Sastamalan perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2016

Sastamalan perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2016 Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Kasvatus- ja opetuslautakunta 7.6.2016 Kaupunginhallitus 13.6.2016 Kaupunginvaltuusto 20.6.2016

2 Sastamalan perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2016 1. Taustaa 3 2. Peruskouluverkon kehitys Sastamalassa, oppilasennusteet ja oppilaat kartalla 4 3. Kaupunkistrategia ja taloussuunnittelun linjaukset 8 4. Uusi opetussuunnitelma 2016 ja pedagogiikka 10 5. Koulurakennuskortit ja koulukohtainen tarkastelu 12 6. Keskeiset valmisteluvaihtoehdot 13 7. Yhteenveto ja johtopäätökset 17 LIITTEET 18

3 1. Taustaa Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli Läntisen perusopetusalueen kouluverkkoselvitystä syksyllä 2015. Kokouksessaan 1.12.2016 lautakunta päätti jättää laaditun läntisen alueen selvityksen pöydälle ja edellytti selvityksen tekemistä koko kaupungin peruskouluverkosta. Toimeksiannon toteuttamissuunnitelma oli kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa suunnitteluasiana esillä tammikuussa 2016. Valmistelun etenemistä selvitettiin kaupunginhallituksen, kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien yhteisessä iltakoulussa 21.3.2016. Samassa yhteydessä valtuustoryhmiltä pyydettiin etukäteen peruslinjauksia jatkoselvitystyön pohjaksi. Valtuustoryhmät antoivat yhteisen kannanoton 18.4.2016, jonka sisältö tiivistetysti on: jokaisessa entisessä kuntakeskuksessa on alakoulu Sastamalassa on kolme yläkoulua Kaukolan koulu suljetaan aikaisempien suunnitelmien mukaisesti 1.8.2017 alkaen Varilan koulu sijoittuu nykyiselle paikalle esi-6 luokkien kouluna (ratkaisu on kiireellisin koulupuolen investointi, toteutuksessa on huomioitava monikäyttöisyys ja taloudellisesti kestävin ratkaisu) Yhtenäiskoulu-ajatus on periaatteessa kannatettava, mutta tilat ja oppilasmäärät eivät tällä hetkellä mahdollista yhtenäiskoulun toteuttamista perusopetukselle vuonna 2014 asetettua 500 000 euron säästövelvoitetta on tarvittaessa tarkennettava Peruskouluverkkoselvityksen valmistelussa on ollut mukana henkilöstön edustus. Valmistelun keskeisiä linjauksia on esitelty henkilöstölle keskustelu- ja informaatiotilaisuudessa 31.5.2016. Kuntalaisille avoin keskustelu- ja informaatiotilaisuus järjestettiin 31.5.2016. Lisäksi kaikilla kuntalaisilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaan valmisteluun sähköisen OtaKantaa.fi palvelun kautta ennen varsinaista päätöksentekoa. Kouluverkkoselvitystyötä on ohjannut kaupunginjohtajan, teknisen johtajan ja kasvatusjohtajan muodostama johtoryhmä. Koulurakennuskorttien laatimisesta on vastannut Tilakeskus. Jokaisen koulun henkilöstö on laatinut koulurakennuskortteihin oman arvionsa kiinteistön toiminnallisesta käyttökelpoisuudesta. Koulun henkilöstö, osa koulujen oppilaskunnista ja vanhempainyhdistyksistä on laatinut myös koosteen oman koulun vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista (SWOT-analyysi).

4 2. Peruskouluverkon kehitys Kouluverkko Sastamalan kaupunki aloitti toimintansa vuonna 2009. Toisin kuin jossain kuntaliitoksissa Sastamalan kaupungin perustamisasiakirjat tai muu valmistelumateriaali eivät sisältäneet mitään ennakkolinjauksia perusopetuksen palveluverkon suhteen. Talouden realiteesteista ja vähenevistä oppilasmääristä johtuvat valtuustotason linjaukset ovat aiheuttaneet sen, että perusopetuksen palveluverkko on ollut koko Sastamalan kaupungin toiminnan ajan esillä tarkastelussa virkamiesvalmistelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Sastamalan kaupungin toimintakauden aikana on kaupunginvaltuuston päätöksellä lakkautettu seuraavat koulut: Koulu Lakkauttamisvuosi Salokunnan koulu 2010 Tervamäen koulu 2010 Sammaljoen koulu 2012 Uotsolan koulu 2015 Illon koulu 2015 Keikyän koulu 2016 Huomionarvoista on, että Uotsolan koulua lukuun ottamatta lakkauttaminen on koskenut pieniä kaksi- tai kolmeopettajaisia kyläkouluja. Uotsolan koulun osalta kyse oli 1-4 luokkien koulusta, jonka oppilaille rakennettiin tilat yläkoulun yhteyteen ja näin toteutettiin yhtenäiskoulu. Peruskoulujen määrä väheni jo ennen kuntaliitosta vanhoissa peruskunnissa 2000-luvulla seuraavasti: Koulu Lakkauttamisvuosi Vammala, Lantulan koulu 2005

