RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA, KIRKONKYLÄ KALALAHDEN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE Tämä rakentamistapaohje koskee Kalalahden asemakaavan erillispientalojen korttelialueita Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia Puh (03) , gsm

2 YLEISTÄ Johdanto Korttelit sijoittuvat metsäiseen rinnemaastoon ja korttelit avoimen pellon reunaan tasamaalle. Alue on kokonaisuudessaan osa Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Rakennuksia suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita siihen, miten rakennus sopeutuu maaston muotoihin ja maisemaan. Piha-alueiden luonnonmukaisilla pinnoitteilla ja kasvillisuudella voidaan lisäksi merkittävästi vaikuttaa siihen, miten rakentaminen sopeutuu maisemaan. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata suunnittelijoita, rakentajia ja viranomaisia asuinalueen toteuttamisessa, jotta alueesta muodostuisi yhtenäinen, viihtyisä ja maisemaan sopiva kokonaisuus. Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä ja ovat rakentajaa ja tontinhaltijaa sitovia. Aluetta koskeviin rakentamistavan vaatimuksiin on syytä tutustua jo ennen tontin hankintaa. Rakennussuunnitelman ollessa luonnosvaiheessa on hyvä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja keskustella suunnitelman sopivuudesta ympäristöön, asemakaavamääräyksistä ja muista huomioon otettavista seikoista. 2

3 Asemakaavamääräykset Asemakaavassa on kaikilla tonteilla kaavamääräyksin määrätty rakennusten rakennusalasta, rakennusoikeudesta, suurimmasta sallitusta kerrosluvusta, kattokaltevuudesta ja rakennuksen harjan suunnasta. 3

4 Yleismääräykset: Autopaikkoja on varattava AO-korttelialueilla 1 ap/ asunto. Alueella edellytetään kiinteistökohtaista hulevesisuunnitelman laatimista ja hulevesien käsittelyä. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Vesilahden kulttuurimaisemat). Kaavan toteuttamisessa tulee noudattaa alueelle laadittuja rakentamistapaohjeita. Tontin suunnittelu ja rakennusten sijoitus Sitovat rakennusalat ja harjansuunnat on esitetty asemakaavassa. Harjan suunta voi olla myös kohtisuoraan osoitettua suuntaa nähden. Talousrakennusten rakennusala on osalla tonteista määrätty sitovasti. Rakennusten sijoittelussa on lähtökohtana, että ne rajaavat luontevasti piha-aluetta ja katutilaa. Asemakaavan havainnekuvissa on esitetty suositellut rakennusten sijainnit. Havainnekuvan rakennusten sijoittelu ei ole sitova. 4

5 Maastonmuotojen oleellinen muuttaminen tonteilla pengertämällä tai kaivamalla ei ole sallittua. Rakennusten tulee vierekkäisillä tonteilla olla keskenään sekä katutasoon nähden sopusuhtaisessa korkeusasemassa. Erityisesti rinnemaastoon sijoittuvissa kortteleissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että rakennukset rakennetaan maaston mukaisesti. Rakennusten sijoittelussa tulee pyrkiä siihen, että jokaiselle tontille muodostuu suojaisa piha-alue. Korttelissa 302 rakennusten sijoittamisella tulee huomioida läheisen Koskenkyläntien liikennemelu siten, että suojataan piha-aluetta rajaamalla sitä rakennuksilla melun puolelta. Tonteilla tulee asemakaavan mukaisesti esittää 1 autopaikka /asunto. Autopaikka voi olla kattamaton, autotalli tai autokatos. Autopaikan voi sijoittaa myös osaksi asuinrakennusta tai välittömästi sen yhteyteen. Autotalliin tai -katokseen tulee pystyä ajamaan tontin pihan kautta siten, että tonteilta ei peruuteta suoraan katualueelle. Rakennukset Sallitut kerroskorkeudet ja kattokaltevuus. Kerrosluku ja rakennusten korkeus Asemakaavassa on määrätty rakennusten suurimmasta sallitusta kerrosluvusta. Rinnetonteilla on asemakaavan mukaisesti sallittu rakentaa osittainen kellarikerros. Asuinrakennus tulee porrastaa rinteen mukaisesti, mikäli tasamaaratkaisulla jouduttaisiin huomattaviin täyttöihin. Vastaavasti, rinneratkaisua ei tule tehdä siten, että maastoa muokataan rakennusta varten, vaan rakentaminen tulee sovittaa maaston mukaiseksi. Kellarikerroksen julkisivun tulee olla materiaaliltaan ja väritykseltään yhteneväinen rakennuksen muiden kerroksien julkisivujen kanssa. Kerroslukumääräykset eivät koske talousrakennuksia, jotka tulee rakentaa aina yksikerroksisiksi. Kaikkien rakennusten sokkelin enimmäiskorkeus on 80 cm. Asuinrakennuksia sekä yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten osoitetuille rakennusaloille (as/tp) sijoittuvien rakennuksien julkisivun enimmäiskorkeus on 8,0 m. 5

