VALTIMON KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALTIMON KUNNAN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SISÄLLYSLUETTELO 1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet. 2 Esiopetuksen toteuttaminen. 2.1 Esiopetuksen järjestäminen. 2.2 Oppimiskäsitys 2.3 Oppimisympäristö 2.4 Työtavat.. 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt.. 3.1 Eheyttäminen.. 3.2 Keskeiset sisältöalueet.. 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus 3.2.2 Matematiikka.. 3.2.3 Etiikka ja katsomus.. 3.2.4 Ympäristö ja luonnontieto. 3.2.5 Terveys. 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys. 3.2.7 Taide ja kulttuuri 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa.. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki 4.4 Kasvun ja oppimisen tuki Valtimolla 4.4.1 Yleinen tuki Valtimon esiopetuksessa 4.4.2 Tehostettu tuki Valtimon esiopetuksessa.. 4.5 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa.. 4.5.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. 4.5.2 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma osana yleistä tukea.. 4.5.3 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana... Erityinen tuki.. Erityisen tuen järjestäminen Valtimon esiopetuksessa 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa.. 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetty oppivelvollisuus Valtimolla.. 5.2 Esiopetuksen muu tuki. 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa. 5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea.. 5.2.2.1 Avustajan toimenkuva ja toimintatavat..

5.2.3 Kummioppilastoiminta.. 5.2.4 Aamu- ja iltapäivätoiminta 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen.. 5.3.1 Oppilashuolto Esiopetuksen ruokailu 5.3.2 Turvallisuuden edistäminen Esiopetuksen matkat 5.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen. 5.4 Oppilashuolto Valtimolla... 5.5 Turvallisuuden edistäminen Valtimolla 6 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien sekä erityisen koulutustehtävän mukainen esiopetus, vieraskielinen esiopetus ja kotimaisten kielten kielikylpy 6.1 Viittomakieliset. 6.2 Maahanmuuttajat 7 Arviointi. 8 Esiopetuksen opetussuunnitelman laatiminen..

1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä Ennen varsinaisia kouluvuosia lapselle muodostuu tulevan oppimiskyvyn perusta. Esiopetus antaa jokaiselle lapselle aineksia kehittää toimintaansa, ajatteluaan, ilmaisuaan ja tunteitaan. Esiopetuksen kautta tarjotaan lapsille tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Oppimista tapahtuu kaikessa lapsen elämään ja toimintaan liittyvässä päivittäisessä toiminnassa. Leikki on edelleen tärkeä oppimismenetelmä. Esiopetus vahvistaa lapsen kokemuksia omasta osaamisesta yksin ja yhdessä toisten kanssa. Esiopetuksessa lapsi oppii toimimaan ryhmän jäsenenä. Lapsi oppii kantamaan vastuuta itsestään ja muista. Toiminta on kokonaisvaltaista, lapsen kehitystason ja kokemukset sekä taidot ja tiedot huomioivaa. Sekä tyttöjen että poikien omat kiinnostuksen kohteet, arkipäivän kokemukset ja niistä nousevat ongelmat ovat oppimisen lähtökohtia. Lasten omia ratkaisuja etsimällä ja kokeilemalla kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja johdonmukaista ja kriittistä ajattelutapaa. Opittavan asian merkityksellisyys on lapselle keskeistä asian sisäistämisen kannalta. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmissä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus otetaan aina huomioon. 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen tervettä itsetuntoa vahvistetaan myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu. Lapsi kasvaa vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon, arvostaa omaa ja toisten työtä ja on halukas auttamaan muita. Hän oppii hyväksymään ihmisten erilaisuuden rikkautena. Lapsi tutustuu paikallisen ja kansallisen kulttuurin lisäksi muihin kulttuureihin. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Lapsi oppii nauttimaan luonnosta ja kunnioittamaan elämää, huolehtimaan lähiympäristöstä ja ymmärtämään oman toimintansa vaikutukset. Lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja ja -taitoja ja valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen ja uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Lapsi sisäistää hyvät tavat ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämäämme.

