RAKENNUSTAPAOHJE TONKOPURO PUOLANKA, PALJAKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 14.06.2010 PUOLANGAN KUNTA
Yleiset ohjeet Alueelle muodostetaan tiivis Paljakan ydinkeskusta, mikä sisältää pääasiassa majoitus- ja matkailupalveluita ja sekä niihin liittyviä kaupallisia palveluita. Alueen rakentamisen tulisi olla ilmeeltään viihtyisää ja modernia, taajamaympäristöön verrattavaa rakentamista. Yksittäisiä lomamökkejä ei tulisi rakentaa, vaan majoitushuoneistojen ja palvelujen tulee olla tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Puun käyttö rakennusmateriaalina ja hyvin jäsennelty rakennusten sijoittelu tekevät rakennetusta ympäristöstä viihtyisän ja kutsuvan. Suunnittelualue on tärkeää pohjavesialuetta. Alueella ei saa tehdä mitään pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Maanpinnan vedenläpäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaikki rakennukset tulee liittää viemäriin. Asemakaavamääräykset: Rakennusmateriaalit on valittava siten, ettei niistä liukene haitallisia aineita pohjavesikerrokseen. Pohjaveden muodostuminen on turvattava niin, että alueella muodostuvat puhtaat hulevedet (talojen kattovedet, kevytliikenteen väylät, puistoalueet) johdetaan maaperään muodostumisalueen sisäpuolella. Alueen rakennukset on liitettävä jätevesiverkkoon. Uusiin rakennuksiin tulee rakentaa lämmitysjärjestelmä, joka on myöhemmin liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Alueelle ei saa rakentaa maalämpöjärjestelmiä. Yhdyskuntien viemäriverkostot tulee rakentaa ja ylläpitää niin, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Rakennusten sijoittaminen, muoto ja mittasuhteet Rakennusten pohjakerrosten lattiatasojen tulisi olla vähintään 30cm maanpintaa korkeammalla, mieluummin 75 cm korkealla rossilattialla varustettuja. Asemakaavamääräykset: Rakennukset on suunniteltava kunkin rakennuksen kohdalla olevan rinnekaltevuuden mukaisena rinneratkaisuna. Rakennuslupahakemuksessa on esitettävä maaston poikkileikkaus sekä rakennuksen sovittaminen rinteeseen siten, että vältetään isoja näkyviin jääviä leikkauksia ja pengerryksiä. Sokkelin näkyviin jäävän osan korkeus saa olla enintään yksi metri lopullisesta maanpinnasta ylöspäin. Asuinhuoneen ikkunan on oltava vähintään yhden metrin korkeudella lopullisesta maanpinnasta. Kortteleissa 102-104 rakennukset on rakennettava rinteen mukaisesti porrastettuna siten, että rakennukseen tai sen osan virkistysalueelle suuntautuvan julkisivun yhtenäinen korkeus saa olla enintään ½k II kerrosta. Rakennusten sijainnit tonteilla Rakennusten pohjakerrosten lattiatasojen tulisi olla vähintään 30cm maanpintaa korkeammalla. Jyrkkien harjurinteiden kohdalla tulee pyrkiä siihen, että rakennettava maa-ala mahdollisimman pieni ja kerroksia useita, jolloin maastoa ja puustoa säästyy tontilla. Jyrkänpartaalla katuvarsilla rakentaminen tulee jaksottua pistemäisesti siten, että ylärinteiden puolelta avautuu selkeitä näkymäakseleita alarinteiden suuntaan ja päinvastoin. 1