5 Vammala, Kallialan koulu 2006 Vammala, Hopun erityiskoulu 2006 Vammala, Vammaskosken erityiskoulu 2008 Äetsä, Honkolan koulu 2006 Äetsä, Jokisivun koulu 2007 Mouhijärvi, Hyynilän koulu 2003 Mouhijärvi, Pukaran koulu 2003 Koulujen määrän väheneminen on osoitus ikäluokkien pienentymisestä. Perusopetuksen oppilasmäärä vuonna 2009 Sastamalassa oli 2817 (Kiikoinen huomioitu tähän lukuun). Vuonna 2015 oppilasmäärä 2680, sisältää esiopetuksen ja valmistavan opetuksen. Oppilasmäärä on siten Sastamalan alueella vähentynyt 137 oppilaalla. Oppilasmäärä Tämän selvityksen liitteenä oppilasennusteet vuodesta 2016 vuoteen 2022. Huomionarvoista on, että oppilasennusteissa olevat oppilaat ovat jo syntyneitä lapsia Sastamalan kaupungin alueella. Siten kyse ei ole ennusteesta. Väestötietojärjestelmään kirjatut lapset on sijoitettu lähikouluperiaatteen mukaan oppilaan kotiosoitetta vastaavaan maantieteellisesti lähimpään kouluun. Ennuste ei siis ota huomioon muuttoliikkeen vaikutusta, eikä sitä, että erityisen tuen oppilaiden tapauksessa maantieteellisesti lähin koulu ei välttämättä ole oppilaan lähikoulu. Koko Sastamalan tuleva oppilasmäärän kehitys on seuraava: Oppilasennuste 1.-9.lk koko kaupunki 2500 2000 1500 1000 500 0 2015-2016 TOD 2016-2017 ENN 2017-2018 ENN 2018-2019 ENN 2019-2020 ENN 2020-2021 ENN 2021-2022 ENN 2022-2023 ENN

6 Taulukosta käy selkeästi ilmi se, että kokonaisoppilasmäärä on selkeästi laskeva. Oppilasmäärä laskee 179 oppilaalla vuodesta 2016 vuoteen 2021. Alakoulujen osalta oppilasmäärän kehitys on myös laskeva. Alakoulujen oppilasmäärä laskee 187 oppilaalla vuodesta 2016 vuoteen 2021: Yläkoulujen osalta ennuste on seuraava:

7 900 Oppilasennuste 7.-9. lk koko kaupunki 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2015-2016 TOD 2016-2017 ENN 2017-2018 ENN 2018-2019 ENN 2019-2020 ENN 2020-2021 ENN 2021-2022 ENN 2022-2023 ENN 2023-2024 ENN Sarja1 Sarja2 Sarja3 Yläkoulujen osalta kokonaisoppilasmäärä vuodesta 2016 vuoteen 2023 mennessä laskee 71 oppilaalla. Merkittävää yläkoulujen osalta on se, että Mouhijärven yhteiskoulun oppilasennuste on kasvava, sillä koulun 7-9 luokkien oppilasmäärä kasvaa 19 oppilaalla vuoteen 2023. Äetsän koulun osalta oppilasmäärä putoaa 12 oppilaalla vuoteen 2023 mennessä. Sylvään koulun osalta oppilasmäärä vähenee merkittävästi: oppilasmäärä putoaa 78 oppilaalla vuoteen 2023 mennessä. Alakoulujen osalta oppilasmäärältään selkeästi vähenevän ennusteen kouluja ovat vuodesta 2016 vuoteen 2021 ovat: Varilan koulu, vähenemä 81 oppilasta Kiikan koulu, vähenemä 51 oppilasta Muistolan koulu (+Kaukola), vähenemä 31 oppilasta Mouhijärven yhteiskoulu, luokat 1-6, 29 oppilasta Häijään koulu, vähenemä 28 oppilasta Karkun koulu, vähenemä 14 oppilasta Marttilan koulu, vähenemä 11 oppilasta Tyrväänkylän koulu, vähenemä 11 oppilasta Oppilasmäärältään paikallaan pysyviä tai kasvavia kouluja ovat: Mouhijärven yhteiskoulu, luokat 7-9, kasvu 19 oppilasta

