Laatu ja sen mittaaminen terveydenhuollossa STLY:n Syysseminaari ja kokous 25.10.2012 Klas Winell
Esityksessä käsiteltävät asiat Systemaattinen laadun kehittäminen Laadun mittaaminen Prosessien kehittäminen Laatukäsitteet Laatujärjestelmät Laatujohtaminen Sovellettavuus työterveyshuoltoon
Terveydenhuollon laatu- määritelmä palvelukokonaisuuden kyky täyttää siihen kohdistuvat odotukset
Laatutyö Puolesta argumentit Työn vaikuttavuus lisääntyy Sähläys vähenee Taloudellinen hyöty Vastaan argumentit Vie aikaa Tappaa luovuuden Yritetään yksinkertaistaa monimutkaisia asioita Keskitytään menetelmiin eikä toiminnan parantamiseen
Prosessien kehittäminen Henkilökunnan koulutus Resursoinnin muuttaminen LAADUN JATKUVA KEHITTÄMINEN HYVÄN TOIMINNAN MALLI Prosessikuvaus Ohjeet ARVIOINTI; TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JOHDA, PANE TÄYTÄNTÖÖN Varmista toiminta Bench marking Tilastolliset analyysit Arvioiva keskustelu LAADUN MITTAAMINEN Tiedon keruu
Laadulla johtaminen = prosessien johtamista
Demingin teesit Tee laadusta tavoite Vastuuta laajasti henkilökuntaa Lopeta keskustelu hinnoista, siirry kokonaiskustannusten minimointiin ja pysyviin alihankintasuhteisiin Johtajien tehtävä on auttaa työntekijöitä tekemään työnsä paremmin Kaada osastojen ja hallintosektorien väliset muurit, tarkastele asiakkaiden palvelu(prosessi)a
Crosbyn laatujohtamisen prinsiipit Laatu tarkoittaa mukautumista asiakkaiden vaatimuksiin On halvinta tehdä työ kerralla valmiiksi Ainoa suorituskyvyn mittari on laadun kustannukset Ainoa suorituskyvyn tavoite on nollavirhetaso
IOM tulevaisuuden terveydenhuolto (6 laatuaskelta) Turvallinen Vaikuttava - maksimoi terveyshyötyä Potilaslähtöinen Oikea-aikainen Tehokas välttää kaikkea hukkaa Tasa-arvoinen
Laatujärjestelmät ISO EFQM SHQS (King s fund) BSC CAF
Laadun varmistus Before After threshold better worse Quality better Quality worse
Laadun jatkuva kehittäminen Before better Quality worse better Quality worse
Laatumittaus Mieluiten terveyskertomuksesta, otos myös mahdollinen, samoin rekisteritiedot Vertailu tärkeää Benchmarking Vertailu omiin aikaisempiin tuloksiin Mittausten tulisi kattaa olennaiset asiat Lopputuloksissa Prosesseissa Henkilökunnan tyytyväisyydessä Asiakastyytyväisyydessä Resurssien käytössä
Tiedättekö Kuinka hyviä olette? Miten pärjäätte suhteessa parhaaseen? Missä laadun vaihtelu on suurta? Mihin suuntaan laatunne on kehittynyt? Don Berwick, IHI
Laadun arvioinnin näkökulmat Potilaan Hoitavan yksikön Maksajan/työantajan
Laadun ulottuvuudet Lopputuloslaatu Prosessilaatu Rakennelaatu
Laadun mittaamisen käsitteet Kriteeri Indikaattori Standardi
Työterveyshuollon laatu Laatukriteeri Indikaattori Standardi Työntekijöiden vähäinen tupakointi Vähäiset sairausperäiset poissaolot Päivittäin tupakoivat (ainakin 1 savuke tai vastaava määrä tupakkaa) %-osuus työvoimasta, joilla yli 3 päivää poissaoloja /v < 10 % naisista < 20 % miehistä??
Kriteeri: Poissaolot vähenevät Indikaattorimahdollisuuksia Poissaolopäivien määrä (suhteessa työpäiviin) Uusien sairaslomien määrä Alle viikon sairaslomien määrä Yli viikon sairaslomien määrä Kaikki vaativat jatkuvaa mittaamista?
