Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi
Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa n. 0,5 milj. kg hunajaa -> -> osa erittäin suurta potentiaalia Peltojen lisäksi mettä antaa muu maankäyttö: ketojen ylläpito, kosteikot ja muu metsähoito, kukkivat puut ja pensaat, suojakaistat, houkutinkasvit, maisemointi ym. ym.
Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa Hunajan tuotannon kannattavuus riippuu Hinnasta Tuotantokustannuksista Keskisadosta Vasta 15 40 kg:n jälkeen pesä alkaa kerätä tuottoa tarhaajan kukkaroon Voidaanko keskisatoa kohottaa satokautta mesikasveja viljelemällä? Voivatko mehiläiset lisätä mesikasviviljelmän tuottoa?
Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa Kasvien mesisato syntyy kukkimisvaiheessa -> mesikasveilla lyhyt viljelysykli, tuotanto mahdollista monilla kasvilajeilla Porrastettu kylvö -> sadon ajoittaminen oikein Siemenseokset - > porrastettu kukinta Niittäminen > sivuversokukinta Monivuotiset ja siementävät lajit -> helppoja Lajihunajatuotanto -> vaatii riittävät peltoalat
Maankäytön ongelmia(?) hunajan tuotannossa Tukipolitiikka saattaa olla este tuotannolle Vaatii kehittynyttä yhteistyötä viljelijöiden ja hunajan tuottajien välillä Viljelymenetelmistä on vähän tietoa Vilajelytekniikka? Siemenseokset? Kasvinsuojelu? Tuotantopotentiaali?
Pieni koe mesikasvinurmilla Kaksi koealaa Pohjois-Karjalassa Joensuun länsipuoli Sotkumassa 1,9 ha ja itäpuolella Heinävaaralla 0,5 ha 1. Pölyttäjien esiintymien kasvustossa 2. Pölytyksen vaikutus alsikeapilan siemensatoon 3. Kasvuston vaikutus hunajasatoon
LOHKO V, Heinävaara Kasvusto perustettu 2011-30.5. äestys - 1.6. kyntö - 3. ja 6.6. äestys - 6.6. kylvö ja jyräys 5kg valkoapilaa ja 5 kg alsikeapilaa / ha - 24.6., 2.7. 13.7. niitto
LOHKO H, Sotkuma Kasvusto perustettu 2011-2009 nurmi päätetty RoundUpilla - 2010 kyntö -2011 kylvö ja valkoapilaa, puna-apila ja alsikeapilaa sekä päällyskasvina hunajakukka - 7.7.2011 niitto ja täydennyskylvö
Ennen pölyttymistä Pölyttymisen jälkeen Siementuotanto
Kg 8.7. Lohkon H sato päättyi aikaisin 80 60 40 20 0
Kg 8.7. myös Joensuussa 20 15 10 5 0-5
8.7. ja Mikkelissäkin 140 120 100 80 60 40 20 0
Hyönteisten määrä metriä kohden laskentalinjalla Ketkä pörräsivät Heinävaaralla 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 mehiläiset kimalaiset perhoset kukkakärpäset 1,00 0,00 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä 4.elo Ajankohta
Hyönteisten määrä metriä kohden laskentalinjalla Ketkä pörräsivät Sotkumassa (linja a)? 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 10.heinä 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä Ajankohta mehiläiset kimalaiset perhoset kukkakärpäset
Hyönteisten määrä metriä kohden laskentalinjalla Ketkä pörräsivät Sotkumassa (linja b)? 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 10.heinä 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä Ajankohta mehiläiset kimalaiset perhoset kukkakärpäset
Vielä kimalaiset erikseen 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Lohko V, kimalaisia / jm 10.heinä 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä 4.elo 9.elo 14.elo 19.elo 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Lohko H1 ja H2 kimalaisia / jm Oliko näitä nyt sitten paljon vai vähän?? 0,0 10.heinä 15.heinä 20.heinä 25.heinä 30.heinä
mehiläisiä 3 5 kpl / metri kimalaisia 0,2 0,8 kpl / metri
kpl/neliömetri Seppo laski kimalaiset 1977-1982 Kimalaisten määrä rypsillä 1979-1982 (Korpela 1988) 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 1977 1978 1979 1980 1981 1982
mehiläisiä 3 5 kpl / metri kimalaisia 0,2 0,8 kpl / metri Seppo laski kimalaisia rypsillä 1977 1982 0,01 0,23 / m 2. no niitähän oli ihan HIRVEÄN paljon!
Tuliko koeruutuihin siemeniä Heinävaaralla? 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 67,2 46,4 46,0 11,6 1,1 1 2 3 avoin alue suljettu alue 41,4
Tuliko koeruutuihin siemeniä Sotkumassa? 60,0 55,4 57,1 56,5 50,0 40,0 30,0 33,3 35,5 31,0 20,0 10,0 0,0 avoin alue suljettu alue 1 2 3
Mistä mehiläiset keräsivät hunajasadon Heinävaaralla (% osuus siitepölyistä, kaikki näytteet)
Keskikesän hunajanäyte (sp %) kevätkasvit vadelma apilat Loppukesän hunajanäyte (sp %) loppukesän kasvit medettömät
Pesä 3 siirtyi apilaan
mutta pesä 2 lisäsi vadelman keruuta
kevätkasvit vadelma apilat loppukesän kasvit medettömät
Kg 8.7. Lohkon H sato päättyi aikaisin 80 60 40 20 0
Johtopäätökset: 1.Koelohkojen kukinta houkutteli valtavan määrän pölyttäjiä 2.Mesikasvien viljelyllä voi olla suuri merkitys sekä monimuotoisuuden ylläpidolle että mehiläistaloudelle 3.Luonnonpölyttäjiä esiintyi koealoilla poikkeuksellisen runsaslukuisesti 4.Mehiläisiä oli kavustsossa kesän aikana 3 8 kertaa enemmän kuin muita pölyttäjäryhmiä yhteensä 5.Pölyttäjien yhteisvaikutus kaksinkertaisti aliskeapilan siemensadon ja tasoitti hyvin paljon sadon tuleentumista
Johtopäätökset: 1.Heinäkuun huonot sato-olosuhteet lopettivat hunajasadon kertymisen 10.7. mennessä ja hunajan pääsato kertyi vadelman kukinnan aikana 2.Mesikasvinurmien antama sato kului mehiläispesien omaan tarpeeseen, vaakapesän paino ei mittauspisteessä alentuntu 3.Yksi hunajanäytteistä kertoi mehiläisten hyödyntäneen voimakkaasti koealueen kasvustoa 4.Tarvitaan lisää tietoa viljelystä, ajoituksista, siemenseoksista ja politiikasta
Kiitokset: PROAgria Pohjois-Karjala Sanna-Mari Hartikainen Allan Vatanen Heikki Härkönen Tarja Ollikka