Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?
|
|
- Antero Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Rovaniemi
2 Mitä suomalainen metsä tuottaa yhdessä vuodessa? Noin miljoonaa kiloa poimintakelpoista luonnonmarjaa. Laskennallinen (hyvin karkeasti arvioitu) arvo miljoonaa euroa vrt. vuotuisten markkinahakkuiden arvo 1-2 mrd Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
3 Ongelma Mustikan tilastoitu kauppaantulomäärä (milj. kg) 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Lähde: MARSI - tilastot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
4 Marjasadon muodostuminen Lumipeitteen paksuus pakkastuhot Edellisen kasvukauden ympäristöolosuhteet, kukinnan ja marjonnan määrä versojen ravinnetilanne kukka-aiheiden erilaistuminen Talven ja kevään ympäristöolosuhteet, ravintotilanne ennen kukintaa Pölyttäjähyönteisten runsaus kukintakauden aikana Kukintakauden ympäristöolosuhteet Kukinnan kesto Medentuotanto Kukka-aiheiden lukumäärä kasvukauden alussa PÖLYTYKSEN ONNISTUMINEN Pölyttäjähyönteisten aktiivisuus kukintakauden aikana Halla Muiden samaan aikaan kukkivien kasvilajien kilpailu pölyttäjistä Nuppujen lukumäärä Halla PÖLYTTYNEIDEN KUKKIEN LUKUMÄÄRÄ KUKKIEN LUKUMÄÄRÄ Halla Sienituhot Eläinsyönnökset RAAKILEIDEN LUKUMÄÄRÄ MARJOJEN LUKUMÄÄRÄ Lähde: Nousiainen 1982 Sateisuus Kuivuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
5 Ketkä pölyttävät? Mustikka Puolukka Pistiäiset Kimalaiset Ampiaiset Muut mesipistiäiset Muut pistiäiset 93,0 % 89,5 % Perhoset 0,5 % 3,8 % Kaksisiipiset 6,5 % 6,7 % Lähde: Teräs 1982 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
6 Koejärjestely Merkitty kimppu mustikanvarpuja, joista laskettiin kukat, (raakileet) ja marjat 100 m 300 m 500 m 700 m >1000 m Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
7 100 m P1 300 m 500 m Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
8 P6 100 m 300 m 500 m 900 m 500 m 300 m 100 m P7 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
9 Lentosäät 2011 (Hirvas) Loggeri1 Loggeri2 Loggeri3 Loggeri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
10 Hunaja-analyysit 2011 (Hirvas) Muut 3 % Pajut 18 % Raate 11 % Mustikka 40 % Pajut 9 % Muut 4 % Raate 1 % Hilla 15 % Hilla 22 % Rubus sp 6 % Rubus sp 6 % Mustikka 65% Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
11 Marjomisprosentit 2011 (Hirvas) Yhdistetty data neljältä tarhalta, 4 pesää / tarha Mustikan marjomis% A B B 6 4 C m 300 m 500 m > 1000 m Etäisyys tarhasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
12 Marjomisprosentit 2011 (Kivalo) Yhdistetty data kahdelta tarhalta, 4 pesää / tarha A A Mustikan marjomis% B B m 300 m 500 m > 1000 m Etäisyys tarhasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
13 T T Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
14 25,0 Lentosäät 2012 (Hirvas) 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
15 Marjomisprosentit 2012 (Hirvas) Yhdistetty data kolmelta tarhalta, 4 pesää / tarha >1000 Etäisyys tarhasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
16 Marjomisprosentit 2012 (Kivalo) Kaksi tarhaa, 4 pesää / tarha > 1000 Etäisyys tarhasta > 1000 Etäisyys tarhasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
17 Kenttäkerroksen lämpötila 2012 (Kivalo) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
18 Mitä opittiin? Marjomisprosentteja Nuortila 2007 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
19 Villiä spekulaatiota Yhdessä pesässä on työläistä, tarhassa n Yksi työläinen hedelmöittää vähintään 13 kukkaa / h, kun T > 10 astetta Vuonna 2011 Hirvaalla mustikan kukinnan aikana lentolämpötiloja oli 247 h Mustikan osuus hedelmöitetyistä kukista oli n. 50 % Yhden tarhan työläiset hedelmöittivät n. 40 miljoonaa mustikankukkaa Noin 70 % raakileista kypsyy marjoiksi 28 miljoonaa mustikkaa 8400 kg mustikkaa (1 mustikka painaa n. 0,3 g) 8400 mustikkakilon arvo on n Euroa (keskihinta ) Neljä mehiläispesää maksaa n Euroa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
20 Kumppanuusverkostot Marjayrittäjä Tarhaaja Maanomistaja YHDESSÄ SUOMEN MARJAVARANTO VOIDAAN OTTAA HALTUUN! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
