Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011 2 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät... 3 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa... 3 2 VALIO OY RIIHIMÄEN MEIJERI... 4 2.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö... 4 2.2 Maaperä ja korkeussuhteet... 5 2.3 Pinta- ja pohjavedet... 5 2.4 Uudet tontinkäyttösuunnitelmat... 6 3 HERAJOEN LÄNTINEN TEOLLISUUSALUE... 7 3.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö... 7 3.2 Maaperä ja korkeussuhteet... 8 3.3 Pinta- ja pohjavedet... 8 3.4 Uudet maankäyttösuunnitelmat... 9 4 HULEVESILASKELMAT... 10 4.1 Valuma-alueet... 10 4.2 Mitoitussade... 10 4.3 Hulevesien määrät, meijerin alue... 11 4.4 Hulevesien määrät, Herajoen läntinen teollisuusalue... 12 5 HULEVESIEN HALLINTA... 13 5.1 Tarve ja tavoitteet... 13 5.2 Hulevesien hallinta meijerin alueella... 13 5.3 Hulevesien hallinta Herajoen läntisellä teollisuusalueella... 14 5.4 Hulevesien laatu... 15 5.5 Tulvimisriski... 16 5.6 Kosteikon rakenteet, esimerkkejä... 16 6 LÄHDEAINEISTO... 19 7 LIITTEET... 19

3 (19) 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät Tämä hulevesiselvitys on tehty Riihimäen keskustan lounaispuolella olevien Valio Oy Riihimäen meijerin ja Herajoen läntisen teollisuusalueen asemakaavatöitä varten. Kaavoitettavat alueet sijaitsevat valtatie 3 itäpuolella Riihimäen eteläisen eritasoliittymän läheisyydessä. Hulevesiselvityksessä on käytetty lähtökohtana meijerille tehtyjä tontinkäyttösuunnitelmia sekä Herajoen teollisuusalueelle tehtyjä maankäyttöluonnoksia. Selvityksen tarkoituksena on arvioida uuden maankäytön vaikutuksia alueen hulevesimääriin sekä antaa suositus hulevesien hallinnasta. Maankäytön muutokset eivät saa aiheuttaa tulvimisriskiä moottoritien alittaville rummulle tai suunnittelualueelta lähteville laskuojille ja siksi hulevesiä on viivytettävä kosteikkojen, altaiden tai muiden viivytysmenetelmien avulla. Selvityksen tilaajina ovat Valio Oy:stä Jarmo Näsman sekä Riihimäen kaupungilta Jari Jokivuo ja Ilpo Lehtinen. Selvityksen ovat tehneet A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä Elina Ahlqvist ja Riitta Syvälä. 1.2 Hulevesiin liittyvää sanastoa Hulevedet Mitoitussade Pintavalunta Valuma-alue Valuntakerroin Virtaama, Q Rakennetuilla alueilla sade- ja sulamisvesien muodostama pintavalunta Hulevesilaskelmissa käytetyn sateen rankkuus [l/s*ha], joka valitaan taulukoista valuma-alueen suuruuden ja tulvimisesta aiheutuvien haittojen perusteella. Se osuus sade- ja sulamisvesistä, joka ei imeydy maaperään tai haihdu ilmaan vaan pyrkii virtaamaan maan pintaa pitkin vesistöä kohden. Määrään vaikuttaa mm. pinnan laatu, vuodenaika, lämpötila ja aikaisemmat sateet. Vedenjakajien rajaama alue, jolta vedet kertyvät tiettyyn paikkaan tai vesistöön. Valuma-alueelta pintavaluntana poistuvan veden osuus alueelle satavasta kokonaisvesimäärästä. Kerroin 0-1 riippuu mm. pinnan läpäisevyydestä ja maaperän kapasiteetista varastoida vettä. Esimerkiksi kattopintojen kerroin on 1 ja tasaisen metsämaan 0,1. Vesivirran määrä aikayksikköä kohti, yksikkö litraa tai kuutiometriä sekunnissa [l/s, m 3 /s]. Hulevesivirtaama lasketaan mitoitussadetta, valuma-alueen pinta-alaa ja valuntakerrointa käyttäen.