6 Talousrakennuksien rakennusaloille (t) sijoittuvien rakennuksien julkisivun enimmäiskorkeus on 6,0 m. Kasvihuoneille osoitetuille rakennusaloille (mp) sijoittuvien kasvihuoneiden julkisivun enimmäiskorkeus 8,0 m. Vesikatto Kattokaltevuudeksi on määrätty 1:2 (27 ) kaikissa AO-kortteleissa. Kattokaltevuutta tulee noudattaa vesikaton hallitsevilla lappeilla. Kattomuotona voi olla harjakatto tai porrastettu harjakatto. Kattopintaan voidaan sijoittaa myös kattolyhtyjä, kattoikkunoita ja poikkipäätyjä. Asuinrakennusten vesikattojen materiaalia ei ole rajoitettu. Talousrakennuksiin soveltuu myös turvekatto. Vesikattojen sävyinä tulee käyttää seuraavia: Kortteleissa 301 ja 302 tummaa punaista. Kortteleissa tummaa harmaata tai tummaa ruskeaa. Räystäät tulee rakentaa puusta avoimina ja ne tulee peittomaalata myös alapuoleltaan. Julkisivut Kaikkien rakennusten julkisivujen tulee olla puulautaverhottuja tai lyhytnurkkaisia hirsijulkisivuja. Puuverhoillut julkisivut tulee pääsääntöisesti peittomaalata. Hirsipinnat voidaan käsitellä myös värillisellä kuullotteella, joka ei muodosta hirren pinnalle sen kuivumista hidastavaa kalvoa. Asuinrakennuksia sekä yritystoimintaa, varastointia ja myymälätiloja varten osoitetuille rakennusaloille (as/tp) sijoittuvien rakennuksien julkisivun enimmäispituus on 20,0 m. Talousrakennuksien rakennusaloille (t) sijoittuvien rakennuksien julkisivun enimmäispituus on 10,0 m. Kasvihuoneille osoitetuille rakennusaloille (mp) sijoittuvien kasvihuoneiden julkisivun enimmäispituus 20,0 m. Väritys Julkisivujen värityksenä tulee käyttää murrettuja, lämpimiä, vaaleita harmaanvihreän, punaruskean, ruskean ja keltaisen sävyjä sekä harmaan eri sävyjä. Talousrakennuksissa voidaan käyttää myös päärakennuksen julkisivun sävyä tummempia sävyjä ja tummaa harmaata. Vesikatto harmaa 0514 Grafiitinharmaa) punainen 0384 Raudanpuna) ruskea 0296 Vanha kupari) 6

7 Julkisivu Lautaverhous Lautaverhous, harmaan eri sävyjä Harmaanvihreä Q814 Haapa) punainen Q303 Närhi) keltainen Q144 Vilja) Q643 Ilves) harmaa Q805 Liuske) Q800 Pöllö Q698 Tilhi Q710 Aapa Q803 Hiiri Q822 Pitkos Hirsijulkisivut (kuullotteet) 5087 Poro) Harmaanvihreä 5081 Kaste) keltainen 5061 Kaisla) 5080 Vasa) harmaa 5088 Turve) Tehostevärejä vihreä Q565 Sembra) keltainen Q144 Ohra) Q695 Maa) harmaa Q829 Nuotio) ruskea Q707 Peikko) Kasvillisuus Metsäisillä tonteilla on pyrittävä säilyttämään luonnon puustoa ja muuta kasvillisuutta osana pihan kasvillisuutta. Tonttien reuna-alueilla piha suositellaan säilyttämään luonnonmukaisena ja saada siten asuinrakentaminen liittymään sulavasti metsämaisemaan. Korttelissa 302 kasvillisuudella suositellaan suojaamaan piha-alueita Koskenkyläntien varren liikennemelulta. Pihan pinnoitteiksi soveltuvat kuntta, nurmi, sora, luonnonkivi ja betonikivi. Asfaltointi on sallittu vain pysäköimispaikoiksi osoitetuilla alueen osilla (p). Kortteleissa 306 ja 307 tonttien pellon puoleiseen osaan suositellaan sijoitettavaksi hyötykasveja, kasvimaita, pensaita ja niittykasveja siten, että ne muodostavat luonnollisen siirtymisen viljellystä peltomaisemasta rakennettuun ympäristöön. Aitaaminen Tontit voidaan rajata katualueesta ja toisistaan pensas- tai lauta-aidalla. Lauta-aitojen enimmäiskorkeus on 1,2 m. Korttelien metsän puoleiset rajat sekä kortteleiden 306 ja 307 pellon puoleiset rajat suositellaan jättämään ilman aitaa tai tarvittaessa sijoittamaan alueelle pensaita. 7