TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a
- ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen osalla että lnja-autolkenteessä. Tällön ne hmset, jotka evät vo käyttää henklöautoa,, jäävät yhä hekompen lkennepalvelusten varaan, joskn tosaalta ykslöllsen henklöautolkenteen laajetessa se suo.suurelle osalle väestöä monpuolsempa lkkumsmahdollsuuksa. Myös saaste ja meluhatat sekä asumsen vhtysyyden hekkenemnen taajamssa ja muuallakn suurempen lkenneväylen tuntumassa muodostuvat yhä suuremmaks fyysseks ja psyykkseks rastukseks hmslle. Myöskään tasa-arvo ja okeudenmukasuus e nän muodostuvassa lkennejärjestelmässä kansalasten enemmstön kohdalla toteutus. t Polttsest tärkeden päätösten teko on srrettävä keskusvrastolta lkennemnsterön asaks. Tällön on myös lkennemnsterölle annettava okeus ottaa päätettäväkseen jokanen alasensa keskusvraston tomvaltaan kuuluva asa nn harktessaan. Vakka suurten lnjojen lkenneratkasut kesktetään lkennemnsterölle, on tosaalta lsättävä valton aluehallnnon ja kunten vakutusmahdollsuuksa oman alueensa lkenneolojen muovaamsessa. Valtoneuvoston apuna on ylläpdettävä parlamentaarnen komtea, joka tekee estykset lkennepoltkan tavottesta ja lkennepoltkan pääsuuntavvosta. Eduskunnan lkennevalokunnan edellytyksä hotaa käy'tännön lkennepoltkka eduskuntatasolla on lsättävä srtämällä lkenneasoden kästtelyä enemmän valokunnalle. Lkennepolttsta keskustelua eduskunnan prssä lkenneasosta tulee lsätä tedonantomenettelyn avulla. Lkenneasoden hodon koordnomseks on kakk lkenteen hallntomuodot srrettävä lkennemnsterön alasuuteen, mm. merenkulkuhalltus. J Lkenneturvallsuusasoden johto ja lkenneturvallsuustyön ylenen hoto kuuluu myös lkennemnsterölle. Lkenneturvallsuustyötä on nykysestään huomattavast tehostettava. Lkennemnsterön suunntteluresursseja on lsättävä er lkennemuotojen koordnomsen edellyttämällä tavalla. Lkenteen hallntoa kehtettäessä on ertysest huolehdttava stä, että lkennepolttset ratkasut perustuvat er lkennemuodosta saatavn rttävn ja tasapuolsn tetohh ja ettevät esm. elnkenoelämän ykspuolset lketaloudellset edut pääse vakuttamaan ratkasuhn, jotka tulee tehdä yhteskuntatalouden kannalta edullsmmalla tavalla. 'T t
- 6 - : ä Valton tomenptellä on luotava runko-ohjelma ptkäjänntteselle perustutkmukselle ja polttsten päätöstentekjöden on näärteltäk» vä er osa-alueden tärkeysjärjestys. Tällön lkenneturvallsuuteen, julkseen lkenteeseen sekä jalankulun ja pyörälyn asemaan muden lkkumsmuotojen joukossa on knntettävä ertystä huomota. Tä-. män runko-ohjelman perusteella on valtoneuvoston ohjattava er taholla, mm. korkeakoulussa, keskusvrastossa ja valton teknllsessä tutkmuskeskuksessa tapahtuvaa tutkmustyötä. Valton tulo- ja menoarvossa tulee osottaa jalankulku- ja polkupyöräteden rakentamseen ja kunnossaptoon määrärahoja tarvetta vastaavast. Tällön on myös kevyen lkenteen ertystarpeet kuten valastus ja sadekatosten sjottamnen otettava huomoon. Taajamssa on pol kupyören sälytyspakat myös katsottava osaks pyörälytejärjestelmää, ja nden tekemsestä on yhteskunnan huolehdttava. Ykstyset tontnomstajat tulee velvottaa erkosest lketontten osalta myös tähän. Jokaseen suurempaan asutustaajamaan on laadttava jalankulkuun Tärkemmks katsotut tutkmukset tulee suorttaa polttsest vastuunalasten elnten tomesta ja valvonnan alasena. Tällasa tutkmuksa ovat cm. lsäks anakn kustannusmuodostus ja kustannusvastuukysymykset, lkennepoltkan avulla hodettavat tulonsrto- ja tulonjakokysymykset, hallnnon kansanvaltastamnen, teknllsten määräysten sopeuttamnen hmsten lkennetarpesn ja yhteskunnan rahotusmahdollsuuksn. Suunnttelua koskevat päätökset on tehtävä julksest polttsssa päätöksentekoelmssä rttävän laajan julksen keskustelun jälkeen. Suunnttelua suortettaessa tulee olla tedossa palvelusten käyttäjen melpteet ja suunnttelun tulee olla näden tedossa. Ertysest taajama-aluella teden, ratalnjojen, lentoasemen ja muden tällasten sjotusten suunnttelussa on päätäntävaltaa nykystä enemmän srrettävä valton vranomaslta kunnallslle ja seudullslle luottamuselmlle. Erkosest joukkolkenteen suunnttelussa on kunten vakutusmatdollsuuksa lsättävä. Suunnttelutyö on mahdollsuuksen mukaan pyrttävä suorttamaan kunten ja valton omssa vastuunalasssa elmssä. Suunnttelutötä on annettava ulkopuolslle konsultelle van perustellussa tapauksssa. Kunten keskusjärjestöjen palvelumahdollsuuksa suunnttelutehtävssä ols lsättävä. 1(11: f n " (
- 7 - ja polkupyörätesuunntelma julksen lkenteen järjestamssuunntelman osana. Taajamen lkenneratkasussa jalankulku-, polkupyöräsekä joukkolkenteen käyttö or asetettava etusjalle. Lkennesäännössä on kevyen lkenteen tasavertasuus ja turvallsuus taattava. 4 Ertysest kevyen lkenteen väylen suunnttelussa ja toteuttamsessa on otettava huomoon lkuntavammasten tarpeet ja ertyset teknllset vaatmukset. ^» ' Ympärstöhattojen vuoks moottorkelkkojen ja,muden maastoajoneuvojen käyttö on rajotettava välttämättömn ajohn ja muuton sallttava van tarkon rajatussa olosuhtessa ja aluella. Tätä asaa on tarkemmn kästelty puolueen yhdyskuntasuunnttelun ohjelmassa. 6. Rautatelkenne 6.1. nvestontpoltkka Uusen rautateden rakentamsta koskevat päätökset tulee ratkasta er kuljetusmuotojen välsen kansantaloudellsest edullsmman työnjaon puttessa ekä van rautatetaloudellsten laskelmen avulla. Laskelmssa tulee ottaa huomoon myös vahtoehtoslle lkennemuodolle ja lkenneympärstölle aheutuvat hyödyt ja hatat sekä valtovallalle kuuluva velvollsuus kansalasten työllstämsestä. Lähajan nvestonten panopste on asetettava rautatelatoksen teknllsen ja palvelustason kehttämsen puolelle. Tätä varten tulee mm. suunntella kuljetuspaketteja ovelta ovelle, rakentaa teollsuusrateta, kehttää termnaaltomntaa, kehttää kontt- ja suurykskköjärjestelmä ja muuta kuljetuskalustoa, laajentaa automaattsta junaohjausta ja kesktettyä lkenteen valvontaa snä laajuudessa, kun se on sopusonnussa työllsyyspoltkan tavotteden kanssa, ja kehttää pakallslkennettä myös slmälläptäen suurmpen kaupunken joukkolkenteen järjestelyyn osallstumsta. 11 Matkustajlle pakallslkenteessä on myös taattava rttävä palvelutaso muun muassa vhtysyyttä ajatellen, ja sen vuoks on esmerkks sesakkelle varattava odotuskatokset ja laturkcroke. 6.2. Tarffpoltkka Tarffpoltkan keskeset peraatteet kuuluvat eduskunnan ja valtoneuvoston päätettäväks. Tavaralkenteen tarffpoltkan tulee perustua kustannusvastuun peraatteelle. Kuljetusalennuksa tulee myön-