4 (19) 2 VALIO OY RIIHIMÄEN MEIJERI 2.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Kaavoitettava alue sijaitsee noin 4 km päässä Riihimäen keskustan lounaispuolella Herajoen kaupunginosassa korttelissa numero 2511. Alue rajautuu idässä Helsinki-Tampere -moottoritiehen (valtatie 3), pohjoisessa ja lännessä Meijerintiehen sekä etelässä rakentamattomaan maa- ja metsätalousalueeseen. Kaava-alueella on Valio Oy:n Riihimäen meijeri sekä siihen liittyviä varasto-, toimisto-, myymälä- ja asuinrakennuksia. Alueella on myös Fortumin voimalaitos, joka tuottaa energiaa meijerin tarpeisiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 21 ha. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu työpaikka-alueeksi, jossa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Alueen pohjoiskärki rajoittuu tärkeään tai muuhun vedenhankintaan soveltuvaan pohjavesialueeseen sekä tärkeään maisemaalueeseen. Riihimäki 2010 -yleiskaavassa alue on pääosin merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi, mutta kaava-alueen eteläreunassa on asuntoaluetta. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Tontilla on voimassa 10.6.2004 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on määritelty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Nykyinen rakennusoikeus on 84050 k-m 2. Kuva 1. Alueen sijainti kartalla

5 (19) 2.2 Maaperä ja korkeussuhteet Maaperäkartan mukaan meijerin rakennettu alue on täytemaalla. Rakentamattomalla alueella on noin 0,5 m paksuinen humuskerros ja sen alla 1-2 m syvyydessä tiivis moreeni. Meijerialueen pohjoisosassa on hienojakoisella maaperällä läjitysalue, jonne on tiettävästi läjitetty meijerin rakennusvaiheiden ylijäämämaita. Nykyisin alue toimii lumenkaatopaikkana. Eteläosan rinnealue on moreenia, joka muuttuu savialueeksi pohjoiseen mentäessä. Alueella on suuria korkeuseroja ja maastoa on jouduttu muokkaamaan huomattavasti. Maanpinnan korkeusero vaihtelee välillä +101 +128 m ja korkein kohta on eteläosan metsäisellä moreenirinteellä. Maasto nousee kaakkois-eteläsuunnassa. 2.3 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue kuuluu Vantaanjoen päävaluma-alueeseen. Meijerin alueella on hulevesiviemäröinti. Päärakennuksen pohjois- ja länsipuolen hulevedet kulkevat öljynerotusjärjestelmien kautta ja päätyvät pohjoisreunassa poikittain kulkevaan putkitettuun (800 mm) ojaan. Moottoritien alittaa halkaisijaltaan 800 mm betoninen rumpu, josta vedet kulkeutuvat edelleen Herajokeen. Päärakennuksen etelä- ja itäpuolelta vedet johdetaan hulevesiviemäreistä alueen kaakkoiskulmauksessa olevan yksityistien alitse moottoritien sivuojaan, josta ne virtaavat edelleen etelään päin. Vedet alittavat valtatien 800 mm betoninen rummun kautta valtatien itäpuolelle kohti Silmäkenevaa ja herajokea. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta kaava-alueen pohjoispuolella on Herajoen I-luokan pohjavesialue (nro 0469451), joka on Riihimäen tärkein pohjavesialue ja jossa sijaitsee Herajoen vedenottamo. GTK:n v. 2007 08 tekemien tutkimusten mukaan pohjavesi on Meijeritien pohjoisosassa tasolla noin +96 +98 mpy eli noin 5-15 m syvyydellä maanpinnasta. Valuma-alueiden rajat ja pintavesien valuntasuunnat näkyvät kuvassa 7. Kuva 2. Meijerin alue etelästä päin katsottuna.

