STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

VÖYRIN KUNTA STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

KAAVASELOSTUS / Salomaa Kristina SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 KAAVOITUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET... 1 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 2 4 SELVITYKSET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 3 4.1 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)... 3 4.2 Selvitykset... 4 5 NYKYTILANNE... 6 5.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus 6 5.1.1 Asutus... 6 5.1.2 Maanomistus... 8 5.1.3 Liikenne... 8 5.1.4 Tutka- ja viestintäyhteydet... 8 5.1.5 Sähköverkko... 8 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 9 5.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 9 5.2.2 Pohjanmaan maakuntakaava... 11 5.2.3 Vaihemaakuntakaavat... 12 5.2.4 Yleiskaavat ja asemakaavat... 13 5.2.5 Rakennusjärjestys... 14 5.2.6 Muut suunnitelmat ja päätökset... 14 5.3 Luonnonolot... 14 5.3.1 Kallio- ja maaperä... 14 5.3.2 Pinta- ja pohjavedet... 15 5.3.3 Kasvillusuus ja arvokkaat luontotyypit... 16 5.3.4 Eläimistö... 17 5.3.5 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä luontodirektiivin liitteiden lajit... 18 5.3.6 Linnusto... 19 5.3.7 FINIBA- ja IBA-alueet... 21 5.3.8 Suojelualueet... 22 5.4 Maisema ja kulttuuriympäristö... 22 5.4.1 Yleistä... 22 5.4.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet... 22 5.4.3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)... 23 5.4.4 Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993)... 23 5.4.5 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue 24

KAAVASELOSTUS / Salomaa Kristina 5.4.6 Muinaismuistot... 24 6 HANKKEEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 26 6.1 Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot lähialueella... 26 6.2 Suunnitellut tuulivoimapuistot lähialueella... 26 7 TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITELMA JA RAKENTEET... 28 7.1 Tuulivoimapuiston rakenteet... 28 7.2 Tuulivoimapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa... 30 7.3 Tuulivoimapuiston suunnitelma ehdotusvaiheessa... 30 7.4 Tuulivoimapuiston suunnitelma hyväksymisvaiheessa... 30 8 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 31 9 OSAYLEISKAAVOITUKSEN PROSESSI SEKÄ PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET... 31 9.1 Kaavoituksen vireilletulo... 31 9.2 Kaavaluonnos... 31 9.3 Kaavaehdotus... 32 9.3.1 Tehdyt muutokset... 32 9.3.2 Kaavaehdotus nähtäville... 33 9.4 Hyväksytty kaava... 33 10 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 33 10.1 Kaavan keskeinen sisältö... 33 10.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset... 34 10.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset... 34 10.4 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (luo)... 35 10.5 Muut merkinnät ja määräykset... 36 10.6 Yleiset määräykset... 36 11 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 36 11.1 Yleistä vaiktustenarvioinnista... 36 11.2 Tuulivoimaloille tyypilliset vaikutukset... 36 11.3 Meluvaikutukset... 37 11.3.1 Ohjearvot ja menetelmät... 37 11.3.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 39 11.3.3 Toiminnanaikaiset vaikutukset... 39 11.4 Varjostus- ja välkevaikutukset... 43 11.4.1 Ohjearvot ja menetelmät... 43 11.4.2 Käytönaikaiset vaikutukset... 44 11.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 45 11.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 46 11.7 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon... 47 11.8 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja suojelualueisiin... 47

KAAVASELOSTUS / Salomaa Kristina 11.8.1 Kasvillisuus... 47 11.8.2 Eläimistö... 48 11.8.3 Suojelualueet... 49 11.9 Vaikutukset linnustoon... 49 11.9.1 Pesimälinnusto... 49 11.9.2 Muuttolinnusto... 50 11.10 Vaikutukset maankäyttöön, elinkeinoihin ja ihmisten elinoloihin... 51 11.11 Vaikutukset liikenteeseen... 53 11.12 Vaikutukset sähkönsiirrosta... 55 11.13 MAISEMAVAIKUTUKSET... 56 11.13.1 Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet... 56 11.13.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 57 11.13.3 Vaikutukset muinaismuistoille... 62 11.14 Vaikutukset ilmavalvontaan ja lentoturvallisuuteen... 63 11.15 Vaikutukset viestintäyhteyksiin... 63 11.16 Vaikutukset turvallisuuteen... 63 11.17 Yhteisvaikutukset... 64 11.17.1 Melu... 64 11.17.2 Varjostus ja välke... 66 11.17.3 Luonnon monimuotoisuus... 67 11.17.4 Linnusto... 67 11.17.5 Maisema... 68 11.17.6 Liikenne... 69 11.17.7 Ihmisten elinolot... 69 12 OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN, MAAKUNTAKAAVAN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN... 70 12.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 70 12.2 Suhde maakuntakaavaan... 71 12.3 Pohjanmaan maakuntakaava:... 71 12.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 72 12.4.1 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 72 12.4.2 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin... 72 12.5 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen osayleiskaavassa... 73 13 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 76 KIRJALLISUUS... 77

KAAVASELOSTUS / Salomaa Kristina Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Liite 2. Storbötetin tuulivoimapuiston YVA-selostus. 2014. (www.miljo.fi/storbotetvindkraftyva) Liite 3. Kokousmuistio viranomaisneuvottelusta 1.9.2014. Liite 4. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta. Liite 5. Vastineet Storbötetin kaavaluonnoksesta saapuneisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015. Liite 6. Kokousmuistio viranomaisten työneuvottelusta 16.4.2015.

KAAVASELOSTUS / Salomaa Kristina YHTEYSTIEDOT Vöyrin kunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri yhteyshenkilö: Markku Niskala Puh.: 050 552 8051 s-posti: markku.niskala@vora.fi PROKON Wind Energy Finland Oy Yrittäjäkatu 13, 65380 Vasa yhteyshenkilö: Michael Sandberg puh: 040 046 9049 s-posti: m.sandberg@prokon.net Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki yhteyshenkilö: Kristina Salomaa Puh.: 044 298 2006 s-posti: kristina.salomaa@fcg.fi

1 (79) STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO PROKON Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa, joka sijaitsee kahdeksan kilometriä Oravaisista itään Vöyrin ja Uudenkaarlepyyn kunnanrajalla. Tuulivoimapuiston kokonaispinta-ala on noin 1 900 hehtaaria ja koostuu YVAselostuksen mukaan yhteensä 32 voimalasta. Tämä osayleiskaava laaditaan Vöyrin kunnan osa-alueelle tuulivoimapuistosta, joka sisällyttää noin 430 hehtaaria ja seitsemän voimalaa. Uudenkaarlepyyn alueelle tuulivoimapuistosta laaditaan osayleiskaava keväällä/kesällä 2015. Tässä kaavaselostuksessa tuulivoimapuiston kokonaisuus Uudenkaarlepyyn alueella esitellään YVA-selostuksessa esitetyn tilanteen mukaisesti. Suunnitteilla olevat tuulivoimalaitokset koostuvat 145 metriä korkeasta terästornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorinlapojen halkaisija on 131 metriä ja tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus on täten noin 210,5 metriä. Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan 110 kv sähköasema, jonka kautta tuulivoimalaitosten tuottama teho muunnetaan 110 kv:n sähkönsiirtojännitteeseen. Tuulivoimapuisto kytketään olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimajohtoon (Tuovila Kojola), joka kulkee noin 4,6 kilometrin etäisyydellä koillis-lounais suuntaisesti kaava-alueen länsipuolella. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta olemassa olevaan sähkölinjaan suunnitellaan ilmajohtona. PROKON Wind Energy Finland Oy on anonut lupaa laatia osayleiskaava Storbötetin tuulivoimapuistolle ja Vöyrin kunnanhallitus on hyväksynyt anomuksen kunnanhallituksen kokouksessaan 17.9.2012 255. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitosten lisäksi myös voimalaitoksille johtavista huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka rakennetaan alueelle. Sähkö siirretään sähköaseman kautta sähköverkkoon. Tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen tavoitteena on ottaa ympäristön erityispiirteet huomioon. Osayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Vöyrin kunnanvaltuusto. 2 KAAVOITUKSEN JA PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET Kaavoituksen vireilletulo (huhtikuu 2013 syyskuu 2014) Vöyrin kunnanhallitus on hyväksynyt Storbötetin tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelman (PDB). OAS on ollut nähtävillä 11.9. - 11.10.2013 (Liite 1). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 1.9.2014 (Liite 3). Osayleiskaavan luonnosvaihe (lokakuu 2014 tammikuu 2015) Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä ajalla 8.12.2014-16.1.2015. Osalliset ja kunnan asukkailla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Viranomaisten lausunnot pyydettiin ja palaute sekä vastineet on koottu liitteeseen 5.

2 (79) Osayleiskaavan ehdotusvaihe (helmikuu kesäkuu 2015) Viranomaisten työneuvottelu järjestettiin 16.4.2015. Kaavaehdotus valmistuu toukokuun 2015 aikana. Vöyrin kunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivää. Kaavan nähtävillä olosta kuulutetaan julkisesti ja kunnan asukkailla ja osallisilla on oikeus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena Vöyrin kuntaan ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja palaute kootaan. Osayleiskaavan hyväksymisvaihe (syksy 2015) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Vöyrin kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan Vöyrin kunnan alueen osalta. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan. 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät Kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten esim. luonnonsuojeluja metsästysyhdistykset Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset sekä radiotaajuuksien käyttäjät ja toiminnanharjoittajat (Oy Herrfors Ab, Suomen Erillisverkot Oy, Ilmatieteen laitos, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj, Digita Ab, Ukkoverkot Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy, paikalliset radioyrittäjät, Alusliikennepalvelu Bothnia VTS) Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vöyrin kunnan hallintokunnat Naapurikunnat; Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Kauhavan kunta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (vastuualueet ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafi,

3 (79) Museovirasto, Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Riistan- ja kalantutkimuskeskus, Metsähallitus, Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto. 4 SELVITYKSET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta (458/2006) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvosto on 14.4.2011 lisännyt YVA-asetuksen 6 :en hankeluetteloon tuulivoimapuistot, joissa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 ja kokonaisteho yli 30 MW. Siten suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on selvitettävä YVA-menettelyssä. YVA-ohjelma valmistui kesäkuussa 2013 ja toimitettiin yhteysviranomaiselle (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukseen). YVA-ohjelma asetettiin julkisesti nähtäville 8.7.- 31.8.2013. Yhteysviranomainen on antanut oman lausuntonsa YVA-ohjelmasta saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVAohjelmasta 13.10.2013 (Dnr EPOELY/4270.7.04/2013). Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tukea kaavan laatimista ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan kaavan tavoitteiden ja sisältövaatimusten toteutumista. Kaavan vaikutusten arviointi perustuu tehtäviin perustutkimuksiin, muihin olemassa oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastotarkastuksiin, lähtötietoihin, osallisten lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä analyyseihin siitä, mistä kaavan ominaisuuksista aiheutuu vaikutuksia ympäristöön. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tutkitaan erityisesti projektin vaikutuksia luonto-, maisema-, melu- ja varjostusolosuhteisiin. Lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Menettelyssä hankkeesta vastaava saa myös tarpeellista tietoa ympäristön kannalta parhaan vaihtoehdon valitsemiseksi ja viranomainen saa enemmän tietoa hankkeen edellytyksistä sekä tietoa lupaehtojen määrittämiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi lähetettiin yhteysviranomaiselle lokakuun lopussa 2014 ja arviointiselostus oli julkisesti nähtävillä 29.10.2014 23.12.2014. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa 20.2.2015 (Dnr EPOELY/42/07.04/2013). Konsekvensbedömningen sickades till kontaktmyndigheten i slutet av oktober 2014 och är officiellt framlagd till påseende 29.10.2014 23.12.2014. Kontaktmyndigheten gav sitt utlåtande över bedömningsbeskrivningen 20.2.2015 (Dnr EPOELY/42/07.04/2013). YVA-menettelyssä ei tehdä mitään päätöksiä, vaan päätökset tehdään päätetyn YVAmenettelyn jälkeen kaavoituksen ja muiden lupamenettelyiden yhteydessä.

