomia sisäisiä katteita. Kaikki vähintään 10 000 euron hankinnat ovat investointimenoja. Työluvat, jotka ovat arvoltaan vähintään 100 000 euroa, on saatettava kaupunginhallitukselle tiedoksi. Tositteiden hyväksyminen Hallintokuntien tulee ilmoittaa kirjallisesti 18.12.2009 mennessä taloushallintoon tositteiden hyväksyjät ja varahyväksyjät.

21 Yli- ja alijäämät 2002-2016 5 000 0-5 000 1000 e -10 000-15 000-20 000 Tp 2002 Tp 2003 Tp 2004 Tp 2005 Tp 2006 Tp 2007 Tp 2008 Ta 2009 Ts 2010 Ts 2011 Ts 2012 Tilik.yli/-alij. 1 414-5 012-4 751-11 505-1 281-1 482 3 560 0 0 0 600 2 200 2 600 2 800 3 600 Kumulat.yli/-alij. 3 266-1 746-6 497-18 232-13 840-15 322-11 762-11 463-11 463-11 463-10 863-8 663-6 063-3 263 337 Tpo 2013 Tpo 2014 Tpo 2015 Tpo 2016 TULOSLASKELMA 2007-2016 TP 2007 TP 2008 Tpa2009 Ta 2010 Ts 2011 Ts 2012 Tpo 2013 Tpo 2014 Tpo 2015 Tpo 2016 Toimintakate -89 060-93 638-96 600-98 534-95 150-93 500-93 000-92 700-92 500-91 700 %-muutos 5,1 3,2 2,0-3,4-1,7-0,5-0,3-0,2-0,9 Verotulot 67 076 71 472 67 700 68 550 66 400 65 000 66 300 66 300 66 300 66 300 %-muutos 6,6-5,3 1,3-3,1-2,1 2,0 0,0 0,0 0,0 Tulovero 59 898 63 664 61 391 61 400 Yhteisövero 4 808 4 512 2 959 3 350 Kiinteistövero 2 370 3 296 3 350 3 800 Valtionosuudet 27 857 32 228 33 700 35 400 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 35 000 %-muutos 15,7 4,6 5,0-1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut -1 916-504 -1 395-924 -1 000-700 -1 000-1 000-1 000-1 000 Vuosikate 3 957 9 558 3 405 4 492 5 250 5 800 7 300 7 600 7 800 8 600 Suunnitelmapoistot -5 751-5 555-5 400-5 242-5 250-5 200-5 100-5 000-5 000-5 000 Satunnaiset erät 293-448 200 500 Tilikauden tulos -1501 3555-1795 -250 0 600 2200 2600 2800 3600 Varaukset, rahastot 18 5 100 Kate rahastosta 1 695 250 0 0 0 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä -1483 3560 0 0 0 600 2200 2600 2800 3600 Kumulatiivinen yli-/alijäämä -15323-11763 -11463-11463 -11463-10863 -8663-6063 -3263 337 *) yli-/alijäämä tilille kirjattu erä 300.000 e v. 2009 Soisalon Työterveys -liikelaitoksen luvut eivät ole mukana