6 (19) 2.4 Uudet tontinkäyttösuunnitelmat Riihimäen kaupunginhallitus käynnisti 7.2.2011 asemakaavan muutoksen laatimisen sillä lähtökohdalla, että tontin rakennusoikeutta nostetaan tehokkuuteen e=0,5 ja asuinrakennusten rakennusala poistetaan. Valiolla on tarkoitus laajentaa tuotanto- ja muita tilojaan n. 20 000 k-m 2. Alueen eteläreunassa olevien rivitalojen paikalle on tulossa pysäköintipaikkoja ja pohjoisen läjitysalueelle uudisrakennus sekä pysäköintiä. Rakentamattoman alueen osuus pienenee merkittävästi ja läpäisemättömien katto- ja asfalttipintojen osuus kasvaa monikertaiseksi. Alla olevasta kuvasta näkyy RE-Suunnittelun tekemä käyttösuunnitelma meijerin alueelta. Kuva 3. Tontinkäyttöluonnos, RE-suunnittelu Oy. 12.9.2011

7 (19) 3 HERAJOEN LÄNTINEN TEOLLISUUSALUE 3.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km päässä Riihimäen keskustan lounaispuolella Herajoen 25. kaupunginosassa. Alue muodostuu valtatie 3:n länsipuolella olevasta, Retkiojantien ja Valio Oy:n Riihimäen meijerin välisestä rakentamattomasta Herajoen läntisestä teollisuusalueesta. Suunnittelualueen halki kulkevan, vielä rakentamattoman Meijerintien linjausta on tarkoitus siirtää Kalmun osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti itään lähemmäksi moottoritietä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 87 ha ja se on nykyisellään osittain hakattua metsätalousmaata. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa v. 2006 on kaava-alue osoitettu työpaikkaalueeksi, jonne voi sijoittua myös muuntamo tai muu energiahuollon kohde. Teollisuusalueen eteläosaan on esitetty ohjeellinen poikittainen tielinja ja kehitettävä eritasoliittymä valtatielle. Maakuntakaavaa ollaan uudistamassa ja 1. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa on teollisuusalueen pohjoisreunaan merkitty itä-länsisuuntainen lähivirkistysalue, joka jatkuu länteen päin. Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan kehitettävän liikennekäytävän alueeseen. Riihimäki 2010 -yleiskaavassa alue on pääosin merkitty teollisuus- ja työpaikkojen vara-alueeksi, joka suositellaan otettavaksi käyttöön vuoden 2010 jälkeen. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistunut 1.10.2001. Kaavan mukaista rakentamista ei ole tehty. Kuva 4. Herajoen läntisen teollisuusalueen sijainti kartalla

8 (19) 3.2 Maaperä ja korkeussuhteet Maaperäkartan mukaan alueen maaperä on hiekka tai soramoreenia, mutta matalimmille kohdin on kerrostunut hienompia maalajeja kuten savea tai silttiä. Maanpinnan korkeusero vaihtelee välillä +98 +128 m ja korkein kohta on pohjoisosan metsäisellä moreenirinteellä. Alueen keskiosa ja kaakkoiskulmaus on alavaa ja siellä on soistuneita kohtia. Edelleen etelään mentäessä maanpinta nousee ja on korkeimmillaan tasolla +112. Moottoritien sivustassa maanpinta kumpuilee alavaa aluetta korkeammalla ja ohjaa vesiä etelään päin. 3.3 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualue kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Pääosa pintavesistä kulkeutuu suunnittelualueen länsikulmauksessa olevan kosteikkoalueen kautta Paalijokeen. Osa vesistä menee valtatien alittavia rumpuja pitkin Silmäkenevalle. Valuma-alueiden rajat ja pintavesien valuntasuunnat näkyvät kuvassa 7. Alueella ei ole hulevesiviemäreitä. Vedet kulkevat luontaisia tai kaivettuja uomia pitkin ja virtaus hidastuu soisimmilla kohdilla. Moottoritien alitse kulkee kaksi halkaisijaltaan 800 mm betonirumpua, joista pohjoisempi on meijerin alueen ja Retkiojantien puolessa välissä ja eteläisempi Retkiojantien eteläpuolella. Kaavoitettava ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kuva 5. Herajoen läntinen teollisuusalue pohjoisesta päin katsottuna. Etualalla meijerin liikennealueita ja purettava rivitaloalue.

