RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

Transkriptio

1 RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

2

3 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS Suunnittelualue Topografia ja maaperä Valuma-alue ja purkureitit 2 2 TAMPEREEN HULEVESIOHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 3 3 HULEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU 4 4 ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien viivytys Hulevesien imeytys Tulvareitit Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta 5 Liitteet: Liite 1: Hulevesisuunnitelma A2

4 Sivu 2 (5) 1 ALUEEN KUVAUS 1.1 Suunnittelualue Tässä työssä on laadittu hulevesisuunnitelma Härmälän päiväkodin asemakaavan nro 8552 alueelle. Tontin pinta-ala on 5782 m². Alue rajautuu lännessä Antinkatuun, idässä Talvitiehen ja pohjoisessa Härmälänkatuun. Alueen eteläpuolella on Härmälän kirkko. Nykytilanteessa tontilla sijaitsee Härmälän päiväkoti, jonka yhteydessä toimii myös terveysasema. Kaavamuutoksen tavoitteena on päiväkotitoiminnan kehittäminen ja tontille sijoitetaan myös esi- ja alkuopetuksen tiloja. Kaava-alueella ei ole hulevesisuunnitelmassa huomioitavia luontoarvoja, mutta toimenpiteissä on huomioitu hulevesien purkureitillä sijaitseva Vähäjärvi. 1.2 Topografia ja maaperä Kaava-alueen maanpinnankorkeus vaihtelee välillä Maanpinta viettää lännen suuntaan kohti Antinkatua. GTK:n maaperäaineiston mukaan kaava-alueella on karkeaan hietaa ja heti kaavaalueen itä ja länsipuolella on savea. Mikäli karkeaa hietaa on riittävän paksu kerros ja pohjavedenpinta on matalalla, alue soveltuu hulevesien imeyttämiseen. 1.3 Valuma-alue ja purkureitit Kaava-alue sijaitsee Härmälänojan valuma-alueella. Nykytilanteessa suuri osa kaavaalueen hulevesistä johdetaan kohti länttä Antinkadun hulevesiviemäriin. Pieni osa kaava-alueen itäreunan hulevesistä johdetaan Talvitien hulevesiviemäriin. Kuvassa 1 on esitetty hulevesien purkureitit kaava-alueelta. Lännen suuntaan purettavat hulevedet johdetaan hulevesiviemäriä pitkin Vähäjärveen ja sieltä Härmälänojaa pitkin Pyhäjärveen. Idän suuntaan purettavat hulevedet johdetaan Lahdesjärven suunnasta tulevaan avo-ojaan ja sitä pitkin Härmälänojaan. Vähäjärvi on luokiteltu arvokkaaksi kasvialueeksi. Se on pieni (1,39 ha), rehevöitynyt lampi. Lampea ympäröi vetinen rantaluhta, joka on laajin järven länsipuolella (Pirkkahallin laajennuksen hulevesiselvitys 2007).

5 Sivu 3 (5) Kuva 1 Hulevesien purkureitit kaava-alueelta 2 TAMPEREEN HULEVESIOHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Alle on listattu vuonna 2012 laaditun Tampereen hulevesiohjelman mukainen prioriteettijärjestys hulevesien käsittelylle ja johtamiselle: 1. Ehkäistään hulevesien syntyä 2. Hulevedet hyödynnetään syntypaikallaan 3. Hulevesien puhdistus syntypaikallaan 4. Hulevedet viivytetään syntypaikallaan 5. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan viivyttävällä järjestelmällä 6. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäreissä viivytysalueille ennen vesistöön johtamista 7. Hulevedet johdetaan putkistossa vesistöön Kaava-alue kuuluu Härmälänojan valuma-alueeseen, josta on annettu hulevesiohjelmassa seuraavanlaisia suosituksia: 1. Hulevesivirtaamia on viivytettävä ennen Härmälänojaan johtamista. Härmälänojassa on havaittu eroosio-ongelmia kasvaneiden virtaamien vuoksi. Eroosion lisääntymisen ehkäisemiseksi hulevesiä on viivytettävä uusilla kiinteistöillä ennen Härmälänojaan johtamista. Hulevesien hallintamenetelmiä voidaan soveltaa myös vanhoilla kiinteistöillä omistajien kiinnostuksen mukaan. 2. Vähäjärven hyvälaatuinen vedensaanti on turvattava. Vähäjärveen tulee johtaa riittävästi hyvälaatuista vettä lähialueilta vesitaseen säilyttämiseksi ja veden laadun ja vaihtuvuuden parantamiseksi. Samalla tulvanhallintaa tulee parantaa.

