Ojala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637

Transkriptio

1 Ojala I Rakentamistapaohje Luonnos Asemakaava nro 8637 TRE:2451/ /2016

2 2 1. YLEISET ALUEET 1.1 Mossin puistokatu Keskustakorttelien jaksolla puistokatu on ilmeeltään urbaani bulevardi - katupuut säännöllisissä riveissä - yhtenäinen ilme varusteissa ja kalusteissa - kiveystä käytetään melko runsaasti - pysäköinti / pysäkkikatokset sijaitsevat puiden välissä Pientalokorttelien jaksolla puistokatu on bulevardi - Viherkaistalla sijaitsevat katupuut istutetaan tavalla jossa rivistön rytmi vaihtelee (ns. tanssiva rivi ) Viheralueiden jaksolla tavoitteena luonnonläheinen tunnelma - Viherkaistan istutukset ryhminä / tanssivina riveinä - Vältetään leikattavaa nurmea, tilalle mm. maanpeitepensaita 1.2 Aukio ja keskuspuisto Aukio on osa siirtymää urbaanista keskustasta luonnonmukaiselle viheralueelle. Ilmeeltään aukio on urbaani, kaupunkilaisten olohuone. - kalusteet osin skeitattavia - aukio monitoimialue - Istutuksin luodaan vehreyttä - Yhtenäinen pinnoite - kiveys - Mahdollisuus käyttää tasoeroja veistosmaisesti hyödyksi aukion jäsentelyssä Keskuspuisto on toiminnallinen hot-spot luonnonmukaisen viheralueen yhteydessä. Puiston teemoina ovat mm: - eri toimintojen sijoittaminen: leikkivälineet, pelikentät - hulevesien käsittely - osaksi puistoa - luonnonarvojen vaaliminen: kulun ohjaaminen hallitusti Aukio Päiväkoti ja koulu Keskuspuisto Luonnonmukainen viheralue Leikki Pelikenttä

3 3 1.3 Lähivirkistysalueet Kaava-alueelle muodostuu runsaasti lähivirkistysalueita. Eri osa-alueiden omaa luonnetta vahvistetaan maisemasuunnittelun keinoin. Metsäalueita hoidetaan siten, että niiden luontoarvot turvataan: liitooravan ja lepakon elinympäristöt, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät metsäalueet. Turveradan aluetta ei rakenneta, kulku pyritään ohjaamaan muille reiteille. Turveradan historiaa avataan opasteilla. Asumisen läheisyydessä on huomioitava lisääntyvä kulutus: kulku pyritään ohjaamaan rakennetuille ja parannetuille reiteille, kasvillisuutta hoidetaan siten, että se kestää paremmin lisääntyvän kulutuksen. Ote koko Ojalan viheralueiden yleissuunnitelmasta.

4 4 2. KORTTELIALUEET 2.1 LPA-alueet (pysäköinti) - tavoitteena pihakatumainen yleisilme, joka kannustaa ajamaan varovasti - pysäköintikenttää tulee jäsentää istutuksin tai pysäköintikatosten avulla - puoliläpäisevä pinnoite, esim. nurmikivi 2.2 Kerrostalokorttelit Mossin puistokadun eteläpuolella (korttelit ) Rakennukset rajaavat katua muurimaisena kokonaisuutena. Yleisilme on yhtenäinen. - rakennuksen oltava rakennusalueen rajassa kiinni - kattomuoto saa vaihdella - kerrosluku yhtenäinen IV - julkisivun jäsentely ja väritys tuovat vaihtelua Rakennukset on toteutettava sekä rungoltaan että julkisivuiltaan pääosin puisina. 2.3 Kerrostalokorttelit Mossin puistokadun pohjoispuolella (korttelit 7797 ja 7799) Tavoitteena puikkomaiset rakennusmassat, joiden pääty on puistokadulle - katutilaa rajaavat 1-kerroksiset talousrakennukset ja aidat asuinrakennusten väleissä - kattomuoto saa vaihdella - väritys harmoninen mutta eloisa kokonaisuus - kerrosluku puistokadun reunassa yhtenäinen IV, pohjoisosissa saa olla myös matalampia rakennuksia Kiertoliittymää rajaavat korttelit ovat kaupunkikuvallisesti merkittävässä asemassa ja rakennuksia voidaan korostaa. Ojalan keskustan kerrostalokorttelit.

5 5 2.4 Pientalokorttelit keskustan tuntumassa (korttelit ) Rakennukset sijoittuvat viuhkamaisesti jatkaen kerrostalokortteleiden ideaa pienemmässä mittakaavassa. Rakeisuus pienenee kohti viheraluetta. 2.5 Kerrostalo- ja pientalokortteleiden kaupunkikuva Kerrostalojen julkisivuissa on käytettävä puuta. Kortteleissa rakennusten tulee olla pääosin puurakenteisia ja julkisivuissa on käytettävä puuta. Puun käyttö julkisivuissa ja rakenteissa luo alueelle omintakeista ilmettä ja sopeuttaa rakentamisen metsäiseen ympäristöön. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on moderni ilme, joka huomioi alueen monimuotoisen maaston. Kattomuotona alueella tulee käyttää harjakattoa. Harja voi olla pitkittäin, poikittain tai kulmittain ja katto voi olla epäsymmetrinen. Kattomuodon vaihtelulla halutaan peilata maastonmuotojen moninaisuutta ja luoda alueelle omaperäinen identiteetti. 2.6 Erillipientalojen korttelialueet (AO) Kerrostalojen kattomuodot peilaavat maastonmuotojen moninaisuutta. Rakennukset sijoitetaan tontilla melko lähelle katua, jolloin pihat muodostavat yhtenäisen vihervyöhykkeen ja korttelit on mahdollista liittää luontevasti ympäristöönsä. Rakennukset saa sijoittaa tontilla melko vapaasti, mikä mahdollistaa haastaville tonteille mahdollisimman hyvän suunnitteluratkaisun. Tavoitteena on eloisa ja pienipiirteinen kaupunkikuva, joka tarjoaa yllätyksiä kulkijalle ja luo asukkaalle mahdollisuuden rakentaa oman näköinen koti.

6 6 Uusi omakotialue Ojalassa. 2.7 Tonttien maastoon sovitus Alueen pienipiirteisestä kumpuilusta johtuen korttelialueilla tulee tehtäväksi leikkauksia ja täyttöjä. Tavoitteena on massatasapainon saavuttaminen. Tonttien maaston käsittelyn perusperiaatteet: - tonttien katuun rajoittuvan sivun korkeustaso sovitetaan kadun korkeustasoon - vierekkäisten tonttien korkeustaso sovitetaan toisiinsa - tonttien viheralueisiin rajautuvan sivun korkeustaso sovitetaan luonnollisen maanpinnan korkeustasoon luiskaukset tulee hoitaa tontin rajojen sisällä