8 Pehulan koulun (+Keikyä), kasvu 6 oppilasta Suodenniemen koulu, kasvu 3 oppilasta Stormin koulu, kasvu 1 oppilasta Toukolan koulu, kasvu 1 oppilasta Yksittäisen koulun ennustetta tarkasteltaessa on huomioitava, että ennuste ei huomioi esim. muuttoliikkeen tai kaavoituksen vaikutuksia. Esimerkiksi Häijään alue on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa selkeä painopistealue, josta kaupunki on valmis voimakkaan kysynnän johdosta hankkimaan lisämaata ja kaavoittamaan lisää alueita asuntorakentamiseen. Oppilasennusteita tarkasteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota keskustan alueen oppilasennusteeseen kokonaisuutena. Sylvään koulun oppilasennuste on laskeva. Samoin myös 1-6 luokkien kokonaisuus on selkeästi laskeva. Yhteenlaskettu Kaukola/Muistola/Marttila/Varila oppilasmäärä laskee 178 oppilaalla vuoteen 2022 mennessä! Tämä on ehdottomasti huomioitava pohdittaessa keskustan alueen kouluverkkoa ja suunnitellun Varilan hankkeen mitoitusta. Mittavin vähenemä oppilasmäärässä on Varilan koulun osalta. Kaupunginosa on rakentunut 1970- ja 1980- luvuilla. Omakotialueella lasten määrä on vähentynyt. Tilanteeseen on kuitenkin lähivuosina odotettavissa selkeä muutos. Varilan koulun vaikutusalueella on kaikkiaan 868 omakotitaloa. Näistä 236 on sellaisia, joissa asuu ainoastaan yli 65-vuotiaita. Kiinteistöjen omistajavaihdos alueella tulee siis edelleen jatkumaan alueella voimakkaana. Tavoitteena on myös lisätä alueelle omakotitonttien tarjontaa. Sen vuoksi syntyneiden perusteella ilmenevä vähenevä oppilasennuste saattaa muuttuakin vakiintuneeksi tai jopa kasvavaksi. 3. Kaupunkistrategia ja taloussuunnittelun linjaukset Sastamalan kaupunkistrategian keskeiset osat on kuvattu oheiseen Sastamalan hyvän elämän taloon:

9 Kaupungin visio Sastamala on edelläkävijä ja osaava uudistaja korostaa tulevaisuudensuuntautumista ja rohkeaa katsetta eteenpäin. Perusopetuksen osalta tämä korostuu erityisesti siksi, että nyt koulussa saatavilla tiedoilla ja taidoilla oppilaan on tultava toimeen yhteiskunnassa vuosikymmeniksi eteenpäin. Strategisista valinnoista erityisesti turvallisen kasvun ja opin polun rakentaminen on olennainen osa perusopetusta. Myös vetovoiman vahvistamisessa perusopetusverkolla on merkitystä: laadukas perusopetus osana monipuolisia asuinalueita on keskeinen vetovoimatekijä. Ja luonnollisesti kaiken lähtökohta on tasapainoinen talous. Tästä syystä kouluverkkoa koskevat ratkaisut on tehtävä harkiten talouden voimavarat huomioiden. Strategisen tavoitteen turvallinen kasvun ja opin polku toteuttamisessa kuin myös Sastamalan alueellisen tasapainoisen kehittämisen ja vetovoimaisuuden kannalta on perustelua, että valtuustoryhmien linjauksen mukaisesti jokaisessa entisessä kuntakeskuksessa on alakoulu ainakin toistaiseksi. Tämä on mahdollista erityisesti tässä vaiheessa kun se ei merkitse mittavia investointeja nykyisiin koulukiinteistöihin. Sastamalan alueellista vetovoimaa lisää myös linjaus kolmen yläkoulun mallista. Yläkouluopetuksen keskittäminen Sylväälle ei tässä vaiheessa toisi merkittäviä säästöjä. Kuitenkin pitkällä tähtäimellä katsottuna yhtenäiskouluratkaisu Kiikkaan on sekä vetovoiman että talouden näkökulmasta tarkasteltuna perusteltu ratkaisu. Talouden sopeuttamistoimet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2014 Sastamalan kaupungin talouden tasapainottamisen keskeiset linjaukset vuoteen 2017 asti. Valtuuston linjaamien sopeuttamistoimenpiteiden lisäksi prosessien tulee etsiä aktiivisesti uusia toimintaa tehostavia ja tuottavuutta lisääviä ratkaisuja. Myös 27.5.2015 julkistetun Sipilän hallituksen hallitusohjelman julkisen talouden sopeuttamistoimet rajaavat Sastamalan kaupungin taloudellista liikkumavaraa. Perusopetuksen osalta tavoitteeksi talouden tasapainottamisen osalta on kirjattu vuoden 2016 talousarvioon: Peruskouluverkko/tuntikehys/henkilöstö: Läntisen alueen palveluverkkoselvitys on valtuuston käsittelyssä 14.12.2015, jonka jälkeen toteutus tapahtuu valtuuston linjaamalla tavalla. Sylvään tuntikehys ja opetusjärjestelyjen muutokset on mahdollista toteuttaa investointisuunnitelmaan sisältyvän katto- ja tilaremontin valmistuttua. Säästömahdollisuus suunnitelmakaudella on 600 000 euroa. Vuoden 2014 talouden tasapainottamisohjelmaan liittyviä toimenpiteitä on toteutettu seuraavasti: vuoden 2015 tilinpäätöksessä perusopetuksen tuntikehyksestä on osoitettu 135 000 euron säästö oppilasmäärien vähenemisen johdosta. Keikyän koulun toiminta loppuu 31.7.2016, arvioitu nettosäästö lakkauttamisesta vuositasolla vuodesta 2017 lähtien on 199 000 euroa.