9 (19) 3.4 Uudet maankäyttösuunnitelmat Suunnittelualue kuuluu kaavaehdotusvaiheessa olevan Kalmun osayleiskaavan alueeseen, johon kuuluu myös pohjoisessa oleva Valion meijerin tontti. Osayleiskaavassa suunnittelualueen rakennettava osuus on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Kaupunginhallituksen 18.4.2011 tekemällä päätöksellä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty Herajoen teollisuusalueella. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle ollaan sijoittamassa yksi iso tontti (n. 52 ha) ja yksi pienempi (n. 1 ha) tontti. Tonteille kulku tapahtuu Meijerintien jatkon kautta, joka tulee kulkemaan valtatien rinnalla Retkiojantielle saakka. Kuva 6. Herajoen läntisen teollisuusalueen alustavia rakennusmassoja, 3.10.2011

10 (19) 4 HULEVESILASKELMAT 4.1 Valuma-alueet Valuma-alueiden rajausten määrittelyssä hyödynnettiin Kalmun osayleiskaavaalueen hulevesiselvityksessä määritettyjä osavaluma-alue rajoja. Kaavoitettavalle alueelle on määritelty viisi valuma-aluetta, joista meijerin eteläpuolinen alue (nro 3) on jaettu kahteen osavaluma-alueeseen. Valuma-alueiden rajat ja pintavesien valuntasuunnat näkyvät alla olevassa kuvassa. 1 2 3a Kaava-alueen raja 4 3b 1 Valuma-alueen nro Valuma-alueen raja Pintavesien valumasuunta 5 Vt 3 alittava rumpu (3 kpl) Kuva 7. Valuma-alueet ja pintavesien päävaluntasuunnat 4.2 Mitoitussade Virtaamalaskelmien mitoitussateen määrittelyssä on noudatettu julkaisua Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät. Suunnitteluohje. Kuopion kaupunki, 2007. Hulevesivirtaamien laskemisessa on käytetty mitoitussateena kerran 20 vuodessa toistuvaa sadetta, jonka kesto on 20 min ja intensiteetti 155 l/s/ha. Samaa mitoitussadetta on käytetty Kalmun osayleiskaavan hulevesiselvityksessä.

11 (19) 4.3 Hulevesien määrät, meijerin alue Hulevesien määrän laskemista varten selvitettiin tontilla lisääntyvän kattopintaalan ja päällystetyn alueen määrä. Rakentamisen myötä vettä läpäisemättömien asfaltti- ja kattopintojen määrä kasvaa vajaasta 50 % 90 % ja vedet tulevat kertymään nykyistä nopeammin purkupisteisiinsä tontin rajalle. Meijerin alueella hulevedet kulkevat kahteen suuntaan pinnantasauksen ja hulevesiviemärien mukaisesti. Hulevesivirtaamat on laskettu mitoitussateen sekä valuma-alueen maankäytön ja eri maankäyttötyyppien valuntakertoimien avulla. Laskelmia on syytä tarkentaa viimeistään rakennussuunnitteluvaiheessa, kun alueen maankäyttö ja tontille tulevien rakennusten sijainnit ja koot ovat selvillä. Alla olevassa taulukossa on esitetty meijerin alueella olevien valuma-alueiden nykyisen ja tulevan maankäytön pinta-alat ja valuntakertoimet. Toisessa taulukossa on esitetty nykyisen ja tulevan maankäytön vaikutukset kokonaisvirtaamiin ja keskimääräisiin valuntakertoimiin. Taulukko 1. Nykyisen ja tulevan maakäytön pinta-alat ja valuntakertoimet. Pinta-ala [ha] nykyinen Pinta-ala [ha] tuleva Valumakertoimet Maankäyttö Valuma-alue 1 Yhteensä 11,0 11,0 Rakentamattomat alueet 6,7 0,9 0,1 Päällystetyt liikennealueet ja pysäköinti 3,6 6,4 0,8 Katot 0,7 3,7 1,0 Valuma-alue 2 Yhteensä 8,0 8,0 Rakentamattomat alueet 3,3 1,0 0,1 Päällystetyt liikennealueet ja pysäköinti 2,9 4,7 0,8 Katot 1,8 2,3 1,0 Taulukko 2. Nykyisen ja tulevan maakäytön vaikutukset kokonaisvirtaamiin ja keskimääräisiin valuntakertoimiin. Virtaama [l/s] Nykyinen maankäyttö Tuleva maankäyttö Keskimääräinen valuntakerroin Nykyinen maankäyttö Tuleva maankäyttö Valuma-alue 1 659 1381 0,4 0,8 Valuma-alue 2 690 955 0,6 0,8

