Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016
Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 9 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 11 Huomionarvoiset luontokohteet 12 Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys 13 Liito-oravaselvitys 14 Lepakkoselvitys 15 Viitasammakkoselvitys 16 Kansikuva: Kyrönnevaa ja Joupinsaari. Olavi Yli-Vainio 2012. 2
Selvitysalueen yleiskuvaus Kuuppelon tuulivoima-alue on turpeenottoaluetta ja nuorta metsää hakkuuaukkoineen lukuun ottamatta linnustollisesti merkittävää, ojittamatonta Kyrönnevaa sekä Rintasaaren luontoarvoiltaan arvokasta vanhaa liito-oravakuusikkoa. Linnustoselvityksessä havaittiin tuulivoima-alueella neljäntoista suojeluluokituksiin kuuluvan pesimälinnun reviirit. Alueen poikki kulkee luoteesta kaakkoon suuntautuva karujen moreenisaarten ketju. 3
Sijainti Topografia 4
Kallioperä Maaperä 5
Maanpeite Corine maanpeite 2012 SYKE Pohjavesialueet 6
Selvitysalueen luontokohteet Kuuppelon tuulivoima-alueen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen on tehnyt kesällä 2012 luontokartoittaja Olavi Yli-Vainio. 7
8
Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt 1. Rintasaari Rintasaaressa on vanhapuustoinen metsä, joka pääosin on tiheää kuusikkoa, paikoin on sekapuuna runsaasti koivua. Myös haapaa on yleisesti, osa haavoista on järeitä. Kolo- ja lahopuita on kohtalaisesti. Metsäpalsta jatkuu pohjoisen suunnalla välissä olevan ojikkorämeen jälkeen. Palstalla on tehty vähäisiä metsätöitä siististi mönkijävetoisena. Rintasaari on liito-oravan elinpiiriä sekä palokärjen ja pyyn reviiriä. Luontoselvityksen aikaan kuusikossa havaittiin kaksi aikuista metsoa. Rintasaaren pohjoisosan vanhaa kuusikkoa. Olavi Yli-Vainio 2012. 9
2. Joupinsaari Kyrönnevaa taustalla Joupinsaari. Olavi Yli-Vainio 2012. Kyrönnevaan liittyvät oleellisena osana nevasaaret, joista Joupinsaari on parhaiten säilyttänyt luonnontilansa parin luoteessa olevan pikkusaaren ohella. Näissä pienissä nevasaarissa, jotka kuuluvat metsälain tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, kasvaa hidaskasvuinen ja iäkäs puusto. Joupinsaari on länsipuoliskoltaan kuusikkoa, jossa sekapuuna on mänty. Puustossa on ikävaihtelua, mutta paljolti puut ovat melko vanhoja. Lounaiskulmalla kasvavat iäkkäimmät ja järeimmät kuuset. Itäpuolella saarta on osaksi kallioinen hakkuuaukea, jossa kasvaa runsas vadelmakasvusto. Havainnointiaikana saaressa oleili vaarantuneeksi luokiteltu ampuhaukkakoiras. Joupinsaaren lounaiskulmaus. Olavi Yli-Vainio 2012. 10
3. Pienet nevasaaret Kyrönnevan luoteislaidalla on pieni nevasaari, jossa kasvaa iäkkäitä puita, pääosin hidaskasvuisia kuusia (kuva Olavi Yli-Vainio 2012). Saari on merkittävä yksityiskohta Kyrönnevan suoalueessa. Nevasaaresta koilliseen sijaitsee vielä pienempi toinen nevasaari. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ympäristöt 4. Kyrönneva Kyrönneva on suo-osuudeltaan luonnontilainen, näyttävä suoalue. Se edustaa erinomaisesti alueelle ennen niin tyypillistä karua suomaisemaa. Osa nevasta on rahkanevaa, osa märempää kalvakka- 11
nevaa. Joupinsaaren lounais- ja varsinkin kaakkoispuolella on märimmät suotyypit. Rahka- ja kalvakkanevan vaihettumisalueella on laajalti poikkeuksellisen tiheitä suokukkakasvustoja. Joupinsaaren lounais- ja varsinkin kaakkoispuolella on märimmät suotyypit. Kyrönneva on linnustoltaan arvokas suo riekon reviireineen ja kahlaajalajistoineen. Huomionarvoiset luontokohteet Avokalliot Alueen poikki kulkee luoteesta kaakkoon suuntautuva moreenisaarten ketju. Saarissa on paikallisesti huomioitavia avokallioita. Huomioitavia avokallioita on myös liito-oravametsässä vanhan metsän alueella. 12
Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Linnustoselvitys Lakeuden luontokartoitus on tehnyt Kuuppelon tuulivoima-alueelle linnustoselvityksen v. 2015. Selvityksen perusteella Kuuppelo on pesimälinnustoltaan arvokas alue, erityisen merkittävä linnustollisesti on Kyrönnevan avosuo sekä Joupinsaaren metsäsaareke nevan keskellä. Kyrönnevan länsilaidalla todettiin riekon reviiri. Riekko on tärkeä soiden indikaattorilaji, jonka löytyminen viittaa lähes aina suon korkeisiin luontoarvoihin. Suoympäristön paikkalintuna riekko on erityisen haavoittuvainen elinympäristönsä katoamiselle. Rintasaaren liito-oravakuusikossa todettiin palokärjen ja pyyn reviirit. Teeri esiintyy alueella runsaslukuisana ja pyy viihtyy alueen nuorten metsien tiheiköissä. Luontoselvityksen aikaan Joupinsaaren tuntumassa oleili vaarantuneeksi luokiteltu ampuhaukka. Kuuppelon alueen läheisyydessä sijaitsee hiirihaukan reviiri. Pesimälaji D1 vastuulaji NT AU riekko teeri pyy kurki liro valkoviklo kapustarinta kuovi pikkukuovi palokärki käenpiika niittykirvinen leppälintu sirittäjä D1 = EU:n lintudirektiivin 1-liitteen laji vastuulaji = Suomen kansainvälinen vastuulaji NT = silmälläpidettävä laji AU = alueellisesti uhanalainen laji 13
Birdlife Suomen tekemän lintujen päämuuttoreittiselvityksen mukaan Ilmajoen selvitysalueet osuvat laulujoutsenen, metsähanhen ja piekanan kevätmuuton osalta päämuuttoreitille. Lakeuden luontokartoituksen laatima linnustoselvitys tukee näitä tietoja. Linnustoselvityksen mukaan pääosa Ilmajoen muutoista seurailee Kyrönjokilaakson peltolinjaa. Koska tuulivoimahankkeet eivät sijoitu Kyrönjokilaaksoon vaan ympäröiville metsäalueille, ne muodostavatkin merkittävämmän uhan pesimälinnustolle kuin muuttolinnuille. Liito-oravaselvitys Lakeuden luontokartoitus on laatinut Kuuppelon liito-oravaselvityksen keväällä 2015. Liito-oravareviirit todettiin Kuuppelon Rintasaaressa, josta johtaa metsäinen kulkuyhteys Kuuppelon ja Kärmeskallion tuulivoima-alueiden välissä, Jalasjärven puolella, sijaitsevalle Anttilan Hautamaan liitooravareviirille. Rintasaari on vanhapuustoista tiheää kuusikkoa, jossa sekapuuna kasvaa koivua ja haapaa. Kolo- ja lahopuita kuusikossa on kohtalaisesti. Aiemmin seudulla on todettu kaksi liitooravakohdetta; Anttilan Hautamaan kohde Kuuppelon alueella puoli kilometriä Rintasaaren reviiristä itään sekä Mahlanevan kohde Kärmeskallion tuulivoima-alueella reilun kilometrin etäisyydellä Anttilan Hautamaan reviiristä itään. 14
Lepakkoselvitys Lepakkoselvitys on tehty vuonna 2015 kunnan toimesta. 15
pv klo laji lm Ey V Lepakon toim. hav.hetkellä khz havainto E m K m C L C säätiedot P 1/8 T m/s S 0/3 laji: En = Eptesicus nilssonii, pohjanlepakko Msp = Myotis-suku, määrittämätön siippalaji Md = Myotis daubentonii, vesisiippa lm havainnon arvioitu yksilömäärä Ey elinympäristö V valaistus p=pimeä, hg = elohopeapohjaiset katulamput Havainto khz arvioitu äänitaajuus 30, 40, 45, muut E arvioitu etäisyys < 5m, 5-15m, 15-40m, > 40 m K arvioitu lentokorkeus < 5m, 5-15m, 15-40m, >40m C havaintohetken lämpötila 2 metrin korkeudella Lepakon toiminta havaintohetkellä s saalistus y ylilento o pyörii päällä tai pienellä alueella Säätiedot havainnoinnin aikana L lämpötila P pilvisyys 1/8=selkeä - 8/8 =täysin pilvistä T tuuli m/s S sade 0/3=ei sadetta - 3/3=kova sade 16
Viitasammakkoselvitys Viitasammakkoselvitys on tehty huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alkupuolella keväällä 2015 kunnan toimesta. Tuulivoima-alueella ei havaittu viitasammakoita. 17