KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio
Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman sisältö 1. Mikä on vasu? 1.1. Mitä varhaiskasvatus on? 1.2. Varhaiskasvatuksen yleiset kasvatuspäämäärät 2. Kasvatuskumppanuus jakaa kasvatusvastuun 2.1. Mikä ihmeen kasvatuskumppanuus? 2.2. Miten toteutamme kasvatuskumppanuutta Karinrakan päiväkodissa 3. Kurkistus Karinrakan päiväkotiin 3.1. Arvomme kasvatus ja opetustyössä 3.2. Lapsikäsityksemme 3.3. Oppimisympäristö 3.3.1. Karinrakan päiväkodin fyysisen ympäristön kuvaus 3.3.2. Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön kuvaus 4. Lapsen tapa toimia, kielen merkitys ja varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueet 4.1. Lapsen tapa toimia 4.2. Kielen merkitys 4.3. Varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueet 5. Kaikki lapset ovat ainutlaatuisia toiset tarvitsevat enemmän tukea
1. Mikä on VASU? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (VASU) (Sosiaali ja terveysministeriön julkaisu 2002:9) on varhaiskasvatuksen valtakunnallinen ohjauksen väline varhaiskasvatuksen sisällön kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Vasun tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa. Vasu on asiakirja, joka sitouttaa päivähoidon henkilökuntaa toimimaan tiettyjen yhteisesti sovittujen kriteerien mukaisesti. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen vasu Päiväkodin vasu Ryhmäkohtainen vasu Lapsen henkilökohtainen vasu Vasun pohjana on valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jonka pohjalta kunta, päiväkoti ja päiväkotiryhmä tekevät omat vasunsa. Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle tehdään myös oma vasu (lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma), jota päivitetään säännöllisesti keskusteluissa vanhempien kanssa.lapsen vasu sisältää henkilökohtaiset tavoitteet, jotka on laadittu yhdessä vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden kanssa.
1.1. Mitä varhaiskasvatus on? Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa noudatetaan varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa ja otetaan eri ikäiset lapset huomioon. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Koti on lapsen tärkein ensimmäinen elinpiiri. Julkinen varhaiskasvatus päivähoito ja esiopetus muodostavat kodin rinnalla lapsen jokapäiväisen kasvatusympäristön. Vastuu pienen lapsen hoivasta, kasvatuksesta ja opetuksesta on yhteiskunnassamme aina ollut jollakin tavalla jaettu. Lapsen jokapäiväiseen elämään on vanhempien lisäksi osallistunut laaja perhe ja muu lähiyhteisö. Nykyisin kasvatus jakautuu yhä useammin perheen ja yhteiskunnan varhaiskasvatuspalveluiden kesken. Nämä yhteiskunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat keskeinen osa suomalaisen lapsiperheen arkea. 1.2. Varhaiskasvatuksen yleiset kasvatuspäämäärät Varhaiskasvatuksessa on tärkeää vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Kasvattajina huolehdimme, että seuraavat kasvatuspäämäärät toteutuvat: 1. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen; huomioidaan lapsen yksilöllisyys ja kukin lapsi voi kasvaa ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan. 2. Toiset huomioon ottavan käyttäytymisen vahvistaminen; lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. 3. Itsenäisyyden lisääminen; lapselle annetaan vähitellen vastuuta omasta itsestään, valinnoistaan ja tekemisistään.
2. Kasvatuskumppanuus jakaa kasvatusvastuun 2.1. Mikä ihmeen kasvatuskumppanuus? Kasvatuskumppanuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja päiväkodin henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Lähtökohtana on, että vanhemmat ovat vastuussa kotona ja perhepiirissä tapahtuvasta hoidosta sekä kasvatuksesta ja päiväkodin henkilökunta siitä ajasta, minkä lapsi on päivähoidossa. Kasvatuskumppanuus edellyttää vanhempien ja henkilökunnan vuorovaikutusta, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja kunnioitukseen. Henkilökunnalla on vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Kasvatuskumppanuus VANHEM MAT PÄIVÄ HOITO LAPSI Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. Vanhempien ja lapsen välinen suhde on avoin, jolloin aidot tunteet kohdistetaan tuttuun ja turvalliseen vanhempaan. Läheisen kanssakäymisen kautta vanhemmat oppivat tunnistamaan oman lapsensa tarpeet. Tämä luo pohjan vanhemmille heille kuuluvan kasvatusoikeuden ja vastuun toteuttamiselle. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä puolestaan on koulutuksen antama ammatillinen tietotaito ja kyky nähdä lapsi objektiivisesti, ulkopuolisin silmin. Kasvatuskumppanuus yhdistää vanhempien ja henkilöstön tiedon ja kokemukset lapsesta, tavoitteena lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kokonaisvaltainen tukeminen.