12 (19) 4.4 Hulevesien määrät, Herajoen läntinen teollisuusalue Hulevesien määrän laskemista varten on arvioitu, että Herajoen läntisen teollisuusalueen tonttien pinta-alasta noin 80 % muuttuu läpäisemättömäksi asfaltti- ja kattopinnaksi. Hulevesivirtaamat on laskettu mitoitussateen sekä valuma-alueen maankäytön ja eri maankäyttötyyppien valuntakertoimien avulla. Laskelmia on syytä tarkentaa viimeistään rakennussuunnitteluvaiheessa, kun alueen maankäyttö ja tontille tulevien rakennusten sijainnit ja koot ovat selvillä. Alla olevassa taulukossa on esitetty alueella olevien valuma-alueiden nykyisen ja tulevan maankäytön pinta-alat ja valuntakertoimet. Toisessa taulukossa on esitetty nykyisen ja tulevan maankäytön vaikutukset kokonaisvirtaamiin ja keskimääräisiin valuntakertoimiin. Taulukko 3. Nykyisen ja tulevan maakäytön pinta-alat ja valuntakertoimet. Pinta-ala [ha] nykyinen Pinta-ala [ha] tuleva Valumakertoimet Maankäyttö Osavaluma-alue 3a Yhteensä 8,6 8,6 Rakentamattomat alueet 8,6 7,4 0,1 Tien nurmetettu luiska 0 0,7 0,5 Päällystetyt liikennealueet ja 0 0,5 0,8 pysäköinti Osavaluma-alue 3b Yhteensä 7,2 7,2 Rakentamattomat alueet 7,2 3,1 0,1 Tien nurmetettu luiska 0 0,6 0,5 Päällystetyt liikennealueet ja pysäköinti 0 2,5 0,8 Katot 0 1,0 1,0 Valuma-alue 4 Yhteensä 56,0 56,0 Rakentamattomat alueet 49 25 0,1 Päällystetyt liikennealueet ja pysäköinti 0 16,1 0,8 Katot 0 7,9 1,0 Suo/kosteikko 7,0 7,0 0,2 Valuma-alue 5 Yhteensä 22,0 22,0 Rakentamattomat alueet 22 7,4 0,1 Tien nurmetettu luiska 0 0,8 0,5 Päällystetyt liikennealueet ja pysäköinti 0 9,4 0,8 Katot 0 4,4 1,0