22 Tuloslaskelma 915 Varkauden kaupunki TP2008 KS2009 KH2010 TA% Toimintatuotot 47 702 212 47 602 161 45 738 121-4 Myyntituotot 24 739 702 25 432 555 23 388 372-8 Maksutuotot 7 272 733 6 788 154 7 103 680 4,6 Tuet ja avustukset 2 998 474 2 282 784 2 294 000 0,5 Muut toimintatuotot 12 691 303 13 098 668 12 952 069-1,1 Valmistus omaan käyttöön 909 939 705 000 745 000 6 Toimintakulut -142 114 153-144 907 161-145 017 346-1 Henkilöstökulut -64 522 911-63 631 084-62 789 734-1,3 Palkat ja palkkiot -47 786 378-47 034 456-46 207 858-1,8 Henkilösivukulut -16 736 533-16 596 628-16 581 876-0,1 Eläkekulut -13 511 845-13 631 557-13 819 404 1,4 Muut henkilösivukulut -3 224 688-2 965 071-2 762 471-6,8 Palvelujen ostot -50 611 310-54 374 725-57 727 499 6,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 351 461-8 134 505-7 081 553-12,9 Avustukset -7 037 503-6 928 010-7 133 560 3 Muut toimintakulut -11 590 968-11 838 837-10 285 000-18,7 Toimintakate -93 502 002-96 600 000-98 534 225 1 Verotulot 71 472 891 67 700 000 68 550 000 1,3 Valtionosuudet 32 228 609 33 700 000 35 400 000 5 Rahoitustuotot ja -kulut -504 112-1 395 000-923 500-33,8 Korkotuotot 1 161 975 170 000 100 000-41,2 Muut rahoitustuotot 2 324 248 1 885 000 1 559 000-17,3 Korkokulut -2 813 853-2 300 000-1 720 000-25,2 Muut rahoituskulut -1 176 481-1 150 000-862 500-25 Vuosikate 9 695 386 3 405 000 4 492 275 73 Poistot ja arvonalentumiset -5 554 697-5 400 000-5 242 400-8,2 Suunnitelman muk. poistot -5 554 697-5 400 000-5 242 400-8,2 Satunnaiset erät -448 305 200 000 500 000 25 Satunnaiset tuotot 0 200 000 500 000 25 Satunnaiset kulut -448 305 0 0 0 Tilikauden tulos 3 692 384-1 795 000-250 125-91 Varausten vähennys 4 745 100 000 Rahastojen vähennys 1 695 000 250 125-85,2 Tilikauden ylijäämä (alij.) 3 697 129 0 0

23 Tuloslaskelma 915 Varkauden kaupunki ulkoinen/sisäinen KH2010 KH2010 KH2010 Ulkoinen/Sisäinen Sisäinen Ulkoinen Toimintatuotot 45 738 121 16 534 655 29 203 466 Myyntituotot 23 388 372 8 513 982 14 874 390 Maksutuotot 7 103 680 0 7 103 680 Tuet ja avustukset 2 294 000 0 2 294 000 Muut toimintatuotot 12 952 069 8 020 673 4 931 396 Valmistus omaan käyttöön 745 000 745 000 Toimintakulut -145 017 346-16 534 655-128 482 691 Henkilöstökulut -62 789 734-62 789 734 Palkat ja palkkiot -46 207 858-46 207 858 Henkilösivukulut -16 581 876-16 581 876 Eläkekulut -13 819 404-13 819 014 Muut henkilösivukulut -2 762 471-2 762 471 Palvelujen ostot -57 727 499-8 513 982-49 213 517 Aineet, tarvik.ja tavarat -7 081 553-7 081 553 Avustukset -7 133 560-7 133 560 Muut toimintakulut -10 285 000-8 020 673-2 264 327 Toimintakate -98 534 225 0-98 534 225 Verotulot 68 550 000 68 550 000 Valtionosuudet 35 400 000 35 400 000 Rahoitustuotot ja -kulut -923 500-923 500 Korkotuotot 100 000 100 000 Muut rahoitustuotot 1 559 000 746 000 813 000 Korkokulut -1 720 000-1 720 000 Muut rahoituskulut -862 500-746 000-116 500 Vuosikate 4 492 275 0 4 492 275 Poistot ja arvonalent. -5 242 400-5 242 400 Suunnit. muk. poistot -5 242 400-5 242 400 Satunnaiset erät 500 000 500 000 Satunnaiset tuotot 500 000 500 000 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos -250 125 0-250 125 Rahastojen vähennys 250 125 250 125 Tilikauden ylij.(alij.) 0 0 0

24 VARKAUDEN KAUPUNKI Rahoituskulut 2 583 2 % Yleishallinto 17 305 11 % Lainan lyhen. 6 500 4 % Invest.menot 9 825 6 % Kokonaismenot 2010 (1000 e) 165 925 e Antolainan lis. 2 000 1 % Sosiaali- ja terveystoimi 76 629 46 % Tekninen toimi 18 878 11 % Sivistystoimi 32 205 19 % Valtionosuudet 35 400 22 % Invest.tulot 1 563 1 % Muut rah.tuotot 1 659 1 % Kokonaistulot 2010 (1000 e) 161 805 e Lainanotto 8 000 5 % Antolain.vähen. 150 0 % Sos.- ja terveyst. 13 731 9 % Sivistystoimi 3 081 2 % Tekninen toimi 17 032 11 % Yleishallinto 11 894 7 % Verotulot 68 550 42 % Valmistus omaan käyttöön 745 0 %