- 8 - -. tää van tapauksssa, jossa se edstää kansantaloudellsest edullsen työnjaon toteutumsta, ta aluepolttsn ertysperusten. Tosaalta suhdannenousujen akana ta lkennemuotojen välsen klpalun sallessa tulee olla mahdollsuus perä myös kuljetustehtäven aheuttama kokörlaskustannukca ylttävä maksuja. Nykysn käytössä olevsta kehtysalueden teollstamsta hdastavsta arvotarffesta tulee luopua. «Henklölkenteen osalta on rautatelatos nähtävä palvelulatoksena, jollon tältä osn kuljetusmaksujen e tarvtse pettää aheutuneta kustannuksa. Todenmukasten perusteden saamseks päätöksentekjölle ja Vcltonrautateden lkelatoksena sälyttämsen vuoks tulee todellset kustannukset pyrkä erttelemään kunkn lkennetapahtuman osalta. Mssä laajuudessa lketaloudellsest ja rautatetaloudellsest kannattamatonta lkennettä ylläpdetään ja mssä muodossa stä subventodaan budjettvaron, on eduskunnan vuosttan päätettävä. Valtonrautateden e kutenkaan henklölkenteen palveluluonteesta johtuen voda salla lman ykstyskohtasta kokonasselvtystä supstaa henklölkennettä ja matkustamsen kustannusten alentamseks tulee markknonta tehostaa muun muassa tarjoamalla muden lkennemuotojen karssa yhteensovtettuja matkoja. Yhtestyömahdollsuudet tulee tällön tutka myös takslkenteen ja muun joukkolkenteen kanssa. 6.3. Yhteskuntapolttset tarffen alennukset Kun kuljetuskustannuset muodostavat monlla elnkenoelämän aluella merkttävän, jopa ratkasevan kustannuserän, on nällä keskenen merktys kehtysalueden teollstamseen. Sen vuoks on perusteltua myöntää kuljetusavustusta kehtysalueden yrtykslle mm. teollsuustuotteden ja tosaalta myös raaka-aneden kuljetukslle muualta maasta kehtysaluelle. Nämä subventot vodaan maksaa budjettvarosta julksen vallan ostamna palveluksna valtonrautateltä. Valton kuljetuslatoksena rautatet vovat kutenkn parhaten hotaa nämä valton varosta subventodut> ennen kakkea rautatelle parhaten soveltuvat raskaat kuljetukset. Henklölkenteessä on myös syytä samon perusten myöntää alennuksa muun muassa varusmehlle, opskeljolle, eläkeläslle ja nvaldelle. -J 1 1 -n s 6.^1. Akataulut ja nopeudet Junan käyttöön matkustusvälneenä, etenkn työ- ja koulumatkohn, vakuttaa suurest akatauluje sopvuus. Pakallslkenteen osalta on sen vuoks akataulukokoukset pyrttävä järjestämään nn julksna, että junan käyttäjät vovat tulla lausumaan omat tovomuksensa. Myös
- 9 - rautateden työntekjöden järjestöjä on kuultava akatauluja suumteltaessa. Kaken lkenteen tulee mahdollsmman suuressa määrn sopeutua myös muden lkennemuotojen palvelujen kanssa. Sen takaamseks ols pakallsella tasolla tehtävä erkosest henklölkennepalvelusten tuotantosuunntelma talousalue- ta läänkohtasena. Matkustusakojen lyhentämseks tulee teknllstä kehtystä seuraten pyrkä lsäämään matkanopeuksa. Matkanopeuden määräämsessä tulee ottaa huo- moon kansxntaloudellset sekä turvallsuus- ja vhtysyystekjät sekä matkustajen että ympärstön osalta. Sopvmpa matkanopeuksa määrteltäessä tulee ratkasevana tekjänä ptää matkustajen enemmstön etua.. t n Näyttää lmeseltä, että lähvuosna pääkaupunkseudun lsäks e metroa ole taloudellsest mahdollsta toteuttaa muualla n.aassamme. Sen sjaan saattaa sähkökäyttönen radelkenne ympärstöystävällsenä lkennekenona muodostua täysn klpalukykyseks lkennemuodoks. Kysymykseen vo tulla myös tosnsa nve3tyvä ratovaunu- ja rautatelkenne nmenomaan kesksuurssa kaupungessa, jossa on jo olemassa suhteellsen vähän kuormtettu rataverkko ja suhteellsen edullnen lsärateden rakentamsmahdollsuus. Edellytyksenä tällön on, että maankäytön suunnttelu ohjataan tätä lkennömsmahdollsuutta käyttämään hyväks. Lkennemnsterössä tulee seurata teknkan kehtystä mussa massa uusen radelkennevälneden kohdalla ja selvttää nden käyttömahdollsuudet Suomen olossa. 8. Telkenne 8.1. nvestontpoltkka Jokasen nvestontpäätöksen perusteena tulee olla kansantaloudellnen kannattavuus. Stä arvosteltaessa on otettava huomoon myös tehtävän nvestonnn vakutukset muden kuljetusmuotojen kannattavuuteen ja maksutaseeseen sekä lkenneturvallsuuteen. Arvostuskysymyksnä on erkosest otettava huomoon jokasen uuden ta laajenevan lkenneväylän vakutukset ympärstöön mm. saastumsen, melun ta masemallsten sekkojen kautta. Yhteskunnan tomesta suortettaven nvestonten toteuttamsjärjestystä määrättäessä e shen saa vakuttaa, kuka on tenptäjänä, esraerkks valto ta kunta, ekä myöskään se, mnkä tyyppsenä le toteutetaan (moottortenä, moottorlkennetenä, maantenä, pakallstenä, katuna, rakennuskaavatenä vako yks- # L! t» / 1 «' S. M 1,1 t r,-l f < f 1 A.- 'l' J! t f V1J. S.-
- 10 - tystenä) kuten e sekään, mnkä lkennemuodon avulla lkennetarve tyydytetään. Rahotuksen järjestämnen valton ja kunten taholta säännöksä muuttamalla on täten turvattava yhteskunnan lkennekustannusten mnnon jekö lkenneväyläkustannuksa c tule myöskään ssällyttää katurastusten muodossa asumskustannuksn, vaan ne on pdettävä erllsenä ja saatettava ens sjassa lkennepalvelusten käyttäjen maksettavaks. Lkenneväylät on sjotettava nn, että nstä on mahdollsmman vähän hattaa asutukselle sekä maa- ja metsätalouden harjottamselle. 4 8.2. Joukkolkenne Joukkokuljetuslkenteen kansantaloudellsen edullsuuden vuoks on stä edstettävä ertysllä tomenptellä. Lnja-autojen ajonopeuden lsäämseks ruuhkalkenteessä on suurmmssa kaupungessa varattava omat kadut ta kastat lnja-autoja varten. Lsäks lnja-autopysäkltä lähtevlle autolle on annettava etuajo-okeus muuhun lkenteeseen nähden. Lnja-autojen matkustajlle on myös varattava rttävä mukavuus sekä väljyyteen että autojen ssteyteen nähden. Pysäkelle on varattava katokset huonoa säätä varten. Lkennesuunnttelussa on jo otettava huomoon joukkolkenteen käyttömahdollsuudet ja suurmpn taajamn on tehtävä ertyset kevyen lkenteen ja julksen lkenteen suunntelmat, joden tulee nveltyä yhdeks kokonasuudeks. Ertysest lkenneverkkoa suurssa taajamssa suunnteltaessa on otettava huomoon sopven lnja-autolkenteelle tarkotuksenmukasten retten akaansaamnen. Kenona joukkokuljetuslkenteen suoson lsäämseks tulee kuljetusmaksuja alentaa ja tutka mahdollsuudet asteettan ptkän tähtämen tavotteena srtyä maksuttomaan joukkolkenteeseen. Tähän vodaan päästä joko tukemalla verovarolla, myös valton varolla, kunnallsa lkennelatoksa ta avustamalla ykstysä lkennötsjötä srtymäkautena. Ertysest maaseudulla on lnja-autolkenne mahdollsmman suuressa määrn yhdstettävä post- ja koululaslkenteen kanssa. Tappollsten lnjojen lopettamsen estämseks on ntä avustettava ta alcnta*r.alla polttoanevur-oa vähennettävä lkennötsjöden kustannuksa. Epätaloudellsen klplun estämseks on lkenneluvat nyönnettävä kokonastarpeen puttessa. Akataulusta päätettäessä tulee akatauluko Vrkstysalueden, velä jäljellä oleven erämaa-alueden sekä porotaloudelle tärkeden alueden prstomsta lkenneväylllä on vältettävä. Vesstöjä yltettäessä on pyrttävä tulemaan tomeen mahdollsmman vähn pen^erryksn, koska nämä ana hattaavat veden vrtauksa.