10 Sylvään koulun tuntikehysratkaisuilla katto- ja tilaremontin jälkeen on mahdollista saavuttaa vuositasolla 150 000 euron säästö vuodesta 2018 lähtien. Kaukolan koulun sulkeminen 1.8.2017 lähtien tuo vuositasolla 218 000 euron nettosäästön vuodesta 2019 lähtien. Tasapainotusohjelman säästötavoite on määritelty vuonna 2014 sen hetken tilanteen mukaan. Jatkon osalta ratkaisevia tekijöitä ovat mm. yleinen taloudellinen tilanne sekä oppilasmäärien kehitys. Talouden tarkastelu ja mahdolliset tarpeet lisätasapainottamisen osalta täsmentyvät vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Pitkällä tähtäimellä peruskouluverkon rakenne Sastamalassa on oltava sellainen, että se mahdollistaa reagoinnin muuttuvaan taloustilanteeseen sekä toiminnallisiin muutoksiin. Toiminnallisia muutoksia ovat mm. opetuksen pedagogiikkaan ja oppilasmääriin liittyvät muutokset sekä kiinteistöihin liittyvät riskit. 4. Uusi opetussuunnitelma 2016 ja yhtenäiskoulu Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan noin 10 vuoden välein. Opetushallitus on vahvistanut perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteet vuonna 2015. Opetussuunnitelmatyö on ollut kunnissa käynnissä. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma otetaan kunnissa luokkien 1-6 osalta käyttöön syksyllä 2016. Yläkoulujen osalta uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön ikäluokittain syksystä 2016 alkaen. Myös Sastamalassa paikallisen opetussuunnitelman valmistelu on ollut käynnissä kuluvan lukuvuoden ajan. Kasvatusja opetuslautakunta hyväksyy opetussuunnitelman kesäkuussa 2016. Uuden opetussuunnitelman mukainen tuntijako Sastamalassa on hyväksytty lautakunnassa 7.10.2014 ( 54). Peruskouluverkko koko Suomessa on perustunut historiallisista syistä alakoulu- ja yläkoulujakoon. Jako on perustunut 1800-luvun kansakoulun toteuttamiseen. Jakoa on vahvistanut ja ylläpitänyt suomalainen opettajakoulutus, joka perinteisesti on jakanut opettajat luokanopettajiin ja aineenopettajiin. Perinteinen jako kuusivuotiseen alakouluun ja kolmivuotiseen yläkouluun ei perustu tutkitusti mihinkään pedagogiseen tai lapsen kehitykseen viittaavaan seikkaan. Tästä syystä valtakunnallisesti tavoitteena jo pitkään on ollut siirtyä yhtenäiseen perusopetukseen. Myös opettajakoulutus tuottaa nykyään kaksoiskelpoisia luokanopettajia. Uudessa tuntijaossa ala- ja yläkoulun jakoa on yritetty edelleen häivyttää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (www.oph.fi/) luvussa yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri luvussa todetaan, että perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Lisäksi todetaan, että eri-ikäisistä oppilaista muodostuva yhteisö tukee opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamista.