4 (79) 4.2 Selvitykset Kuva 4.1. YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen vaiheet. Storbötetin tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset: Storbötetin tuulivoimapuisto, Luontoselvitykset, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 31.8.2014 Vöyrin ja Uusikaarlepyyn Storbötetin tuulipuistohankkeen lepakkoselvitys (Lilley. & Prokkola 2013) Storbötetin lepakoiden muutonseuranta (Lilley 2013) Vöyrin tuulivoimahankkeiden lepakkoselvitykset yhteenveto (FCG 2014) Lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys Vöyrin alueella muuttolinnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten arviointi (FCG 2014) Storbötetin, Sandbackan, Storbackenin ja Lålaxin tuulivoimapuistot. Asukaskyselyn yhteenveto (FCG 2014) Storbötetin tuulipuiston hankealueen arkeologinen inventointi 2013. (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) Tuulivoimalle soveltuvat alueet Vöyrin kunnassa (FCG 2014) Yhteisvaikutukset Sandbackan ja Storbackenin tuulivoimapuistojen kanssa (FCG 2014) Lisäksi YVAn ja suunnittelun yhteydessä on laadittu (FCG 2013-2015): Ei-analyysi, jossa tuulivoimalle soveltumattomat alueet on määritelty Puiston alustavat layout-suunnitelmat (alustava sijoitus voimaloille, huoltoteille ja sähkönsiirtorakenteille) Melu- ja varjostusmallinnukset Näkymäalueanalyysi Valokuvasovitteet

5 (79) Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä/inventointeja ja muuta materiaalia. Valmisteluaineisto Pohjanmaan maakuntakaava II:lle, Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla kattaa mm. seuraavat materiaalit: Uusiutuvat energianmuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Kohdekuvaukset 1-26 Kohdekuvaukset 27-53 Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset Vaikutustenarviointi Aluekohtainen vaikutustenarviointi Natura-arviointi Aluetta koskevat muut selvitykset ja materiaalit: Pohjanmaan liitto 2010; Pohjanmaan maakuntakaava. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005; Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Valtion ympäristöhallinto. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA. Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas. Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto).

6 (79) 5 NYKYTILANNE 5.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pohjanmaalla noin kahdeksan kilometriä itään Oravaisista Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella. Etäisyys Uudenkaarlepyyn keskustaan on noin 20 kilometriä. Kaava-alue on noin 430 hehtaaria (yhdessä Uudenkaarlepyyn kaava-alueen kanssa noin 1 900 hehtaaria). Taajamat ja asutus tuulivoimapuiston läheisyydessä ovat mm. Oravainen lännessä, Alahärma kaakossa ja Jepua pohjoisessa. Etäisyys kaava-alueesta rannikolle on noin kahdeksan kilometriä (Kuva 5.1). 5.1.1 Asutus Kuva 5.1. Storbötetin tuulivoimapuisto sijoittuu läntisiltä osiltaan Vöyrin kunnan alueelle ja itäisiltä osiltaan Uudenkaarlepyyn alueelle. Vöyrin osa-alue on merkitty vaalealla punaisella. Kaava-alue koostuu enimmäkseen rakentamattomasta metsävaltaisesta maasta. Lähin asutus sijoittuu kaava-alueesta pohjoiseen Pensalan kylässä Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella. Pensalassa on noin 260 asukasta ja se sijaitsee Pensalantien (7300) varrelle. Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse vakituisia tai vapaaajan asuntoja. Kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijoittuu 26 vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajan asunto. Lähin rakennus sijoittuu noin 1,7 km etäisyydellä Vöyrin kunnassa sijaitsevista voimaloista. Kyseisen rakennuksen vieressä sijaitsee vapaa-ajan asunto.

7 (79) Pääasiallinen loma-asutus sijaitsee merenrannassa noin 8 kilometrin etäisyydellä Storbötetin tuulivoimapuistosta. (Maanmittauslaitoksen tietokanta 2014) (Kuva 5.2, liite 2) Tuulivoimalaitokset sijoittuvat YKR-tietokannassa määritellyn yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle (2010). Kuva 5.2. Vakituiset ja vapaa-ajan rakennukset tuulivoimaloiden läheisyydessä sekä tuulivoimapuisto suhteessa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen (YKR 2010). Tuulivoimalat Vöyrin kunnan puolella merkitty mustalla ja Uudenkaarlepyyn kunnan puolella harmaalla. Vöyrin kaava-alue on merkitty punaisella.

8 (79) 5.1.2 Maanomistus 5.1.3 Liikenne Kaava-alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. PROKON Wind Energy Finland Oy on tehnyt alueen maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksia. Valtatie 8 (Oulun ja Turun välillä) kulkee lounais-koillissuuntaisesti lähimmillään noin seitsemän kilometriä Storbötetin kaava-alueesta länteen. Valtatie 8 on erikoiskuljetusväylä. Vuonna 2013 keskimääräinen vuorokausiliikenne oli noin 3 900 ajoneuvoa kaava-alueen läheisyydessä, joista raskaan liikenteen osuus oli noin 480 ajoneuvoa. Suunniteltu tuulivoimapuisto saavutetaan parhaiten valtatie 8 ja Jepuantien kautta. Jepuantie (7320) kulkee kaava-alueen pohjoispuolella ja on luokiteltu yhdystieksi. Lähimmillään Jepuantie kulkee noin 1,9 km etäisyydellä kaava-alueesta. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Jepuantiellä kaava-alueen läheisyydessä oli noin 610 ajoneuvoa vuonna 2013, josta raskas liikenne oli noin 80 ajoneuvoa. (Liite 2) 5.1.4 Tutka- ja viestintäyhteydet 5.1.5 Sähköverkko Ficoralta (viestintävirastolta) on pyydetty lausunto mahdollisista häiriövaikutuksista radiolinkkiyhteyksiin. Ficoralta saadun palautteen mukaan laitos ei enää anna lausuntoja tuulivoimapuistojen mahdollisista vaikutuksista. Tässä hankkeessa on siitä syystä selvitetty Maanmittauslaitoksen tietokannasta (2014) radiomastot noin 20 km säteellä hankkeesta ja mastojen omistajatietoa on pyydetty Maanmittauslaitokselta. Kaava-alueen ympäristön tv-lähetykset tulevat pääasiassa Lapuan lähetysasemalta, joka sijaitsee noin 45 km kaakkoon (160 ) kaava-alueesta, sekä Kruunupyyn asemalta, joka sijaitsee noin 65 km koilliseen (47 ) kaava-alueesta. Kolmas mahdollinen lähetysasema on Vaasa, joka sijaitsee noin 55 km länteen (260 ) kaava-alueesta. Tuulivoimapuistolla voi olla vaikutuksia tv-vastaanotolle alueella Österby-Pensala. 20 km säteellä tuulivoimapuistosta sijaitsee yhteensä 91 radiomastoa, joista suurin oas on matkapuhelin- ja datamastoja. Lähimmät pääasemat sijaitsevat noin viiden kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta; koillisessa Milbackenissa, lännessä Munsolbackenissa ja kaakossa Filpussa/Vakkurissa. (Liite 2) Tuulivoimapuisto kytketään alustavan suunnitelman mukaan olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimajohtoon (Tuovila Kojola) noin 4,6 km etäisyydellä kaava-alueesta länteen. Alustavan suunnitelman mukaan ilmajohto olisi kokonaisuudessaan noin 6 km pitkä. Sähkönsiirron selvitys on parhaillaan meneillään. Sähkönsiirron reitin suunnittelussa huomioidaan olemassa oleva ympäristötieto koskien mm. lähiasutusta, luonnonsuojelualueita, kosteikkoja ja vesistöjä. Lisäksi huomioidaan YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja selvityksiä mm. maaston avoimista tiloista ja olemassa olevista tielinjauksista. Alustava sähkönsiirron linjaus esitetään kartassa alla. Reitti kulkee pohjoisreunassa Pensalkanganin pohjavesialueen halki, mutta sijoittuu varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella ilmajohto suunnitellaan kulkevan uuden tielinjauksen myötä kaava-alueelta Kangvägenille. (Liite 2)

9 (79) Kuva 5.3. Tuulivoimapuisto kytketään alustavan suunnitelman mukaan olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimajohtoon (Tuovila Kojola), joka kulkee kaava-alueen (punaisella) länsipuolella. 5.2 Aluetta koskevat suunnitelmat 5.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000, ajantasaistetut tavoitteet saivat lainvoiman 1.3.2009) sekä edistää niiden toteutumista. Viranomaisten tulee myös arvioida toimenpiteidensä vaikutukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Tuulivoimalaitosten osayleiskaavoitusta Sandbackassa koskevat erityisesti seuraavat kohdat valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista: Toimiva aluerakenne: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä.

10 (79) Erityistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset (...) maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheyttävä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yleistavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Yleistavoite: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 2 ) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Erityistavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Yleistavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoite: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Erityistavoite: Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Erityistavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.

11 (79) 5.2.2 Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa kaava-alueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 12.2010. Maakuntakaavaan on merkitty kolme tuulivoimaloille osoitettua aluetta, joista kaksi sijoittuu merialueille (Sidebyn ja Korsnäsin ulkopuolelle) ja yksi mantereelle (Bergö). Kuva 5.4. Kaava-alueen (punaisella) likimääräinen sijainti Pohjanmaan maakuntakaavassa (Pohjanmaan liitto 2010). Tuulivoimapuiston läpi kulkee harmaalla viivalla esitettynä kunnanraja. Pohjanmaan maakuntakaavassa kaava-alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Kaavaalueen eteläinen kulma sijaitsee Natura 2000-alueen ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen (SL2) vieressä. Lännessä kaava-alue rajoittuu alueeseen, joka on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi vedenottamolle tai vedenottamolle soveltuvaksi tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv). Pohjavesialue on lisäksi merkitty vedenottamoksi (etv) Pohjavesialueelta pohjoiseen kulkee vesijohtomerkintä. Jepuantien varressa on kolme kohdemerkintää pohjavesialueelle. Lähin pohjavesikohde sijaitsee Pensalan kylässä (at) noin 1,5 km etäisyydellä kaava-alueen pohjoispuolella. Noin 4,5 km luoteeseen ja 3,7 km koilliseen kaava-alueesta maakuntakaavaan on merkitty voimajohtoja (z). Mainittujen merkintöjen lisäksi maakuntakaavassa on merkitty rakennetut alueet.