VARKAUDEN KAUPUNKI 25

VARKAUDEN KAUPUNKI 26

27 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunkistrategian toteuttamiseksi kaupunginvaltuusto asettaa kaupunginhallitukselle ja koko kaupunkikonsernille seuraavat yleistavoitteet vuodelle 2010. Asiakas ja kuntalainen Talous Palveluntuottajat kiinnittävät entistä enemmän palveluiden priorisointia, palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen ja laatuun, jotta palvelutaso pystytään säilyttämään niukkenevista resursseista huolimatta. Palvelutarjonnassa otetaan huomioon vanhusten kasvava osuus väestöstä. Lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan tukemalla perheitä kasvatustyössä ennaltaehkäisevästi. Kuntalaisten osallistumista edistetään lisäämällä sähköisiä palveluita. Kolmatta sektoria aktivoidaan kumppanuussopimuksilla. Toiminnot sopeutetaan talousarviomäärärahoihin. Toimintamenojen kasvun pitää jäädä selvästi alle kuntien keskitason. Tilikauden tulos ei saa missään tapauksessa olla budjetoitua huonompi. Talousarvion painotuksilla tuetaan rakennemuutosohjelmaa ja työllistämistä. Tarpeeton omaisuus eritoten kiinteistöt myydään mahdollisimman hyvästä hinnasta. Henkilöstö ja johtaminen Avoimeksi tulevat tehtävät täytetään vain, mikäli palvelutarjonta tai lainsäädäntö sitä ehdottomasti edellyttää. Työhyvinvointisuunnitelmat toteutetaan. Koulutustarpeet priorisoidaan resurssien mukaisesti. Poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon tiivistä vuorovaikutusta jatketaan. Päätöksenteko perustuu huolelliseen valmisteluun ja vaihtoehtojen selvittämiseen ja esittelyyn. Rakenteet ja palveluprosessit Prosessijohtaminen käynnistetään vuoden 2010 aikana. Organisaation muokkaaminen prosessiajattelun mukaiseksi käynnistyy myöhemmin. Tuotteistaminen käynnistetään sosiaali- ja terveystoimessa. Palvelurakenteita ja palvelusuoritteen hintoja verrataan verrokkikaupunkien parhaisiin käytäntöihin ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Seudullista palvelutuotantoa edistetään eritoten perusterveydenhuollossa ja siihen liittyvässä sosiaalihuollossa. Tuottavuusohjelman valmistelu aloitetaan keväällä 2010 yhtäaikaisesti palvelustrategian tarkistamisen kanssa. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky Elinkeinotoimi keskitetään KSK Oy:öön (nimi vaihdetaan) ja sen resursseja vahvistetaan. Painopiste on rakennemuutosohjelman toteuttamisessa ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen tarvittavan rahoitustuen maksimoimisessa. Savonian koulutusohjelmia kehitetään yhteistyössä. Seudullisen elinkeinotoimijan perustamista edistetään.

28 Kämärin ideakilpailun toteutusvaihe käynnistetään. Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: TP 2008 KS2009 TA2010 Kaupunginvaltuusto Kokousten määrä 11 10 10 Tuloslaskelma 10 Kaupunginvaltuusto TP2008 KS2009 KH2010 TA% Toimintakulut -94 948-145 341-132 148-9,1 Henkilöstökulut -53 109-104 841-60 979-41,8 Palkat ja palkkiot -50 058-85 000-49 400-41,9 Henkilösivukulut -3 051-19 841-11 579-41,6 Eläkekulut -2 422-14 296-8 615-39,7 Muut henkilösivukulut -629-5 545-2 964-46,5 Palvelujen ostot -23 673-25 000-41 069 64,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -337-15 000-15 000 0 Muut toimintakulut -17 829-500 -15 100 2920