11 Yhtenäiskoulussa eheän ja johdonmukaisen jatkumon rakentaminen on selkeästi helpompaa, kuin erillisissä ala- ja yläkouluissa. Tämä ilmenee oppilaan näkökulmasta siten, että luokanopetuksesta voidaan siirtyä liukuen aineenopetukseen. Ja vastaavasti myös luokanopetus voi liukua myös yläluokille niillä oppilailla, jotka hyötyvät siitä. Tämä voisi tapahtua ilman erityistä tukea. Eri opettajaryhmien yhteistyö lisää ymmärrystä paitsi oppilaan kehityksestä eri ikävaiheissa ja opinpolun rakentumisesta, myös toisenlaisen opettajuuden näkökulmista ja painopisteistä. Toimintakulttuurin yhtenäisyys perustuu ensisijaisesti ymmärrykseen oppilaasta ja muutoksista lapsesta murrosiän kautta kohti nuoren aikuisen elämää, mutta myös ymmärrykseen opettajuuden erilaisista näkökulmista luokanopettajana, aineenopettajana ja erityisopettajana. Näkemyksenä on, että yhtenäiskoulu tarjoaa selkeästi ala- ja yläkoulujakoa paremmat puitteet myös uuden tuntijaon toteuttamiselle. Uuden opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opetus alkaa 6. vuosiluokalla nykyisen 7. luokan sijaan. Erillisessä ala- ja yläkoulussa opettajan työajan käyttö tehotonta, kun opettaja kiertää usealla eri koululla. Tällöin maksetaan siirtymisestä, kun pitäisi maksaa opetuksen antamisesta. Uudessa opetussuunnitelmassa valinnaiset opinnot alkavat jo alaluokilla. Yhtenäiskoulussa on mahdollisuus käyttää laajasti opettajien ammattitaitoa valinnaisten opintojen järjestämiseen. Yhtenäiskoulussa myös oppimisympäristöt ja aineen opetustilat tarjoavat monipuolisemmat mahdollisuudet valinnaisaineiden oppimiseen. Henkilöstön ensisijaisesti eri opettajaryhmien ja koulunkäyntiavustajien keskinäinen hyvä ja yhteiseen ymmärrykseen perustuva yhteistyö luo puitteet oppilaan yhtenäisen opinpolun muodostumiselle. Oppilas kasvaa yhteisön jäsenenä, ja osallisuus yhteisön toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen koko perusopetuksen ajan hänen omien kykyjensä mukaan on mahdollista. Pienten oppilaiden läsnäolo vaikuttaa yläkoululaisten oppilaiden käyttäytymiseen ja vastuun kasvuun. Vastuullisesti käyttäytyvät isot oppilaat ovat esimerkki pienille oppilaille, mikä antaa kuvan siitä, miten yläkoululainen toimii. Alakoulusta yläkouluun siirtyminen on merkittävä nivelvaihe. Yhtenäiskoulussa opettajat näkevät koko perusopetuksen aikaisen kasvun kaaren, mikä auttaa oppilaan oppimisen ja tuen tarpeiden havaitsemisessa, ymmärtämisessä ja järjestämisessä. Perusopetuksen eheyttämiseksi oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät yhteistyötä eri lähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Yhtenäiskoulu mahdollistaa ja monipuolistaa monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutusta sekä tukee niiden tavoitteita. Yhtenäiskoulussa voidaan järjestää esim. projekteja, joihin voi osallistua hyvin eri-ikäisiä oppilaita. Yhtenäiskoulussa oppimisympäristöjä, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä opetusvälineitä voidaan hyödyntää ala-yläkoulujakoa laajemmalla ja monipuolisemmalla tavalla myös alakoululuokkien

12 opetukseen. Esim. fysiikan ja kemian, kotitalouden ja käsityön oppimisympäristöjä ja välineitä voidaan hyödyntää jo alaluokkien aikana sekä yhteisten että valinnaisten aineiden opetuksessa sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Myös taito- ja taideaineiden oppimisympäristöjen, kuten kuvataiteen, musiikin ja liikunnan oppimiseen on useimmiten yläkoulussa laajemmin varustellut tilat ja välineet. 5. Koulurakennuskortit ja koulukohtainen SWOT-tarkastelu Osana kouluverkkotarkastelua jokaisen perusopetuksen koulun henkilöstö on laatinut kevään 2016 aikana SWOT-analyysin oman koulun vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Tavoitteena on, että jatkotyössä koulu vahvistaa omia todettuja heikkouksiaan ja torjuu todettuja uhkia. Lisäksi koulu pohtii keinoja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Myös osassa kouluista oppilaskuntien hallitukset ja koulun vanhempainyhdistykset ovat laatineet oman SWOT-analyysinsä. Tilakeskus on osana kouluverkkoselvitystä laatinut jokaisen koulun kiinteistöstä oman koulurakennuskortin. Kortista käy tiivistetysti ilmi jokaisen koulurakennukset perustiedot, vuosittaiset ylläpitokustannukset sekä mm. lähivuosina toteutetut korjausinvestoinnit. Tämän lisäksi koulun henkilöstö on laatinut korttiin oman arvionsa kiinteistöjen toiminnallisesta käyttökelpoisuudesta. Tätä arviota hyödynnetään Tilakeskuksen suunnitellessa tulevia korjausinvestointeja. Laadittujen koulurakennuskorttien sekä arvioitavissa olevan käyttöiän perusteella voidaan todeta, että koulukiinteistöjen kuntoarvio on laadittava ainakin seuraaviin kiinteistöihin: - Marttilan koulu ja lukio - Sylvään koulu - Tyrväänkylän koulu - Pehulan koulun kivirakennus - Häijään koulun vanha osa - Toukolan vanha koulu - Karkun koulun rakennukset A ja B Havainnollisuuden lisäämiseksi osana kouluverkkoselvitystä perusopetuksen koulut ja oppilaat on merkitty perusopetusalueittain kartalle. Keskustan osalta Sylvään tiedot ovat omalla karttapohjalla ja Marttila/Varila oppilaan omalla karttapohjallaan.