12 (79) Kaava-alueen pohjoispuolella kulkeva Jepuantie on merkitty yhdystieksi (yt). Jepuantien varressa kulkee pyöräilytie. (Liite 2) 5.2.3 Vaihemaakuntakaavat Vaihemaakuntakaava I Maakuntakaavan yhteydessä on tehty vaihemaakuntakaavoja. Ympäristöministeriö on 4.10.2013 vahvistanut Vaihemaakuntakaava I:n (kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla). Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole osoitettu merkintöjä kaava-alueelle. Vaihemaakuntakaava II Painopiste Vaihemaakuntakaava II:ssa (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla) on tuulivoimassa. Tavoitteena oli osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa 2009. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka oli nähtävillä 14.10. 13.11.2009. Liitto on myös tehnyt lisäselvityksiä ja vaikutustenarviointeja liittyen suuriin petolintuihin ja muuttolintuihin. Selvitykset valmistuivat alkukesästä 2012. Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen 19.12.2011 ja se on ollut julkisesti nähtävillä 16.1.-17.2.2012 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa 18.2.2013, jonka jälkeen se asetettiin nähtäville 11.3.- 9.4.2013. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen ollessa nähtävillä osoitettiin 33 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta mantereelle. 12/33 aluetta vaihemaakuntakaavasta tutkittiin Natura-arvioinnissa luonnonsuojelulain (valmistui 27.7.2013) mukaisesti. Gunilackin alue ei kuulunut tarkasteltuihin alueisiin. Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin ja ELY-keskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.11.2013 poistaa kaavaehdotuksesta 3 aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Maakuntahallitus myös päätti, että tärkeät pohjavesialueet rajataan tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolelle. Maakuntahallitus käsitteli vaihekaava II:ta kokouksessaan 14.4.2014. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan 12.5.2014. Vaihemaakuntakaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa 2014. Merkinnöillä tv-1 ja tv-2 osoitetaan maa-alueet jotka soveltuvat seudullisesti merkittäville tuulivoimapuistoille. Alueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota asumiseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemaan, lintuihin, liikenneväyliin ja - järjestelyihin, lentokenttien lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien turvaamiseen sekä alkutuotannon ja maa-ainestenoton edellytysten turvaamiseen. Toimet tv-2 merkityille alueille tulee lisäksi suunnitella ja toteuttaa niin, että alueen biologinen monipuolisuus/luontoarvot säilyvät. Vaihemaakuntakaava II:n mukaan Storbötetin tuulivoima-alue sijoittuu alueelle, jota on vaihemaakuntakaavassa merkitty tv-1-alueiksi, jotka soveltuvat seudullisesti merkittävän tuulivoimapuiston rakentamiselle. Kaava-alueen itä ja länsipuolille on lisäksi merkitty 110 kv voimalinjat. Voimalinjat risteävät kaava-alueen pohjoispuolella. Vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä on laadittu alueittainen vaikutusten arviointi niille alueille, joiden on katsottu soveltuvan tuulivoiman tuotannolle. Tv-alue nimeltä

13 (79) Björkbacken koostuu kolmesta osa-alueesta, joista Storbötet sijaitsee eteläisimmällä alueella. Alueet ovat yhteensä noin 4400 hehtaaria ja niille voisi sijoittaa 60-70 voimalaa. Alue on merkitty numerolla 9 kohdekorteilla. Kuva 5.5. Storbötetin kaava-alue (punaisella) suhteessa Vaihemaakuntakaavaan II (Pohjanmaan liitto 2014). Tuulivoimapuiston läpi kulkee harmaalla viivalla esitettynä kunnanraja. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava (vahvistettu 23.5.2005) ja Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava I tuulivoimalle (kaavaluonnos 28.5.2012) sijoittuvat kaavaalueesta kaakkoon. Etäisyys Vöyrin alueella sijaitsevasta kaava-alueesta on vähimmillään 1,5 km. Lähin merkintä maakuntakaavassa on suojelualue SL-2 kaavaalueen eteläpuolella. Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole merkintöjä kaava-alueen läheisyydessä. (Liite 2) 5.2.4 Yleiskaavat ja asemakaavat Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu yleiskaavoja tai suunnitteilla olevia yleiskaavoja. Lähin yleiskaavoitettu alue sijaitsee Oravaisten taajamassa, jossa osayleiskaava merenläheisille kylille on voimassa. Vöyrin kunnanvaltuusto on hyväksynyt sen 18.6.2008. Osayleiskaava sijoittuu lähimmillään noin seitsemän kilometrin etäisyydellä Storbötetin kaava-alueesta.

14 (79) Tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse asemakaavoja tai ole suunnitteilla asemakaavoja. Lähimmät asemakaavat sijaitsevat Oravaisten keskustassa noin 6,5 km etäisyydellä Vöyrissä sijaitsevasta tuulivoimapuiston alueesta. (Liite 2) 5.2.5 Rakennusjärjestys Vöyrin kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan rakennusjärjestyksen 13.12.2012 ja rakennusjärjestys astui voimaan 1.2.2013. 5.2.6 Muut suunnitelmat ja päätökset 5.3 Luonnonolot Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040:ssa pyrkimyksenä on, että yksiselitteiset ja nopeat päätökset edesauttavat tuulivoima-alueiden ja tuulivoimalaitosten kaavoituksesta. Uskoa omaan teknologiseen osaamiseen Pohjanmaalla tulee täten vahvistaa. Maakuntaohjelman 2011-2014 mukaan investointeja tuulivoimateknologian kuljetusten infrastruktuuriin, merellä sijaitsevien tuulivoimalaitosten asennuksiin sekä sähkönsiirtoon ja muuntoverkoihin tulee tukea. Tätä tukemaan Pohjanmaan liitto on työstänyt Vaihemaakuntakaava II:ta, joka on lähetetty Ympäristöministeriölle vahvistettavaksi. Yksi tavoitetila vuodelle 2040 Pohjanmaan maakuntastrategiassa 2014-17 on, että Pohjanmaa on omavarainen energian suhteen. Sähkö- ja lämpötuotanto sekä liikenne ovat hiilineutraaleja. Energiaomavaraisuus tarkoittaa, että maakunnan energiantuotannon tulee miltei kokonaan perustua uusiutuviin energianmuotoihin. Maakuntaohjelman 2014-17 mukaan tavoite saavutetaan mm. edistämällä tuulivoimaloiden rakentamista ja valmiudella hyödyntää tuulivoimapotentiaalia seudullisesti. 5.3.1 Kallio- ja maaperä Kallioperä Vaasanseudulta pohjoiseen kallioperä koostuu ns. Vaasangraniitista (Pohjanmaan liitto 2011). Kallioperä kaava-alueen keskiosissa on Geologisen tutkimuskeskuksen (2013a) tietojen mukaan tasarakeinen graniitti. Kaava-alueen itäosissa kallioperä on huokoinen granodioriitti ja länsiosissa tasarakeinen granodioriitti. Maaperä Yleisin kallioperää Pohjanmaalla peittävä maalaji Pohjanmaalla on moreeni. Kaavaalueella maaperä koostuu pääasiassa sekarakeisesta kivestä. Alueella on paikoittain avokalliota. Suoalueet moreenimaiden painaumissa koostuu turpeesta ja ovat pääosin ojitettuja. Happamia sulfaattimaita esiintyy pitkin Suomen rannikkoa sisämaata kohti myötäillen linjaa, joka muunnoin käsitti Litoriinameren rannikon. Pohjanmaalla happamia sulfaattimaita esiintyy pääasiassa alueilla, jotka sijoittuvat alle 60 m.p.y. (Pohjanmaan liitto 2010). Storbötetin kaava-alue sijoittuu tälle rannikkoalueelle, ja siksi on mahdollista, että kaava-alueelle sijoittuu happamia sulfaattimaita. Suurpiirteisen karttaselvityksen mukaan kaava-alue sijoittuu alueelle, jossa happamien sulfaattimaiden todennäköisyys on pieni tai erittäin pieni (GTK, ennakkotulkintakartta 1:250 000).

15 (79) 5.3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Kaava-alue sijoittuu melkein kokonisuudessaan Perämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle (84) ja tarkemmin Munsalanjoen valuma-alueelle (84.014). Osittain kaakkoisalue kuuluu Lapuan joen jokialueelle (44) ja tarkemmin Jepuanpuron (44.017), Uudenkaarlepyyn (44.011) ja Ekoluoman (44.016) valuma-alueille. Suurin osa Storbötetin kaava-alueen pintavesistä valuvat Munsalan jokeen, joka kulkee etelä-pohjoissuunnassa kaava-alueen pohjoispuolella ja päätyy Munsalan Söderfjärdeniin. Munsalan joen valuma-alue on kokonaisuudessaan noin 119 neliökilometriä. Munsalan joki kuuluu keskikokoisten turvemaiden jokiin. Munsalan joen ekologinen tilanne on luokiteltu huonoksi (Suomen ympäristökeskus 2014). Fulbergsändanin kohdalla on muodostunut noin 0,25 ha suuruinen lampi maaainestenoton seurauksena. Lisäksi metsäautotien risteyksessä (Sandåsrån) sijaitsee noin 0,12 ha suuruinen lampi kaava-alueen koillisosassa. Kaava-alueella ei sijaitse järviä. Pohjavedet Storbötetin kaava-alueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita tai kaivoja, vedenottamoita eikä pohjaveden seurantaputkia. Lännessä kaava-alue rajoittuu Pensalkanganin pohjavesialueeseen, joka on luokiteltu tärkeäksi vedenoton kannalta, eli luokiteltu luokkaan I. Penslakanganin pohjavesialue on osa harjua joka kulkee Oravaisista Munsalaan. Rantavoimat ovat muokanneet harjua voimakkaasti, mutta sen runko on erotettavissa soraisina ja hiekkaisina kerroksina. Etelässä ja pohjoisessa muodostelmaa peittää siltti ja lännessä muodostelma rajoittuu suo- ja moreenialueisiin. Osittain suoalue sijoittuu pohjavesialueelle. Idässä muodostelma rajoittuu suo- ja moreenialueiden lisäksi peltoihin. Osittain peltoalueet sijoittuvat pohjavesialueen muodostusalueelle. Pohjavesialueella on harjoitettu maa-ainesten otto, jonka takia harjun runko on kaivettu pois paitsi alueen eteläisimmistä osista. Tästä johtuen alueelle on paikoittain muodostunut suuria pohjavesilampia. (Lindholm 2011) Pensalkanganin harjumodostelman osia on POSKI-hankkeen yhteydessä luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi luonnon- ja maisemansuojelun kannalta ja tulee suojella maaainesten ottotoiminnalta. POSKI-hanke pyrkii yhteensovittamaan pohjavesien suojelun ja kiviaineksen tuotantotarpeen. POSKI-kartoituksen mukaan alueella ei ole merkitystä maa-aineksen ottoalueena. Vuonna 2011 Pensalkanganin pohjavesialueelle on laadittu saneeraussuunnitelma. (Lindholm 2011). On myös laadittu saneeraussuunnitelmia niille maa-aineksen ottoalueille, jotka sijoittuvat vedenottamon läheisyydessä. Alueella sijaitsevista pohjavesilammikoista yhdeksän on todettu olevan mahdottomia kunnostaa. Nämä lammet ovat pääasiassa kirkasvetisiä ja vain vähän rehevöityneitä, ja suurimmat ovat satunnaisessa uintikäytössä (Lindholm 2011). Pensalkanganin pohjavesialueen pääasiallinen maankäyttö on metsätalous. Pohjavesialueella sijaitsee toiminnassa oleva ampumarata joka on Oravaisten metsästysyhdistyksen omistuksessa. Etäisyys ampumaradasta vedenottamoon on noin 1200 metriä. Pohjavesialueella sijaitsee myös motocrossrata, jonka toiminnalle ei ole enää voimassa ympäristölupa. Pohjavesialueella, vedenottamon lähisuoja-alueella, sijaitsee myös kaksitolppainen muuntamo ilman suojelurakenteita (Lindholm 2011). (Liite 2)