Kasvatuskumppanuuden periaatteet Luottamus syntyy kohtaamisessa ja kuule Kuuleminen Kunnioittaminen Luottamus misessa Vuorovaikutus Kuuleminen vaatii rakentamaan suhteen toiseen ihmiseen Toisen kunnioittaminen tarkoittaa arvostavaa asennetta Aidossa vuorovaikutuksessa voidaan tuoda ajatukset ja tunteet näkyviksi 2.2. Miten toteutamme kasvatuskumppanuutta Karinrakan päiväkodissa Yhteistyö vanhempien ja päiväkodin henkilöstön välillä vaatii molemmilta sitoutumista. Päiväkodin henkilökunnan tehtävänä on päivähoidon alusta alkaen sisällyttää perhekohtaisesti kasvatuskumppanuus osaksi lapsen varhaiskasvatusta. Vanhempien vastuulla on avoimesti kysellä ja vaihtaa tietoja ja kokemuksia lapsen käyttäytymisestä. Päiväkodin henkilöstöllä on vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Yhteinen tavoite, lapsen hyvinvointi, edesauttaa avoimen ilmapiirin syntymistä. Kasvatuskumppanuus lähtee aina lapsen tarpeista ja varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Käytännössä kasvatuskumppanuuden muotoina ovat päivittäiset keskustelut lapsen päivän sujumisesta, vanhempainillat, juhlat, vanhempien osallisuus päivähoitoyksikön toiminnan suunnitteluun sekä yhdessä laadittu ja säännöllisesti arvioitava lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.
3. Kurkistus Karinrakan päiväkotiin 3.1. Arvomme hoito ja kasvatustyössä AVOIMUUS Vanhemmat voivat turvallisin mielin jättää lapsensa päiväkotiin Huomioimme lapsen temperamentin Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat käsitellään vanhempien kanssa Päiväkodin arvot ohjaavat päivittäistä toimintaamme. Arvot sisältävät sen pohjan, jolle rakentuu henkilökunnan tapa toimia varhaiskasvatuksessa. Vanhemmilla ja lapsilla on oikeus ilmaista tunteensa, erilaisia tunnereaktioita kuunnellaan ja kunnioitetaan. Mahdolliset konfliktit selvitetään viipymättä Fyysinen ympäristö ja kasvatusilmapiiri on lapselle turvallinen Jos lapsen kasvussa tai kehityksessä ilmenee huolestuttavia asioita, niistä keskustellaan lapsen vanhempien kanssa Kunnioitamme perheiden erilaisuutta; huomioimme perheiden toiveet ja erilaiset kasvatusnäkemykset toiminnassa, kunnioitamme jokaisen omaa näkemystä kasvatuksesta Avoin vuorovaikutus on molemminpuolista ja toisiaan kunnioittavaa
3.2. Lapsikäsityksemme Jokainen lapsi on yksilö ja jokaisen lapsen kehitys on yksilöllistä Lapsi on aktiivinen toimija Lapsi oppii itse tekemällä ja kokemalla Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioimme: lapsen yksilöllisyyden, erilaiset tarpeet ja henkilökohtaiset tavoitteet lapsen kehitysvaiheen lapsi kokee olevansa tärkeä osa omaa päiväkotiryhmäänsä 3.3 Oppimisympäristö Oppimisympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Hyvä oppimisympäristö on sellainen, jossa lapset saavat itse tutkia ympäröivää maailmaansa ja muodostaa näin aktiivisesti omaa ymmärrystään siitä. Hyvä oppimisympäristö sallii lasten vapaasti kokeilla ideoitaan, käyttää mielikuvitustaan ja ilmaista itseään luovasti. Ympäristö tuo myös lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Oppimisympäristön ilmapiirin tulee olla myönteinen ja lapsen kasvua tukeva.
