Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi Viherlannoitusnurmi ( sinimailas/ valkoapila/ raeheinä Viherlannoitusnurmi juurimassa yhtä pitkä kuin kasvusto maan päällä Syyrypsi tai syysrapsi (raeheinä syksyksi jota voi lannoittaa raeheinää karjanlannalla) Seosvilja/ herne+ aluskasvi tai puhdas kaura Herne tai h-papu täyttää palkokasvivelvoitteen +ns
Lupiini kokeet Jokioisilla 2011 puitu valkolupiinista 2500 kg/ ha satoa. Heikki Jalli Mtt-tutkimus Jokioinen HAAGS BLAUS Sinilupiini Korkeatasoinen valkuaisen laatu ja tuo monipuolisuutta sikatilan viljelykiertoon.
Syysrypsi penkit 2010/TH
Kylvö ajankohta siemen kylvömäärä vakoharjat pölyttäjät Talvehtiminen kolme vaatimusta pitäisi täyttyä 2010/TH
Heinäkuun puolivälissä kylvö 6-8 kg/ ha syysrypsin siementä. Rypsi maksaa luomuna 540-620 /tn
Syysrypsistä saatu satoa 1400-2100 kg/ ha. Puinti heinäkuun loppupuoli. Raeheinä yksi vaihtoehto rypsin tai viljan jälkeen josta saa rehua kanoille sekä rikkahuolto samalla.
Rypsin jälkeen nurmi tai kevätrypsille keväästä 8 kg timoteita Iki 8 kg ruokonata Kora 6 kg Englannin raeheinää ( monivuotista) 6 kg rehumailasta tai sinimailasta Laitumen seos: Frida alsike-apilla 2 kg ja valko-apilaa Sonjaa 2 kg, ruis 5% siemenistä, niittynurmikka keltamaite, nurminata, niittynurmikka. Säilörehunurmi: Mars puna-apilaa 4 kg, valkoapilaa 2 kg, Multamaille ja turvemaille sama määrä 6-7 kg Sonjaa valko- apilaa ja Frida alsike-apilaa
Herneen viljely: kärhelliset lajikkeet, tiuha kasvusto 280-320 kg/ ha siementä
Herne ( uusi lajike) 95- palkoa varressa
Härkäpapu hyvä vaihtoehto 3800-4200 kg / ha
Laitumet Vankka nurmi takaa puhtaat laitumet Laitumessa rehumailanen
Laidun ja säilörehuseokset Laidun( valko-apila Sonja 2-4 kg, Alsike-apila Frida2kg/ ha, raeheinä 15 kg/ ha, kestävyyttä laidunnurmeen puhtaana ja niittynurmikka. Sinimailanen 3 kg ja rehumailanen 3 kg tai 6 kg jompaakumpaa siementä. Kaura ja ruis ovat nopeita keväästä. Härkäpapu ja lupiini hajakylvö jolla saa varjoa ja suojaa kanoille sekä virna / kaura on hyvä vaihtoehto. Laitumen aloituksen vaiheessa kuivia heiniä tai säilörehua. Laitumen kaistasyöttö. Säilörehu: Puhdas sinimailaskasvusto 25 kg/ ha, raeheinä 15 kg ha, valkoapilaa 2-4 kg kuivaheinää voi tehdä myös tästä nurmesta. Tai II-vaihtoehtonurminata multava maa 6kg, raenata Hygor 6kg.
Rehunurmi Englannin raeheinä 6 kg, Kora-ruokonata 12 kg ja Mars Puna-apila 4 kg/ ha. Multa ja turvemaalle Alsike-apila Frida 4 kg tai Valko-apilaan Sonja 4 kgyli 10000 k-a/ kg niittoa.
Nämä kuvat samana päivä otettuja 18.06. Se pellon peruskunto on tärkeä!! Ei lannoitusta ph 6,2 30 tn sian lietettä, ei kasvun voimaa sittenkään. Hapan maa 5,4 ph.