16 (79) 5.3.3 Kasvillusuus ja arvokkaat luontotyypit Pohjanmaalaisilla rannikkoalueilla kasvillisuuteen vaikuttaa oleellisesti maankohoaminen, jonka seurauksena kasvillisuus kehittyy koko ajan. Storbötetin kaava-alue sijaitsee Pohjanmaan rannikkoalueen etelä-boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen ja Pohjanmaan keski-boreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen rajalla (OIVA 2013). Pohjanmaan sijoittuu melkein kokonaisuudessaan etelä-boreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, joka ulottuu rannikon myötäisesti Etelä-Suomesta noin 20-30 leveänä kaistaleena. Etelä-boreaalisella vyöhykkeellä moni eteläinen kasvi kohtaa pohjoisimman raja-alueensa (Pohjanmaan liitto 2011). Keksi-boreaalisella vyöhykkeellä esiintyy enemmän mäntyä kuin kuusta ja lehtipuiden osuus on noin viidesosa puustosta. Keski-boreaalisia metsiä esiintyy enimmäkseen Oulun läänissä, Torniossa ja Kemissä, Etelä-Lapin rannikkoalueilla, Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaan pohjoisosissa ja paikoitellen Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan pohjoisosissa. Kaava-alueen metsät ovat pääsääntöisesti erivaiheista talousmetsää. Metsiä dominoi havupuut, kallioiset männiköt sekä metsätalouden tarpeisiin ojitetut suot. Alueella sijaitsee vähän vanhaa metsää, ja kaava-alueen metsät ovatkin pääasiassa tasaista taloushavupuustoa. Kasvillisuus ja luontotyypit kartoitettiin maastossa 23.6.2013 ja 4.7.2014. Luontokartoituksissa paikannettiin tuulivoimapuiston sisäisiä alueita, jotka ovat arvokkaita biotooppeja ja joissa luonnon monimuotoisuus on suurimmillaan. Vöyrin kaava-alueella arvokkaita luontotyyppejä ovat kaksi paikallisesti arvokasta kallioaluetta Uudenkaarlepyyn kunnan rajan vieressä (eteläinen ja pohjoinen Fulberget). Kaava-alueella ei ole havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Suomen ympäristöhallinnon tietokannassa ei ole uhanalaisten kasvilajien merkintöjä alueella. (Liite 2)

17 (79) 5.3.4 Eläimistö Kuva 5.6. Storbötetin tuulivoimapuiston kaava-alueella sijoittuvat arvokkaat kallioalueet. Tavalliset eläinlajit Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen lausunnon mukaan kaava-alueella esiintyy hirvi, ilves, kettu, jänis sekä saukko. Hirvihavaintokorttien mukaan (2008-2012) kaavaalueella sijaitsee hiven kesä- ja talvilaidunalueita. Levinneisyyden perusteella voidaan olettaa, että kaava-alueella esiintyy myös muita tavallisia eläinlajeja, kuten myyrä, hiiri, orava ja mäyrä. Selvityksissä tavattiin vain supikoira ja orava.

18 (79) Isot petoeläimet Isojen petoeläinten kartoittamiseksi alueella käytettiin portaalia riistahavainnot.fi, joka on RKTL:n ylläpitämä. Portaalin tiedot perustuvat Tassujärjestelmään viedyistä havainnoista. Portaalin aineisto on yleistetty 10 km x 10 km ruutuihin ja siksi suuntaa antavat. Suurista petoeläimistä kesällä ja alkusyksystä 2014 kaava-alueen lähellä oltiin tavattu kaikkia neljää; karhu, ilves, susi ja ahma. Kaava-aluetta ympäröivässä ruudussa oltiin heinä-syyskuussa tehty vähintään yksi karhuhavainto. Kaava-alueesta koilliseen oltiin tehty havaintoja ilveksestä ja sudesta. Kaava-alueesta etelään olevassa ruudussa oltiin havaittu ahma. On todennäköistä, että kaikki lajit vierailevat kaava-alueella satunnaisesti. Lintujen kevätseurannan yhteydessä havaittiin myös kaksi hirveä kulkemassa länteen ja kaava-alueen pohjoispuolen pelloilla jäniksiä. Kaava-alueella havaittiin hirven jätöksiä. (Liite 2) 5.3.5 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit sekä luontodirektiivin liitteiden lajit Lepakko Paikalliset populaatiot ja lepakoiden käyttämät alueet Paikalliset lepakot kaava-alueella kartoitettiin viitenä yönä kesällä 2013 (24.6., 8.7., 9.7., 18.8. ja 19.8.). Kartoituksen suoritti FD Thomas Lilley Turun yliopistolta. Dataa lepakoiden syysmuutosta kerättiin ajalla 15.8.-15.9.2013 kahden kaava-alueelle sijoitetun passiividetektorin avulla. Kartoituksen mukaan kaava-alue voidaan pitää huonona tai keksivertaisena lepakoiden ruokailu- ja lepoalueena. Kaava-alueella havaittiin vain pohjanlepakkoa ja vesisiippoja havaittiin vain kaava-alueen länsipuolella sorakuoppien alueella. Alueen metsät ovat suhteellisen nuoret ja siksi ne eivät tarjoa lepakoiden tarvitsemia päiväpiiloja. Nuoret metsät eivät myöskään tarjoa monipuoliselle ja rikkaalle hyönteisfaunalle otollisia. Vesistöjen puute vaikuttaa myös kielteisesti lepakkolajien määrään sekä tiheyhteen. Muuttavat lepakot Osa lepakkolajeista muuttaa samalla tavoin kuin useat lintulajit. Muuton aikana tavataan lepakkolajeja alueilla, joilla niitä lisääntymisaikoina ei normaalisti ole. Muuttavat lepakot lentävät korkeammalla kuin paikalliset lepakot, ja siksi on mahdollista, että muuttavat lepakot törmäävät tuulivoimaloihin. Muuttavaa lepakkokantaa tutkittiin kaava-alueella 15.8.-15.9.2013 Muuttaviksi lepakoiksi lasketaan iso-, kääpiö-, vaivais-, pikku-, ja kimolepakot. Syysmuutto ajoittuu elokuun puolesta välistä noin syyskuun puoleenväliin. Lepakot muuttavat maksimissaan vain n. 50 km yössä, ja muutto seurailee väyliä kuten rantaviivoja ja harjuja. Storbötetin aluellla tehdyn muuttavien lepakoiden kartoituksen mukaan aluetta ei arvioida olevan merkittävä muuttavien lepakoiden kannalta. Kartoituksen yhteydessä havaittiin pohjanlepakkoa ja lajeja joita ei voitu määrittää lajilleen. Liito-orava Liito-oravan esiintymistä alueella kartoitettiin 26.3., 27.3. ja 9.4.2013 metson soidinkartoitusten yhteydessä. Tämän lisäksi liito-oravia selvitettiin luontotyyppien ja pesimälinnuston kartoitusten yhteydessä.

19 (79) 5.3.6 Linnusto Kaava-alueella sijaitsee harvoja liito-oravalle soveltuvia habitaatteja. Alueella on vain harvoja haapa- ja kuusikkoja eikä ollenkaan leppiä. Kaava-alueella Vöyrin kunnan alueella ei ollut havaintoja liito-oravasta eikä lajia havittu kartoitusten yhteydessä. UHEX-tietokannassa on merkintä havainnosta Uudenkaarlepyyn alueella vuodelta 2004. Kartoitusten yhteydessä samalla alueella havaittiin liito-orava kuin merkintä UHEXissa. Paikassa havaittiin kymmenkunta papanaa ja tuoreet jäljet lumessa. Alueella oli useita haapoja, joita liito-orava käytti. (Liite 2) Pesimälinnusto Pesimälinnusto selvitettiin linja-, piste- ja katoituslaskennalla, joka antaa yleiskuvan kaava-alueelle esiintyvistä lajeista sekä niiden suhteellisista populaatioista. Kartoitukset suoritettiin 20.5., 21.5., 9.6, 10.6. ja 11.6.2013. Yhteensä pesimälinnustoa kartoitettiin noin 40 h. Lisäksi kanalintujen soidinpaikat kartoitettiin 26.3., 27.3. ja 9.4.2013. Pesimälinnutson selvityksessä on erityisesti kiinnitetty huomiota vanhempiin metsäalueisiin, jotka ovat tärkeitä petolintujen pesien ja toimivuuden kannalta. Suomen kolmannessa lintuatlaskartoituksessa (Valkama ym. 2011) hankealue sijoittuu neljän atlasruudun alueelle: 703:327 Uusikaarlepyy Pensala, 703:328, Uusikaarlepyy Keppo, 702:328, Kauhava Hanhimäki, ja 702:327 Oravainen Kimo. Yhden atlasruudun koko on 10 km x 10 km. Pesivät lajit koostuvat pääasiassa Suomen tyypillisistä ja tavallisista metsälintulaijeista. Koska hankealue sijoittuu neljän atlasruudun risteykseen, on atlasruutujen lajilistoista mahdotonta tehdä selkeitä johtopäätöksiä hankealueen linnustosta. On kuitenkin huomionarvoista, että merikotkan ja kalasääsken ei tiedetä pesivän yhdelläkään hankealuetta koskettavista atlasruuduista. Ruuduissa varmasti pesivät linnut ovat tuulihaukka, hiirihaukka, sinisuohaukka, varpushaukka ja kanahaukka. Todennäköisesti pesiviä lintuja ovat piekana, ampuhaukka ja nuolihaukka. Muita varmasti tai todennäköisesti pesivät ruuduissa ovat metso, teeri, peltopyy ja kuukkeli. Luonnontieteelliseltä keskusmuseolta saadussa aineistossa hankealueella tai sen läheisyydessä ei ollut pesimähavaintoja eikä rengastuksia uhanalaisista tai lintudirektiivin liitteen I lajeista vuosina 2005-2012. Pesimälintuselvityksissä havaittu linnusto edustaa pääpiirteissään Suomessa yleisenä ja runsaana tavattavaa metsälintulajistoa. Kartoitusten yhteydessä havaittiin yhteensä 50 eri lajia jotka tulkittiin alueella pesiviksi. Hankealueen runsaimmat lintulajit ovat myös valtakunnallisesti runsaimpien joukossa. Pistelaskennoissa tavallisimmin havaittu laji oli pajulintu, peippo ja metsäkivinen. Nämä lajit edustivat 61 % pistekartoituksessa tavatuista linnuista. Linjalaskentojen tulosten perusteella Storbötetin hankealueen pesimälinnuston keskimääräinen tiheys on noin 158 paria / km 2, joka vastaa alueen keskitasoa. Yleisesti linjalaskennassa havaitut lajit vastasivat Suomen metsälajistolle tyypillisiä lajeja. Kymmenen yleisintä lajia kattoi 80 % linjalaskennan havainnoista.