L. ^ - 11 - kouksn kutsua töysvaltasna edustajna myös lkennepalvelujen käyttäjen ja työntekjäjärjestöjen edustajat. Yhdyskuntasuunntbolun huomocn ot.tands.en.. ohjelmaan ssältyvän kannanoton/lsäks lnja-autolkenneasosta päätettäessä on kuultava asanomasta kuntaa ja nssä tapauksssa, kun kyseessä oleva lkenne palvelee pääasassa tätä kuntaa, annettava sen lausunnolle ratkaseva merktys. Kunnan nn halutessa on slle annettava okeus ottaa hotaakseen pakallslkenne joko yksn ta yhdessä tosten kunten kanssa.? Lkenneturvallsuudelle on lnja-autolkenteen hodossa annettava suur merktys, en vuoks on kuljettajen aramatttatoa rttävällä koulutuksella lsättävä, Ku]jettajan asena on myös turvattava nn, että häntä e vo työnantajakaan panostaa ajamaan turvallsuudeltaan vajaakuntosella ajoneuvolla. Akataulut on tehtävä sten, että ne ovat sopusonnussa lkenneturvallsuuden kanssa ja antavat mm. rttävät lepotauot kuljettajlle sekä ajan välttämätöntä huoltoa varten. 8.3. Takslkenne Korkeatasonen ja rttävän halpa takslkenne on myös yleensä ykstystä henklöautolkennettä taloudellsempaa. Sen vuoks on myös tätä lkennemuotoa suosttava erlaslla tuktomenptellä. Taksasemat tulee rakentaa yhteskunnan tomesta suuremmlla pakkakunnlla varustettuna radolattella ja yhteskunnan tomesta palkatulla apuhenklöstöllä. Sekä valton että kunten vrka-autolla suortettava ajoja ols mahdollsmman paljon srrettävä suortettavaks taksautolla. Rajotettaessa lkennettä alueellsest on taksautolle lnj a-autolkenteen ohessa annettava etuokeus ajojen suorttamseen. Myös ykstysten lkelatosten taksn käyttöä ols harkttava suosttavaks verovähennysten muodossa, mkäl yrtyksessä kokonaan luovutaan omen henklöautojen käytöstä. Harvaan asutulla maaseudulla joukkolkenteen ulkopuolella tuls koululaskuljetukset joustavuuden lsäämseks ja takslkenteen palvelutason parantamseks suorttaa mkäl mahdollsta taksautolla. Lsäks on tutkttava mahdollsuudet lsätä t2uslkenteen ja er joukkolkennemuotojen yhtestyötä muun muassa tosnsa lttyven matkojen järjestämseks sekä taksbussen käyttömahdollsuudet penempen yhdyskunten ja haja-asutusalueden joukkolkennevälneenä. Tällön on otettava huomoon ertysest autottonden vähävarasten hmsten lkennepalvelusten turvaamnen. s - j- 8.Ykstynen henklöautolkenne Yhteskunnan ols pyrttävä edstämään auton yhteskuntataloudellsest järkevää ja yhdyskuntarakenteeseen soveltuvaa käyttöä sekä ehkäsemään sen epämelekästä ja kohtuuttoma kustannuksa aheuttavaa käyt-
- 12 - töä. Ptken matkojon suorttamftta henklöautolla vodaan väbontää muun muassa luomalla koko maan kattava autonvuokrausj ärj es telmt. Henklöautolkenteen suuren tlantarpeen sekä suurten autonälren aheuttanan melun ja saasteen vuoks on suurmpen taajamen keskustossa ja r.uullokn tarvttaessa rajotettava ykstysten henklöautojen käyttöä. Nssä tulee rajottamattomana kysymykseen van jalankulku- ja polkupyörä- sekä muu kevyt lkenne, julknen lkenne ja takslkenne. Hajottamstomenptocen laajuus on rppuvanen taajaman suuruudesta sekä lkenneväylen laadusta ja musta pakallssta tekjöstä. Nstä päätettäessä on pääpano asetettava taajaman asukkaden melptelle, koska.asukkaat joutuvat ens kädessä lkenteen hatosta kärsrään. Lkenneverkkosuunnttelulla vodaan hattoja vähentää mm. keskttämällä taajaman ssästä lkennettä tetylle vähemmän häröarkohn taajaman osn sjotetu]le väyllle ja erstämällä nämä rttävällä suoja-alueella asutuksesta ja musta häröalttsta tomnnosta. Ykstysen henklöautolkenteen laajuuteen vakuttavsta sekosta päätettäessä on erkosest knntettävä huomota sen aheuttamn lukusn lkenneonnettomuuksn ja ulkomasen työn tuontn. Erkosest henklöautolkenne on saatettava vastaaraan edellä :nantun peraatteen mukasest yhteskunnalle aheuttamstaan kaksta kustannukssta. Tällön on otettava hunnoon se, että juur nämä aheuttavat usemmssa tapauksssa ne lkenneruuhkat, jotka pakottavat mtottamaan lkenneväylät korkeammalle tasolle ja sten välllsest aheuttavat suura lsäkustannuksa yhteskunnalle. Täten yhteskunnalle aheutuvn kustannuksn on otettava mukaan myös kunnlle ja mulle tenptäjlle aheutuneet kustannukset samon kun tuonnn lsääntymsestä välllsest aheutuvat työllstämskustannukset. Pysäkönt on tärkeä keno yhdyskunten lkennepoltkan välneenä. 3en järjestämsessä on otettava huomoon kannanotot, jotka on akasemmn hyväksytty puolueen yhdyskuntasuunnttelun ohjelmassa ertysest pysäköntpoltkasta..f >? rl 3! 8.5. Ammattmanen lkenne Valtakunnan laajusest ols ryhdyttävä suurempen kuljetusryhmen kuten puutavara- ja naarakennusajojen koordnontn sten, että kuljetushuppuja votasn tasata ja olevalle kuljetuskalustolle ja alan yrttäjlle taata sten tasasemp työllsyys. Lkennelupen määrän ptäs vastata lkennetarvetta, mkä puolestaan takas kalllle kalustolle suuremman työllsyysasteen ja kuljetukset tulsvat talouden s emrks. \ f - 3 r j
- 13 - Ammattmase autolkenteen hodettavaks ptäs jättuä slle pcjj'lten soveltuva pakallnen lkenne, nopeutta vaatva plaantuvan tavaran kuljetus ja laajojen alueden muden lkennemuotojen tavottan.attornssa olevat kuljetukset. Tätä lkennettä tulee suosa luomalla slle mahdollsmtan edullset kehtysedellytykset sekä kaluston käytön että muhn kuljetusmuotohn nveltlmsen avulla. Nllä aluella ja tellä, mssä akselpanojen korotukset teknllsest ovat mahdollsa ja kansantaloudellsest sekä yhteskuntapottsest edullsa, ols se sallttava kuljetuskustannusten alentamseks. Ammattmasen kuorma-autolkenteen ajoneuvohn kohdstuva verotus ols pyrttävä kokonasuudessaan permään polttoaneverona, jollon alan yrttäjät selvytysvät paremmn maksuvakeukssta, mm. työttömyyskausna. Verotus tuls saattaa yhtäläseks ammattmasta lkennettä harjottaven traktoreden ja autojen kohdalla. Polttoaneen hnta tuls tasata samaks koko maassa. Kuormtusmääräykset ptäs yhdenmukastaa kakssa kuljetuksssa ervapauksa myöntämättä. Ammattmaseen lkenteeseen käytetyt autot ptäs saattaa knntyskelposks lansäädäntöä tältä osn muuttamalla. Etenkn lnjalkenteessä tulee tarkentaa henklökunnan työakamääräyksä sten, että rttävä lepo on mahdollnen. Teden varslle tulee rakentaa tarvttavat lepopakat. Kuljettajen ammattkoulutus on otettava yhtenä uutena alana normaaln ammattkoulutuksen prn. Valton ajossa on etusja annettava kotmaslle autolle. Termnaalen sjotuksessa on otettava huomoon myös sen sjotuksen vakutukset lkenteeseen ja sen työntekjöden mahdollsuudet sjottua asumaan normaalst palvelukykysn taajamn. Päätökset termnaalen sjotuksesta tulee alstaa lkenteen kokonassuunnttelusta vastaavan polttsen elmen vahvstettavaks. Ulkomaset lkennötsjät on saatettava verotuksellsest samaan asemaan oman maan yrttäjen kanssa kansanvälsten sopmusten puttessa. Sosaldemokraatten melestä on mahdollsmman monelle lkenteen orssä työskentelevälle luotava mahdollsuus omalle yrtystomnnalle, ja sks tulee pyrkä käytäntöön, että samalle yrttäjälle myönnetään van yks lkennelupa. s 9. YS^^llSGDS Uttoa, ssäves- ja rannkkolkennettä sekä soveltuvn osn kauopamerenkulkua koskevat ratkasut on tehtävä muden lkennepolttsen ratkasujen osana noudattaen samoja ylasä peraatteta kun muunkn lkenteen suhteen.