6 Sivu 4 (5) 3 HULEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU Taulukossa 1 on esitetty asemakaava-alueen pintavaluntakertoimet nykytilanteessa ja lisäksi on arvioitu kaavaluonnoksen (LPV, ) vaikutusta pintavaluntakertoimiin. Taulukko 1 Pintavaluntakertoimet Nykytilanne Pinta-ala [ha] Pintavaluntakerroin Katto Asfaltti/ muu läpäisemätön pinta Kivituhka/ hiekka Nurmikko/ viheralue Yhteensä Tuleva tilanne Katto Asfaltti/ muu läpäisemätön pinta Kivituhka/ hiekka Nurmikko/ viheralue Yhteensä Kaava-alueen pintavaluntakerroin tulee kasvamaan hieman nykyisestä. Alueille on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran kahdessa, viidessä ja 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että tulvaisuuden maankäyttöön perustuen (taulukko 2). Mitoitussateet perustuvat Kaupunkiliitto: B63 - julkaisuun ja hulevesioppaaseen. Mitoittavan sateen kestoksi on määritetty 5 min valuma-alueen pinta-alan mukaan. Taulukko 2 Maksimivirtaamat laskettuna nykyisen ja suunnitelman mukaisen maankäytön mukaan Sateen toistuvuus Pintavaluntakerroin 1/2 1/5 1/50 Virtaaman muutos Sateen intensiteetti [l/s/ha] Nykytilanne l/s 62 l/s 85 l/s Suunnitelma l/s 69 l/s 96 l/s 13 % Alueella muodostuvat hulevedet johdetaan Antinkadun hulevesiviemäriin, jonka kapasiteetti on noin 118 l/s (300B viettokaltevuus ~0.013). Hulevesiviemäriin tulee hulevesiä vain päiväkodin ja Antinkadun alueelta. Vastaanottavan verkoston kapasiteettia voidaan pitää riittävänä tulevassa tilanteessa, koska hulevesien määrä tulee kasvamaan vain 13% ja hulevesien viivytyksen myötä virtaamapiikit tulee pienenemään. Toiminta asemakaava-alueelle pysyy samankaltaisena joten asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta hulevesien laatuun.

7 Sivu 5 (5) 4 ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINTA Hulevesienhallinnan yleissuunnitelma on esitetty liitekartassa (liite1). 4.1 Hulevesien viivytys Asemakaava-alueen hulevesimääräykseksi tulee hule-9, eli hulevesien viivytysrakenteen mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteen tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestä ja viivytysrakenteessa tulee olla ylivuoto mitoitustilannetta suuremmille virtaamille. Kaava-alueelle tulee läpäisemätöntä pintaa noin 0,35 ha jolloin viivytystilavuutta tarvitaan 35 m³. Vettä läpäisemättömäksi pinnoiksi on laskettu katto-, asfaltti ja betonikiveyspinnat sekä leikkipihan turva-alusta alue. Viivytysrakenteen tulee olla vesitiivis ja helposti huollettavissa ilman rakenteen ylöskaivamista (esim. huoltokaivojen kautta). Puiden tai pensaiden juuristojen tunkeutuminen viivytysrakenteiseen tulee estää. Viivytysrakenteet tulee asentaa riittävän etäälle rakennuksista. Rakennuksiin käytetään suojaetäisyytenä 5 metriä ja puihin 2 metriä. Maan alle asennettava viivytyssäiliö voidaan tehdä esimerkiksi 31 m pitkästä DN1200 putkesta. 4.2 Hulevesien imeytys Alueen hulevedet johdetaan Vähäjärveen jonka vedenpinnan taso on suullisten tiedonantojen mukaan laskenut (Pirkkahallin laajennuksen hulevesiselvitys 2007). Tämän vuoksi hulevesien laajamittainen imeyttäminen ei ole suositeltavaa vähäjärven vedensaannin turvaamiseksi. 4.3 Tulvareitit Piha-alueilla tulvareitit tulee suunnitella niin, että tulvareitti muodostuu maanpintaa pitkin Antinkadun vieressä olevaan painanteeseen. Myös rakennuksen keskellä olevalta alapihalta muodostuu tulvareitti maanpintaa pitkin kohti Antinkatua. Alapihalle on hyvä sijoittaa 2-3 ritiläkaivoa jolloin yhden ritiläkaivon tukkeutuminen ei aiheuta paikallista tulvariskiä. 4.4 Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikana hulevedet on mahdollisuuksien mukaan johdettava painanteiden kautta hulevesiviemäriin, jolloin kiintoaine voi laskeutua. Irtoroskien pääsy hulevesiviemäriin on estettävä. Hulevesien hallinnan kannalta paras vuodenaika töillä on talvikausi.

8