20 (79) Taulukko 5.1. Pistelaskentojen kymmenen runsainta lintulajia hankealueella Laji Dominanssi (%) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 27,81 Peippo (Fringilla coelebs) 21,10 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 13,81 Keltasirkku (Emberiza citrinella) 3,75 Vihervarpunen (Carduelis spinus) 3,35 Punarinta (Erithacus rubecula) 3,16 Talitiainen (Parus major) 2,56 Sepelkyyhky (Columba palumbus) 1,97 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) 1,78 Hippiäinen (Regulus regulus) 1,58 Taulukko 5.2. Hankealueen kymmenen runsainta pesimälajia linjalaskentojen perusteella. Laji Tiheys (paria / km 2 ) Dominanssi (%) Peippo (Fringilla coelebs) 45,41 28,76 Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 31,91 20,21 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 18,97 12,01 Punarinta (Erithacus rubecula) 6,69 4,24 Töyhtötiainen (Parus cristatus) 5,85 3,71 Keltasirkku (Emberiza citrinella) 4,91 3,11 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) 4,87 3,09 Talitiainen (Parus major) 4,30 2,72 Hippiäinen (Regulus regulus) 4,25 2,70 Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) 4,21 2,67 Suojelunarvoiset lajit Pesimälinnustokartoituksissa tavattiin yhdeksän lintulajia, jotka on luokiteltu silmällä pidettäviksi tai kuuluvat lintudirektiivin liitteeseen I. Näistä teeri, metso, käenpiika, sirittäjä ja punavarpunen ovat silmällä pidettäviä. Laulujoutsen, pyy, teeri, metso, kurki ja palokärki kuuluvat lintudirektiiviliitteeseen. Muuttolinnusto Keväällä ja syksyllä Pohjanlahden rannikkolinja on Suomenlahden rannikon lisäksi yksi tärkeimmistä lintumuuton johtolinjoista koko Suomessa. Muuttolinnustoselvitys laadittiin usealle tuulivoimapuistolle Vöyrin kunnassa yhteisesti. Linnuston syysmuuttoa tarkkailtiin yhteensä 17 päivänä 26.6. 14.10.2012. Havaintopisteet sijoittuivat Munsolissa ja Rauskaksessa. Linnuston kevätmuuttoa tarkkailtiin yhteensä 17 päivänä 9.4 10.5.2013. Havaintopisteet sijaitsivat Munsolissa, Rauskaksessa sekä Lotlaxin alueella. Syysmuuttoseurannassa havaittiin yli 26 000 lintuyksilöä ja yhteensä 41 eri lajia kolmesta havaintopisteestä lähellä Sandbackan tuulivoimapuistoa. Aktiivisinta muutto

21 (79) oli syyskuun keskivälistä lokakuun alkuun. Syysmuuttoseurannassa runsaimpina muuttivat rastaat ja pikkulinnut (75%), mutta myös kurkia, lokkeja, sepelkyyhkyjä, naakkoja ja hanhia muutti suurissa määrissä. Syysmuuttoseurannan aikana havaituista linnuista vain noin 12 % lensi törmäysriskikorkeudella. (Mäkelä & Rinne 2014) Kevätmuuttoseurannan aikana havaittiin yhteensä lähes 6 000 lintua, jotka edustivat 64 eri lintulajia. Havainnot kattavat lähinnä havaintoja muuttavista keskisuurista ja suurista linnuista, sillä varpuslintulajeja kuten peippoja ei kirjattu kattavasti keväällä. Havainnoinnissa suosittiin isoja lajeja, sillä tuulivoimaloiden vaikutus muuttaviin pienempiin varpuslajeihin koetaan yleisesti lieviksi. Aktiivisin muutto ajoittui maalishuhtikuulle ja toukokuussa näkyvä muutto oli tavanomaista pienempi. Havaittuja uhanalaiseksi luokiteltuja lintulajeja olivat muuttohaukka (VU, vaarantunut), mehiläishaukka (VU), sinisuohaukka (VU), merikotka (VU), hiirihaukka (VU) ja kivitasku (VU). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista havaintoja tehtiin metsähanhesta, kaakkurista, naurulokista, punajalkaviklosta, iso- ja tukkakoskelosta sekä niittykirvisestä. Lajeista törmäyskorkeudella lensivät suhteellisesti eniten varislintuja (48 %), lokkilintuja (40 %), hanhet (32 %) sekä kurjet (37 %). Suurista linnuista joutsenet muuttivat matalimmalla; jopa 95 % lensivät alle 50 metrissä. Kyyhkyt ja kahlaajat lensivät myös matalalla. Pellot kaava-alueen itäpuolella Munsalan joen lähellä tarjoaa luonnollisen eteläpohjoisen muuttoreitin joillekin lajeille, kuten hanhille, joutsenille, kurjille ja päiväpetolinnuille. Jokilaakso toimii johtolinjana kaava-alueen lähelle kulkevalle muutolle, ja ohjaa muuttoa kaava-alueen itäpuolelle. Osa merihanhista, petolinnuista ja kurjista muuttavat myös kaava-alueen yli vuosittain. Erityisesti syksyisin pellot Tallbackassa, Österbyssä ja Pensalassa toimii levähdys- ja ruokailupaikkana kurjille, joutsenille, lokeille ja erityisesti merihanhille. Merihanhien tärkeä ruokailualue sijoittuu kaava-alueesta muutaman kilometrin pohjoiseen. Hanhien itä-länsi-suuntaiset lennot seuraavat Ånäsin ja Österbyn peltoalueita myöten. Parhaimpina päivinä elokuun lopussa laskettiin jopa 800-900 harmaahanhea lentävän itään Oravaistenlahden ja peltojen väliä. Tärkein muuttoreitti sijoittuu Storbötetistä etelään eikä kulje kaava-alueen yli. (Liite 2) 5.3.7 FINIBA- ja IBA-alueet FINIBA-alueet ovat tärkeitä lintualueita Suomessa. Alueet on valittu Suomen Ympäristökeskuksen ja BirdLife Finlandin tekemien kartoitusten pohjalta (Leivo m.fl. 2001). FINIBA-hanke ei ole suojeluohjelma, mutta suurin osa FINIBA-alueista kuuluu lintujensuojeluohjelmiin tai on ehdotettu kuuluvan Natura 2000-alueisiin. Kansainvälisesti tärkeät lintualueet, eli IBA-alueet, on BirdLife Internationalin hanke, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja suojella tärkeitä lintualueita. Maailmanlaajuisesti on tunnistettu noin 10 000 kansainvälisesti tärkeitä lintualueita. Nämä ovat tärkeitä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Alueista 97 kpl sijoittuu Suomeen (Heath & Evans 2000). Alle 20 km etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsee kaksi FINIBA-aluetta, Oravaisenlahti ja Monässundet. Noin 25 km etäisyydellä kaava-alueesta sijaitsee kaksi FINIBA-aluetta lisää, Uudenkaarlepyyn saaristo ja Merenkurkun saaristo, jotka ovat myös kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA). (Liite 2)

22 (79) 5.3.8 Suojelualueet Natura 2000-alueet Kaava-alueella ei sijaitse Natura 2000-alueita. Kaava-alue rajautuu yhteen Natura 2000-alueisiin kuuluvaan kohteeseen. Kaava-alue rajautuu Natura-alueeseen Paljakanneva-Åkantmossen (OIVA 2013). Kohde on konsentrinen kermikeidas ja sisältää alueen Sandvågorna, joka on metsäinen dyyni. Alue on 1218 hehtaaria suuri ja sen suojelu perustuu luontodirektiiviin (SCI). Luonnonsuojelualueet Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Storbötetin kaava-alueesta kymmene kilometrin etäisyydellä sijaitsee neljä yksityistä suojelualuetta. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta Natura 2000-alueen yhteydessä. Metsähallitus on lausunut, että kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Natura-alueen Paljakanneva Åkantmossenin ulkopuolella sijaitsee kiinteistöjä, jotka ovat valtion omistuksessa ja joiden on tarkoitus liittää suojelualueisiin. Suojeluohjelmiin kuuluvat kohteet Alle kymmenen kilometrin säteellä kaava-alueesta sijaitsee yksi kohde joka kuuluu suojeluohjelmaan. Kohde Paljakanneva Åkantmossen (SSO100269) kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Kohteen koilliskulma rajoittuu kaava-alueeseen. Paljakanneva Åkantmossen koostuu kahdesta osa-alueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 878 hehtaaria. Kohde kuuluu Natura 2000-alueeseen. (liite 2) 5.4 Maisema ja kulttuuriympäristö 5.4.1 Yleistä Maisema-alueisiin jaettuna kaavoitettava alue sijaitsee Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaan peltoaukeilla (Ympäristöministeriö 2013a). Etelä-Pohjanmaalle tunnuksenomaisia ovat kapeat jokilaaksot viljelyalueineen, joiden välille sijoittuu karuja moreeniharjuja. Koska maasto on suhteellisen tasainen, alueelta löytyy paljon soita ja vain vähän kallioalueita. Metsät ovat kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita. Lähempänä rannikkoa metsät ovat tuoreemmat, paikoittain myös kuusivaltaisia ja kasvillisuus on myös muutoin monipuolisempaa. Etelä-Pohjanmaan viljelyaukeat ovat maamme laajimmat. Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö on erilainen kuin muualla maassa. Monet kiinteät muinaismuistot ja avoimet viljelyaukeat jokilaaksoissa todistavat pitkäaikaisesta, jatkuvasta asutuksesta. Jokilaaksoihin keskittyvät rakennukset muodostavat yhtenäisiä, nauhamaisia kyliä. (Pohjanmaan liitto 2011) 5.4.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on valikoima parhaiten säilyneistä ja tyypillisimmistä maalaiskulttuurimaisemista. Maankäytön suunnittelussa on varmistettava, että vakiintunut maisemakuva ei vahingoitu.

23 (79) Kaava-alueella tai kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Vöyrinjokilaakso, joka sijaitsee 13 kilometriä kaava-alueesta länteen. Lapuan- Kauhavan Alajoki sijaitsee noin 28 kilometrin etäisyydellä. (Ympäristöministeriö 2013 b) 5.4.3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Kaava-alueen sisälle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). 12 kilometrin säteellä voimaloista sijaitsee 5 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. (Taulukko 5.3). Taulukko 5.3. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 12 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta. Kohde Etäisyys lähimpään voimalaan (Vöyri) Kimon ruukki ja Oravaisten tehdasyhdyskunta Kimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Alaruukki, Keskiruukki ja Yliruukki). 6 km Oravaisten kirkko ja hautausmaa Kohde koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta, Oravaisten hautausmaasta ja Oravaisten kirkosta. Oravaisten hautausmaan ympärillä sijaitsee kivimuuri ja sen ympärillä kasvaa puustoa. Hautausmaa sijaitsee pohjoiseen paikasta, jossa Oravaisten ensimmäinen kirkko on seissyt. 8,5 km Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie. Minnestodsin museotie halkoo viljelysaukeaa, jolla on käyty Suomen sodan ratkaissut Oravaisten taistelu. Kohde koostuu hyvin säilyneestä ja arvokkaasta rakennuskannasta. Pohjanmaan teollisuuden kartanot Kolme kohdetta: Kiitola, Keppo ja Juthbacka. Voltin kylän raittiasutus ja Mattilan silta 8,7 km 8,6-22,6 km 12 km 5.4.4 Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Kaava-alueen sisälle ei sijoitu arvokkaita rakennettuja ympäristöjä (RKY 1993). 12 kilometrin säteellä on yhteensä 7 kohdetta. (Taulukko 5.4). Taulukko 5.4. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 12 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta. Kohde Vakkurin kylä ja kulttuuriympäristö Alahärmän vanhinta kyläasutusta, jonka raittimainen rakenne on säilynyt. Etäisyys lähimpään voimalaan (Vöyri) 5,4 km

24 (79) Kimon ruukki Oravaisten taistelutanner Kiitolan kartano- ja teollisuusympäristö 7,9 km 8,7 km 9 km Lapuanjoen kulttuuriympäristö 9,6 km Stenbackan kylä Hanhimäen kylä ja kulttuuriympäristö 10 km 10,3 km 5.4.5 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue Ekoluoman kulttuurimaisema Vakkurista Kuoppalaan sijaitsee lähimmillään noin neljä kilometriä Storbötetin voimaloista Vöyrissä. Lapuanjoen alaosan kulttuurimaisema sijaitsee lähimmillään noin 8 kilometrin päässä hankealueesta koilliseen. Oravaisten tehtaan ympäristö sijoittuu runsaan 8 kilometrin päähän kaava-alueesta. Köykkäri sijoittuu lähimmillään vajaan kuuden kilometrin päähän kaava-alueesta sen itäpuolelle. Kimon ruukin alue (aluerajaus sama kuin RKY 1993 kohteella) sijoittuu lähimmillään 7,9 kilometrin päähän Vöyrin voimaloista. Voltin kylä sijoittuu noin 11,9 kilometrin päähän Vöyrin voimaloista. Eljasus sijaitsee runsaan seitsemän kilometrin päässä Vöyrin voimaloista. Keskustan ja kirkonseudun asutusryhmät koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka sijoittuvat noin kahdeksan kilometrin päähän Vöyrin voimaloista länteen. Kuckus sijaitsee lähimmillään noin 11,5 kilometrin päässä Vöyrin voimaloista lounaaseen. (Liite 2) 5.4.6 Muinaismuistot Muinaismuistorekisteri Museoviraston muinaismuistorekisterin mukaan kaava-alueelle sijoittuu nelä tunnettua muinaismuistoa. Kohteet ovat Jätteberget 1 ja 2 sekä Björnstensberget 1 ja 2. Inventointitulokset Kaava-alueella on laadittu arkeologinen inventointi ajalla 16.-18.10.2013. Inventoinnin suoritti arkeologit Kalle Luoto ja Markus Kankkunen Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oystä. Inventoinnin yhteydessä tarkistettiin rekisterissä olevat muinaismuistot ja löydettiin kaksi uutta muinaismuistoa; Jätteberget 3 ja Svindalsberget.