Rakennusten väliin tulee jättää myös tilaa veden valumiselle ja lumien kasaamiseen tai vyöryttämiseen rinteeseen. Sadevedet ja hulevedet tulisi ohjata isoihin maanalaisiin säiliöihin, josta niitä voidaan käyttää pihan kasteluun tai johtaa ylivuotoputkia pitkin maastoon tai puroihin. Keskustakortteli 109 Kortteli muodostaa Paljakan ydinkeskustan palvelujen ytimen. Torin reunalla rakentaminen on kolmekerroksista ja rinteen yläpuolella kaksikerroksista (ks. leikkaus). Torin länsilaidalle rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat liike- ja ravintolatilat. Rakennuksen on tarkoitus muodostaa vastapari Paljakkatalolle. Liiketilojen yläpuoliset kerrokset ja muut korttelin rakennukset ovat katutilaa rajaavia majoitusrakennuksia. Paikoitus jää piiloon korttelin keskelle ja osa autopaikoista on sijoitettu torin toisella puolella sijaitsevalle yleiselle pysäköintialueelle. 2
Hotelli Korttelissa 101 tontilla 2 sijaitsevan hotellin rakennettua maapinta-alaa ei tulisi kasvattaa, vaan mahdollinen lisärakentaminen tulisi osoittaa kolmanteen kerrokseen ylöspäin. Jyrkänpartaan rinneratkaisut Rakennukset tulisi rakentaa jyrkän rinteen vuoksi mahdollisimman lähelle tietä. Koska katualueesta muodostuu paikoin hyvin tiivis, on kadunpuolen julkisivuilla suuri merkitys viihtyvyyden ja katunäkymien kannalta. Julkisivujen tulee olla huoliteltuja niin kadunpuolella kuin alarinteen kulkureiteiltä tarkasteltuna. Katualueen ilmeen vuoksi autopaikkoja ei tule upottaa rakennusmassan sisään katutasoon. Tiiviissä ympäristössä pimeät syvennykset hallitsisivat liiallisesti näkymiä. Rakentaminen tulee toteuttaa terassoimalla huoneistot 2-3 tasoon. Kadunpuolella tulisi suosia kaksikerroksisia rakennusmassoja, joiden toisessa kerroksessa voi olla pieniä rakennusalarajan ylittäviä ja katutilaa elävöittäviä parvekkeita. Huoneistojen sisätilat ja ikkunanäkymät tulisi avata pääasiassa alarinteiden puolelle. Huoneistojen terassoimista rinteeseen voidaan limittää rinnekaltevuuksien mukaan siten, että alempi huoneisto sijoittuu osittain ylemmän alle. Huoneistot ovat kooltaan noin 40 60 k-m2. Kuva: Rakennusmassat kahdessa ja kolmessa tasossa vasten rinnettä. 3
Kadunpuolen huoneistojen sisäänkäynnit järjestyvät kadulta. Alarinteen ja yläkerran huoneistoihin voidaan järjestää oma sisäänkäynti ulkokautta tai sisältä porrashuoneesta. Rakennuksissa tulee välttää kadunsuuntaisia luhtikäytävä- ja porrasratkaisuja. Sisäänkäynneille johtavat ulkoportaikot tulisi toteuttaa kohtisuorassa suunnassa katuun ja rinteeseen nähden. Toisen kerroksen huoneistoihin tulee järjestää kulku porrashuoneesta tai ulkoporras rakennuksen päätyyn. Kuva: Rinneratkaisun vaihtoehtoja Jyrkänpartaan kortteleihin. Kattomuodot ja -kaltevuudet Kattomuotoina suositellan harjakattoa ja pulpettikattoa. Kattokaltevuuden tulisi olla väliltä 1:3-1:6 (pulpettikatot) ja 1:2 1:3 (harjakatot). Keskustakortteleissa 100, 101, 108 ja 109 tulisi rakennusten päämassoissa olla harjakatto tai porrastettu pulpettikatto, ja katon lappeet molempiin suuntiin. Kattomuodon ja kaltevuuden tulee olla kortteleittain tai katuvarsittain yhtenäinen. Kuva: Jyrkänpartaan lomahuoneiston mahdollisia kattomuotoja ja vastaavat periaatepiirrokset kadunpuoleisista julkisivuista. Materiaalit ja rakenteet Julkisivujen päämateriaalina tulee käyttää puuta. Erityisen suositeltavaa olisi hyödyntää modernia hirsirakentamista, jossa ei käytetä ulkonevia ristinurkkia. Myös muiden paikallisten materiaalien käyttöä tulee suosia. Näitä ovat puun lisäksi eri kivilaadut kuten vuolukivi, jota voidaan käyttää sokkelipinnoissa ja rakennusten sisätiloissa. Rakentamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ekologisen rakentamisen periaatteita. Rakentamistavalla tulee pyrkiä passiivienergia- tai nollaenergiatasoon. Rakennusmassojen tulisi olla mahdollisimman kompakteja ja niissä tulisi hyödyntää lämpövyöhykeajattelua. 4