Indikaattorien luotettavuus Reliability Toistuvat mittaukset antavat saman tuloksen Outcome validity Keskeisiä vaikuttavuuden kannalta Face validity Asiakkaat ja mittaajat hyväksyvät käytön Concurrent validity Käsitteet/asiat ymmärretään yhtenävästi Structural validity Rakenne ja yksiköt yhteneväisiä
Terveystarkastuksen syy (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 5 5 1 2 22 8 24 47 5 21 24 1 9 8 17 13 2 16 27 4 11 11 25 4 105 6 163 molemmat terveydentila altistuminen 0 % Lukumäärät merkitty pylväisiin
Pitkä tähtäys Tiedon aikajänne Työterveyshuollon onnistumisen aikajänne Työperäinen työkyvyttömyys Omistajat Keskipitkä tähtäys Altistumisen Strateginen johto aiheuttama haitta Taktinen johto Lyhyt tähtäys Reaaliaikaisuus Altistuminen Suoritusporras Operatiivinen johto Yksityiskohtaisuus Karkea Laitinen 1998 Tiedon karkeustaso
Todettiinko tutkimuksissa haittoja altistumisesta (%) työssä altistus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 23 32 3 17 6 13 21 10 130 50 % 40 % 30 % 5 ei kyllä 20 % 10 % 6 19 2 5 3 7 8 5 55 0 % Lukumäärät merkitty pylväisiin
Mikä kertoo onko TTH onnistunut vaikuttavuus-/laatukriteerit (Uudelleen) sijoittelut onnistuvat Sairauspoissaolot vähenevät (Työperäiset) sairaudet vähenevät Työkyvyttömyyseläkkeet vähenevät Työkyvyn ylläpitäminen
Työeläkkeiden syyt Mielenterveyden häiriöt 36 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 33% Verenkiertoelinten sairaudet 9 % Hermoston sairaudet 7 % Kasvaimet 6 % Vammat ja myrkytykset 6 % Hengityselinten sairaudet 2 % Umpieritys yms. Sairaudet 2 % Silmän ja korvan sairaudet 1%
Oliko tarkastus tehty sovitussa määräajassa (%) työssä altistus 100 % 90 % 80 % 1 2 5 2 1 3 1 1 3 6 2 1 14 20 70 % 6 60 % 50 % 40 % 26 44 5 20 7 17 13 4 153 en tiedä ei 30 % 17 kyllä 20 % 10 % 0 % Lukumäärät merkitty pylväisiin
Olivatko altisteet kirjattu, (%) työssä altistus 100 % 90 % 80 % 4 5 5 4 2 20 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 25 47 5 22 9 16 25 15 3 167 ei kyllä 20 % 10 % 0 % Lukumäärät merkitty pylväisiin
Laatumittauksen analyysi - ongelmien syyt asenteista johtuvat osaamisen puutteista johtuvat välineiden puutteista johtuvat henkilöstön vajaus prosessikuvausten puutteet tavoitteiden puutteet
Terveydenhuollon laatu syntyy mikrosysteemeissä ( tiimit ) (Kliiniset) tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä Vuorovaikutustaidot potilaan kohtaamisessa Tietotekninen osaaminen Terveydenhuollon toimintaprosessien hallinta
Terveydenhuollon perusprosessit ajanvaraus valmistelevat toimet kirjallinen prosessikuvaus vastaanotto- jatkotoimenpiteet tapahtuma riskikuluttajan seuranta mini-interventio polvileikkaus työkyvyn arviointi väestön rokotus aivohalvaus luunmurtuma
Terveydenhuollon pääprosessit Ajanvaraus Vastaanoton/ leikkaussalin järjestelyt Laskutus Jatkuva laadun kehittäminen Kroonisten sairauksien hoito Akuuttien sairauksien hoito Diagnostiikka Vajaakuntoisen seuranta
Työterveyshuollon asiakasprosessit Yrityksen työterveys ja turvallisuustoiminta TTH:n primaari-, sekundaari- tertiaariprevention viitekehys työterveyssopimus työpaikkaselvitys terveystarkastukset sairaanhoito ja vajaakuntoisten tarkastukset krooniset sairaudet Tules, MBO akuutit sairaudet toistuvat poissaolot Ammattitaudit Työperäiset sairaudet depressio uupumus päihteiden käyttö
Hyvän hoidon malli = prosessikuvaus Kertoo Kuka tekee Mitä tekee Milloin tekee (miten tekee) Huomioi käytettävissä olevat resurssit ajan ja paikan
Tutkimuksesta prosesseihin Tutkimus Meta analyysi Vaikuttavuusarviointi Hoitosuositukset Paikalliset prosessit
Prosessikuvauksen tavoitteet Kuvata talon tapa toimia vanhat työntekijät voivat tarkistaa sovittuja asioita uudet voivat tutustua talon tapaan tehdä Kuvata työnjako Kuvata segmentointi Kuvata seuranta = miten hoidon tehostaminen tapahtuu Huomioida (henkilöstöresurssit) ja aika
Keskijohto ratkaiseva laadun parantamisessa Tulee osata laadunparantamisen menetelmät Pitää osata asettaa tavoitteet Määritellä miten päämääriin päästään ja saada porukka mukaan Osata mittaaminen, jotta nopeasti tiedetään oliko muutos parannus
Työterveyslaatuverkosto Etelä-Savon työterveys Joensuun Työterveys Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Kymijoen Työterveys Nurmijärven Työterveys Rauman työterveyshuolto Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Tullinkulman Työterveys Työterveys Wellamo Työterveyspalvelu Viisari Uudenkaupungin työterveyshuolto
Verkostolle asetetut tavoitteet Systemaattinen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen Toimintamallien tehostaminen Vuosittainen laatumittaus ja tulosten vertailu Toisilta oppiminen Yhteinen materiaali- ja tietovarasto
Yhteenveto Tarvitaan laadun ja turvallisuuden systemaattista kehittämistä Pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen kehittymisen varmistamiseksi Ulkopuolisista standardeista helposti maksimeja Työterveyshuollon laatu ja laadun ulottuvuudet ovat määriteltävissä mutta on alueita, joissa emme vielä hallitse laatuindikaattoreita terveydenhuollon kompleksisuus tekee siitä vaativaa Laatumenetelmillä johtaminen sopii työterveyshuoltoon