Mangaanin puute
Kaurasato mangaanin puutteesta 500-1500 kg/ ha
Ohran viljely luomussa Soveltuu maille jossa kaura kärsii mangaanin puutetta. Siemenmäärä 230-260 kg/ ha Aluskasvi ehdoton 15-20 kg/ ha raeheinä Rikkaäestystä ei voi tehdä jos aluskasvi laitetaan. Seokseen voi valita kaksitahoinen 50 % kumpaakin Lajikkeet mahdolliset: Kaksitahoisia Minttu, Justiina, Saana ja monitahoisia WolmariUutuus, Voitto ja Elmeri, Aukusti. Ellei ole luomuna haetaan siemen lupa käyttöön Ely- Keskuksesta. Reaheinän tai nurmen voi lannoittaa jo osin ennen ohran viljelyä syksyllä.
Vertaa viljan ja raeheinän juurta Vilja vähentää humusta
Aluskasvit Auttaa ettei koneet painu peltoon märkänä syksynä Aluskasvin juurimassa sitoo lannan ja käyttää pellon ravinteiksi. Aluskasvit sitoo ylimääräisen lannan ravinteen. Aluskasvi helpottaa muokkausta ja vähentää hiesu ja moreenimaiden muokkaus sekä kynnön tarvetta. Aluskasvit vähentää rikkaongelmia ja sitä kautta muokkaustarvetta. Aluskasvi nurmella voi laiduntaa Vähentää liettymistä ja veden valuntaa Vähentäähajuhaittoja
Seosvilja 60 kauraa, 60 vehnää, 60 ohraa ja herne 150 Karita hernettä sato viherlannoituksella 14 ha 5000 kg/ha. Tavoite valkuainen 16 %
Tilasiemenellä saat nyt luomuna on 2011 Venla -kaura Aslak -kaura Roope -kaura Anniina kevätvehnä Seoskasvustokylvöohje: Roope kaura 40 kg, Artturi ohra 40 kg, Anniina vehnä 40 kg Bruttus herne 150 kg. Raeheinää 15 kg aluskasviksi Seosviljat
Eri kasvien valkuaispitoisuus Rapsi 40, 0 % Rypsi 35,0 % Pellava 34,0 % Virna 34,0 % H-papu 28,0 % Pellava jauho 27,0 % Mäski 27 % Jauhettu rapsi 26,7 % Soija 38,6 % Kalajauho 70,1 % Herne 26,0 % Hamppu 20-26 % Vehnän lese 17,5 % Ruisvehnä 17,3 % Vehnä 15,5 % Kaura 13,0 % Ohra 11,5 % Ruis 11,0 % Peruna 8,9 % Sokeri juurikas 5.9 %
Luomunpuolelle terveydenhoitoa pitäisi kehittää viljelijöiden tarpeita vastaavaksi neuvontapaketiksi Nautakarja sairaudet ja niiden merkinnät/ hoitokerrat luomu Siipikarjanliha ( terveyden hoitokäytännöt, rokotukset sallitut, eläinsuojelusäännöt ja Ett-torjuntaohjelma kansallinen taso/ yhteistyössä Ett-kanssa. Kanat samoin kuin muu siipikarja Siat samoin kuin muut yksimahaiset Yhteistyössä Ett: kanssa Tuontirehut jos tuottaja tuo käsikirja
Rehuja Hamppu puriste Pellava puriste Auringonkukka kakku
Neuvontaa ja ohjeistusta sopimuksen mukaan kanatiloille Kanatiloille rehun hankintaa Yhteistilojen hankinta Nurmi ja viljaseimenseoksen laatiminen kanatilankohtaiseen tarpeeseen. Yhteistiedot: Etelä-Pohjanmaan Proagria.fi Ulla-maija.leskinen@proagria.fi Puh. 040-5045591