- l^ - Maaune talven crtyolosuhtect tulee ottaa huomoon veslkennettä suunnteltaessa ja laskettaessa kannattavuutta er lkennemuotojen VfJlll/. Kaksnkertasen kuljetuskapasteetn varaamsen estämseks ertysest pohjosen Suomen osalta on selvtettävä, käytetäänkö pääasallsena kuajetusnuotona maa- va veslkennettä. Jäänmurtajakaluston hanknnat on myös suortettava tähän perustuen lkennepolttsten ratkasujen osana kansontaloucellsen kokonasedun pohjalta. Huomota on knntettävä tässäkn työllsyysvakutukseen sekä kehtysaluepolttsn sekkohn yhtenä ratkasuun vakuttavana tekjänä. 9.1. Satamat Satamen kehttämsessä tulee pyrkä kokonasvaltaseen suunntelmallsuuteen, jollon nden kehttämskustannuksa arvotaessa on ertysest otettava huomoon myös snne johtaven lkenneväylen parantamskustonnukset ja vakutukset aluepoltkkaan. Satamen ylkapasteetn rakentamnen kansantaloudellsena tuhlauksena on estettävä, ja sen vuoks on valton vranomasten tomesta vahvstettava satamen kehttämssuunntelmat. Stä varten on tehtävä tarpeellset tutkmukset ja selvtykset muun lkennetutkmuksen rnnalla ylesä lkennepolttsa peraatteta noudattaen. Satanden käytöstä rppuvasen teollcuu- ' den sjottamsessa tulee ottaa huomoon satamen kokonassuunntelman mukanen kapasteett, ja maankäytön suunnttelussa tulee nden lähel- ^ le varata alueta tällasta teollsuutta varten. -4 «Ö.2. Fenvenely T Penvenelyn kasvaessa on kunten varauduttava tarjoamaan tasa-arvosest venepakkoja kaklle venelyn harrastajlle. Lsäks tuls kunten huolehta stä, että myös nälle on käytössä sopva matkaluakn palveleva mahnlaskupakkoja, ja yhtestyössä kunten ja valton kesken on luotava rannkolle sekä suurmpn ssävesstöhn ja saarstoon rttävän theä lerntäalueverkko. n > X }- Kovaäänsten ja nopeden moottorveneden käytöstä svullslle aheutuven jattojeu vähentämseks on laadttava rannkko- ja ssävesstöjä koskevat melunormt ja ajan vaatmuksa vastaava merenkulkusäännöstö. " lmalkennettä on sten kehtettävä, että sen palvelut sekä kotmaan että kansanvälsessä lkenteessä ovat kasvavass?.' mcärn koko kansan ulottuvlla. Lkenteen järjestelystä päätettäessä on soveltuvn osn noudatettava sauoja peraatteta kun maalkt?nteenkn osalla. 1.
- 15-10,1. nvestonnt lmalkenteen nvestonten suhteen tulee noudattaa ntä ylesä peraatteta, jota sovelletaan muhnkn lkennemuotohn. Nstä päätettäessä on mm. otettava huomoon kuljetun matkan ptuus suhteessa muden lkennemuotojen vaatmaan matkan ptuuteen. Kun lmalkenteen palveluksa vo nykysn käyttää suhteellsen vähälukunen väestönosa, e ole perusteltua tukea stä ylesstä varosta puolustuslatoksen $ määrärahat huomoonottaen enempää kun muta lkennemuotoja. Pääpano nvestonnessa on asetettava kansanvälseen lkenteeseen, joka on kansantaloudellsest kannattavnta. Yläänkoneden hanknnosta svlkäyttöön maassamme tulee luopua nden aheuttamen meluhattojen vuoks ja sks, että nden vaatmat suurenmat kustannukset joutusvat. nstä Jyötymättömen lentomatkustajen enemmstön maksettavakst f ^ 10.2. Penlentotomnta Fenkonelkenne on osttan harrastustomntaa, jota ylesstä varosta tulee tukea samojen peraatteden mukaan kun muutakn harrastustomntaa. Penlentokenttä tulee kutenkn tukea julksn varon pckkakunnlla, jolla ptken etäsyyksen vuoks nykyslle lentokentlle on saraslentojen, pelastuspalvelutomnnan, palovartonnn ta muden tällasten syden talva ertysä perusteta. Lentosatamen varaamsen ylesölennätystä ja muuta lentotom:ntaa varten tulee tapfxhtua huomoon ottaen melu- ja vhtysyystekjät sopusonnussa pakallsen maankäyttösuunnttelun tavotteden kanssa ja pakallsten kunnallsten elnten päättämänä. Lentoturvallsuuden lsäämseks on lentotomnnan ja koulutuksen valvontaa lsättävä. Tyyppkohtanen koulutus ja vuotuset tarkastuslennot on määrättävä ykstyslentolupakrjojen vomassaolon ehdoks. > j «fc M 10.3. Meluhatat Ertysest lentotomnnan osalla on kansantaloudellsn kustannuksn otettava mukaan myös melun aheuttamat vhtysyysarvojen menetykset, jotka erkosest lentokentten lähellä ovat tuntuvat. Ääntä nopeampen koneden käyttö tulee maassamme pohjosmaden neuvoston suostuksen mukasest lalla keltää. Melualueden rakennusten meluntorjuntakustan^nukset tulee asettaa lentolkenteen maksettavaks kustannusvastuuperaatteen mukasest. Meluhatan vähentämseks on laadttava konekohtaset normt. ' Í 1 1
- 16-11. Tetolkenne 11.1. Puhelnlkenne Puhelnlkenteestä aheutuven kansantaloudellsten kustannusten penentämseks ja koko maassa mahdollsmman yhtenäseen ja tasa-arvoseen taksa- ja maksujärjestelmään pääsemseks sekä halltusmuodon takaarnan puhelnsalasuuden toteuttamseks on koko puhelnlkenne srrettävä valton hotoon. Valton hotamana vodaan harjottaa myös paremmn kansantalouden kannalta edullsta hankntapoltkkaa. Kun puhelmesta on tullut jokapäväsessä elämässä välttämättömyysesne, on pyrttävä shen, että se ols jokasen saatavssa yhtä hyvn asutuskeskuksssa kun syrjäseudulla. Tämä tavote on mahdollsta toteuttaa parhaten valton hotaman puhelnlatoksen tomesta. Tämän tomenpteen toteuttamse jälkeen on mahdollsta päästä myös tcsasempn taksohn puhelumatkcsta rppumatta automatsonnn tapahtuessa tällön nopeammn. 