2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetus järjestetään Valtimolla sivistystoimen alaisuudessa ja esiopetuspaikkana on Valtimon koulu. Valtimon koulu on yhtenäiskoulu ja samassa koulussa ovat kunnan esiopetus, perusopetuksen 1 9 luokat ja lukio. Esiopetus on aktiivisessa vuorovaikutuksessa perusopetuksen kanssa. Lapsi ja lapsiryhmä tutustuvat perusopetuksen toimintaympäristöön ja kulttuuriin osallistumalla koulun yhteisiin tapahtumiin ja teemaviikkoihin. Esiopetus kannustaa lapsia yhteistyöhön, yhteiseen vastuuseen ja osallisuuteen ryhmän ja koko koulun jäsenenä. Lapsille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Esiopetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta päivästä. Lapsen esiopetuksen päivä suunnitellaan rakenteeltaan, sisällöiltään ja toimintatavoiltaan sellaiseksi, että se luo lapselle mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan, yhdessä tekemiseen ja oppimiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Päivähoitoa tarvitsevat esiopetusikäiset lapset voivat osallistua koulun aamu- ja iltapäivätoimintaan, jota järjestetään koulun tutuissa esiopetustiloissa. Näin lapsen päivä rakentuu ehyeksi kokonaisuudeksi. Esiopetus tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, erityisesti alkuopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien kanssa. 2.2 Oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen, aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva päämääräsuuntainen ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen perustuu lapsen aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Tietoa ei voida suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittämiseen. 2.3 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa luontoa, ihmisiä sekä rakennettua ympäristöä. Tähän kuuluvat lähiympäristö, opetusvälineet, rakennukset ja tilat. Valtimon koulu koostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta, A talosta ja B talosta. A talossa sijaitsevat perusopetuksen 1 9 luokat ja lukion luokat. B talossa ovat teknisen työn tilat, käsityön ja kuvaamataidon luokat, musiikin ja kotitalouden luokat sekä koulun ruokala. Koulun piha-alueella on kiipeilytelineitä, keinut ja hiekkalaatikot sekä mahdollisuus pelata pallopelejä. Talvella lapsilla on käytössä ulkoliikuntavälineitä; pulkat, liukurit, lapiot, autot jne.

Oppimisen mahdollisuuksia rikastutetaan tutkimalla ja liikkumalla aktiivisesti lähiympäristössä. Kirjasto, urheilukenttä ja Valtimohalli sijaitsevat koulun läheisyydessä. Valtimohallissa pidetään esiopetuksen liikuntatunnit sekä koulun yhteiset juhlat ja muut tapahtumat. Lähiympäristö antaa hyvät mahdollisuudet liikkua monipuolisesti luonnossa eri vuodenaikoina. Esiopetustilassa työskentelyvälineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustuksen avulla tuetaan myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristö on ilmapiiriltään turvallinen, positiivinen, avoin, rohkaiseva sekä toimintaa ja oppimista motivoiva. Esiopetushenkilöstön mitoitus vastaa lapsiryhmän tarpeita ja jokaisessa esiopetusryhmässä on koulunkäyntiavustaja. Lasta kannustetaan toteuttamaan omia ideoitaan ja käyttämään mielikuvitustaan ja tunteitaan luovasti. Ympäristö tarjoaa lapselle tilaisuuksia pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin, ongelmanratkaisuihin, leikkiin, luovaan ilmaisuun, liikuntaan, lepoon ja omaan rauhaan. Keskeisenä tavoitteena on sosiaalisten taitojen kehittäminen. Käytössä on Askeleittain opetusohjelma, jolla tuetaan sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja. Vertaisryhmässä lapsilla on mahdollista kokea yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta sekä oppia toimimaan yhteistyössä. Opettajan ja lapsen keskinäisessä vuorovaikutuksessa toteutetaan ohjaavaa kasvatusta, jossa opettaja ohjaa ja kannustaa lasta ja keskustelujen avulla ohjaa lasta toimimaan toivotulla tavalla. 2.4 Työtavat Erityinen huomio kiinnitetään siihen, että lapsella herää kiinnostus luontoon ja hän kehittyy aktiiviseksi luonnon tutkijaksi ja tarkkailijaksi. Oppiminen on konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon myös lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Lapsella on mahdollisuus sekä vapaaseen että ohjattuun leikkiin.

3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1 Eheyttäminen Keskeistä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on opetuksen eheyttäminen. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheytetyn opetuksen tavoitteista neuvotellaan yhdessä ja ne tiedostetaan siinä yhteisössä, jossa lapsi elää. Eheyttämisen monimuotoisuus ilmenee siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Sisältöaluejako on lähinnä opettajan työväline. 3.2 Keskeiset sisältöalueet Keskeiset esiopetuksen sisältöalueet ovat: kieli ja vuorovaikutus matematiikka etiikka ja katsomus ympäristö- ja luonnontieto terveys fyysinen ja motorinen kehitys taide ja kulttuuri 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus Oma kieli on keskeinen osa kulttuuri-identiteetin muodostumista ja lähtökohta myös muihin kieliin tutustumiseen ja muiden kulttuurien arvostamiseen. Tietoisuus omasta kielestä on myös kielellisten taitojen perusta: tiedonhankinta-, tiedontuottamis- ja viestintätaitojen kehittämisen lähtökohta. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja riimitellen sekä tutustuen monipuolisesti kirjoitettuun kielimuotoon. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puheeksi sekä valmiiden mallien että omien kirjoittamis- ja lukemisyritysten avulla. Tavoitteena on: kielellisten valmiuksien kehittyminen niin, että lapsella on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. lapsen kielen tiedostaminen vahvistuu, kuuntelu. ja keskittymistaito kehittyvät ja sana- ja käsitevarasto laajenee. lapsi oppii lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja kiinnostuksensa ja kehitystasonsa mukaan.