25 (79) Jätteberget 1 (559010006) on pronssikautinen hautaröykkiö. Röykkiö sijaitsee Jättebergetin kukkulan pohjoispuolella. Röykkiön läpimitta on 14 metriä. Tarkistuksessa 2013 voitiin todeta, että keskellä näkyvä kuoppa saattaa kuulua röykki-ön alkuperäiseen rakenteeseen. Kohteen läheisyydessä kulkee metsäkoneen ajoura ja läheisellä metsäalueella on suoritettu kunnostustoimenpiteitä. Röykkiö erottuu selkeänä rakenteena avokalliolla. Jätteberget 2 (55901007) on pronssikautinen, pitkulainen hautaröykkiö. Kohde voi mahdollisesti olla kaksi vierekkäistä röykkiötä. Rakennelman koko on kaikkiaan noin 30 x 14 metriä. Muinaisjäännösrekisterin kuvaus pitää paikkansa. Jätteberget 3 sijaitsee kallioalueen korkeimmalla kohdalla, on pitkänomainen, ja muodostuu 25-40cm läpimittaisista kivistä. Röykkiö on 10,5 m pitkä ja 3,5m leveä ja korkeimmillaan noin 45cm. Ympärillä oleva maasto on kivikkoista avokallioaluetta, joka on paksulti rahkasammalen ja jäkälän peittämä. Puusto on matala-kasvuista männikköä. Björnstensberget 1 (559010008) on pronssikautinen hautaröykkiö. Björnstensbergetin laella kalliolla on kolme hautaröykkiötä, joiden läpimitta on 2-6 metriä. Kaikkia on pengottu. Paikalla vuonna 2013 havaittiin vain kaksi röykkiötä. Kolmas röykkiöksi tulkittu kohde saattaa olla röykkiöstä 1 noin 75 m lounaaseen sijaitseva rajamerkki. Björnstensberget 2 (559010019) on kiinteä pronssikautinen löytö. Metsäautotien ojaleikkauksista hiekkamaasta on saatu löytöjä kohteesta. Rekisterin mukaan kohde on noin 70 m pitkä ja sijoittuu molemmilta puolilta tietä sekä Björnstenille vievän polun alun läheltä. Kohteen rajaus ei ole määritetty. Tien eteläpuolelta koepistosta löydettiin kvartsia ja hiukan palanutta luuta. Kulttuurikerrosta ei ole näkyvissä. Alueella on paikoin avokallioita, joista päätellen asuinpaikka ei liene kovin laaja. Metsäautotien rakentamisessa on tuhoutunut osa. Syksyllä 2013 asuinpaikan kohdalla kasvoi noin 30 vuotta vanhaa talousmetsää. Maaston topografian perusteella asuinpaikka todennäköisesti rajautuu etelässä suopursua kasvavaan kosteikkoon (ojitettu), pohjoisessa ja lännessä avokallioon sekä idässä metsä-autotien tietämille. On kuitenkin todennäköistä, että kohde on ainakin osin tuhoutunut aiemman maankäytön seurauksena. Svindalsberget on pieni röykkiö joka sijaitsee avokalliolla kallion reunalla. Röykkiö koostuu 20-40cm kivistä. Kohde on melkein kokonaan jäkälien ja sammalen peitossa. Röykkiön sijainti avokalliolla, kalliomuodostuman reunalla, puoltaa tulkintaa muinaisjäännöskohteesta. (Kuva 5.7) (Liite 2)

26 (79) Kuva 5.7. Vöyrin osa-alueella Storbötetin tuulivoimapuistosta sijaitsee kuusi muinaismuistoa. 6 HANKKEEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN 6.1 Toiminnassa olevat tuulivoimapuistot lähialueella Noin 20 kilometrin säteellä kaava-alueesta sijaitsee ainoastaan yksi vanhempi toiminnassa oleva tuulivoimalaitos, jonka teho on 135 kw ja napakorkeus noin 40 metriä. Kyseinen tuulivoimalaitos sijaitsee Storbötetin tuulivoimapuistosta kolme kilometriä pohjoiseen. Lähimmät toiminnassa olevat modernit tuulivoimalaitokset sijaitsevat Vaasassa ja Pietarsaaressa molemmat yli 40 kilometrin etäisyydellä suunnitellusta tuulivoimapuistosta. (Tuulivoimayhdistys r.y. 2014a) 6.2 Suunnitellut tuulivoimapuistot lähialueella Storbötetin tuulivoimapuiston lisäksi PROKON Wind Energy Finland Oy suunnittelee kolme muuta tuulivoimapuistoa Vöyrissä ja Uudessakaarlepyyssä.

27 (79) Nimi Hankeomistaja Voimalaitosten määrä Kokonaisteho (MW) Etäisyys lähimpään voimalaitokseen Storbacken Saba Tuulivoima Oy 9 20 3 km Sandbacka Svevind Ab Oy 4+10 50 5 km Jeppo Prokon Wind Energy Finland Oy 2 (+2) 12 4 km Kröpuln OX2 9 27 19 km Klubbskatan Oy Herrfors Ab 3 9 24 km Lålax Lotlax Ala-Härmä Prokon Wind Energy Finland Oy Prokon Wind Energy Finland Oy Lillbacka Powerco Oy werco Oy 4 15 20 km 3 9 22 km 2 6 13 km Norrpigg Yksityishenkilö 1 2,5 3 km

28 (79) Kuva 6.1. Storbötetin tuulivoimapuiston läheisyyteen suunnitteilla olevat puistot. Näiden hankkeiden lisäksi, paikallisten kontaktien mukaan, seudulla on myös muita hankekehittäjiä. Näiden hankkeiden sijainnit ja tarkemmat tiedot eivät ole tiedossa. 7 TUULIVOIMAPUISTON SUUNNITELMA JA RAKENTEET 7.1 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu tornista, joka ankkuroidaan perustuksiin, kolmilapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Roottorinlavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Tuulivoimalaitoksen napakorkeus on enintään noin 145 metriä ja roottorin halkaisija noin 131 metriä. Roottorinlapojen pituus on täten 65,5 metriä ja tuulivoimalaitoksen maksimikorkeus 210,5 metriä. Kaavoituksen yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa ja selvityksissä on käytetty todennäköistä tuulivoimalaitosmallia. Tuulivoimalaitoksen yksikköteho on noin 3 MW. Tuulivoimalaitoksen torni rakennetaan osista, jotka koostuvat valssatusta teräksestä. Tornin alin osa voidaan rakentaa suurelementti betoniosioista. Torni pultataan kiinni perustuksiin.

29 (79) Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa, ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava, ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 4,5 6 metriä, jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin 10-15 metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Jokaisen tuulivoimalan perustuksen viereen rakennetaan pystytyskenttä. Tälle alueelle asetetaan nosturi sekä varastoidaan tuulivoimalan komponentit pystyttämistä varten. Valittu tuulivoimalatyyppi huomioon ottaen tulee tasaisen kovapintaisen nosturialueen olla noin 40 x 60 metriä. Sen lisäksi tulee nosturin pystytyskentän ulottua noin 20 x 150 metriä tulosuuntaan. Rakentamisvaiheessa raivataan puusto noin hehtaarin kokoiselta alueelta, jotta perustus voidaan rakentaa ja tuulivoimala pystyttää. Raivatun pystytyskentän pinta-ala riippuu tuulivoimalan toimittajasta. Rakentamisvaiheessa vaaditaan lisäksi yksi noin 30 x 60 metriä suuri tasainen soralla päällystetty toimistoalue työmaaparakkeja ja työvälineiden säilytystä varten. Kuva 7.1. Esimerkki tuulivoimalan suunnitellusta pystytyskentästä. Tuulivoimalaitosten osat säilytetään satamassa ennen kuin ne kuljetetaan tuulivoimaalueelle, tai nostoalueilla ennen nostoa. Hanke ei edellytä maamassojen kaatopaikkoja, sillä tuulivoimapuiston massalaskelmat suunnitellaan niin, ettei maamassoja tarvitse kuljettaa pois, eikä myöskään kasata erikseen tuulivoimapuiston alueella. Maamassoja käytetään tuulivoimapuiston rakentamisessa täytemaana nostoalueiden alla sekä rakennettavien ja parannettavien teiden varsilla. Tuulivoimapuiston rakennusaikana tarvitaan henkilökunnalle ja rakennuskalustolle toimistoalue. Alueen tulee olla noin 1 ha, tasainen ja sorapäällysteinen, ja se sijoitetaan huoltotien viereen, tuulivoimapuiston sisäänkäynnin läheisyyteen. Alueella sijaitsee ainoastaan tilapäisiä rakennuksia (kontteja ja telttoja). Toimistoalue on suunniteltu avohakkuulle, jotta vaikutukset ympäristöön minimoitaisiin. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Sähköasema, joka rakennetaan kaava-alueelle, kytketään olemassa olevaan 110 kv voimajohtoon Tuovila Kojola, joka kulkee kaava-alueen länsipuolella.

30 (79) 7.2 Tuulivoimapuiston suunnitelma luonnosvaiheessa Storbötetin tuulivoimapuiston kaavalla alueelle voidaan sijoittaa 7 tuulivoimalaitosta. Tuulivoimapuisto tulee tuulivoimalaitosten lisäksi käsittämään sähköaseman, rakentamis- ja huoltotiestön sekä maakaapelit, jotka yhdistävät kaikki voimalaitokset. Maakaapelit seuraavat tielinjauksia niin pitkälti kuin on mahdollista. Tuulivoimaloiden sijoittelu kaava-alueella perustuu alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin, luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistojen sijainteihin. Storbötetin tuulivoimapuiston YVAmenettely on kaavoituksen pohjana. Arvokkaat kohteet kaava-alueella on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimalaitosten sijoittelulla on kiinnitetty huomiota melu- ja varjostusvaikutusten minimointiin. Kuva 7.2. Storbötetin tuulivoimapuiston suunnitelma kaavaluonnosvaiheessa. 7.3 Tuulivoimapuiston suunnitelma ehdotusvaiheessa Tuulivoimapuiston suunnitelma ei ole muuttunut kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaehdotuksessa tuulivoimapuisto koostuu seitsemästä voimalasta. Tuulivoimapuisto tulee tuulivoimalaitosten lisäksi käsittämään sähköaseman, rakentamis- ja huoltotiestön sekä maakaapelit, jotka yhdistävät kaikki voimalaitokset. Maakaapelit seuraavat tielinjauksia niin pitkälti kuin on mahdollista. 7.4 Tuulivoimapuiston suunnitelma hyväksymisvaiheessa Täydennetään kaavaprosessin aikana.

