Ylä-Savon ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä

Ylä-Savon ammattiopisto Ylä-Savon ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma päivitetty 16.9.2014 Sisältö

1 Sisällys 1. JOHDANTO 2 2. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet 2 3. Asiakirjojen salassapito ja tiedonsiirto 3 4. Ammatillisen erityisopetuksen toteutus 5 4.1. Erityisen tuen kartoitus 5 4.2. Erityisopetustarpeen arvioiminen 5 4.3. Erityisopetuksen perusteet ja luokittelu 6 5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja sen laatiminen 8 5.1. HOJKSin laatiminen 9 5.2. Ohje HOJKSin laatimiseen 9 5.3. Erityisopiskelijaksi määritteleminen 9 5.4. HOJKS -resurssin jakaminen 11 5.5. HOJKSin toteutumisen seuranta 11 5.6. HOJKSin jaksottainen päivittäminen 11 5.7. HOJKSin jatkaminen 12 6. Opetus- ja ohjausmenetelmät 12 7. Työssäoppiminen 13 7.1. Työpajaopinnot 13 7.2. Muistilista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tukemiseen 14 8. Ammattiosaamisen näytöt 15 9. Opetuksessa ja ohjauksessa huomioitavaa 17 10. Erityisopetus ja arviointi 30 11. Erityistä tukea tarvitsevan opintojen tavoitteiden mukauttaminen 30 11.1. Tavoitteiden mukauttaminen 31 12. Oppiaineen suorittamisesta vapauttaminen 32 13. Tuki- ja erityispalvelut 33 14. Yhteistyötahot ja asiantuntijapalvelut 34 15. Erityisopetuksen vastuut ja resurssit 35 16. Arviointi ja seuranta 37 Lähteet 38

2 1. JOHDANTO Ylä-Savon ammattiopiston erityisopetuksen suunnitelma sisältää erityisopetuksen tavoitteet ja ohjeet ammattiopistossa järjestettävälle nuorisoasteen peruskoulutuksen erityisopetukselle. Suunnitelma pohjautuu Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän strategiassa määriteltyyn arvopohjaan. Erityisopetuksen suunnitelma toimii käsikirjana ja uuden opettajan perehdyttämisoppaana ammattiopiston erityisopetuksen järjestämisessä. Erityisopetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa. 2. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet Opetushallituksen antamissa ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteissa (2010) määritellään ammatillisen koulutuksen tehtävä ja arvoperusta seuraavasti: Ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla on erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 :n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. (Ammatillisen perustutkinnon perusteet). Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tapahtuu yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmissä. Ylä- Savon koulutuskuntayhtymällä on erityisenä koulutustehtävänä huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja sen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta.

3 Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevat opiskelijat saavat erityisopetusta. Sen tavoitteena on turvata henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä palvelujen tuottajien kanssa. Ylä-Savon ammattiopisto varaa erityisopetukseen riittävät voimavarat, jotta erityistä tukea tarvitseva opiskelija saa tarvitsemansa erityiset opetus ja/tai tukipalvelut. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön yhteinen tehtävä. 3. Asiakirjojen salassapito ja tiedonsiirto Suomen perustuslain mukaan viranomaisten hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Lain mukaan jokaisella on oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta myös silloin kun asiakirja ei koske henkilön omaa asiaa. Salassapito Salassapidon tarkoituksena ei ole salata oppilaitoksen toimintaa vaan suojata yksityisyyttä ja yleistä etua. Oppilaitoksen hallussa on runsaasti salassa pidettävää aineistoa. Sellaisia ovat mm. tiedot opettajan tai opiskelijan terveydentilasta tai vammaisuudesta, sekä tiedot henkilön elintavoista, harrastuksista, perhe-elämästä sekä muista niihin verrattavista tiedoista. Oppilaitoksessa tietosuoja merkitsee sitä, että opiskelijoita koskevien henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua oppilaitoksen toiminnan kannalta. Tietoja saa käyttää mm. opiskelijan ottamiseksi oppilaitokseen tai opetuksen järjestämiseksi, mutta ei oppilaitokselle kuulumattomia tehtäviä varten. Tietojen tulee olla virheettömiä ja käyttötarkoituksensa kannalta tarpeellisia. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa ulkopuolisille. Sitä ei saa myöskään antaa teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla ulkopuolisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti siten, etteivät ne joudu sivullisten käsiin.