13 (19) Taulukko 4. Nykyisen ja tulevan maakäytön vaikutukset kokonaisvirtaamiin ja keskimääräisiin valuntakertoimiin. Virtaama [l/s] Nykyinen maankäyttö Tuleva maankäyttö Keskimääräinen valuntakerroin Nykyinen maankäyttö Tuleva maankäyttö Valuma-alue 3a 133 231 0,1 0,2 Valuma-alue 3b Valuma-alue 4 Valuma-alue 5 112 554 0,1 0,5 760 3609 0,1 0,4 341 2021 0,1 0,6 5 HULEVESIEN HALLINTA 5.1 Tarve ja tavoitteet Hulevesien hallinnan suunnittelulla etsitään sellaisia ratkaisuja, joilla rakentamisen negatiiviset vaikutukset hulevesien laatuun ja määrän kasvuun pystyttäisiin minimoimaan. Lisäksi kaavoitusta varten pyritään määrittämään riittävät ja oikein sijoitetut varaukset, jotta hulevesien käsittely olisi sekä teknisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta mahdollisimman edullista. Hulevesimäärät tulevat meijerin alueella kaksinkertaistumaan ja Herajoen läntisellä teollisuusalueella paikoin jopa viisin-kuusinkertaistumaan alueen rakentumisen myötä. Nykyisten suositusten mukaan hulevedet tulisi ensisijaisesti imeyttää tai hyödyntää syntysijoillaan ja vasta toissijaisesti johtaa alueelta pois. Heikosti vettä imevä maaperä ja alueella syntyvät runsaat vesimäärät eivät mahdollista imeytyksen käyttöä, joten päävaihtoehdoksi jää vesien viivyttäminen ja hallittu ohjaaminen pois alueelta. Valuma-aluetarkastelun perusteella alueelle meijerin alueelle esitetään kahta ja teollisuusalueelle kolmea hulevesien pidättämiseen ja käsittelyyn varattavaa aluetta. Liitteessä 1 on nähtävillä karttapohjalla tässä kappaleessa esitetyt hulevesien hallintatoimenpiteiden sijaintipaikat. 5.2 Hulevesien hallinta meijerin alueella Valuma-alue 1 Valuma-alueelta 1 eli meijerin pohjoispuolelta syntyville hulevesille on rakennettava viivytys, jotta maankäytön muutokset eivät aiheuttaisi tulvimisriskiä meijerin alueelle, valtatie 3:n alittavalle rummulle tai siitä jatkavalle laskuojalle. Viivytys voidaan järjestää pysäköintialueen alle tulevilla hulevesikaseteilla tai, mikäli tilaa löytyy, maanpäällisellä hulevesialtaalla. Nykyisellään luontaisena viivytys- ja imeytyspaikkana toimineelle läjitysalueelle tulee uudisrakennus ja pysäköintipaikkoja. Tontin sisäiset kuivatukset hoidetaan hulevesiviemäreillä. Uudisrakennuksen alle jäävä ja siten käytöstä poistuva öljynerotusjärjestelmä on korvattava uudella.

