Yhtenäiskoulu. Louhentie HELSINKI PL HELSINGIN KAUPUNKI. YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Transkriptio

1 Yhtenäiskoulu Louhentie HELSINKI PL HELSINGIN KAUPUNKI YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9

2 Yhtenäiskoulun luokkien tuntijako Vuosiluokka Kaikille yhteiset kurssit Äidinkieli Englanti A Ruotsi B Matematiikka Ymp.ain. GE, BI Fysiikka ja kemia Uskonto/ET Historia ja yht.k Terveystieto 1 2 Musiikki Kuvaamataito Kotitalous Käsityöt Liikunta Opinto-ohjaus Taito ja taideain. Kurssi Valinnaiskurssit (vuosiviikkotunteja =vvt)

3 Opetus ja opiskelu vuosiluokilla Yhtenäiskoulu on 12-vuotinen kokonaisuus, missä voi opiskella ekaluokkalaisesta ylioppilaaksi. Peruskouluun otetaan vuosien varrella uusia oppilaita, jos ryhmissä on tilaa. Lukioon haetaan yhteishaun kautta. Yhtenäiskoulussa ei painoteta mitään oppiainetta. Oppilaita ja opiskelijoita on noin 450. Yhtenäiskoulussa, kuten muuallakin, 6. luokalta siirryttäessä yläkoulun puolelle luokanopettajan korvaa eri aineiden opettajat ja luokan asioista huolehtii luokanvalvoja. Kaikkia luokka-asteita on vain yksi ei ole rinnakkaisluokkia. Yhtenäiskoulun opetus on jaksotettu kaikilla vuositasoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuosi on jaettu viiteen yhtä pitkään jaksoon. Oppilaan tuntimäärä voi vähän vaihdella jaksoittain, mutta kuitenkin niin, että keskimäärin oppitunteja on 30 viikossa. Joka jaksossa on uusi, erilainen lukujärjestys. Oppilaalla voi olla siis jaksoja, joissa ei ole ollenkaan esim. matematiikkaa, ja jaksoja joissa on matematiikkaa viisi tuntia viikossa. Peruskoulussa ja lukiossa opetusta antavat samat opettajat. Alaluokilta tuttu luokanope jatkaa mahdollisesti jossakin aineessa. Vuosiluokkiin sidottu valinnaiskurssi tarkoittaa sitä, että 8.-luokalla tehty valinta jatkuu automaattisesti 9.-luokalla. Vuosiluokkiin sidottuja kursseja ovat esim. 8. luokalla alkavat kielet sekä A-ranska. Samoin kaikki jatkokurssiksi nimetyt kurssit. Näistä kursseista annetaan arvosana, joka voi vaikutta pyrkiessäsi jatko-opintoihin 9. Luokan jälkeen. 8.-luokkalainen valitsee vuosiluokkiin sidottuja kursseja vähintään 4 vuosiviikkotuntia. Oppilaan on mahdollista valita myös kaikki valinnaiskurssit vuosiluokkiin sidottuja kursseja. Esimerkiksi: A-ranska (laajuus 3vvt + kotitalouden jatko (laajuus 2vvt) = 5 vvt Koska valintoja pitää olla 6vvt, oppilas saa valita vielä yhden laajuudeltaan 1vvt kurssin. Jos esimerkkioppilas ei sisällytä ranskaa valintoihinsa, vaan ottaa sen ylimääräisenä, hän voi valita kaksi tai kolme jatkokurssia.

4 Kieliohjelma Yhtenäiskoulussa Englanti A1 Alkaa 1. luokalla, pakollinen Ranska A2 Alkaa 4. luokalla, vapaaehtoinen Seitsemännellä vuosiluokalla ranskan oppimäärän laajuus on 2 vuosiviikkotuntia (vvt), 8. ja 9. vuosiluokalla laajuus 3 vvt. Lukiossa opintojaan jatkavat voivat siten ottaa ranskassa pitkän (A) oppimäärän. Huomaa tämä! Ranskan (A2-oppimäärän) voi sisällyttää valinnaiskurssien yhteismäärään eli kuuteen vuosiviikkotuntiin (6 vvt) 8. ja 9. luokalla tai ottaa ranskan ylimääräiseksi, jolloin valinnaisia tulee 8. ja 9. luokilla enimmillään 9 vuosiviikkotuntia. Pakollisten kurssien määrä pysyy molemmissa vaihtoehdoissa ennallaan. Ruotsi B1 Alkaa 7. luokalla, pakollinen Saksa B2 Espanja B2 Alkaa 8. luokalla, valinnainen Perinteisesti Yhtenäiskouluun on syntynyt vain toinen kieliryhmä. Ryhmä saadaan koottua, jos 10 oppilasta valitsee kielen. Valinnaisainekursseja Yhtenäiskoulussa, laajuus 2 vvt Teknisen työn jatkokurssi Tekstiilityön jatkokurssi Kotitalouden jatkokurssi Kuvataiteen jatkokurssi Musiikin jatkokurssi Nämä kurssit kestävät 8. ja 9. luokan ajan.