3.3.1. Karinrakan päiväkodin fyysisen ympäristön kuvaus Päiväkotimme erityispiirteinä ovat sijainti kahden kerrostalon alakerrassa monipuolisen luontoympäristön läheisyydessä. Sisätilat mahdollistavat leikin ja toiminnan pienissä ryhmissä. Lelut, välineet ja materiaalit ovat lasten käytössä ja saatavilla. Päiväkodin piha on aidattu alue, mihin on pääosin uusittu leikkivälineet elokuussa 2009. Ulkoilemme myös läheisissä leikkipuistoissa. Päiväkodin välittömässä läheisyydessä metsä, rakka ja kalliot tarjoavat monipuolisen, innostavan ja jännittävän oppimisympäristön. Lähimetsän monipuolisuus antaa hienot puitteet liikunnalle, luonnon tutkimiselle ja retkeilylle. 3.3.2. Psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön kuvaus Tavoitteena ovat lapselle turvallinen ja salliva ilmapiiri, jossa erilaiset tunteet ovat sallittuja. Lapsi saa kokea, että hänen persoonallisia ominaisuuksiaan arvostetaan ja kunnioitetaan. Varsinkin uuden lapsiryhmän aloittaessa tai uuden lapsen tullessa ryhmään, kiinnitetään huomiota perusturvallisuuden luomiseen sallivassa ja lämminhenkisessä ilmapiirissä. Lasta huomioidaan yksilönä ja hänen mielipiteensä tulee kuuluviin. Ryhmässä lapsi oppii toimimaan yhteistyössä ja ratkaisemaan ristiriitoja. Hyvät käytöstavat huomioidaan päivittäin päiväkodin eri tilanteissa.
4. Lapsen tapa toimia, kielen merkitys ja varhaiskasvatuksen sisältöalueet 4.1. Lapsen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteen eri alueisiin liittyvä itseilmaisu ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella; ne ovat toiminnan suunnittelun ja toteutuksen pohjana. Toimiessaan mielekkäällä tavalla lapsi saa merkityksellisiä kokemuksia, joissa hän ilmentää omaa ajatteluaan ja omia tunteitaan. Leikkiminen; Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Leikki tuottaa lapselle iloa, onnistumista mutta myös pettymyksiä. Leikkiin liittyy kiinteästi sosiaalisuus, mielikuvitus sekä sääntöjen sopiminen ja hyväksyminen. Lapselle tarjotaan mahdollisuus ikätasoiseen leikkiin vertaisryhmässään. Aikuinen mahdollistaa lapselle monipuolisen leikkiympäristön ja ohjaa tarvittaessa leikkiä. Liikkuminen; Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkumalla lapsi tutustuu itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Tarjoamme erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemme motorisia taitoja arkipäivän toiminnoissa sekä ohjatuissa liikuntatuokioissa. Tutkiminen; Lapselle luodaan ympäristö, jossa innostetaan ja kannustetaan lasta tutkimaan ja kokeilemaan kaikilla aisteillaan ympäristöään ja sen erilaisia ilmiöitä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen; Lapselle luodaan mahdollisuudet kokeilla erilaisia elämyksiä taiteen eri keinoin; musiikin, kirjallisuuden ja kuva taiteen kautta. Tutustumme erilaisiin menetelmiin, välineisiin ja materiaaleihin. kulttuuriin tutustumme retkien kautta, esim. Arktikumiin, taidemuseoon ja teatteriin.