Sisällöt: Kielellinen tietoisuus Kielelliset taidot Kirjallisuus lapsen kielellisen tietoisuuden kuunteleminen kehittäminen puhe- ja ilmaisutaito lorut, riimit, sanaleikit kiinnostus lukemiseen ja kirjoittamiseen lastenkirjallisuuteen ja kulttuuriperinteeseen tutustuminen Viestintäkasvatus ilmaisukasvatus mediakasvatus 3.2.2 Matematiikka Keskeistä on matemaattisten peruskäsitteiden ymmärtäminen, ajattelun kehittyminen ja myönteisen asenteen kehittyminen matematiikkaa kohtaan. Esiopetuksen tavoitteena on: etsiä matemaattista sisältöä arkipäivän asioista hankkia kokemuksia ja tehdä havaintoja: kaikkien aistien käyttö, kertominen, yhteyksien ja erojen havainnointi kehittää ajattelu- ja ongelmanratkaisukykyä eteneminen lapsen yksilöllisten edellytysten mukaan tutustutaan ja syvennetään ymmärrystä lukualueella 1-10 hankkia kokemuksia geometrisista kuvioista, kappaleista, tilavuudesta ja massasta Esiopetuksen sisällöt: Lapsen kykyjen kartoittaminen Matematiikan kielen käyttö kuvasta laskeminen joukon jakaminen osiin ominaisuuksien perusteella mallin mukaan osien muodostama jakaminen kokonaisuus erilaiset muodot ja niiden hahmottaminen muutosten havaitseminen erilaiset vertailut lukukäsitteen pohjustus mittaaminen Matematiikan opetuksessa esimerkit ja tehtävät haetaan mahdollisimman läheltä lasten kokemusmaailmaa. Opetuksessa haetaan kokemuksia toimimalla: tarttumalla, peittämällä, mittaamalla, punnitsemalla, taputtamalla, tömistämällä, täyttämällä jne. Toiminnasta syntyy mielikuva, josta myöhemmin rakentuu haluttu käsite perusominaisuuksineen. Käsitteen muodostuksen pohjalla on vaiheittainen prosessi, joka perustuu kokemukseen. Ensimmäinen vaihe on aina konkreettinen tekeminen, asian havainnollistaminen leikkimällä tai pyytämällä lapsia itse tekemään kehollaan jotain, mihin käytetään mahdollisimman paljon aisteja. Toinen vaihe on saman asian tekeminen välineillä (tikuilla, pahvikiekoilla, pavuilla jne.) Kolmas vaihe on saman asian tarkastelu kuvasta. Samoihin leikkeihin voi sisältyä perusteita useilta eri matematiikan aloilta. Matemaattista ajattelua rakennetaan pieni osa kerralla.

3.2.3 Etiikka ja katsomus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä koko elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen eri tilanteisiin. Lasten eettistä ajattelua kehitetään keskustellen ja roolileikein. Eettisellä kasvatuksella tuetaan lapsen ymmärrystä hyvän ja pahan, oikean ja väärän erosta ja ohjataan toimimaan hyvän ja oikean puolesta. Eettisinä asioina painotetaan ystävyyttä, erilaisuuden hyväksymistä, toisten ihmisten huomioonottamista ja elämän kunnioittamista sen kaikissa muodoissaan. Uskontokasvatuksessa annetaan lapselle mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita. Lapsi voi tutustua uskonnollisiin juhliin ja saa tietoa siitä, miten ja miksi niitä vietetään. Uskontokasvatuksessa kunnioitetaan lapsen perheen vakaumusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu järjestettyyn uskontokasvatukseen ja lapsella on mahdollisuus tutustua oman uskontonsa keskeisimpiin sisältöihin. Vaihtoehtoisesti voidaan järjestää muuta elämänkatsomustietokasvatusta. Uskontokasvatuksen tavoitteena on: lapsi tutustuu sekä omassa ryhmässään että koko koulun tilanteissa juhlapyhien perinteeseen ja saa tietoa kristinuskon keskeisestä sisällöstä ja kulttuuriperinnöstä. lapsi kokee perusturvallisuutta ja hiljentymistä käsiteltäessä uskonnollisia aiheita. lapsille annetaan vastauksia häntä askarruttaviin uskonnollisiin kysymyksiin. lapsi oppii kunnioittamaan erilaisia vakaumuksia ja elämänkatsomuksia. Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisenä ja tavoitteena on katsomuksellisen ajattelun kehittyminen. Lapsella on mahdollisuus tutustua oman katsomuksensa ja muiden uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä oppia tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä. Katsomuskasvatukseen liittyy myös lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä. Elämänkatsomustietokasvatuksessa käsitellään suvaitsevuutta, kohteliaisuutta, oikeudenmukaisuutta, reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. Tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä. 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto Lapsen ympäristöopiskelu tukeutuu ongelmakeskeiseen tutkivaan lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena on: myönteisen ympäristösuhteen kehittyminen turvallisessa ja kiinnostavassa tutkimusympäristössä saada kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä kehittää ympäristön havainnointia ja havaintojen kuvailua oppia arvostamaan ympäristöä ja ottamaan huomioon ympäristö omassa toiminnassa oppia käytännön arkielämän taitoja ja valmiuksia toimia yhteistyössä vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon

Sisältöjä: ELIÖT JA YMPÄRISTÖ IHMINEN JA YMPÄRISTÖ AINE JA ENERGIA MAAPALLO ALUEINEEN Kasvit *monimuotoinen kasvimaailma Esikoululainen *kasvu ja kehitys *ravinto, puhtaus *liikunta, terveys *turvallisuus Aine *ominaisuuksia: haju,maku, väri, koko, muoto,pinta, kesto, paino, lämpötila *käyttö Vuorokausi *kellonajat Eläimet *monimuotoinen eläinmaailma Esikoululainen ryhmässä *perhe, eskariryhmä *säännöt, hyvät tavat Valo *aistiminen *eteneminen, varjo *käyttö Vuodenajat Sienet *lähiympäristön sieniä Elollinen ja eloton Esikoululainen luonnontutkijana Esikoululainen ja yhteiskunta *työ ja vapaa-aika *juhlat ennen vanhaan Esikoululainen ympäristönsuojelijana *järjestys, siisteys *säästäminen, kierrätys Vesi *ominaisuuksia:haju,maku väri, muoto, pinta *olomuodot: sulaa-jäätyy lämpötila *uppoaminen, kelluminen *käyttö Kartta Lähiympäristö *koti ja koulu ympäristöineen *Suomi *maapallo *avaruus 3.2.5 Terveys Terveyskasvatus on olennainen osa liikuntakasvatusta. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestä ja turvallisuudesta. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta.

3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Liikuntakasvatuksella tuetaan lapsen tapaa oppia itsestään ja ympäristöstään fyysisen toiminnan avulla. Opetuksen tavoitteena on: harjaannuttaa liikkumisen ja leikin avulla lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja kehittää lapsen hienomotoriikkaa, kädentaitoja ja käden ja silmän yhteistyötä arkipäivän toimintojen avulla antaa lapselle mahdollisuus omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin tukea lasta toiminaan omaehtoisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa Sisällöt: TASAPAINOTAIDOT *staattinen (koukistus, ojennus jne) *dynaaminen (kieriminen, pyöriminen jne.) KÄSITTELYTAIDOT *veto *pyöritys *vieritys *työntö *pompotus *kuljetus *heitto *kiinniotto LIIKKUMISTAIDOT *kävely *juoksu *hyppy *laukka *loikka jne. 3.1.7 Taide ja kulttuuri Esiopetuksen erilaiset taidekokemukset ja musiikki ovat osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat kuvia tekemällä, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla. Kuvataiteen opetus innostaa ja ohjaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja nauttimaan itseilmaisusta. Opetuksen tavoitteena on: kehittää havainnointikykyä ja itseilmaisutaitoja rohkaista luovuuteen ja luovaan ajatteluun mahdollistaa kokemusten, elämysten ja tunteiden käsittelyä tukea itsetunnon ja persoonallisuuden kehitystä tutustuttaa oppilas taiteen maailmaan ja kulttuuriperinteeseen. Kuvataiteen sisältöalueet: piirustuksellinen ilmaisu muovailu, rakentelu kuvaviestintä väri-ilmaisu kollaasi- ja materiaalityöskentely kuvantuottamiskeinot grafiikka näyttelyt, museokäynnit