EKOLOGISEN RAKENTAMISEN PERIAATTEITA: Käytetään kestäviä, perinteisiä rakennusmateriaaleja ja yksinkertaista (yksiaineista) ja selkeää rakennustapaa. Yksiaineisuus = esim. puutuotteet: hirsi, lauta, paperi, selluvilla, (heinä, turve) ja kivituotteet: tiili, harkko, luonnonkivi, hiekka, lecasora, kivilaatat, (lasi) Taloudellisuutta kuutiomaisella rakennusmassalla ja tehokkaalla tilankäytöllä. Pienet ikkuna-aukot ja niiden sijoittelu ilmansuuntia hyödyntäen säästää energiaa. Rakentamisessa käytetään mahdollisimman paljon paikallisia tai lähiseudun materiaaleja. Energian / lämmönlähteenä paikallista energiaa: maalämpö, aurinkolämpö ja - sähkö, tuulivoima, puu Lomarakennus voidaan jättää kylmilleen (vesipistettä lukuun ottamatta). Tilat on suositeltavaa jakaa energiataloudellisiin lämpövyöhykkeisiin. Väritys Ohjeellinen värikartta: Vasemmalla päävärin sävyjä, keskellä listoituksen sävyjä ja oikealla tehostevärien sävyjä. 5
Rakennuksessa tulee olla yksi selkeä pääväri. Rakennusten päävärejä koko kaava-alueella ovat punamullan eri sävyt. Rakennusten julkisivuissa voidaan käyttää myös lämpimän sävyiseksi kuultomaalattua puuta sekä tervamaalia. Listoitus on pääväriin sopiva sävy valkoisesta tumman harmaaseen. Yhden korttelin eri rakennuksissa voi olla päävärin eri vivahteita (lähivärit) elävöittämässä yleisilmettä. Liike- ja toimistorakennusten korttelin K-1 pääväritys tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen paljakkatalon punasävyn kanssa. Tehosteväreiksi lämpimille pääväreille sopivat raikkaat sinisen sävyt. Kattojen värin tulee olla tumman harmaa tai musta koko alueella. Reitit, tori ja pysäköintialueet Asemakaavamääräykset: Ajotiet ja pysäköintialueet sekä hiihtoreitit on sovitettava maastoon siten, että vältetään isoja leikkauksia ja pengerryksiä. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa ulkoilua ja virkistystä palvelevia keveitä rakennelmia, laitureita ja ulkoilureittejä. Rakennusmateriaalit on valittava siten, ettei niistä liukene haitallisia aineita pohjavesikerrokseen. Pohjaveden muodostuminen on turvattava niin, että alueella muodostuvat puhtaat hulevedet (talojen kattovedet, kevytliikenteen väylät, puistoalueet) johdetaan maaperään muodostumisalueen sisäpuolella. Kaikkien pintamateriaalien käytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota vedenläpäisyyn ja pohjavesiasioihin. Pääajoväylät ja yleinen pysäköintialue tulee kuitenkin kestopäällystää ja hulevedet viemäröidä suodattimen kautta maastoon. Ajoväylillä Jyrkänpartaalla, joilla tapahtuu myös jalankulkua ja kevyen liikenteen ylityksiä, tulisi käyttää ajohidasteita. Pääkaduilla erillinen jalankulkureitti erotetaan ajotiestä reunakiveyksellä ja korotuksella tai istutetulla viherkaistalla. Rinnetien varteen ja torin sekä yleisen pysäköintialueen ympärille istutettavat puukujat luovat alueelle kulttuuriympäristön ilmettä. Alueen istutuksissa tulee käyttää yhtä puulajia, esim. laaksoon rauduskoivua tai jos halutaan kulttuuri-ilmettä esim. hopeapajuja tai salavia. Harjulle Rinnetielle ja Jyrkänpartaalle sopivat paremmin kuivuutta kestävät männyt / sembramännyt tai runkopihlajat. Torin alue on tarkoitettu vain jalankulkijoille ja se