14 (19) Tontin alueella viivytettävä vesimäärä vastaa mitoitussateen aikana kertynyttä vesimäärää, mikä on 1660 m 3. Viivytyspaikan sijainti pohjavesialueen rajalla tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Pysäköintialueen kohdalla maanpinta on noin +105, mikä on noin 9 metriä pohjaveden pinnan yläpuolella. Valuma-alue 2 Valuma-alueelta 2 eli meijerin tontin eteläosista syntyville hulevesille on rakennettava viivytys, jotta maankäytön muutokset eivät aiheuttaisi tulvimisriskiä meijerin alueelle tai valtatie 3 sivuojalle ja sen rummulle. Viivytys voidaan järjestää täälläkin pysäköintialueen alle tulevilla hulevesikaseteilla tai, mikäli tilaa löytyy, maanpäällisellä hulevesialtaalla. Viivytettävä vesimäärä vastaa mitoitussateen aikana kertynyttä vesimäärää, mikä on 1150 m 3 Viivytetyt hulevedet voidaan ohjataan nykyisten järjestelyjen mukaisesti valtatien sivuojaan ja edelleen tien alittavalle rummulle. Viivytyksestä maksimissaan tulevien vesien määrä ei saa ylittää nykytilanteen maksimitilanteen (mitoitussateen) aiheuttamaa vesimäärää. 5.3 Hulevesien hallinta Herajoen läntisellä teollisuusalueella Pintavedet kulkeutuvat nykyisellään kolmeen suuntaan, joista pääsuunnat ovat länsi ja etelä sekä vähäisemmässä valtatien suunta eli itä. Meijeritien jatkon ja teollisuusalueen rakentamisen myötä pääosa hulevesistä tullaan johtamaan kaavaalueen länsikulmaukseen sijoittuvaan hulevesipuistoon, jonne sijoitetaan laajahkot kosteikot. Tässä selvityksessä esitettyjen kosteikkojen lisäksi hulevesien pidättämisessä voidaan käyttää viherkattoja, mitkä vähentävät katoilta syntyvien hulevesien määrää noin 50 %. Osavaluma-alue 3a Meijeritien jatkon rakentamisen jälkeen valuma-alue 3 jakaantuu kahteen osaan. Osavaluma-alueelta 3a eli meijerin tontin eteläpuolelta ja Meijeritien jatko pohjoisesta osuudesta kertyviä vesiä viivytetään Meijeritien ja valtatien väliin sijoitettavalle kosteikolla. Kosteikolta vedet johdetaan valtatien alittavalle rummulle. Viivytettävä vesimäärä vastaa mitoitussateen aikana kertynyttä vesimäärää, mikä on noin 280 m 3. Kosteikon keskisyvyytenä mitoitustilanteessa käytetään 30 cm, joten viivytykseen tarvittava tila on noin 1000 m 2 eli 0,1 ha. Osavaluma-alue 3b Valuma-alueen Meijeritien jatkon länsipuolelle jäävältä metsä- ja tonttimaalta tullaan hulevedet ohjaamaan länteen sijoitettavalle kosteikkoalueelle. Viivytettävä vesimäärä on noin 670 m 3, mikä huomioidaan kosteikkojen mitoituksessa. Valuma-alue 4 Valuma-alueelta 4 eli pohjoiselta moreenimäeltä ja suunnitellun tonttialueen pohjois- ja länsiosista vedet kerätään alueen länsikulmauksen kosteikkoalueille. Viivytettävä vesimäärä vastaa mitoitussateen aikana kertynyttä vesimäärää, mikä on noin 4350 m 3. Tämä lisäksi on huomioitava osavaluma-alueelta 3b tulevat 670 m 3. Kosteikon keskisyvyytenä mitoitustilanteessa käytetään 30 cm, joten viivytykseen tarvittava tila on noin 1,7 ha.

15 (19) Valuma-alue 5 Valuma-alueelta 5 eli Meijeritien jatkon eteläosasta ja Herajoen teollisuusalueen kaakkoisosasta tulevat vedet kerätään alueen eteläpuolelle sijoitettavaan kosteikkoalueeseen. Alue on kaupungin omistuksessa ja se on nykyisellään ojitettua ja kosteata metsäaluetta. Viivytettävä vesimäärä vastaa mitoitussateen aikana kertynyttä vesimäärää, mikä on noin 2450 m 3. Kosteikon keskisyvyytenä mitoitustilanteessa käytetään 30 cm, joten viivytykseen tarvittava tila on noin 0,8 ha. Kuva 8. Eteläisimmän kosteikkoalueen kohta. Alueen pohjoisosassa on koivikkoa, mutta eteläosa ja valtatien sivusta ovat märkää metsänpohjaa. 5.4 Hulevesien laatu Meijerin alueella kulkee paljon raskasta liikennettä ja siksi sieltä kertyvissä vesissä voi olla öljyä. Vedet tulee johtaa nykykäytännön mukaisesti öljynerotusjärjestelmän kautta laskuojaan. Meijerin alueelta etelään kulkeutuvat vedet eivät nykyään mene öljynerotuksen kautta, mutta tällaisen järjestelyn tarve on tarkastettava. Herajoen teollisuusalueen pysäköinti- ja lastausalueiden hulevedet tulee johtaa öljynerotusjärjestelmien kautta kosteikkoalueille. Muut pihavedet sekä katoilta tulevat vedet voidaan johtaa suoraan kosteikkoalueille. Laajoilta läpäisemättömiltä pinnoilta huuhtoutuu varsinkin sateiden alkuvaiheissa hulevesiin kiintoainesta ja ravinteita. Näiden pidättämiseen kosteikkoalueet ovat hyvä ratkaisu.