Käsityön tarkoituksena on antaa lapselle mahdollisuus tutustua monipuolisesti erilaisiin materiaaleihin, saada kokemuksia niiden ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista sekä harjoitella käsityön perustaitoja ja erilaisia työtapoja. Toiminnan yhteydessä opitaan siisteyteen, huolellisuuteen ja turvallisuuteen. Peruskäsitevarasto karttuu ja konkretisoituu. Monipuolinen materiaalien ja työvälineiden käyttö harjaannuttaa hienomotorisia taitoja. Käsityö toimii oppimisen väliaineena, sen avulla opitaan ymmärtämään työskentelyn suunnitelmallisuutta. Opetuksen tavoitteena on: tukea oppimisaktiviteettia ja edistää oppimisvalmiuksia virittää työn tekemisen innostus ja arvostus harjaannuttaa lasta erilaisiin työtapoihin, työvälineisiin ja käytännön taitoihin harjoittaa lapsen kätevyyttä kehittää lapsen ongelmanratkomistaitoa kehittää lapsen esteettistä tajua, omintakeisuutta ja mielikuvitusta Sisältöjen lähtökohtia: Elämys Ongelma Käyttötarve Kokemus Materiaali Työtapa Työväline Musiikkikasvatuksen tehtävä on kehittää lapsen luovuutta, yhteistyötaitoja ja esteettistä tajua. Lapselle tarjotaan mahdollisuus oman ilmaisun löytymiseen ja onnistumisen elämyksiin. Myös lapsen kuuntelutaitoa pyritään kehittämään. Tavoitteet: lapsi innostuu musiikista lapsi kuuntelee musiikkia keskittyneesti lapsi tutustuu erilaisiin soittimiin lapsi ilmaisee itseään musiikin keinoin lapsen rytminen, melodinen ja auditiivinen hahmottaminen kehittyy Sisällöt: KESKITTYMINEN ÄÄNI RYTMI hiljaisuuden kokeminen erilaisten äänien tunnistaminen rytmitajun kehittäminen erilaisiin musiikin lajeihin ääni- ja musiikki soittimiin tutustuminen tutustuminen sadut terveen äänenkäytön hallinta musiikkiliikunta

4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsen saama tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia tukiratkaisuja. Tuki erityisissä tilanteissa Lapsi saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa kuten sairauden yhteydessä. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään esiopetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Esiopetuksen järjestämisestä kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille vastaa lapsen asuinkunta. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä oppimisen esteitä sekä vahvistaa lapsen oikeutta saada tukea riittävän varhain, suunnitelmallisesti ja joustavasti esiopetuksen yhteydessä. Leikillä on keskeinen asema lapsen toiminnassa. Huomiota kiinnitetään lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen kaikissa työskentelytilanteissa. Esiopetustyöhön liittyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa huoltajan ja lapsen kanssa. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Esiopetuksen aloitusvaiheessa opettaja voi laatia yhteistyössä huoltajien, lapsen ja kasvattajayhteisön kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jonka avulla lapselle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan sekä avustajan työpanosta keinoina vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen aikana korostuu erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Myös oppilashuollon osuutta lapsen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia lapsen mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään. Lapsen kasvua ja oppimista tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Mikäli yleinen tuki ei riitä takaamaan lapsen edistymistä, esiopetus voidaan järjestää hänelle pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Esiopetuksesta vastaava rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta. Kirjallisen pedagogisen arvion laativat yhteistyössä lapsen esiopetuksen opettaja tai opettajat ja erityisopettaja liitteenä olevalle lomakkeelle. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään lapselle osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on lapsen hyvinvointiin tai kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jossa kuvataan: - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet

- arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää lapselle oppimisen tueksi tehtyjä testejä. Siirtyminen yleisen tai erityisen tuen piiriin Mikäli tehostetun tuen piirissä oleva lapsi saavuttaa hänelle asetetut kasvun ja oppimisen tavoitteet, tulee opettajien, oppilashuoltoryhmän, huoltajan ja lapsen yhdessä harkita, tuleeko hänen tehostetun tuen opetusjärjestelyt purkaa ja opetus järjestää yleisenä tukena. Jos tehostetun tuen toimet eivät auta lasta ja ongelmat kasvavat, monimuotoistuvat tai kasautuvat, tulee harkita lapsen opetuksen järjestämistä erityisellä tuella. 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen (9v.) tai pidennetyn (11v.) oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä esiopetuksessa on tarjota lapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea ja edistää hänen oppimisedellytyksiään. Lapsen itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan. Erityiseen tukeen siirtyminen esiopetuksen aikana edellyttää pääsääntöisesti sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta. Tuen aloittaminen Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Lapsen oikeusturvan ja esiopetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää lapsen pääsääntöinen esiopetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen.