13 6. Keskeiset valmisteluvaihtoehdot Taustaa Sastamalan peruskouluverkko on toteutetuista koululakkautuksista huolimatta edelleen aikaisempien peruskuntien palveluverkon pohjalle rakennettu. On ilmeistä, että puhtaasti nykyisen Sastamalan tarpeisiin ei olisi rakennuttu nykyistä määrää kouluja niille paikoille, joissa koulut nyt sijaitsevat. Kouluja olisi selkeästi vähemmän ja todennäköisesti lähtökohtaratkaisuna olisi yhtenäiskoulumalli ja sen toteuttaminen kaupungin eri osissa. Tämä kouluverkkotarkastelun keskeisenä taustatekijänä talouden tehostamistoimien lisäksi oli lukioverkkoratkaisu, jonka johdosta Äetsän koulun yhteydessä toimineen Sarkia-lukion tilat jäävät tyhjilleen. Syksyllä 2015 Läntisen alueen kouluverkkoselvityksessä laadittiin perusselvitys tilojen käytölle eri vaihtoehdoissa. Esittelijän esityksenä oli periaateratkaisu, jossa Läntiselle alueelle olisi sovitun aikataulun mukaan toteutettu yhtenäiskoulu (Kiikan koulun ja Äetsän koulun yhdistäminen). Muina vaihtoehtoina oli Kiikan kirjaston tai Kiikan päiväkodin siirtäminen Sarkia-lukion tiloihin. Valmistelun yhteydessä keskusteluun nousi Äetsän koulun lakkauttaminen ja koulun yhdistäminen Sylvään kouluun. Taustalla oli tiedossa oleva Sylvään koulun oppilasmäärän lasku tulevaisuudessa. Myös muiden koulujen osalta nähtiin tarpeellisena selvittää kokonaistilanne. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksenä ( 1.12.2015, 80) oli kouluverkkoselvityksen ulottaminen koko Sastamalan perusopetukseen. Peruskouluverkkoselvitys 2016 työn painopiste on edelleen keskustan ja läntisen perusopetusalueen tarkastelussa. Entisen Kiikoisten, Suodenniemen ja Mouhijärven alueella ei ole tässä vaiheessa tarvetta mittavampaan tarkasteluun. Esiselvitysvaiheen keskeiset vaihtoehdot esiteltiin kaupunginhallituksen ja kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä valtuustoryhmien puheenjohtajien yhteisessä iltakoulussa 21.3.2016. Nämä olivat: 1. Äetsän koulu+kiikan koulu yhtenäiskouluna 2. Sylvään koulu+äetsän koulu Mahdollistaa ratkaisun Pehulan koulu+kiikan koulu vapautuviin Äetsän koulun tiloihin 3. Sylvään koulu+varilan koulu 4. Marttilan koulu+varilan koulu (lukiolle uudet tilat Sylvään yhteyteen) Vaihtoehdoissa taloudelliset laskelmat käyttötalouden osalta perustuvat tarkasteluun tuntikehyksestä (opetukseen käytettävät palkkamenot), kuljetuskustannuksiin sekä kiinteistökustannuksiin. Kiinteistökustannuksista on saatavissa säästöä vain, mikäli