16 (19) 5.5 Tulvimisriski Seuraavassa taulukossa on arvioitu rakentamisesta aiheutuvia tulvimisriskejä meijerin ja teollisuusalueen eri kohdilla. Taulukko 5. Tulvariskikohteet ja riskin toteutumismahdollisuus. Mahdollinen tulva-alue Vanhan Kormuntien alikulku Meijerin tontin pohjois- ja kaakkoisosan pysäköintialueet Valtatie 3 Valtatien 3 rummut Uudet teollisuustontit Meijeritie Riski ja sen toteutumismahdollisuus Meijeriltä tulevia hulevesiä ei johdeta alikulkuun, joten täydennysrakentaminen ei aiheuta tulvimisriskiä. Pysäköintialueilla voi esiintyä hulevesiviemäreiden tulvimista, mikäli laskuojat eivät vedä. Riittävillä viivytysratkaisuilla ja laskuojien tarkastuksella/kunnostamisella tätä riskiä voidaan minimoida. Valtatien ja teollisuusalueen välissä on kumpareikkoa, jotka estävät teollisuusalueen vesien päästyn valtatielle. Niillä kohdin, missä kumpareikkoa ei ole, on valtatien tasaus teollisuusaluetta korkeammalla. Pohjoisimpaan eli meijerin alueen pohjoispuolella olevaan rumpuun vievä oja on putkitettu. Meijerin alueen hulevesien viivytys pienentää putkitetun ojan ja rummun tulvimisriskiä. Keskimmäiselle rummulle tulevia vesi viivytetään sekä meijerin että teollisuusalueen puolella, joten rummun tai sen laskuojan tulvimisriski on pieni. Eteläisimmän rummun tulvimisriskiä pienentää merkittävästi rummun yläjuoksun puolelle sijoitettava kosteikkoalue. Hulevesiviemäreiden tulvimisriski otettava huomioon alueen sisäisten tulvareittien suunnittelussa. Kadun tasauksen, sivuojien ja rumpujen suunnittelussa otettava huomioon tulvimisriski. 5.6 Kosteikon rakenteet, esimerkkejä Kosteikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta on viime vuosina ilmestynyt paljon julkaisuja. Esimerkkinä on seuraavilla sivuilla kaksi kuvaa Teho-hankkeen julkaisusta Käytännön kosteikkosuunnittelu, joissa esitellään kosteikkojen rakennetta. Suomalaisten kosteikkojen rakentamiskustannukset ovat vaihdelleet välillä 100.000 150.000 /ha riippuen maansiirtotöiden määrästä ja kosteikonhalutusta laatutasosta.

17 (19) Kuva 9. Esimerkki kosteikon alkupäästä. Julkaisusta Käytännön kosteikkosuunnittelu. Teho-hankkeen julkaisuja 1/2010.

18 (19) Kuva 10. Esimerkki kosteikon rakenteesta. Julkaisusta Käytännön kosteikkosuunnittelu. Teho-hankkeen julkaisuja 1/2010.

19 (19) 6 LÄHDEAINEISTO Kalmun osayleiskaavan hulevesiselvitys, Ramboll Oy. 2008 Kalmun osayleiskaavan selostus, 1.4.2011 Riihimäki 25. Herajoki. Herajoen meijerin asemakaavamuutos ja asemakaava. 21.4.2004 Herajoen läntinen teollisuusalue. Asemakaava ja asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Riihimäen kaupunki, Kaavoitusyksikkö. 5.9.2011 RE-Suunnittelu. Valio Oy Riihimäen meijerin tontinkäyttöluonnos. 12.9.2011 Käytännön kosteikkosuunnittelu. Teho-hankkeen julkaisuja 1/2010 7 LIITTEET Liite 1. Hulevesijärjestelyt. Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki. Tampereella 2.12.2011 A-Insinöörit Suunnittelu Oy DI Elina Ahlqvist