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on kuultava lasta tai lapsen laillista edustajaa sekä tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys. Oppilashuoltoryhmä tekee hakemuksen erityisen tuen tarpeesta. Hakemuksen allekirjoittaa pääsääntöisesti huoltaja. Erityisen tuen antamisesta tekee hallinnollisen päätöksen rehtori. Erityisen tuen päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagogisen selvityksen laatimisprosessin vastuuhenkilöinä ovat esiopetuksen opettaja sekä erityisopettaja. Pedagoginen selvitys laaditaan liitteenä olevalle lomakkeelle. Pedagogisen selvityksen laatimista varten on tuotava esille seuraavat tiedot: - lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta selvitys lapsen oppimisen etenemisestä - moniammatillisen oppilashuollon tekemä selvitys lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena - lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta tulisi tukea Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa.

4.3 Kasvun ja oppimisen tuki Valtimolla Valtimolla esiopetuksen perustana on kasvatuskumppanuus. Yhteistyössä tavoitteena on löytää toimintakäytännöt, jotka antavat lapselle tilaa kasvaa persoonana ja yhteisön jäsenenä. Esiopetuksessa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta tärkeintä on vertaisryhmässä toimiminen. Lapsen tuen tarpeet pyritään havaitsemaan mahdollisimman varhain ja tukitoimet aloitetaan heti kun tarve on havaittu. Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan lapselle omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä lapsen siirtämistä muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Lapsen kasvua tukevia yhteistyötahoja ovat opetus- ja kasvatustyössä varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus sekä lapsen kasvun erityisasiantuntijoina lastenneuvola, puheterapeutti, toimintaterapeutti, kasvatus- ja perheneuvola. Yhteistyön jatkumon tueksi on laadittu ns. kasvun tuki. KASVUN TUKI Lapsen kasvua tukevat välineet Valtimolla: 4-vuotistarkastus - päivähoidossa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat - lastenneuvolan tarkastukset, Lene - tarvittaessa ohjaus asiantuntijoille 5-vuotistarkastus - kysely vanhemmilta tietojen luovuttamisesta esiopetukseen - neuvolassa Lumiukkotesti, Lene - tarvittaessa ohjaus asiantuntijoille - varhennettu esiopetus alkaa 11-vuotisessa oppivelvollisuudessa olevilla lapsilla 6-vuotistarkastus neuvolassa, Lene Turun malli, kouluvalmiusryhmätutkimus syksyllä kaikille esiopetuksen piirissä oleville lapsille. Ryhmätutkimuksen avulla saadaan alustavaa tietoa lasten vahvuuksista ja tuen tarpeesta. Tulokset käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Saadun palautteen pohjalta järjestetään tarvittaessa lapsikohtainen oppilashuoltopalaveri. Muuta: - lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma - tarvittaessa HOJKS - harjoitusohjelmat esiopetusvuoden aikana - tarvittaessa kouluvalmiustutkimus keväällä - vanhempainillat - tutustumiset esiopetukseen ja kouluun - tiedonsiirtopalaverit, nivelvaiheen palaverit Perusopetuksen 1.luokalle siirryttäessä Koulu huolehtii kunkin lapsen opetuksen järjestämisestä lapsikohtaiseen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, esiopetuksen tehostettuun oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:aan kirjattujen tarpeiden mukaisesti. Mahdollisten tukimuotojen jatkamisen tarve 1. luokalla arvioidaan lapsikohtaisissa siirtopalavereissa.

Lapsen kasvua tukevat henkilöt ja yhteistyötahot: Lapsen ja perheen tuen tarpeiden mukaan yhteistyössä voi olla mukana huoltajien ja esiopetuksen opettajan lisäksi erityisopettaja, rehtori, psykologi, terveydenhoitaja, kasvatus- ja perheneuvola, terapeutteja ja lastensuojelu. 4.4.1 Yleinen tuki Valtimon esiopetuksessa Kasvussa ja oppimisessa ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan esiopetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja esiopetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Lasta ohjataan tietoisesti tunnistamaan ja hallitsemaan tunne- ja sosiaalisen käyttäytymisen perustaitoja muun muassa Askeleittain ohjelmaa hyödyntäen ja häntä tuetaan ryhmän sääntöjen ja tapojen omaksumisessa. Oppimisympäristö - esiopetusryhmä jaetaan tarpeen mukaan pienempiin ryhmiin - tarkoituksenmukaiset sisä- ja ulkotilat, toimintavälineet ja materiaalit - leikki vertaisryhmässä - struktuuri eli päivärytmi - monikanavainen opetus Opettajien yhteistyö - erityisopettaja tulee mukaan esiopetusryhmän opetustilanteisiin - yhteistyö opettajien kesken - osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa lapselle, jolla on vaikeuksia kasvussa ja oppimisessa Esiopetuksen eriyttäminen - vaatimusten eriyttäminen, huomioidaan lapsen yksilöllinen työskentelytyyli - tehtävien eriyttäminen, kiinnitetään huomiota tehtävien laajuuteen Arviointi ja seuranta - Valtimon esiopetuksen mukaiset seulonnat äidinkielessä, matematiikassa ja motorisissa valmiuksissa Koulunkäyntiavustajat - ammattitaitoinen avustajaresurssi - joustavuus, tarpeenmukaisuus Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö - osallistuva ja tasavertainen kasvatuskumppanuus - Wilman hyödyntäminen kodin ja esiopetuksen välisessä viestinnässä