14 koulukiinteistö on kokonaan tyhjä. Esimerkiksi 1.8.2016 vapautuvien Sarkia-lukion tilojen osalta kustannukset jäävät perusopetuksen kustannettavaksi. Yläkoulutarkastelu Sylvään koulu oppilasennuste on laskeva, kuten myös keskustan alueen kaikkien alakoulujen. Tässä vaiheessa (18.4.2016) valtuustoryhmät ovat selkeästi linjanneet, että Sastamalassa on kolme yläkoulua. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin yläkoulujen osalta säilyttää tulevaisuudessa kaikki ratkaisuvaihtoehdot aidosti auki. Vaihtoehtoina tulevaisuudessa on edelleen yhtenäiskoulun toteuttaminen Äetsän koululle (Kiikan koulun lakkauttaminen) tai Sylvään koulun ja Äetsän koulun yhdistäminen. Tähän tarkasteluun vaikuttaa jatkossakin oppilaskehitys ja kiinteistöjen kunto. Tästä syystä Äetsän koulun ja Kiikan koulun kiinteistöinvestoinnit on harkittava erittäin tarkkaan. Kiikan päiväkodin siirtäminen Äetsän koulun tiloihin edellyttää mittavia investointeja. Kaupungin investointisuunnitelman puitteissa Kiikan päiväkodin osalta ei ole tarvetta käynnistää uutta hanketta. Läntisellä alueella on kolme pientä 21-paikkaista päiväkotia (Kiikka, Tipula ja Ulpu). Tästä syystä varhaiskasvatusta on tarkasteltava kokonaisuutena Läntisellä alueella, eikä Kiikan osalta ole tarkoituksenmukaista lähteä erillisratkaisuihin. Sarkia-lukiolta 1.8. 2016 vapautuvien tilojen osalta on harkittava ja selvitettävä myös mahdollisuus ulkopuolisen vuokralaisen saamiseksi tiloihin. Varilan koulu Varilan koulurakennuksesta vuoden 2015 lopulla tehdyssä rakenne- ja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa todettiin, että sekä 1950 luvulla että 1980 -luvulla rakennetuissa rakennuksenosissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioituneita rakenteenosia, jotka olisi suositeltavaa korjata tulevan laajennus- ja peruskorjaushankkeen yhteydessä. Rakenteissa esiintyvien epäpuhtauksien poistaminen ja rakenteiden uudelleenrakentaminen kosteusteknisesti toimiviksi vaativat mittavia purku- ja uudelleenrakennus-toimenpiteitä. Koulurakennuksen käytön jatkamiseksi siihen saakka, kun peruskorjaustoimenpiteet tai uudistilat valmistuvat, ryhdyttiin parantaviin toimenpiteisiin. Sisätiloihin hankittiin ilmanpuhdistimia, ryhdyttiin haitallisten aineiden estämiseksi tiivistys- ja muihin rakenteellisiin toimenpiteisiin, tehtiin henkilöstölle työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja hankittiin työterveyslaitokselta lausunto sisäilmatilanteen terveydellisestä merkityksestä. Lisäksi kouluterveydenhuolto ryhtyi seuraamaan Varilan koululaisten terveydentilan kehittymistä tehostetusti.

15 Toimenpiteiden perusteella kaupungin sisäilmatyöryhmä totesi, että terveysvaaran riski on edelleen olemassa ja että tiloissa tehtävät väliaikaiset kunnostustoimet ovat voimassa enintään 3-5 vuotta. Kuntotutkimuksessa havaittujen kosteusvaurioiden laajuus edellyttää nykyisessä rakennuksessa mittavia peruskorjaustoimenpiteitä. Tilakeskuksen yhteistyössä konsultin kanssa laatima kustannusarvio päätyy n. 5,5 milj. euroon. Arvio sisältää vaurioituneiden rakenteiden poistamisen ja korvaamisen uusilla, nykyvaatimusten mukaiset LVISA-työt, ulospäin kallistuvan räystäällisen vesikaton, rakennuttajan kustannukset sekä arvion tarvittavan väistötilan kustannuksista. Peruskorjaamisen kustannukset nousevat karkeasti arvioiden 75 80 prosenttiin vastaavankokoisen uudisrakennuksen kustannuksista. Peruskorjauksen jälkeen rakennus olisi edelleen ahdas nykyiselle oppilasmäärälle eikä vastaisi tulevaisuuden pedagogisiin haasteisiin tilarakenteensa puolesta. Varilan koulun ratkaisua pohdittaessa on erityisesti huomioitava, että nyt tehdään pitkän aikavälin ratkaisua 30-40 vuoden aikajänteellä. Tästä syystä tilojen on oltava monikäyttöisiä ja muunneltavia, jotta ne vastaavat myös tulevaisuuden pedagogisiin haasteisiin. Edellä esitetyt seikat puoltavat nykyisen rakennuksen korvaamista uudisrakennuksella. Alueen oppilasmäärän ennustettu vakaa kehitys sekä valtuustoryhmien selkeä kanta ovat perusteluina koulun sijoittumiselle nykyiselle paikalle. Varilan tilaratkaisun yhteydessä on huomioitava keskustan alueen kriittinen päivähoitotilanne. Keskustan alueella on jatkuva pula vapaista hoitopaikoista. Tämä ongelma on mahdollista ratkaista siirtämällä esiopetus keskustan päiväkotiyksiköistä uuden Varilan koulun yhteyteen. Tämä vapauttaisi 50-60 päivähoitopaikkaa. Pidemmällä aikavälillä ratkaisu vähentää investointitarvetta päiväkotien osalta. Tarvittaessa myös keskustan alueen pienistä ja kalliista ryhmäperhepäiväkodeista olisi mahdollista luopua. Siten päiväkotien esiopetuksen keskittäminen koulujen yhteyteen on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevä ratkaisu. Kaikilla muilla alueilla Sastamalassa esiopetus on jo koulujen yhteydessä.. Varilan uudisrakennus on tarkoituksenmukaista toteuttaa esi-6 luokkien kouluratkaisuna. Tässä selvityksessä on aiemmin viitattu Varilan koulun oppilasennusteeseen ja kiinteistöjen omistussuhteisiin Varilan koulun vaikutusalueella. Näistä syistä johtuen on perusteltua toteuttaa pikaisesti Varilan koulun esiselvitys vielä kuluvan vuoden 2016 aikana. Esiselvitysvaiheessa selvitetään hankkeen tavoitteet, mitoitusperusteet, laajuus, huonetilaohjelma, toteuttamisvaihtoehdot, vaiheistusmahdollisuudet, alustava rahoitus- ja urakkamuoto yms. Tarvittavia periaatekaavioita ja ehdotuspiirustuksia varten hankkeen arkkitehtisuunnittelija kiinnitetään jo esiselvitysvaiheessa. Kaupunginhallitus asettaa hanketta varten ohjausryhmän