11.2. Postlkenne Post tulee sälymään puhelnlkenteen ohella tärkempänä tetojen välttäjällä. Sen vuoks sen palvelutasoa on kehtettävä koskemaan tasaarvosest kakka kansalasa asunpakasta rppumatta. Ylesperaatteena tulee olla postn kuljettamnen kotn saakka. Kansantalouden kannalta on perusteltua, että kakk postn jakelu tapahtuu valton postlatoksen tomesta, mkä myös lehten osalta on toteutettava. Postn kuljettamnen on perustuslalla säädetyn salassaptovelvollsuuden alanen. Sen vuoks sen on tapahduttava vrkavelvollsuuteen sdotun suojan vartomana valton tomesta anasn krjepostn osalta. Tällön e ole valtontalouden ekä kansantalouden kannalta tarkotuksenmukasta, että muu paremmn kannattava post kuljetettasn ykstysten tomesta, vaan on tutkttava, mten koko postn kuljetusorgansaato on järjestettävssä yhtenäseks tarkotuksenmukasmmalla tavalla. Kuljetusten suorttamsessa on edelleen tarkotuksenmukasnta käyttää pääasassa rautateden palveluksa sekä postautolkennettä, joka vo samalla toma muun joukkolkennejärjestelmän osana ja hotaa osaltaan myös koululasten kuljetuksa. Postautolkennettä on sen vuoks jatkuvast kehtettävä ja pdettävä myös kaluston osalta samalla palvelutasolla kun muukn lnja-autolkenne. Arvopostn kuljetukssta huolehtvat ajoneuvot on lsäks ana varustettava vähntään kahdella vrkavastuulla tomvalla henklöllä. Snä tapauksessa, että postn palveluta
- 17 - l soa halutaan taloudellsten sekkojen vuoks alentaa, on se saatettava eduskunnan ja valtoneuvoston ratkastavaks'. 11.3» 'uu tetolkenne Tetolkenteen hoto on kokonasuudessaan pdettävä valton hotamana myös teknllsen kehtyksen mukanaan tuomat uudet sovellutukset mukaan luken. Kun koko tetolkenne, mm. puheln-, rado-, lennätn- ja shen mm. ssältyvät telex- ja datalkenne ovat valton hodossa, vodaan yhtenäsest ja tasa-arvoa noudattaen aluesta ja tetolkennealasta rppumatta järjestää ja lsätä tarpeellsa ja teknllsen kehtyksen suoma palveluksa, kuten hätäpalvelulta, erlasa nformaatota ja vältyksä. Yhden latoksen tomesta kesktetyst hodettuna tulevat nämä myös kansantaloudellsest edullsmmaks. 11.^. Tetolkennealan hanknnat Kuluvan vuoskymmenen tetolkennealan nvestonnt arvodaan non 5.000 mljoonaks markaks, josta valton osuus on non puolet. Nästä kustannukssta muodostavat suureks osaks ulkomaset latteet tuntuvan osan. Sen vuoks on kansantaloudellsest edullsta kehttää tämän alan teollsuutta laajassa mtassa. Uus teollsuus tulee pyrkä sjottamaan kehtysaluelle. Häden hankntojen suuruus ja sen avulla mahdollseks tuleva kehtysalueden teollstamnen puoltaa sekn osaltaan koko alan keskttämstä valton hodettavaks alan uus teollsuus mukaan luken. 1 1 h t! 12. t SSDD?^ BYs^^yy^^G-lS^tt^lD^D >uom on eräs telkenneturvallsuudeltaan hekommsta masta. >en vuoks on turvallsuuden lsäämnen lkenteessä asetettava yhdeks tärkemmstä ja keskesmmstä tavottesta. Mnkään eturyhmän pyrkmykset evät saa olla esteenä lkenneturvadlauden parantamseks tarpeellsten tomenpteden suorttamselle. Lkenneturvallsuuden oleellselle parantamselle on edellytyksenä asenteden myöntenen muutos kakken lkenneympärstöön vakuttaven ja lkenteeseen osallstuven kohdalla. On pyrttävä parantamaan ertysest jalankulku- ja kevyen lkenteen sekä nden turvallsuutta, joden lkkums- ja havantokyky on rajotettu. Myös elänten kasvava lkennekuollesuus on mustettava^ Tehtäessä valntoja er lkennemuotojen välllä on lkenneturvallsuus ja stä johtuvat kakk taloudellset seuraamukset otettava keskesenä tekjänä huomoon sen vuoks, että er lkennemuotojen turvallsuus on hyvn erlanen. Lkennesääntöjen ja turvallsuusmääräysten valvontaa on er lkennemuotojen kohdalla tehostettava käyttäen hyväks nykyteknkan suoma mahdollsuuksa. / \mk 1 1 A:
- 18 - Telkenne 12 1. Lkenneympär ston kehlttämnen Lkonneväylät on suunnteltava sten, että ne ulkoslta putteltaan ohjaavat lkenteessä oleva noudattamaan turvallsta lkennetapaa, ja kullekn väylätyyplle on luotava selväprteset normt lkennömstä varten tavotteena mahdollsnman turvallnen lkenne. Lkenneväylän käytön telokkuus ja nopeus on otettava vasta tossjasena huomoon normejn tehtäessä. Vaarallsmmat lkennemuodot, kuten 1'askas ja nopea autolkenne sekä kevyt lkenne on pyrttävä erottamaan tosstaan, ja m lon se olosuhteden vuoks c ole raahdollsta, on rnoottorajoneuvolkenteen vastuuta turvallsuudesta entsestän korostettava ja selvennettävä. Taajamn mm. vanhankoten, lastontarhojen ja koulujen lähesyyteen on sjotettava rttävä määrä sjannlta-n käyttökelposa suojatetä. 12.2. Nopeusrajotukset Nopeus on tärkeä tekjä lkenneonnettomuuksssa ja nden seurausten suuruudessa. Sen vuoks on nopeuksen rajottamnen välttämätöntä, nn kun melken kakssa autostunessa massa on tehty. Pats että jo käytössä oleven pakallsten rajotusten ja suostusten käyttöä on jatkettava, on maassamme toteutettava ylenen telajkohtasest määräy.tyvä pysyvä nopeusrajo tusjärjestelmä useden kehttyneden lkenncmaden esmerkkä seuraten. Talaamnen rajottamattomn nopeuksn tulee salla van, mkäl täysn stovast vodaan osottaa se mahdollseks lkenneturvallsuutta huonontamatta. Nopeusrajotustutkmuksa e saa suorttaa vaarantaen hmshenkä sallmalla rajottamattomat nopeudet vertaleven tutkmustulosten saamsta varten. Tämäntapasten tutkmustulosten saamseks on käytettävä hyväks kansanvälsä tutkmuksa. Kuorma-autojen ja lnja-autojen ajonopeudet tulee yhtenästää muden autojen ajonopeuksen kanssa mahdollsmman suuressa määrn vaarallsten ohtusten välttämseks, 12.3. Ajoneuvojen kehttämnen l ; r'.. * l n m Autolle ja mune ajoneuvolle on luotava yhtenäset turvallsuusmääräykset, john tuls ssältyä myös paloturvallsuusmääräykset. Ajoneuvokohtaset nopeudet on sdottava ajoneuvojen turvallsuustasoon. Ajoneuvojen turvalattesta, kuten turvavöden pakollsuudesta, tuullasesta sekä renkaden rakenteesta on samon annettava stovat, kutenm kn myös kansantaloudellset näkökohdat huomoon ottavat ohjeet. Lkennevakuutusmaksujen suuruus on :.dottava ajoneuvojen turvallsuustr.goon.