4.2. Kielen merkitys Pieni lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen ja vuorovaikutuksen kehitystä. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Kielellä on varhaiskasvatuksessa keskeinen merkitys. Käytämme kieltä monipuolisesti oppimisen välineenä; lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, runoja, loruja ym. Lapsi saa mahdollisuuden eläytyä ja ilmaista eritavoin kuulemaansa. Kielelliset taidot harjaantuvat vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Arvot, normit; oikea/väärä, hyvä/ paha, totuus/valhe, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus Arjen matemaattiset ongelmat; vertailu, päätteleminen, laskeminen Aistiminen, tunteminen, luominen; esteettisyys, melodia, rytmi Oma uskonto; hiljentyminen, pohdinta, toisten uskonnot Lapsi toimii ja oppii leikkien, liikkuen, tutkien sekä itseilmaisun ja kokemisen kautta Luonnon ihmeet; lähiympäristön luonnonilmiöt, kokeillen tutkiminen ja oppiminen Historia nykyaika; menneisyys, isovanhemmat, lähiympäristö, kotiseutu KIELI JA VUOROVAIKUTUS
4.3. Varhaiskasvatuksen sisältöalueet (orientaatiot) Eri varhaiskasvatuksen sisältöalueiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja kokemuksiin niin, että lapset voivat tehdä asioista havaintoja ja muodostaa niistä omia käsityksiään. Matemaattinen orientaatio; opettelemme ja harjoittelemme käyttämään matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia käytännön arkielämässä. Näitä taitoja harjoitellaan pääosin leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan ja pelien avulla sekä havainnoimalla, kokeilemalla ja tutkimalla ympäristöä ja lapsen kokemuspiiriä. Luonnontieteellinen orientaatio; Luonnon ja ympäristön havainnoimisen ja arvostuksen herättämisen aloitamme tutustumalla itseemme ja toisiimme. Päiväkotimme sijainti mahdollistaa luonnossa liikkumisen; seuraamme yhdessä vuodenaikojen vaihteluja ja tutkimme luontoon liittyviä ilmiöitä Historiallis yhteiskunnallinen orientaatio; Tutustumme menneeseen aikaan kirjojen, juhlien ja retkien kautta. Esteettinen orientaatio; Huomioimme ympäristön viihtyvyyden ja siisteyden, esim. panemme tavarat niille kuuluville paikoille ja opetamme lapsetkin siivoamaan omat jälkensä. Seuraamme eri vuodenaikoja ja luontoa. Arvostamme lasten tekemiä töitä ja niitä asetellaan esille. Eettinen ja uskonnollis katsomuksellinen orientaatio; Kunnioitamme perheiden uskonnollista vakaumusta ja kuuntelemme heidän toiveitaan. Tarjoamme lapsille mahdollisuuksia uskonnollisiin kokemuksiin kirkollisten juhlapyhien yhteydessä. Olemme avoimia lasten uskonnollisille kysymyksille. Eettisiä kysymyksiä pohdimme erilaisissa päivittäisissä tilanteissa. Eettiseen kasvatukseen kuuluu mm. itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittyminen, suvaitsevaisuus, oikean ja väärän ero sekä elinympäristön ja elämän kunnioittaminen.
5. Kaikki lapset ovat ainutlaatuisia toiset tarvitsevat enemmän tukea Lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat vanhempien ja päiväkodin henkilöstön yhteiset havainnot tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne elämän tai sosiaalisen kehityksen osa alueilla eripituisia aikoja. Varhainen puuttuminen on tärkeä työmenetelmä tukemisen aloituksessa ja mahdollisten lisätutkimusten käynnistämisessä. Tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhdessä vanhempien, päiväkodin henkilöstön ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Se tarkistetaan sovitusti. Minua sanotaan lapseksi, jolla on erityiset tarpeet erityiset tarpeet eivät ole erityisiä vain suurempia; suurempia tarpeita on kai sinullakin joskus. (Berit Schaub)
Karinrakan päiväkoti Karhuntie 17 19 96500 Rovaniemi Päiväkodin johtaja Maarit Muotkavaara puh. 322 2707, 040 831 7827 Ryhmät Perhoset ja Muurahaiset (3 6v.) puh. 322 2708, 040 5281126 Pörriäiset (1 3v.) puh. 322 2709, 040 5765920