31 (79) 8 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Storbötetin tuulivoimapuiston toteuttaminen Vöyrin kuntaan. Kaavoituksen tavoitteena on huomioida alueen luonnonolot sekä muinaismuistojen säilyminen. Tuulivoimapuiston tavoitteena on puolestaan edistää ilmastotavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Suomen tavoitteena on lisätä tuulivoimalla tuotetun energian määrää nykyisestä 458 MW:n tasosta 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. (VTT 2014) Lisäksi kaavan tavoitteena on huomioida mahdolliset muut alueidenkäytön tavoitteet sekä ne tavoitteet, jotka muodostuvat kaavoitusprosessin aikana. 9 OSAYLEISKAAVOITUKSEN PROSESSI SEKÄ PROSESSIN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET 9.1 Kaavoituksen vireilletulo 9.2 Kaavaluonnos PROKON Wind Energy Finland Oy on anonut kaavoituslupaa Storbötetin tuulivoimapuistolle ja Vöyrin kunnanhallitus on hyväksynyt anomuksen kunnanhallituksen kokouksessa 17.9.2012 255. Storbötetin YVA-ohjelma on ollut nähtävillä 8.7.-31.8.2013 ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus on antanut lausuntonsa ohjelmasta 13 lokakuuta 2013 (Dnr EPOELY/4270.7.04/2013). Vöyrin kunnanhallitus on hyväksynyt Storbötetin tuulivoimapuiston osallistumis- ja arvointisuunnitelman (OAS). OAS on ollut nähtävillä 11.9. - 11.10.2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 1.9.2014. Tuulivoimapuiston kaavaluonnos on ollut nähtävillä 8.12.2014-16.1.2015. Luonnoksesta lausunnon jättivät Vöyrin rakennus- ja ympäristölautakunta, Vöyrin tekninen lautakunta, Pohjanmaan museo, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Trafi, Pohjanmaan liitto, Puolustusvoimat ja Länsirannikon ympäristöyksikkö. YVA-selostus oli nähtävillä 29.10.2014 23.12.2014. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 20.2.2015 (Dnr EPOELY/42/07.04/2013).

32 (79) 9.3 Kaavaehdotus 9.3.1 Tehdyt muutokset Kuva 9.1. Storbötetin kaavaluonnos, Vöyrin kunta. Työneuvottelu viranomaisten kanssa on pidetty 16.4.2015. Työneuvottelussa käsiteltiin kaavaluonnoksesta saapunut palaute sekä yhteysviranomaisen lausuntoa YVAselostuksesta. Kokouksessa saatiin myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mielipiteet kaavaluonnoksesta sekä ohjeita jatkosuunnittelulle. Storbötetin tuulivoimapuiston kaavaehdotus on laadittu yhteysviranomaisen YVAselostuksesta annetun lausunnon, saadun palautteen sekä työneuvottelun perusteella. Kaavaluonnoksesta saatiin kahdeksan lausuntoa (Vöyrin rakennus- ja ympäristölautakunta, Vöyrin tekninen lautakunta, Pohjanmaan museo, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Trafi, Pohjanmaan liitto, Puolustusvoimat ja Länsirannikon ympäristöyksikkö). Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausuntojen perusteella seuraavat muutokset on tehty kaavaehdotukseen: - Muinaismuistomerkintää on muokattu päämaakäyttötarkoitukseksi SM, jotta merkinnät olisivat paremmin erotettavissa. MUINAISMUISTOALUE. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinais-muistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. - Uusien teiden merkintä on muutettu tummanpunaiseksi paremman erottuvuuden takia. - Yleinen määräys:

33 (79) Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. on poistettu Ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Ympäristöministeriön mukaan voimalan purkua ohjataan MRL 166 (rakennusten ylläpito) sekä 170 2:n momentin (Keskeneräinen rakennustyö tai hylätty rakennus) perusteella. - Yleinen määräys: 9.3.2 Kaavaehdotus nähtäville Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. On muutettu ilmailulain (864/2014) 158 :n mukainen (864/2014) voimassa olevan lain mukaiseksi. 9.4 Hyväksytty kaava Kuva 9.2. Kaavaehdotuskartta Storbötetin tuulivoimapuistolle Vöyrin kunnassa. Storbötetin kaava-ehdotus asetetaan nähtäville toukokuussa Vöyrin kunnassa. Kohtaa täydennetään prosessin aikana. 10 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 10.1 Kaavan keskeinen sisältö Kaava on työstetty alustavaan suunnitteluun, YVA-menettelyyn, selvityksiin, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavaluonnokseen nojautuen. Keskeisimmät yleiskaavan määräykset koskevat tuulivoimapuiston rakentamista. Lisäksi alueen luontoarvot ja kulttuuriympäristö on huomioitu.

34 (79) Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv-1 alueilla). Kaava-alueen pinta-ala on noin 440 hehtaaria. Osayleiskaava mahdollistaa 7 tuulivoimalaitoksen rakentamisen Storbötetin kaava-alueelle Vöyrin kuntaan. Tuulivoimalaitosten kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. Kaavamääräys antaa tarkoituksenmukaisella tavalla liikkumavaraa voimalaitostyypin valintaan. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi huoltoteiden ja maakaapeleiden sekä sähköaseman sijainnit. Olemassa olevaa tiestöä on tiestön suunnittelussa hyödynnetty mahdollisimman paljon. 10.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset ENERGIAHUOLLON ALUE. Alueelle saa rakentaa sähköaseman kenttä sekä korkeintaan 400 k-m² huoltorakennus. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. VESIALUE. MUINAISMUISTOALUE. Muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään, kuten muinais-muistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista tai sen lähiympäristön maankäyttötavan muuttuessa on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Muinaismuistoalue: SM (1): Björnstensberget 1 (559010008), asuinpaikka. SM (2): Björnstensberget 2 (559010019), hautaröykkiö. SM (3): Jätteberget 2 (559010007), hautaröykkiö. SM (4): Jätteberget 1 (559010006), hautaröykkiö. SM (5): Jätteberget 3 (nytt objekt), hautaröykkiö. SM (6): Svindalsberget (nytt objekt), hautaröykkiö. 10.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALAN ALUE. Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 215

35 (79) metriä. OHJEELLINEN TUULIVOIMALAITOKSEN PAIKKA. OHJEELLINEN ULKOINEN SÄHKÖNSIIRTO. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. OHJEELLINEN RAKENNETTAVA TIEYHTEYS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. 10.4 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (luo) Arvokkaat luontotyypit on merkitty kaavaan luo-1 alueina: Fulberget pohjoinen Fulberget etelä LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset.

36 (79) 10.5 Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNANRAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. KUNNAN NIMI. NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS. 10.6 Yleiset määräykset Tämä osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Osayleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 7 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 :n mukainen lentoestelupa. Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. 11 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 11.1 Yleistä vaiktustenarvioinnista Storbötetin tuulivoimapuiston Vöyrin kunnan osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu pitkälle niihin selvityksiin, vaihtoehtojen vertailuun ja vaikutusten arviointiin joita on laadittu hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä. Tässä kaavaselostuksessa esitellään hankkeen keskeiset vaikutukset. Kattava vaikutusten arviointi esitellään Storbötetin YVA-selostuksessa. (Liite 2). 11.2 Tuulivoimaloille tyypilliset vaikutukset Tuulivoimalle tyypillisiä ympäristövaikutuksia ovat visuaaliset vaikutukset maisemaan, vaikutukset lintuihin sekä melu jonka tuulivoimala aiheuttaa toiminnan aikana. Myös rakennusvaiheessa syntyy tilapäisiä vaikutuksia perustusten ja rakenteiden rakentamisesta. Rakennusvaiheen vaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja ne aiheutuvat lähinnä koneiden melusta ja liikenteestä. Toiminnan lopettamisesta syntyvät vaikutukset ovat verrattavissa rakennusvaiheen vaikutuksiin.

37 (79) 11.3 Meluvaikutukset 11.3.1 Ohjearvot ja menetelmät Melumallinnukset sekä matalataajuisen melun laskelmat Storbötetin tuulivoimapuistolle on laadittu Ympäristöministeriön ohjeiden (2/2014) mukaan. Mallinnettava voimala on Vestas V126 jonka lähtömelutaso on 107,5 db(a). Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut että kahden kilometrin säteellä tuulivoimaloista suoritetaan tarkkoja melumallinnuksia, jotta voidaan varmistua siitä, ettei tuulivoimapistosta synny haitallisia terveysvaikutuksia (Keinänen & Pekkola 2014). Asuntojen kesimääräisiä melutasoja verrataan ympäristöhallinnon ohjeiden (2012) mukaisiin suunnitteluohjearvoihin tai uudempiin, jos ne ovat saatavilla. Jos tuulivoimalan melu sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin tulee ohjeen mukaan lisätä viisi desibeliä ennen ohjearvoon vertaamista. Koska ohjearvo sisältää jo tyypillisen tuulivoimamelun piirteet, edellä mainittujen äänenpiirteiden tulee olla tuulivoimalalle epätyypillisen voimakkaita, jotta mallinnustuloksissa tulee huomioida viiden desibelin lisä äänenvoimakkuuteen. Taulukko 11.1. Suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan (YM 4/2012). Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ulkomelutason L Aeq päivä klo 7-22 L Aeq yö klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Taulukko 11.2. Matalataajuisen melun ohjearvot rakennusten sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2003). Terssi, Hz Ters, Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 1 Keskiäänitaso L Zeq,1h, db Medelljudnivå L Zeq,1h, db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 Jos laadittujen melumallinnusten perusteella voidaan olettaa, että annetut meluohjearvot eivät alitu, tulee Ympäristöministeriön ohjeiden (2/2014) mukaan laatia tarkempi mallinnus ennen kuin ympäristö- ja rakennusluvat voidaan myöntää voimaloille. Toiminnan aikaisen melun mallinnus on tehty kansainvälisen standardin ISO 9613-2 mukaisesti WindPro 2.9-laskentaohjelmaa. Melu on mallinnettu Vöyrin kaava-alueella sijaitseville tuulivoimaloille sekä koko puistolle yhteisvaikutusten arviointikappaleessa 11.17. Melumallinnuksessa on huomioitu voimaloiden kokonaismäärä, sijoitus, napakorkeus, roottorin halkaisija ja voimalan oletettava melutaso. Mallinnuksessa

38 (79) käytettiin voimalatoimittajan ilmoittamia lähtömelutasoja, tuulen nopeudeksi oletettiin 8 metriä sekunnissa, ilman lämpötilaksi 15 C, ilmanpaineeksi 101,325 kpa sekä ilman suhteelliseksi kosteudeksi 70 %. Mallinnuksissa ei tehty amplitudimodulaatioita ja lähtömelun oletettiin leviävän kaikkiin suuntiin. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät (35, 40 ja 45 db(a)). Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä olevissa melulle herkissä kohteissa. On huomioitava, että melumallinnus ei huomioi taustaääniä, kuten liikenteen ja tuulen aiheuttamia ääniä. Tuulivoimaloiden matalataajuinen melu (20-200 Hz) on mallinnettu valitun voimalatyypin lähtömelun ilmoitetun oktaavitasosta muunneltu kolmasosaoktaavitasoksi. Tämän jälkeen matalataajuinen melutaso mallinnettiin rakennukseen, jossa ISO 9613-2 malli osoitti korkeimman melutason. Muunnos ja mallinnus tehtiin Excel-pohjaisella ohjelmalla jonka on laatinut insinööri Mauno Aho FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Mallinnusohjelma ja tuulivoimaloiden äänitehotasot sekä melun erityispiirteet. MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO version 2.8.579 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN) TIEDOT Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126-3.3 Sarjanumero/t:- Nimellisteho: 3,3 MW Napakorkeus: 145 m Roottorin halkaisija:126 m Tornin tyyppi: hybridi Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun: Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä: Kyllä - db Kyllä - db Noise mode säätö: Level 0 Level 4 Ei Ei Noise mode, lähtömelutaso: 107,5 101,0 db(a) AKUSTISET TIEDOT / LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot perustuvat dokumettiin 0034-7616 V09 Oktaaveittain [Hz], db(a) 1/3-oktaaveittain [Hz], db(lin) - unweighted 31,5-20 117,2 200 104,7 2000 93,0 63 89,1 25 115,9 250 103,3 2500 91,5 125 96,1 31,5 114,5 315 102,4 3150 90,0 250 99,5 40 113,2 400 101,5 4000 88,4 500 102,1 50 111,9 500 100,5 5000 86,0 1000 101,9 63 110,5 630 99,4 6300 83,5 2000 99,0 80 109,5 800 98,3 8000 81,0 4000 94,2 100 108,5 1000 97,1 10000 78,6 8000 84,7 125 107,4 1250 95,8 12500 76,1 107,5 db(a) 160 106,1 1600 94,4 16000 73,6