- 19 - Tämä ols omaan kehttämään ajoneuvoja turvallsemmaks. Lkennevakuutus on eräänä pakollncna vakuutusmuotona srrettävä valton hodettavaks. 12 ^. Lkennekasvatus Ajokoulutus on tulevasuudessa srrettävä annettavaks nuorsoasteen koulutuksen yhteydessä stä haluavlle. Stä ennen on kutenkn kehtettävä nyt olevan järjestelmän puttessa ajo-opettajen koulutusta vastaamaan tehtävän vaatvuutta pdentämällä autokoulunopettajen koulutusakaa. Ajo-opetukseen on tähänaststa enemmän sjotettava lkenneturvallsuusopetusta ja asennekasvatusta okean lkenneympärstön luomseks. Kakkn opplatoksn, erkosest myös akusopetusta antavn", on otettava pakollseks aneeks lkennekasvatus, jossa tulee opettaa pats lkenteen perussäännöt myös keskeset lkenneturvallsuuteen vakuttavat teljät. Asevelvollsuuden suorttamsen yhteydessä on annettava lsäks Vertaus- ja täydennysopetusta lkenneasossa nykystä enemnän. Asevelvollsuuden suorttamsen yhteydessä ptäs jokaselle halukkaalle antaa tlasuus vapaa-akana ajo-opetuksen saantn sekä sten ajokortn hankkmseen. Väestökcskuksn ptäs perustaa lasten lkennekaupupkeja, ja nden yhteydessä tulee lapslle antaa lkenneopetusta koulutetun lkenneopettajan johdolla. j 12.5. Lkenteen valvonta ja tedottamnen Ertysest telkenteen valvontaa on huomattavast nykysestä tehostettava. Pats polsvomn ols palkattava lkennemnsterön tomesta telkenneasetuksen mukasa valvoja ja myös valton vrkamehlle, jolla on edellytykset valvontaan, kuten temestarelle, ols annettava täydet valvontaokeudet. Tulevasuudessa tulee pyrkä luomaan pysäkönnn valvontajärjestelmän tapaan myös kunnallnen lkenteen turvallsuuden valvontajärjestelmä. Lkennevalvonnan välttämättömyys turvallsuuteen vakuttavana tekjänä ols saatettava yleseen tetouteen asenteden saamseks myöntesemmäks valvontaa kohtaan. Lkennesääntöjen ja muun lkennetetouden saattamnen kakken tetoon on yks tärkemmstä asosta myös turvallsuuden kannalta. Sen vuoks tedottamsta ols radossa ja televsossa sekä lehdssä lsättävä. Yhteskunnan tulee valvoa tedotustomnnan ssältöä ja hotoa. Yhteskunnan osuutta tedotustonnan hodossa on vomakkaast lsättävä. Lkennesäännöt kansantajusessa muodossa sekä nden muutokset ols jaettava jo<asecn kotn lmasjakeluna. ^'kte *
- 20 - Raut at e kenne 12.6. Taooröteyöten turvallsuuden parantamnen Koska jokanen tasorstcyjonnottomuus aheuttaa suura taloudellsa ja usemmten nyös henklövahnkoja, on nden torjumseen pats varovasuuteen velvottava saäntujä lsäämällä nyös ene^aän varoja käyttäen ryhdyttävä. Hekon näkyvyyden vuoks vaarallset rsteykset on korjattava sekä varolatteden, ens sjansa puolpuon?n käyttöä on lsättävä kaklla vlkkanan lkennödyllä ta muuten vaarallsks kö.tbottavssa tasorsteyksssä. Tomenpteet on tarvttaessa ulotettava koskemaan myös pakalls- ja ykstystetä sekä kevyen lkenteen väylä valton tomesta. Tlapäsenä tomenpteenä ja nn kauan, kun maassamme esntyy työttömyyttä, on perusteltua järjestää vlkkampn taoorsteyk sn henklövartont, kuten usessa massa on tehty. Kän tulee menetellä mm. vähemmän lkennödyssä teollsuusrateden tasorsteyksssä. Rakennettaessa uusa ratoja ta perusparannettaessa vanhoja on tavotteena pdettävä ertasorsteyksä. Junaturvallsuussääuökset on tarkstettava vastaamaan paremmn nykysä tu-vallsuusvaatmuksa. Myös rautateden omat näkemäalueella olevat näköesteet on postettava, mkäl tasorsteys e ele puomlla vartotu. Erässä vaa^allsnmssa tasorsteyksssä on junanopeu-.ta rajotettava. f 1 E n 12,7. Muun junaturva.llsuuden lsäämnen Radopuhelmen ja automaattsten varolctteden lsäämsellä on junaturvallsuutta ylesest pyrttävä lsäämään. Kaluston kunnon rttävällä tarkastustonnalla on teknllsstä vosta johtuvat onnettomuudet pyrttävä välttämään. Turvallsuudesta vastuussa oleven henklöden työolosuhteet ja työajat on järjestettävä sten, että väsymyksestä ja musta nhmllsstä tekjöstä johtuvat onnettomuudet jäävät mahgcll' smman vähn. Lasten sekä väkjuoma ja muta huumausaneta nauttne den joutumnen vaaralle alttks on vältettävä rttäväst järjestyksenpdosta huolehtmalla rautatealueella ja junssa sekä pyrkmällä a taamaan vlkkammn lkennödyt rataosat taajamssa.!! Veslkenne 12.8. Alusten tarkastukset on saatettava sellaselle tasolle, että nden teknllnen kunto vastaa muussa lkenteessä käytettyjä normeja turvallsuuden suhteen. Myös alusten kuormaamsesta annetut säännökset ja naen valvonta on sten uudstettava, ette taloudellsen edun hanklmsmelessä ekä muuten ole mahdollsta aheuttaa vaaraa m.atkustajlle. l
SJl] - 21 - Jokaseen alukseen on koosta rppumatta mä^r^ttävä tarkotukseen copva pelastusvflne vähntään jokasta matkustajaa varten. Suuren nopeuksen käyttöä on rajotettava penllä vesllä ja kapessa salmssa sekä penten alusten lähesyydessä.,5 > e t l 41, jr n! 1 V 1 j
Hyv!k>yoty SDP:n puolueneuvoston kokouksesfja 29.11.1973. KANNANOTTO PENEN JA KESKSUUHEN yrtttäjätomnnan TOF^NTAEDHLLYTYSTEN PARANTAMSEKS ' t 1. Pen ja kesksuur yrttäjätomnta markknavomen purstuksessa Vomakas teknnen klpalu ja teknnen kehtys pakottaa yrtyksä uusn tuotantomenetelmn ja tomnt«tapohn, jotka johtavat t»-;otantoelämsn entstä vomakkaampaan keskttymseen ja suurtuotantoon. Yrtyksen keskkoon suurentumnen on ollut nopenta nllu alolla, jo:ll- 9 la ulkomaankaupan o^uus on suur. Suuryrtysten muodostamen monopolen ja kartellen uhka penelle ja kesksuurelle yrttäjätomnnalle on selväst lsääntynyt. Myös pernteellsest penyrtysvaltaslla sektorella kuten kaupassa ja mussa palveluelnkenossa on ollut havattavssa keskttymstä ja monopolsotumsta. Työllsyyden ja hmslähesten palvelusten tarjonnan turvaamseks sekä kohtuuttomen kuluttajahntojen estämseks ptää Suomen Sosaldemokraattnen Puolue välttämättömänä penen ja kesksuuren yrttäjätomnnan kehttämatä. 2. Neuvonta- ja koulutustomnta Suom.en Sosaldemokraattnen Puolue katsoo^ että penen ja ko;f;ksuuren yrttäjätomnnan neuvonta- ja koulutustomnnan kehttämnen ja lsäämnen on toteutettava kauppa- ja teollsuusmnst-rön ja opetusmnsterön organsaatoden sekä Kehtysaluerahasto Oy:n kautta. Neuvontapsteden määrää ja nformaatota er neuvontamahdollsuukss-- ta on lsättävä» Penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan koulutukcen tason nostamnen on välttämätöntä, jotta nämä yrttäjät pysysvät kehtyksen mukana. Koulutuksen ssällön on tähdättävä demokraattseen lkkeenjohtamseen ja yrtysdemokratan edellytysten luomseen. Tenokkaan tuotekehtys- ja menetelmen uudstanstomnnan edellytys on tedon ja tadon korkea taso sekä tomnnan ptkäjäntenen suunnttelu. Penen ja kesksuuren yrttäjätomnnan prssä kehtystyöhön osallstuvat pääasallsest ammatttyöntekjät sekä koulu- ja opf:'tctasonen tomhenklöstö. Näden henklöryhmen koulutuksen lsäämnen on penen ja kesksuuren yrttäjätomnnan tulevasuuden kannalta erttän tärkeää. 3. Rahotus ten halltsemlla pankkvaltas11a rahotusmarkknolla. Harvanvall ' l \ \\ t r L 1. H- l: K H ly n «' 1 ) Penet ja kcskouuret yrtykset ovnt hekossa asemassa suuryrtys- *