5 Valinnaiskursseja, jotka ovat laajuudeltaan 1 vvt AIlu Luovaa kirjoittamista ESm - espanjaa matkailijalle RAm ranskaa matkailijalle Sam saksaa matkailijalle KOl leivonta TSe erikoistekniikat käsitöissä KUk keramiikkakurssi KUm maalauskurssi KUva valokuvauskurssi KUvi videokurssi MUb bändikurssi MLp musiikin ja liikunnan produktio LIf fitness LIk kuntoilu LIpa palloilu 1, 2 SEL selviytymiskurssi Att tekstinkäsittely Atm multimedia Ato ohjelmointi 1, 2 FKl luonnontiedon historiaa Lisäksi tarjoamme 9.-luokkalaisille kertauskurssit matematiikassa, ruotsissa ja englannissa, sekä psykologian ja filosofian johdantokurssit, jotka ovat lukion kursseja vastaavat ja voidaan hyväksyä Yhtenäiskoulun lukiossa vastaaviksi lukiokursseiksi.

6 Katsaus Yhtenäiskoulun historiaan Yhtenäiskoulun perustaminen on saanut alkunsa epävirallisen yhdistyksen Uraniaseuran puitteissa, kun seuran jäsenten lapset alkoivat tulla kouluikään ja silloiset koulut eivät olleet jäsenten mielestä sellaisia, joihin he lapsensa haluaisivat opintielle laittaa. Koulua ylläpitämään perustettiin Yhtenäiskouluhdistys ry ja koulu alkoi syksyllä 1956, jolloin koulun aloitti 51 oppilasta eli ensimmäinen ja toinen luokka. Koulu toimi aluksi eri paikoissa, kunnes syksyllä 1962 oli koulun oman rakennuksen ensimmäinen vaihe valmis. Kannatusyhdistys oli perustanut myös Käpylän iltaoppikoulun, joka aloitti uudessa rakennuksessa Helsingin yhtenäiskoulun kanssa yhteisen taipaleen täällä Käpylässä. Helsingin yhtenäiskoulu oli siis ns. yksityinen koulu aina vuoteen 1977 asti, jolloin pääkaupunkikin siirtyi peruskoulujärjestelmään. Koulu kiinteistöineen luovutettiin kaupungille ja iltakoululle perustettiin oma kannatusyhdistys, joka vuokrasi tilat iltakoululle. Iltakoulu siirtyi myöhemmin tilan ahtauden takia Arkadian yhteislyseon tiloihin Töölön kaupunginosaan. Kun Helsingin yhtenäiskoulu tuli osaksi kunnallista koululaitosta, sen nimi aiottiin muuttaa sijaintikallionsa mukaan Louhenkallion alaasteeksi, yläasteeksi ja lukioksi. Oppilaiden vanhempien ja koulun opettajien yhteinen kampanjointi sai viranomaiset suostumaan kompromissiin: Helsingin yhtenäiskoulusta tuli Yhtenäiskoulu. Koulussa toteutettiin alusta saakka periodi- eli jaksojärjestelmää, jota koulun ensimmäinen rehtori Touko Voutilainen oli kokeillut Sysmän yhteiskoulussa lukuvuonna ollessaan siellä rehtorina. Periodijärjestelmän pohjalta kehitettiin luokaton järjestelmä, joka aloitettiin Käpylän iltaoppikoulussa syksyllä 1970 ja joka on levinnyt nyt koko maahan myös päivälukioihin. Yhtenäiskoulussa suoritetut muutkin kokeilut ovat vaikuttaneet suuresti koko Suomen koululaitokseen.