16 Keskustan alueen varhaiskasvatusjärjestelyistä (päivähoito ja esiopetus) on tarkoituksenmukaista laatia oma selvitys samassa aikataulussa Varilan rakennushankkeen esiselvitysvaiheen kanssa. Tällä selvityksellä on selkeä yhteys kaupungin investointiohjelmaan. Nopein mahdollinen aikataulu uuden Varilan koulun toteutukseen on (alustava aikataulu, aikataulu tarkentuu prosessin aikana): Aika Toimenpide 6/2016 Päätös uuden rakentamisesta 6-12/2016 Esiselvitys 1-12/2017 Suunnittelu, 100 000 e määräraha TA 2017 talousarvioon 4/2018 7/2019 Rakentaminen vuosina 2018-2019 8/2019 Hanke valmis

17 7. Yhteenveto ja johtopäätökset Laaditun selvityksen perusteella yhteenvetona ja johtopäätöksinä perusopetuksen jatkosuunnittelulle on esitettävissä seuraava esitys linjaratkaisuna: Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle perusopetuksen suunnittelua ohjaavina keskeisinä periaatteina: 1. jokaisessa Sastamalan entisessä kuntakeskuksessa on alakoulu 2. Sastamalassa on kolme yläkoulua 3. Kaukolan koulu suljetaan aikaisempien suunnitelmien mukaisesti 1.8.2017 alkaen 4. Varilan koulu sijoittuu nykyiselle paikalle uudisrakennuksena esi-6 luokkien kouluna, jonka laajuus selvitetään esiselvityshankeen aikana 5. Esiopetus siirretään kokonaisuudessaan koulujen yhteyteen Vammalan alueella, tarkempi suunnitelma laaditaan Varilan hankkeen esiselvitysvaiheen yhteydessä 6. Läntisellä alueella säilytetään mahdollisuus yhtenäiskoulun toteuttamiseen tulevaisuudessa/yläkoulurakenteen tiivistämiseen. 7. Läntisen alueen varhaiskasvatusta tarkastellaan kokonaisuutena, Kiikan päiväkodin osalta ei lähdetä erillisratkaisuihin

18 LIITTEET Perusopetuksen oppilaat kartalla, elokuu 2016 tilanne Perusopetuksen oppilasennusteet 4.4.2016 Koulukohtaiset SWOT-analyysit Oppilaskuntien SWOT-analyysit Vanhempainyhdistysten SWOT-analyysit Koulukohtaiset koulurakennuskortit Valtuustoryhmien yhteinen kannanotto perusopetuksen kouluverkon valmistelun pohjaksi 18.4.2016 Perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2016, valmistelumateriaali KH ja ltk iltakoulu 21.3.2016 Kiinteistöomistus Varilan alueella omistajan iän mukaan Perusopetuksen johtava rehtori: Opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako vs. yhtenäiskoulu 27.4.2016 LINKIT SÄHKÖISEEN MATERIAALIIN: Sastamalan kaupungin strategia: http://www.sastamala.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali//1 6583.pdf Perusopetuksen tuntijako, Sastamala: http://sastamala.tjhosting.com/kokous/20145138-8.htm Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_o petussuunnitelman_perusteet_2014.pdf