1-2 - tästen ykstysten rahotusmarkknoden vastapanoks on valton ohjaamaa rahotustomntaa vomakkaast kehtettävä. Yhteskunnan ohjaamat rahotuspäätökset vodaan tehdä johdonmukasest kokonastaloudellsten tavotteden mukaan ottamalla huomoon myös penten ja kesksuurten yrtysten sekä alueellset että pakallset edut. 7 Nykysten valton rahotuskanaven, Valtontakauslatoksen, kauppa- ja teollsuusmnsterön, Kehtysaluerahasto Oy:n, Postpankn ja STRAn tulee pyrkä suuntaamaan rahotustukeaan nykystä enemmän penelle ja kesksuurelle yrttäjätomnnalle. Valton tuen tulee suuntautua kehtyskelposlle yrtykslle, jolla on mahdollsuus kannattavaan tomntaan ja jotka noudattavat työehtosopmuksa sekä vomassa oleva työsuojelumääräyksä. Takaukset ja korkotuk Valton takaustomntaa on kehtettävä ja ratonalsotava. Takaustomnta on suunnattava kansantalouden kannalta tärkelle sektorelle. Valton on kontrollotava takauksen antaessaan ja sen jälkeenkn yrtyksen kehttymstä sekä sen tomnnan suuntaamsta. Takaustomnta vodaan ulottaa myös käyttöpääomaan jollakn tärkellä sektorella, mutta sllon on tarkast pystyttävä seuraamaan yrtyksen tomntoja. Valton tulee lanotuksessa huomoda alueellset näkökohdat ja pyrkä korkotuen muodossa kehttämään teollsuutta ja palveluelnkenoja yhteskunnallsen ja alueellsen tasa-arvosuuden saavuttamseks. 5. Verotus Erästä suortetusta verouudstukssta huolmatta lkeyrtykslle myönnetyt posto-okeudet sekä väljyys varastojen arvostuksessa suovat suuryrtykslle mahdollsuuden verotuksellsest edullsn hankntohn. Sen sjaan tuo mahdollsuus e hyödytä penä ja kesksuura yrtyksä, joden on pakko säästää tuotantovälnetään ja muuta pysyvää pääomaa mahdollsmman ptkään, jollon ne joutuvat klpalussa entstä huonompaan asemaan. Suomen Sosaldemokraattnen Puolue katsoo, että nykysen lkevahtoverojärjestelmän kertaantuva vakutus kohdstuu lähnnä suuryrttäjn. Jos srrytään lkevahtoverotuksessa arvonlsäverojärjestelmään, antaa se huomattavan edun suuryrttäjlle ja täten hekentää penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan klpalukykyä ja tomntaedellytyksä. j
- 3 - Penen ja kesksuuren yrttsjätomnnan laatu on yleensä varsn työvaltasta. Sks on jatkettava vero- ja sosaalturvamaksuperusteden tarpeellsten muutosten kehttelyä. Työvaltasen yrtyksen hejastusvakutukset ympärstön työllsyyteen ovat huomattavat. Suomen Sosrldemokraattsen Puolueen melestä elnkenoverotuksen lansäädäntöä on syytä tarkstaa ja edelleen' kehttää yhdessä muun verolansäädännön kanssa. Uudessa elnkenoverotuksessa on postettava havatut veronkertomahdollsuudet. Harkntaverotus on muodostettava sellaseks, ette se johda kohtuuttomuuksn ja epäokeudenmukasuuksn. Samalla kunnallsverotuksen perusteet on tedotettava yrttäjlle. On tutkttava, mtä mahdollsuutta ols kohdella verotuksessa muta levemmn tomntaansa alottava penä ja kesksuura yrtyksä. 6. Sdonnasuudet r f ^ l< Vme akona on tapahtunut vomakasta keskttymstä suurn ykskköhn. Palveluelnkenojen prssä tämä lmenee ketjuuntumsena, joka jättää yhä penenevän osan päätösvallasta tse yrttäjälle. Teollsuustuotannon prssä taas pankken pernteellsen vakutusvallan rnnalla on kelttymässä alhankntajärjestelmä, jonka puttessa suur- ^ yhtöt osottavat tselleen soveltumattoman osan tuotannostaan penemmlle yrtykslle, jollon nämä taas puolestaan joutuvat rppuvasuussuhteeseen tlaajasta. Tosaalta kaupan jakeluverkostossa sekä pakallslkenteen prssä on vrellä vomakas muutosvahe. Vähttäskaupan jakelupsteet lopettavat tomntansa, ja pakallslkenne vähenee kehtysaluella ja penssä taajamssa. Tästä aheutuu usen alueellsen palvelutason selvää alentumsta, ja vähttäskauppa joutuu yhä enemmän rppuvaseks tukkukaupan päätösvallasta. Sks julksen vallan ja kaupan yhtestyössä on ryhdyttävä tomn, jolla vodaan kehttää vähttäskauppaa nn, ette alueellnen palvelutaso laske. Tukkukaupan ja vähttäskaupan työnjakoa on selvennettävä, jotta vähttäskaupan edut vodaan turvata. 7. Kunnat yrtystomnnan edstäjnä Kunnan on huolehdttava omalla alueellaan elnkenoelämän ylesten edellytysten luomsesta ja kehttämsestä. Tähän työhön kuuluvat kak- k ne tomenpteet, jotka tarkottavat kunnan hallnnon ja talouden hotaasta tehokkaast ja taloudellsest. Mtä paremmat ovat maanteteellsten olosuhteden, lkenneyhteyksen, asunto-olojen, kauppa- ja. S (h!! 1»
- l - palveluelnkenojen ohella kunnallshallnnon taso ja sen asukkalleen tarjoamat palvelukset, ja mtä vakavammalla kannalla on kunnan talous, stä paremmat ovat yrttäjätomnnan edellytykset. Kunnallsten elnkenoasamesten tehtävn tuls lttää myös yrtysneuvonta. Kunnan maapoltkkaan on vme akona knntetty ertystä huomota. Tonttpoltkkaa on kunnassa votava hotaa ptkällä tähtäyksellä nn, että kunta saa ana haltuunsa tarvtsemansa maa-alueet. Kunnan on maankäytössään otettava huomoon myös yrttäjätomnnan vaa- * * * tmuksgt lkenneyhteyksen, maaperän laadun yms. omnasuuksen osalta. Kunnollset teyhteydet, ves ja vemärönt sekä sähkönjakelu ovat yrttäjlle tärketä - nätäkn kunnan on pystyttävä tarjoamaan. Kunnallsten teollsuuskylen rakentamnen näyttää olevan tarkotuksenmukasta penä ja kesksuura yrtyksä varten. Samalla kun tätä työtä edelleen jatketaan, on myös huolehdttava stä, että tarjottavlle tlolle turvataan tehokas käyttö. r l 8. Muu tomntaedellytysten parantamnen 8.1. Sponsor-tyyppnen tomnta Valton tulee lsätä osallstumstaan penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan yrtysten kehttämseen. Osallstumalla kehtysalueella osakkaana yrtykseen valto helpottaa yrtyksen pääomansaanta ja lsää yrtyksen omaa pääomaa, jollon yrtyksen vakavarasuutta ja kannattavuutta vodaan paremmn kehttää ja samalla annetaan yrtykselle paremmat mahdollsuudet uusen deoden kehttämseen taloudellseen ja teknseen soveltamseen saakka. 8.2. Valton hanknnat Valton yrtysten tulee kehttää ptkäakasn sopmuksn perustuvaa alhankntatomntaansa ja kehtystyötään yhtestomnnassa penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan kanssa. Tällä tavon yrttäjät saavat mahdollsuuksa kehtystomntansa edstämseen ja samalla parantavat tomntaedellytyksään kreässä klpalussa. Valton tulee ottaa hanknnossaan huomoon penen ja kesksuuren yrttäjäkunnan tarjoamat mahdollsuudet. 8.3. Lattestojen käyttömahdollsuudet Varsnkn tetokoneden ja nden sovellutusten hyväkskäyttö vaat yrttäjäkunnan lsäkoulutusta ja parempa ATK:n käyttömahdollsuuksa penelle ja kesksuurelle yrttäjäkunnalle. V H n 8.^. Reksterönt ja tlastont Yrtysreksteren kehttämnen nformaaton ja neuvontatomnnan