- kasvatuskeskustelut - lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen - lapsikohtainen oppilashuolto Esiopetuksen lapset voivat osallistua koulun aamu- ja iltapäivätoimintaan (Liite aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma) 4.4.2 Tehostettu tuki Valtimon esiopetuksessa Tehostettuun tukeen siirrytään silloin, kun yleisen tuen aikana annettu tuki ei ole riittävää ja lapsi tarvitsee säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja samanaikaisesti. Osa-aikaisen erityisopetuksen, yksilöllisen ohjauksen ja joustavien esiopetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan esiopetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja esiopetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Lapsen hyvinvointia edistetään ja vahvistetaan oppilashuollon avulla sekä kouluterveydenhoitajan, koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluilla. Esiopetuksen järjestäjän on huolehdittava riittävistä resursseista ja mahdollisuuksista toteuttaa tehostettua tukea. Oppimisympäristö - pienet esiopetusryhmät - esiopetusryhmien joustava muuntelu Esiopetuksen eriyttäminen - osa-aikainen erityisopetus sekä samanaikaisopetus - lapsen yksilöllinen ohjaus - koulunkäyntiavustajan työpanos Pedagogiset ratkaisut - monikanavainen opetus, toiminnallinen oppiminen - tietotekniikan hyödyntäminen esiopetuksessa ja oppimisessa - opettajien välinen yhteistyö Arviointi ja seuranta - arvioinnin säännöllisyys - arvioinnissa huomioidaan erityisvaikeudet - lapsen toiminnan jatkuva havainnointi ja havaintojen dokumentointi

Oppimisvalmiudet - lapsen vahvuuksien huomioiminen - päivittäistoiminnoissa ohjaaminen - työskentelytaidoissa ohjaaminen - sosiaalisissa taidoissa ohjaaminen - tunne-elämän hallinnan taidoissa ohjaaminen - kielellisissä, matemaattisissa ja motorisissa taidoissa ohjaaminen Yhteistyö - tehostettu yhteistyö kodin kanssa - osallistuva ja tasavertainen kasvatuskumppanuus - Wilma-käyttöliittymän hyödyntäminen kodin ja esiopetuksen välisessä viestinnässä - verkostoituminen - mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan - moniammatillinen yhteistyö Näiden tehostetun tuen toimintatapojen lisäksi käytössä ovat myös yleisen tuen toimintatavat. 4.5 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa 4.5.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn esiopetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan huoltajatapaamisten yhteydessä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Huoltajien, lapsen ja esiopetuksen henkilöstön yhteistyönä laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, jossa huomioidaan huoltajien näkemykset lapsesta sekä esiopetuksen henkilöstön havainnot lapsesta lapsiryhmässä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmatyön käynnistäjänä toimii esiopetuksen opettaja ja sen laadinnassa voidaan käyttää tarvittaessa tukena moniammatillista työryhmää. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan kaikille lapsille esiopetusryhmässä. Suunnitelma laaditaan kahden kuukauden kuluessa esiopetuksen alkamisesta. Yhteisessä tapaamisessa keskustellaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta keskeisistä asioista, joita ovat lapsen taidot oppijana, sosiaalisena toimijana ja arjen toimijana. Suunnitelmaan kirjataan uskonto- ja eettisen kasvatuksen käytännöt, lapsen kielelliset taidot sekä lapsen kiinnostuksen kohteet. Keskustelussa