39 (79) Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkittävää sykintää (Amplitudimodulaatio) Muu mikä?: +2 db lisäys (maapinnan korkeus >60m) kyllä ei kyllä ei kyllä ei kyllä ei Käytetyt mallinnusparametrit ISO 9613-2 laskelmissa. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus ISO 9613-2: 4,0 m Suhteellinen kosteus Laskentaruudun koko [m m] 25x25 m Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: ISO 9613-2: 15 C Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: MML maastotietokanta Vaakaresoluutio:1,0 m Pystyresoluutio:0,5 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO 9613-2 0,4 HUOM Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutral, (0): Neutraali Muu, mikä ja miksi: Sääolosuhteiden huomiointi; laskennassa käytetty tuulen suunnat ja nopeus Tuulen suunta: 0-360 Tuulennopeus: 8 m/s (ref 10 m) Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus: kyllä Muu, mikä, miksi: Melumallinnuksen tulokset sekä matalataajuisen melun laskenta esitetään liitteessä 2. 11.3.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat paikallisia ja verrattain lyhytaikaisia, eikä niiden arvioida aiheuttavan kohtuutonta haittaa asutukseen nähden. Eniten vaikutuksia kohdistuu niihin asuin- ja vapaa-ajan rakennuksiin, jotka sijoittuvat lähimmäksi tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana lisääntyvä raskas liikenne voi aiheuttaa kohtuullisia meluvaikutuksia asutukselle Jepuantien varrella, valtatie 8 ja Kangvägenin välillä. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan lyhytaikaisia ja kumottavissa, koska kuljetukset loppuvat tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Muilla alueilla liikennemeluvaikutukset liittyvät pääosin vain kasvaviin liikennemääriin. (Liite 2) 11.3.3 Toiminnanaikaiset vaikutukset Storbötetin tuulivoimapuisto Vöyrin kunnassa ei arvioida aiheuttavan merkittäviä meluvaikutuksia asutukselle, vapaa-ajan asutukselle tai suojelualueille. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ei ylitä ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja.

40 (79) Voimalasta, jonka lähtömelutaso on 107,5 db(a), aiheutuva 40 db(a) melukäyrä ulottuu noin 760-1000 metriä voimaloista. Etäisyydellä 1300-1700 metriä melutaso on laskenut noin 35 db(a):iin. Alueella, jossa melutaso 35 db(a) ylittyy, ei sijaitse asuntoja tai vapaa-ajan asuntoja. Kuitenkin noin 30 ha Natura 2000-alueesta Paljakanneva-Åkantmossen sijoittuu tämän alueen sisälle. Näitä suojelualueita ei kuitenkaan käytetä yöaikaiseen tarkkailuun, ja näin ollen yöarvoa 35 db(a) ei sovelleta niihin. Urheilu- ja virkistysalueet, jotka sijoittuvat 35 db(a) alueen sisälle ovat ampumarata ja motocrossrata. Motocrossrata on veden alla eikä näin ollen käytössä. Meluvaikutukset on mallinnettu lähimpiin asuinrakennuksiin ja tulokset esitetään YVAselostuksen (liite 2) liitteessä 3. Taulukko 11.3. Kohteiden lukumäärä melualueilla. Melumallinnukset on laadittu voimalalla, jonka lähtömelutaso on 107,5 db(a). Ulkomelutaso 35 db(a) 40 db(a) 45 db(a) Vakituiset asunnot 0 kpl. 0 kpl. 0 kpl. Vapaa-ajan rakennukset 0 kpl. 0 kpl. 0 kpl. Leirintäalueet, luonnonsuojelualueet* 1 kpl. 1 kpl. 0 kpl. * Yöarvoa ei sovelleta aluiella, jotka eivät ole yökäytössä.

41 (79) Kuva 11.1. Melun leviäminen 7 voimalalla (lähtömelutaso 107,5 db(a)) Vöyrin alueella. (Lähde: YVA-selostus 2014) Rakennusten ääneneristävyyttä ei tässä vaiheessa voitu määritellä, mistä johtuen matalataajuinen melu on mallinnettu pisteelle rakennuksen ulkopuolelle, ja tätä arvoa on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvoihin sisämelun tasosta. Matalataajuisen melun arvo rakennuksen sisällä on laskettu huomioimalla standardieristetty seinä ohjeen Bekendtgørelse om støj fra vindmøller BEK nr 1284, 15.12.2011 mukaisesti. Saatua melutasoa on verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvoon sekä kuulokynnykseen. Taulukkoon 11.4. on koottu laskelmat ja verrattu niitä ohjearvoon sekä kuulokynnykseen. Matalataajuisen melun ohjearvon ylittyminen tai alittuminen voidaan lukea taulukon keskimmäisestä sarakkeesta. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvot

42 (79) sisämelulle alittuvat kaikissa kohteissa. Rakennusten ääneneristävyydessä on suuria vaihteluita, mutta on hyvin todennäköistä että matalataajuisen melun sisäohjearvot alittuvat kaikissa kohteissa ja kaikilla tersseillä. Käytetty standardieristys on pienempi kuin normaalin ulkoseinän eristys Suomessa. Kun verrataan melun kuuluvuutta keskivertaiseen kuulokynnykseen, on myös hyvin todennäköistä, että matalataajuinen melu ei ylitä kuulokynnystä rakennusten sisällä. Kun käytetään mainittua standardiseinää kuulokynnys alittuu pienimmillään 3 desibeliä frekvenssin 200 kohdalla myös Södergårdissa, joka on lähin asunto. Taulukko 11.4. Kuuluvimmat terssit rakennusten ulko- ja sisäpuolella verrattuna STM:n ohjearvoihin sekä kuulokynnykseen. Kirjaimet ovat mallinnettuja kohteita YVAselostuksen liitteen 3 mukaisesti. Rakennus Äänentaso ulkona Äänentaso sisällä Kuuluvuus sisällä L eq,1h - ohjearvo sisällä Hz L eq,1h - ohjearvo sisällä Hz L eq,1h - ohjearvo sisällä A Asunto Österby 1,5 100-11,9 50-4,5 200 B Asunto Södergård 2,9 100-10,6 50-2,9 200 C Asunto Södersved 1,6 100-11,8 50-4,4 200 D Asunto Söderkulla -1,0 80-14,3 50-7,5 200 E Asunto Björkholma -8,1 50-21,1 50-16,1 125 F Vapaa-ajan asunto Katiska -7,6 50-20,6 50-15,4 125 G Asunto Koivuranta -5,9 80-19,0 50-13,4 125 H Asunto Perä-Koski -5,2 80-18,4 50-12,7 125 Hz Matalataajuisen melun laskennat ulko- ja sisätiloille on laadittu seitsemällä Vestas V126 voimalalla Vöyrin kaava-alueella ja ne esitetään kohteittain alla. Laskenta on laadittu YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Ääni vaimenee geometrisesti pistepäästöstä, maanpinnan vaimentava teho on laskettu standardin DSO1284 mukaisesti ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15C 70 % RH. Taulukko 11.5. Kohdekortit lähialueen rakennuksiin, joihin matalataajuinen melu on laskettu ulkopuolelle, sisäpuolelle sekä verrattu kuulokynnykseen. Tulokset on myös esitetty YVA-selostuksessa.

43 (79) Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista tuulivoimapuiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä, koska uusia asuntoja ei voida rakentaa alueille, joilla meluarvo 40 db(a) ylittyy. Loma-asuntoalueita koskee suunnitteluohjearvo 35 db(a). Melutasot tuulivoima-alueella eivät johda terveysriskeihin niille, jotka käyttävät aluetta virkistykseen tai metsästykseen. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ei estä alueen käyttöä virkistykseen, mutta melu voi mahdollisesti madaltaa alueen mielekkyyttä virkistyskäyttöön. Tuulivoimamelun kokeminen häiritsevänä on yksilöllistä. 11.4 Varjostus- ja välkevaikutukset 11.4.1 Ohjearvot ja menetelmät Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa esitetään käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta (Ympäristöministeriö 2012).

44 (79) Suositus, joka alun perin tulee Saksasta (ohje WEA-Schattenwurf-Hinweise) tarkoittaa, että teoreettinen varjostusaika herkille kohteille, mukaan lukien asuin- ja lomarakennukset sekä niihin kuuluvat pihat, ei tulisi ylittää 30 tuntia vuositasolla, ja että todellinen varjostusaika ei saisi ylittää kahdeksan tuntia vuositasolla eikä 30 minuuttia päivätasolla. Tuulivoimaloiden varjonmuodostusta on mallinnettu ohjelmalla WindPRO. Mallinnus on laadittu todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnus ei huomioi olemassa olevaa puustoa, mutta kyllä maaston muotoja. Aurinkotunteina käytettiin lähtötietona kuukausittaisia mitattuja tietoja pitkäaikaisseurannassa Uumajan sääasemalla Ruotsissa. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartoilla, joissa esitetään alueittain varjon muodostumisen kestot tunteina (1, 8 ja 20) vuosittain. Mallinnuksessa on laskettu vaikutukset erillisille ympäristön herkille kohteille. Varjostusmallinnuksen tuloksia esitetään YVA-selostuksen liitteessä 4. 11.4.2 Käytönaikaiset vaikutukset Vöyrin kunnan kaava-aluen voimaloiden ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia vakituiselle tai vapaa-ajan asutukselle. Alueella, jossa varjostusvaikutukset on mallinnettu ylittävän 8 h/a, ei sijaitse rakennuksia. Alueella, jossa varjostukset ylittävät yhden tunnin vuodessa, sijaitsee yksi vakituinen rakennus. Varjostusmallinnus ei huomioi olemassa olevaa puustoa, vaan osoittaa tilanteen, jossa tuulivoimapuiston ympäröivä alue on avohakkuuta. Todellisuudessa varjostusvaikutukset rajoittuvat tuulivoimapuiston alueelle. Taulukko 11.6. Rakennusten määrä varjostusalueilla 8 h/a ja 1 h/a Storbötetin tuulivoimapuiston kohdalla. Varjostus real case Vöyrin kaava-alue 1 h/a 8 h/a Vakituiset asunnot 1 kpl 0 kpl Vapaa-ajan asunnot 0 kpl 0 kpl

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / 45 (79) Kuva 11.2. Varjostuksen leviäminen seitsemällä voimalalla Vöyrissä. Mallinnus ei ota huomioon metsän peittävää vaikutusta. Melun lailla varjostus on ilmiö, joka voidaan kokea häiritsevänä vaikka annetut ohjearvot todennäköisesti alittuvat. Jos ongelmia syntyy, vaikutuksia voidaan rajoittaa alle 8 h/a säätämällä voimaloiden käyntiaikaa niin, ettei ohjearvojen ylittäviä vaikutuksia synny. 11.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimapuiston vaikutusten maaja peruuttamattomat ja suorat, mutta vähäiset. kallioperään katsotaan olevan