- 5 - < parfc..tamöta varten sekä antamaan julkselle vallalle paremmat koordnontmahdollsuudet yrtystomnnan kehttämseks tulee toteuttaa. Tlastonta on kehtettävä ja saatava se paremmn palvelemaan yrttäjen tarpeta. 8.5. Markknont Teollsuuden, lkenteen, kaupan sekä muden palveluelnkenojen pen- ja kesksuur yrtystomnta on rppuvanen markknoden kehtyksestä ja musta markknatalouden tekjöstä. Sks julksen vallan tulee huolehta ulkomaankaupan tasapanosta ja edstää ventä kokonastalouden tarpeden puttessa sekä suunnata markknoden kehtystä alolle, jotka tukevat yhteskunnan hyvnvonnn kehtystä. Nämä tomenpteet muodostavat myös yrtystomnnalle jatkuvuuden perustan. Julksen vallan tulee auttaa yrttäjä mahdollsuuksen mukaan erk^usest ulkomaan mutta myös kotmaan markknonnn edstämsessä. On tehostettava valton ja ykstysen sektorn yhtestomntaa markknontorgansaaton ja koulutuksen parantamseks. p 8.6. Työvomapoltkka Penet ja kesksuuret yrtykset ovat yleensä työvaltasa ja nden työllsyysvakutukset suuret. Tällön tulee knnttää huomota shen, että tällasen yrtystomnnan edellytysten parantamnen samanakasest monpuolstaa yhdyskunnan elnkenor-akennetta. Yrtystomnnan tulee sopeutua yhdyskunnan kä-, sukupuol- ja elnkenor.-kenteeseen. Tavotteena tulee olla tasapanonen yhdyskunnan väestörakenteen kehtys, jota varten julksen vallan tomenpten on kehtettävä ammatllsta perus-, uudelleen- ja jatkokoulutusta. 8.7. dänkauppa Penten ja kesksuurten yrtysten on yksnään vakea osallstua laajoja tomtuksa vaatvaan dänkauppaan. Valton on tämän vuoks luotava organsatorset edellytykset yrtysten välselle yhtestyölle ventkaupassa. 8.8. Klpalun edstämnen Monopolsotumsen estämnen on perusedellytys penyrtystomnnan sälymselle. On säädettävä uus kartelllak, jolla nykystä te- hokkaammn estetään ja valvotaan keskttymstä. Valvonnan toteuttamnen tuls keskttää elnkenohalltukselle. Pentä ja kesksuurta yrttäjätomntaa on suojattava monkansallsten yrtysten klpalulta ja vakutusvallan kasvulta, jolle on asetettava rajotuksa. *
LTU.»«<. 29.11.1973 Menettelytapavalokunnan estys puoluetomkunnalle puolueneuvoston julklausumaks Suomen kansanvälnen asema on jatkuvast veovstunut harjotetun rauhantahtosen puolueettomuuspoltkan ansosta. Tämä poltkka perustuu hyv:^ naapursuhteden ylläptämseen Neuvostolton kanssa tänä vuonna 25 vuotta täyttäneen ystävyys-, yhtestomnta- ja avunantosopmuksen pohjalta. Puolueneuvosto korostaa, että myös vastasuudessa Suomen ulkopoltksn keskenen tehtävä on näden suhteden kehttämnen, jonka onnstumsesta rppuu ulkopoltkkamme kokonasmenestys. Aktvsen rauhanpoltkan jatkamnen ertysest Euroopan turvallsuus- ja yhtestyökysymyksssä sekä soldaarsuuspoltkan tehostamnen srtomaden vapautumsta ja kehtysmaden aseman parantamsta koskevssa kysymyksssä kuuluvat samon ulkopoltkkamme perustehtävn. V ^ ' a Puolueneuvosto toteaa, että Suomen tavotteena sekä ulkomaankauppaa kehtettäessä että monenkesksssä neuvottelussa tulee olla sellanen ' kansanvälsen kaupallsen ja muun taloudellsen yhtestyön lsäämnen, joka perustuu kakken osapuolten etuun ja sosalststen maden syrjnnän postamseen. Suomen kauppapolttnen kokonasratkasu luo fl^ >r perustan taloudellsten ja kaupallsten suhteden kehttämselle tasapanosest sekä sosalststen että markknatalousmaden kanssa. SDP edellyttää, että nän avautuva mahdollsuuksa käytetään tehokkaast hyväks kehttämällä ventteollsuutta ja sen tuotteden markknonta sekä vahvstamalla tuonnn kanssa klpalevaa teollsuutta. Suomen polttslla vomlla ja elnkenoelämällä on vastuu stä, että f l maamme taloudellsa suhteta kehtettäessä noudattamamme ulkopolttnen lnja, Paaskven-Kekkosen lnja jatkuu ja lujttuu. Euroopan talousyh- tesön kanssa solmmamme sopmus on luonteeltaan tullsopmus ekä se
t s - 2 - ssällä pdemmälle tähtäävä aneksa. Se e mssään muodossa sdo Suomea polttsest. Mkäl sopmus estää metä kehttämästä yhtestyötämme Neuvostolton kanssa solmmemme sopmusten edellyttämällä tavalla, se on sanottava rt käyttäen hyväks sopmukseen ssältyvää. kolmen kuukauden rtsanomsakaa.!.. o V j vvj:^ Puolueneuvosto toteaa Läh-dässä jälleen käydyn kaklle osapuollle tuhosan sodan. Tultaukosopmus ja stä seuraavat rauhanneuvottelut tarjoavat mahdollsuuden päästä pysyvään ratkasuun YK:n päätöslauselmen pohjalta. Ne edellyttävät, että srael vetäytyy mehttämtään ' y n- ' arabmaden aluelta ja Läh-dän kakken valtoden olemassaolo tunnustetaan. Pysyvän rauhan edellytyksenä on myös palestnalasten kansallset okeudet turvattava. Neuvottelutetse saavutetun rauhansopmuksen pohjalta vodaan kehttää rakentava yhtestyö Läh-dän valtoden kesken. Krekan kansan toveet demokratan palauttamsesta ovat saaneet uuden» 1 vakavan skun sotlasvallankaappauksessa. SDP tuomtsee Krekan dktatuurn ja stä tukevat ulkopuolset vomat. 1. Chlen sotlasjuntta jatkaa hrmuvaltaa ja työväenlkkeen vanoamsta. Puolueneuvosto ptää okena halltuksen toma sotlasjuntan vanoamen auttamseks ja edellyttää, että tätä tomntaa jatketaan. Puolueen jäsenä kehotetaan osallstumaan aktvsest SDP:n soldaarsuuskeräykseen Chlen kansanvaltasten vomen hyväks., Vastakohtasuuksen kärjstymnen eteläsessä Afrkassa muodostaa uhkan maalmanrauhalle ja edellyttää Suomelta aktvsta poltkkaa. Halltusohjelmassa manttu selvtys Suomen suhtesta Etelä-Afrkan tasavaltaan on tehtävä vpymättä ja toteutettava sen edellyttämät tomenpteet. Humantaarsta tukea alueen tsenäsyyslkkelle on tuntuvast lsättävä. Edellytykset Gunea-Bssaun tasavallan tunnustamselle ovat olemassa, ja halltukselta odotetaan asassa tomenptetä.
- 2 - / ssällä pdemmälle tähtäävä aneksa. Se e mssään muodossa sdo Suomea polttsest. Mkäl sopmus estää metä kehttämästä yhtestyötämme Neuvostolton kanssa solmmemme sopmusten edellyttämällä tavalla, se on sanottava rt käyttäen hyväks sopmukseen ssältyvää kolmen kuukauden rtsanomsakaa. Puolueneuvosto toteaa Läh-dässä jälleen käydyn kaklle osapuollle vv:.- tuhosan sodan. Tultaukosopmus ja stä seuraavat rauhanneuvottelut tarjoavat mahdollsuuden päästä pysyvään ratkasuun YK:n päätöslausel- 1 men pohjalta. Ne edellyttävät, että srael vetäytyy mehttämltään r - arabmaden aluelta ja Läh-dän kakken valtoden olemassaolo tunnustetaan. Pysyvän rauhan edellytyksenä on myös palestnalasten kan- n- f'5/ sallset okeudet turvattava. Neuvottelutetse saavutetun rauhansopmuksen pohjalta vodaan kehttää rakentava yhtestyö Läh-dän valtoden kesken. Krekan kansan toveet demokratan palauttamsesta ovat saaneet uuden vakavan skun sotlasvallankaappauksessa. SDP tuomtsee Krekan dktatuurn ja stä tukevat ulkopuolset vomat. Chlen sotlasjuntta jatkaa hrmuvaltaa ja työväenlkkeen vanoamsta. Puolueneuvosto ptää okena halltuksen toma sotlasjuntan vanoamen auttamseks ja edellyttää, että tätä tomntaa jatketaan. Puolueen jäsenä kehotetaan osallstumaan aktvsest SDP:n soldaarsuuskeräykseen Chlen kansanvaltasten vomen hyväks. t' Vastakohtasuuksen kärjstymnen eteläsessä Afrkassa muodostaa uhkan maalmanrauhalle ja edellyttää Suomelta aktvsta poltkkaa. Halltusohjelmassa manttu selvtys Suomen suhtesta Etelä-Afrkan tasavaltaan on tehtävä vpymättä ja toteutettava sen edellyttämät tomenpteet. Humantaarsta tukea alueen tsenäsyyslkkelle on tuntuvast lsättävä. Edellytykset Qunea-Bssaun tasavallan tunnustamselle ovat olemassa, ja halltukselta odotetaan asassa tomenptetä.