on luonteeltaan pihakatumainen. Lähteen kohdalle tulee rakentaa kaivo, joka on torin keskeinen elementti. Kaivon tulee olla ilmeeltään edustava ja sen rakenteissa voidaan suosia paikallisia materiaaleja. Torikiveyksen tulee olla sellainen, että vesi imeytyy saumoista maaperään. Kiveyksissä olisi hyvä suosia paikallisia luonnonkivilaatuja. Lähteen säilymisen takia maaperän kaivamista tulee välttää toria perustettaessa. Toripinnan taso voi olla pari-kolme askelmaa eli 30-50 cm ylempänä kuin viereinen pysäköintialue. Yleisellä pysäköintialueella (LP) torinpuoleiset pysäköintipaikat voivat olla kivettyjä. Muuten tulisi suosia vettä paremmin läpäiseviä pinnoitteita kuten soraa. Pohjavesialueella pysäköintialueiden suojarakenteet tulee rakentaa yleisten määräysten mukaisesti. 6
Jyrkänpartaan kadunvarsipysäköinnin alueet toteutetaan katusuunnittelun kuivatusratkaisusta riippuen joko betonireikäkivestä tai asfalttipintaisena. Joka viidennen pysäköintiruudun kohdalle eli 10 metrin välein tulisi istuttaa puu. Puusto pehmentää katunäkymää varsinkin silloin, kun alueella ei ole hiljainen kausi ja autoja vähän alueen tyhjyys ei korostu liikaa. Moottorikelkkareitit ja hiihtoreitit tulee toteuttaa erillisinä väylinä. Rinnakkain kulkevat reitit tulee erottaa esim. reittien väliin rakennettavilla pollareilla. Pääulkoilureitit tulee valaista kaavaalueella. Myös reittejä erottavat pollarit olisi hyvä toimia valonlähteinä. Valaistus tulee suunnitella niin, ettei se häikäise liikkujia tai ympäristön asukkaita. Moottorikelkkareitit toimivat kesällä mönkijäreitteinä ja hiihtoreitit ulkoilureitteinä. Kuva: Kaava-alueen pääreitit. 7
Periaateleikkaus Jyrkänpartaan katualueen mitoituksesta. Katu on tarkoitettu yksisuuntaiseksi, jolloin 5m ajoväylän leveys on riittävä. Tontin puolelle sijoittuvat 5m pysäköintiruudut rakennetaan katuun kiinni ja tarvittava 7m peruutustila on pääosin katualueen puolella. Tarkempi mitoitus ja kuivatuksen suunnittelu vaatii katusuunnittelua. Pihat, virkistysalueet ja istutukset Asemakaavamääräys: Lähivirkistysalueelle saa rakentaa ulkoilua ja virkistystä palvelevia keveitä rakennelmia, laitureita ja ulkoilureittejä. Rakennusmateriaalit on valittava siten, ettei niistä liukene haitallisia aineita pohjavesikerrokseen. Korttelialueiden ulkopuolella maan kaivamiseen ja puiden kaatamiseen jyrkiltä rinteiltä tarvitaan MRL 128 :n mukainen maisematyölupa. Tonttien aitaaminen on kielletty. Ydinkeskustassa torin ympäristö tulee rakentaa korkeatasoiseksi jalankulkuympäristöksi. Valaistuksen ja kadunkalusteiden tulee olla yhtenäiset koko keskusta-alueella. Toriin liittyvät jalankulkureitit kadunkalusteineen, istuskelupaikkoineen ja viherympäristöineen tulee olla vaihtelevia ja ihmisen mittakaavaan sopivia. Torin kylkeen jyrkkään rinteeseen sijoittuvaa puistoa tulee kehittää näköala- ja kuntoilupaikkana. 15 metriä korkeaan rinteeseen tulisi rakentaa kuntoiluportaat ylös näköalakorkeuteen. Rinteeseen voidaan rakentaa erilaisia tasoeroihin perustuvia lihaskuntoharjoittelu- ja temppuiluvälineitä. Kaava-alueella tulee sälyttää luonnonpuustoa mahdollisuuksien mukaan. Etenkin rakennettavien harjurinteiden kohdalla puuston säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keskustan rakennetussa jalankulkuympäristössä vehreys perustuu enemmän huoliteltuun viherrakentamiseen kuin luonnonympäristöön. 8