laaditaan lapselle yksilölliset tavoitteet ja sovitaan toimintaperiaatteesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsen suunnitelmaan kirjattujen yksilöllisten tavoitteiden toteutumista seurataan opettajan ja lapsen vuorovaikutuksellisessa työskentelyssä ja arjen toiminnoissa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa lapsesta ja voi siten paremmin tukea lastaan. Huoltajien, lapsen ja opettajan välisissä keskusteluissa arvioidaan lapsen edistymistä ja asetetaan uusia tavoitteita. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostettua tukea varten laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Tehostetun tuen oppimissuunnitelman laativat esiopetuksen opettaja yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa ja tarvittaessa apuna käytetään oppilashuollon asiantuntijoita. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma lisää huoltajien ja esiopetuksen opettajan tietoisuutta lapsesta ja on samalla väline lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseen ja ohjaamiseen. Suunnitelma antaa pohjan lapsen edistymisen arvioinnille. Tehostetun tuen oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet - lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen huoltajan ja lapsen kanssa, huoltajan tarjoama tuki - lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - lapsen edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi - lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa tulee myös harkita miten voidaan todeta tehostetun tuen vaikuttavuus ja milloin tuen antaminen voidaan lopettaa - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle osana yleistä tukea laadittua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa sekä huoltajan luvalla lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa. Erityinen tuki Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Erityisen tuen toimintatapoja Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat esiopetuksen kaikki tukimuodot. Tukijärjestelyt sisältävät opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työskentelytapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Erityisen tuen järjestäminen Valtimon esiopetuksessa Valtimon esiopetuksessa lapset ovat mahdollisimman pitkälle integroituneina esiopetusryhmiin. Jos tuen tarve on suuri, lapselle järjestetään osa-aikaista erityisopetusta tärkeimmissä esiopetuksen sisältöalueissa, kuten kieli ja vuorovaikutus ja matematiikka. Rehtori päättää lapselle annettavan erityisen tuen määrästä. Jos erityistä tukea tarvitseva lapsi on esiopetuksen ryhmässä, esiopetusryhmään järjestetään koulunkäyntiavustaja. Lapsen kasvulle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden seuraamisesta ja arvioinnista huolehditaan yhteistyössä kaikkien lapsen kanssa työskentelevien aikuisten kesken. Esiopetuksessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja häntä ohjataan työskentely- ja oppimistaidoissa, sosiaalisissa taidoissa sekä tunne-elämän hallinnan taidoissa. Kodin ja esiopetuksen välisen yhteistyön toteutumisesta huolehditaan ja painotetaan huoltajan tarjoaman tuen tärkeyttä. Esiopetuksessa olevalla lapsella on mahdollisuus osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan. 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsen erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. HOJKS on lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.

HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun ja oppimiseen liittyvät erityistarpeet lapsen oppimisvalmiuksiin, työskentelytaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin sekä motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä lapsen itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus lapsen esiopetuksen järjestämisestä muun esiopetuksen yhteydessä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan lapsen ohjauksesta ja valvonnasta lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään lapselle osana tehostettua tukea tehtyä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Lisäksi hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Tuen tarkistaminen ja lopettaminen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä esiopetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos lapsi siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma.

Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella lapsella on oikeus sitä tarvitessaan ja jota annetaan tuen jokaisella tasolla. Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla vahvistetaan kasvuun ja oppimiseen tarvittavia perustaitoja ja ehkäistään vaikeuksia opetuksen keinoin mahdollisuuksien mukaan jo ennakolta. Erityisopettajan roolissa painottuvat lapsen ja esioppilaiden opetuksen toteuttamisen lisäksi opettajan ohjaus sekä samanaikaisopettajana toimiminen. Osa-aikaista erityisopetusta samanaikaisopetuksena annettaessa on esiopetusryhmää ohjattava niin, että ryhmän vuorovaikutus edistää kaikkien lasten oppimista. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea lasta yksilönä ja osana esiopetusryhmää niin, että lapsi saavuttaa esiopetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Huoltajan velvollisuus on osaltaan varmistaa lapsen osallistuminen tarjottuun erityisopetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään lapsen saamaan muuhun esiopetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja lapsen kasvua ja oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi lapsille, joilla on kielellisiin tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia. Osa-aikaisella erityisopetuksella tuetaan lasta, jolla on vaikeuksia työskentelytaidoissa, sosiaalisissa taidoissa ja tunne-elämän hallinnan taidoissa. Osa-aikaisen erityisopettajan tehtäviä järjestettäessä huomioidaan seuraavat työhön kuuluvat osa-alueet: varhainen puuttuminen ja tuen tarpeiden ennalta ehkäisy, osallistuminen samanaikaisopetukseen, erityisja muiden opettajien välinen konsultatiivinen ja ohjaava vuoropuhelu, korjaava työ sekä niveltyö. Esiopetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista. Huoltajan tuki esiopetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen ja siksi yhteistyö huoltajan kanssa kaikilla tuen tasoilla on tärkeää. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan huoltajille ja lapselle. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Yleisen tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa kasvuun ja oppimiseen tarvittavia perustaitoja erityisesti kielen ja matematiikan alueilla. Lapsen oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja lapsen tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaiseen erityisopetukseen kuuluu myös puheopetustarpeen kartoittaminen luokkatasoittain. Opetusta annetaan lapsille, joilla on artikulaatio- ja äänihäiriöitä sekä kielellisen alueen vaikeuksia. Painotus opetuksessa on oltava varhaiskasvatuksessa, esi- ja alkuopetuksessa. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan lapsen yleisen tuen aikana saaman osaaikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.