21 Jotainhan tässä tarttis tehdä! Noin miljoonaa kiloa poimintakelpoista luonnonmarjaa. Laskennallinen (hyvin karkeasti arvioitu) arvo miljoonaa euroa vrt. vuotuisten markkinahakkuiden arvo 1-2 mrd Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
22 Työn teki Apis mellifera carnica Kuva: Richard Bartz Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
23 Työntekijöitä avusti Kari Vääräkangas, Vääräkankaan hunaja Hannu Peltokangas, Napapiirin mehiläishoitajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
24 Kenttätyön suunnitteli ja toteutti Outi Manninen Tutkija, MTT Veera Brusila Harjoittelija, Oulun YO Virve Kumpulainen Harjoittelija, RAMK Esko Saastamoinen Harjoittelija, RAMK Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
25 KIITOS! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Pölytyspalvelut mustikkasatojen
Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus Luonnonmarjasatoihin vaikuttavista tekijöistä Lumipeitteen paksuus pakkastuhot Edellisen kasvukauden ympäristöolosuhteet, kukinnan
LisätiedotPÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE
PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE Mehiläispölytys lisää monien viljelykasviemme sadon määrää ja laatua. Pölytyksen arvo on moninkertainen mehiläisten tuottaman hunajan arvoon verrattuna. Pölytyksen
LisätiedotMehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,
LisätiedotLuonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon
Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Jokaisen luonnossa liikkujan on mahdollista hyödyntää metsien tarjoamia luonnonantimia. Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Suomessa
Lisätiedot13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016
Marsi 216 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 216 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - KOKO MAA YHTEENSÄ Mustikka
Lisätiedot13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017
Marsi 217 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 217 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä 2 Mustikan kauppaantulomäärät Mustikan kauppaantulomäärät Mustikan
LisätiedotMetsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO
Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi
LisätiedotHerukat säiden armoilla
Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä
LisätiedotMistä tunnistat mehiläisen?
Mistä tunnistat mehiläisen? mehiläinen ampiainen kimalainen Mehiläiset kuuluvat mesipistiäisiin. Mehiläislajeja on maailmassa noin 20 000. Useimmat niistä ovat erakkomehiläisiä, niin myös kaikki Suomen
LisätiedotLUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen
LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain 129-386 milj.kg puolukkaa ja 92-312
LisätiedotJanne Heliölä Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kimalaisseurannan koulutustilaisuus, Helsinki
Kimalaisten seuranta - miksi ja miten? PÖLYHYÖTY hanke esittäytyy Janne Heliölä Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kimalaisseurannan koulutustilaisuus, Helsinki 27.4.2019 Taustalla globaali huoli pölyttäjistä
LisätiedotHovin valtiatar. Mehiläisyhteiskunnan. kitiinikuoressa.
Hovin valtiatar. Mehiläisyhteiskunnan kuningattaren erottaa värikkäästä merkistä päälaen kitiinikuoressa. Auringon lapset Kahdeksan miljoonaa mehiläistä matkasi Raumalta Lapin hillasoille. Töitä riitti
LisätiedotMesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi
Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa
LisätiedotMehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen
Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen Mehiläistarhaus Suomessa Miksi olen/olet mehiläistarhaaja? Kiinnostus pölyttäjiin ja mehiläistarhaukseen on lisääntynyt Koulutuksiin aktiivisesti osallistujia
LisätiedotLuonnonmarjojen satohavainnot
Luonnonmarjojen satohavainnot 1 1. Taustaa... 3 1.1. Luonnonmarjat ja sienet ovat Suomen metsien aarteita... 3 1.2. Satoarvioiden ja ennusteiden avulla hyville marjapaikoille... 3 1.3. Satohavainnot ovat
LisätiedotMitä uutta hillasta (ja muista marjoista)?
Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)? Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Kuva: Erkki Oksanen, Luke Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja? Muutokset marjastusinnostuksessa Osuus suomalaisista,
Lisätiedot13. Liitteet. Marsi 2015 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2015
Marsi 215 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 215 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - KOKO MAA YHTEENSÄ Mustikka
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotTilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat
Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat Arktiset Aromit ry: Vuonna 2015 saatiin ennätyksellinen mustikkasato, vaikka alkukesän kylmyys viivästyttikin marjojen kypsymistä. Mustikkaa kerättiin myyntiin 7,2
LisätiedotMetsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut
Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto
LisätiedotMesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu
Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus Luke 1 Sakari Raiskio Mesikasvikesannot 2 Sakari Raiskio Kesannoista hyötyä pölyttäjille Mesikasvien viljely tukee
LisätiedotPölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
LisätiedotMetsistä saa muutakin kuin puuta
Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,
LisätiedotPölytysopas Pekka Peltotalo
Pölytysopas Pekka Peltotalo Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y. Piirrokset Olli Bastman ja Futuuri Mehiläisten pölytystyön arvoksi viljelykasvien pölyttäjänä on maassamme arvioitu noin 50 miljoonaa
LisätiedotPrestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun
Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun Biologinen kasvinsuojeluaine Prestop Mix Harmaahomeen (Botrytis) torjuntaan mansikalla ja vadelmalla pölyttäjien avulla levitettynä
LisätiedotLuonnonmarjojen satohavainnot
Luonnonmarjojen satohavainnot 1. Taustaa... 2 1.1. Luonnonmarjat ja sienet ovat Suomen metsien aarteita... 2 1.2. Satoarvioiden ja ennusteiden avulla hyville marjapaikoille... 2 1.3. Satohavainnot ovat
LisätiedotOrvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa
Orvokin, salaatin ja basilikan kasvatuskokeet kompostissa Luonnonvarakeskus BIOARVOLANTA, Biohiili päästöjen vähentäjänä ja lannan arvon kohottajana turkistarhoilla Seminaari 1 Teppo Tutkija Tutkimuksen
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotPölyttäjiä pihalle ja puutarhaan
Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan VINKKEJÄ PÖLYTTÄJIEN YSTÄVILLE 1 Pölyttäjät ovat elintärkeitä Monet kasvit tarvitsevat hyönteispölytystä menestyäkseen ja tuottaakseen satoa. Ilman pölyttäjiä esimerkiksi
LisätiedotMehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?
Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä
LisätiedotMiksi torajyvä iski viime kesänä?
Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018
LisätiedotArktinen agroforestry
Arktinen agroforestry Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus 1 16.11.2018 Mikä ihmeen agroforestry? Agrometsätalous, metsämaatalous, skogsjordbrok Luonnovarojen hyödyntämistä olosuhteissa, joissa metsätalouden
LisätiedotMetsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016
Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi
LisätiedotMuhkeat marjat, Hienot hedelmät
uhkeat marjat, ienot hedelmät ölyttäjä pelastaa puutarhan ehiläiset ovat hienoja hyönteisiä, joilla on tärkeä merkitys. onien kasvien, marjojen ja hedelmien sato on riippuvainen mehiläisistä ja muista
LisätiedotLuonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki
Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,
LisätiedotMehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen
Mehiläisten esikotelomätä, valtuutetut tarkastajat ja pieni pesäkuoriainen Tarttuvat taudit- ja lääkepäivä 7.5.2015 Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Mehiläistarhaus
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotMEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA
MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA Tuula Lehtonen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouseläintiede
Lisätiedotmustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka
Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- MARJAT mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka 2 mukaan! Marjaretkelle Sanko tai muu sinun marjaretkelle sopivan kokoinen astia. Luonnossa retkieväät
LisätiedotLuonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää
LisätiedotLuonnontuotteiden (mustikka, kuusenkerkkä) kestävä keruu
Luonnontuotteiden (mustikka, kuusenkerkkä) kestävä keruu Outi Manninen ja Rainer Peltola, Luonnonvarakeskus Haravapoiminta ja tulevat mustikkasadot Koeruutuja (á 1m 2, 30 kpl, kolmessa paikassa) poimittiin
LisätiedotMarjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII
!"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset
LisätiedotPuheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 11.2.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City- hotelli Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi
Lisätiedot1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)
1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat
LisätiedotMehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin
Mehiläiskasvit keväästä syksyyn Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin Kuva Risto Lehtomaa Hembackan luonnonmukainen pihapiiri Kemiönsaaren Hultan kylässä
LisätiedotOnko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
LisätiedotMEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
MEHILÄISTEN (Apis mellifera) KUKKAVIERAILUT MANSIKALLA (Fragaria x ananassa) JA VADELMALLA (Rubus idaeus) SEKÄ KUKKAVIERAILUIHIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Aino-Maija Mustalahti Maisterintutkielma Helsingin yliopisto
LisätiedotHunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita
Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotMedestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä.
1 (13) Medestä hunajaksi Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä. Mehiläiset varastoivat valmistamansa hunajan hunajakennoihin. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. 2 (13) Medestä
LisätiedotDigikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
LisätiedotMonivuotiset mesikasvinurmet
Monivuotiset mesikasvinurmet Havaintokoe nurmiseosten ominaisuuksista pölyttäjien ravintokasveina, mesikasveina ja pölytyksen vaikutuksesta alsikeapilan siemensatoon Raportti kesän 2012 kenttäkokeista
LisätiedotLUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015
LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotSuokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1, Bertalan Galambosi 1, Sirkka Vahtola 2 ja Miia Konttinen 3 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys, 3 Suomen 4H-liitto Suomi
LisätiedotPUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?
PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen 22.2.2013 Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa
LisätiedotTero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013. Näin hoidan mehiläisiäni
Tero Hämäläinen Kevätkokousesitelmä 20.4.2013 Näin hoidan mehiläisiäni Hoitohistoria 1964 mehiläiset kotipaikalle Sumiaisiin. Toisen polven mehiläistarhaaja. 1982 omat pesät Kuorevesi - Längelmäki alueelle,
LisätiedotTerttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
LisätiedotIlmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
LisätiedotMehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010
LisätiedotStadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta
Stadin Tarhaajien kokemuksia kaupunkimehiläistarhauksesta 2012-2014 Luonto tulee kaupunkiin, koska sen asukkaat niin haluavat Kaupunkiviljely, parvekeviljely, kotipuutarhat, jokamiehen oikeudet puistojen
LisätiedotKasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013
Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta
LisätiedotVillinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta
Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta 22.6.2016 Rovaniemi Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotRuokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna
Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014
LisätiedotKimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa
Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa Eeva-Liisa Alanen elalanen@mappi.helsinki.fi 1 Sisällysluettelo 1. Suomen
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotAjankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotVAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET
VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET Sisällys 1 Lyhyesti vaakapesäsovelluksesta... 1 2 Vaakapesätietojen selaus... 1 3 Kirjautuminen tunnuksilla... 5 4 Omien tietojen tarkistus... 5 5 Omat vaakapesät... 6 1
LisätiedotViljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla
Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi
LisätiedotMEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ
Mehiläistarhaaja Arja Korhonen MEHILÄISTARHAAJAN KOKEMUKSIA ESIKOTELOMÄDÄSTÄ SISÄLTÖ Mehiläistarhauksen aloitus Pesien hankinta ja EKM:n leviäminen Pesien saneeraus Omien pesien tilanne Loppupäätelmät
LisätiedotPuuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban
LisätiedotMerja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Ovelat ötökät Arviolta noin puolet kaikista maapallon eliölajeista kuuluu hyönteisten ryhmään. Maapallolla tunnetaan yli miljoona hyönteislajia ja Suomessakin hiukan alle
LisätiedotMetsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
LisätiedotOPETUS POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ
POLUT OPETUS VILJELY POLUT TOIMINTA- YMPÄRISTÖ TUOTANTO Tuotannon kehittämisen tavoitteena oli ennakoida raaka-aineiden tarvetta ja kysyntää analysoida raaka-aineiden tuotantoedellytyksiä kehittää toimivia,
LisätiedotMansikanviljelyn sivuvirrat
Mansikanviljelyn sivuvirrat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 18.11.2016 Mansikanviljely Suomessa Marjojen viljely Suomessa yhteensä vuonna 2013, Puutarhatilastot 2013
LisätiedotKäämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna
Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste
LisätiedotSataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)
SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotPesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
LisätiedotKarhut mehiläistarhojen ongelmana
eabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti mesindusprogrammi 2017-2019 raames Karhut mehiläistarhojen ongelmana arkku Pöyhönen - Eesti mesinike teabepäeval 5.11.2017, Olustveres Kouluttajakoulutus
LisätiedotMetsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE
Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori
Lisätiedot1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
LisätiedotLisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotMehiläsitarha, Juhmon marjatila, Tuusula
Ihmiset ovat jo vuosituhansia sitten keksineet, että hunajaa saa helpoiten tarhaamalla mehiläisiä. Kesän aikana mehiläiset keräävät yhteen pesään ravinnoksi hunajaa noin 40 kg. Leppoisa Helmer Lauren on
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotLuonnonmarjojen satohavainnot
Luonnonmarjojen satohavainnot 1 1. Taustaa... 3 1.1. Luonnonmarjat ja sienet ovat Suomen metsien aarteita... 3 1.2. Satoarvioiden ja ennusteiden avulla hyville marjapaikoille... 3 1.3. Satohavainnot ovat
LisätiedotTEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt Lutunen-hankkeen seminaari 24.10.2018 Rovaniemi Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Luonnontuoteala kehittyy osana biotaloutta Suomen biotalousstrategian mukaan luonnontuotteet
LisätiedotILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
LisätiedotPölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla
Pölytyspalvelu - mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloilla Hedelmän- ja marjanviljelijöiden haastattelututkimus kevät 2014 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalous Lepaa, kevät
LisätiedotMehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät
2011 Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät Aino-Maija Mustalahti, SML ry, Sakari Raiskio ja Lauri Jauhiainen (MTT) Suomen mehiläishoitajain liitto ry 27.10.2011 Tiivistelmä Mehiläisten
LisätiedotLataa Lumolaidun. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Lumolaidun Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Lumolaidun Lataa ISBN: 9789524870306 Sivumäärä: 418 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.10 Mb Kustantajan kuvausteksti kirjasta puuttuu. Saatat kuitenkin löytää lisätietoa kirjasta kustantajan (Maa-
Lisätiedot