29 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja: sisäinen tarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja: tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus/Tehtävän kuvaus Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. (Kuntalaki 71 ) Tarkastustoimeen kuuluu sekä sisäinen että ulkoinen tarkastus. Sisäistä tarkastusta hoitaa kaupungin omaan henkilöstöön kuuluva tarkastussihteeri, joka avustaa tarkastuslautakuntaa sekä tilintarkastusta tehtäviensä hoitamisessa. Taloussuunnitelma 2010 2013 Toimintaympäristö ja sen muutokset Tarkastustoimen (ulkoinen ja sisäinen tarkastus) tavoitteena on toimintojen tuloksellisuuden sekä kaupungin toiminnan laillisuuden ja julkisen luotettavuuden edistäminen. Tarkastussihteeri avustaa tarkastuslautakuntaa ja tilintarkastusta sekä suorittaa kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäistä tarkastusta. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kuukausittain. Kokouksissa keskitytään tiedon hankkimiseen hallintokuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden toteutumisesta. Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus keskittyvät kuntalain mukaisten tehtävien ohella tarkastamaan samoja alueita, mitkä ovat kulloinkin lautakunnan arviointikäyntien kohteena. Talousarvio 2010 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunta suorittaa valtuuston tilikaudelle 2009 asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin ja antaa työstään valtuustolle kuntalain edellyttämän arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi valtuuston asettamien strategisten päämäärien toteutumista sekä arvioi valtuuston vuosittain asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilintarkastuksen työpäiviä ostetaan kaupungille vuonna 2010 yhteensä 60 päivää. Päivien määrään sisältyy lakisääteinen tilintarkastus. Tarkastuslautakunnan asioiden valmistelu-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävät hoitaa tarkastussihteeri.

30 Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: TP 2008 KS2009 TA2010 Tarkastuspäivät, ulkoiset 79 60 60 Henkilöstö 1 1 1 Tuloslaskelma 12 Tarkastustoimi TP2008 KS2009 KH2010 TA% Toimintatuotot 91 132 111 716 109 482-2 Myyntituotot 91 132 111 716 109 482-2 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 Toimintakulut -91 132-111 133-109 482-1,5 Henkilöstökulut -38 422-57 649-57 228-0,7 Palkat ja palkkiot -27 495-42 619-42 487-0,3 Henkilösivukulut -10 928-15 030-14 741-1,9 Eläkekulut -9 273-12 046-12 192 1,2 Muut henkilösivukulut -1 655-2 984-2 549-14,6 Palvelujen ostot -48 832-47 609-46 640-2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -565-500 -1 000 100 Muut toimintakulut -3 312-5 375-4 614-14,2 Toimintakate 0 583 0-100

31 KAUPUNGINHALLITUS Talousarvio 2010 Asiakas ja kuntalainen Kriittinen menestystekijä Ennakoiva terveyden edistäminen Talous Tavoite 2010 Kaupungin työllistämistoimilla leikataan nuorisotyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden kasvua ja ylläpidetään ihmisten vireyttä ja elintasoa Mittari /Tavoitetaso Tukityöllistettävien määrä 17 htv Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä Moniongelmaisten henkilöiden määrän muutos Kriittinen menestystekijä Menot sopeutetaan tuloihin toteuttamalla rakenteiden ja toimintatapojen muutokset Rakenteet ja palveluprosessit Kriittinen menestystekijä Seudullisen palvelutuotannon laajentaminen Tavoite 2010 Toimintamenojen kasvu jää selvästi alle kuntien keskitason Varkauden Aluelämpö Oy:n tuloutus kaupungille vuonna 2010 on 350.000 euroa Vesihuollon jäännöspääoman korko on 6 % vuonna 2010 Jätehuollon jäännöspääoman korko on 6 % vuonna 2010 Vuosikate kattaa 85 % poistojen määrästä Velkamäärä vuonna 2010 on enintään 2400 euroa/asukas Kertynyt alijäämä vuonna 2010 on alle 500 euroa/asukas Tavoite 2010 Jätehuollon uudelleen organisointia valmistellaan vuoden 2010 aikana Ns. Keski-Savon Malli sosiaali- ja terveystoimessa Elinkeinotoimintojen keskittäminen elinkeinoyhtiöön 1.1.2010 alkaen Mittari /Tavoitetaso Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuma Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen Mittari /Tavoitetaso Liikelaitoskuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2011 Selvitys on valmis 1/2010. Vuonna 2010 kuntien päätökset.