4 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 42 Salassapito: Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 40 :ssä tarkoitetut henkilöt ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille luvattomasti ilmaista tietoja, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Opetus- ja ohjaushenkilöstö ja kouluterveydenhuollosta ja muusta opiskelijahuollosta vastaavat henkilöt voivat antaa toisilleen sekä muille koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Muita salassapitoa koskevia lakeja: Sosiaalihuollon salassa pidettävien tietojen antamista koskee Asiakaslaki, 17 Terveydenhuoltoa sitoo Potilaslaki, 9.2 ja Kansanterveyslaki (66/1972) Ilmoitusvelvollisuus: meitä kaikkia koskee Lastensuojelulaki (683/1983) esim. lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulaki menee kaiken edelle, eli jos lapsen/nuoren terveys ja turvallisuus on uhattuna, on viranomaisilla (aikuisilla) velvollisuus toimia lapsen/nuoren edun parhaaksi. Tiedonsiirto Perusopetuksesta saatuja niveltietoja ja harkinnanvaraisen haun tietoja hyödynnetään opiskelijalle annettavan tuen ennakoinnissa ja suunnittelussa. Opiskelijaa koskevan niveltiedon siirtäminen tapahtuu ensisijaisesti kirjallisesti. Kirjallisen niveltiedon siirtäminen täytyy tapahtua opiskelutietolomakkeella tai siirto- HOJKSilla. Opiskelijaa koskevat asiakirjat sekä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijan ja hänen huoltajiensa väliset keskustelut ovat luottamuksellisia. Opetuksen kannalta välttämättömät tiedot voidaan siirtää opettajien, kouluterveydenhoitajien ja opiskelijahuollosta vastaavien henkilöiden kesken opetuksen asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi. Näitä tietoja ei kuitenkaan saa ilman lupaa antaa sivullisille. Oppilaitoksen henkilöstön lisäksi opetuksen ja ohjaamisen kannalta tärkeät tiedot siirretään opiskelijan suostumuksella myös työpaikkaohjaajille työssäoppimisen alkuvaiheessa käytävän keskustelun yhteydessä.

5 4. Ammatillisen erityisopetuksen toteutus Tässä luvussa kuvataan yleisiä periaatteita ja käytäntöjä, joita oppilaitoksen erityisopetuksessa noudatetaan. On tärkeää, että suunnitelmassa kuvataan mahdollisimman tarkasti erityisopetuksen toteuttamisen kannalta keskeiset käytännöt, mallit ja prosessit. Tällaisia malleja ovat esimerkiksi erityisopiskelijaksi määritteleminen ja HOJKS -prosessin kuvaus. 4.1. Erityisen tuen kartoitus Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kartoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistamien perustuu opettajien, alakohtaisten opinto-ohjaajien ja opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin, peruskoulusta saatuun niveltietoon, aikaisempaan koulumenestykseen, harkinnanvaraisen haun tietoihin, ryhmänohjaajan tekemään HOPS -keskusteluun, oppimisen lähtötasokartoituksen tuloksiin ja terveydenhoitajan huomioihin. Erityisen tuen tarve voi ilmetä myös myöhemmin opintojen aikana. Koko oppilaitoshenkilöstön vastuulla on seurata jatkuvasti opiskelijoiden tilannetta ja selvittää mahdollinen tuen tarve, jos opiskelijalla: on paljon poissaoloja (kts. huolenpidon portaat) käyttäytyminen muuttuu olennaisesti on vaikeuksia oppimisessa tai työtaidoissa opiskeluaktiivisuus heikkenee sosiaalisissa suhteissa tapahtuu muutoksia on alisuoriutumista opinnoissa on torjuvaa ja eristäytyvää käytöstä tai opiskelijan tilanteessa on muuta huolta herättävää Jos edellä mainittuja muutoksia on tapahtunut, on tärkeää ilmoittaa asiasta ryhmänohjaajalle. 4.2. Erityisopetustarpeen arvioiminen Erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi määrittäminen perustuu aina tarkkaan harkintaan ja huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Erityisopetuksen peruste on aina määriteltävä. HOJK-

6 Sin tarve arvioidaan alkukartoituksen ja niveltietojen pohjalta. HOJKSin tarpeen voivat tuoda esille myös alaikäisen opiskelijan huoltaja/huoltajat. Ryhmänohjaaja yhdessä opiskelijan ja huoltajan/huoltajien kanssa arvioivat HOJKSin tarpeen. HOJKSia ei voida tehdä ilman opiskelijan ja alaikäisen huoltajan suostumusta, joten opiskelijan ja huoltajien aktiivinen osallistuminen HOJKS -prosessiin on välttämätöntä. 4.3. Erityisopetuksen perusteet ja luokittelu Erityisopetuksen perusteiden määrittelyn tukena on tilastokeskuksen käyttämä luokitus: 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten, AD/HD tai ADD) 02 kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) tai dyslexia, tai NMI -seulan tulokset) 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta) 04 lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää) 05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)

7 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10 kuulovamma 11 näkövamma 12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Erityisopetuksen luokittelun perustana käytetään ensisijaista erityisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa vaikeutta tai vammaa. Lievät vammat eivät ole erityisopetuksen peruste vaan ne kuuluvat tukiopetuksen piiriin. Koodit 1 3 ja 12 voidaan määrittää tarkan arvioinnin pohjalta oppilaitoksessa. Koodit 4-11 edellyttävät asiantuntijan arviota. Koodia 12 käytetään vain silloin, kun muut koodit eivät sovellu. Pedagogisen tuen tarve on kuvattava erityisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti kaikissa kohdissa, mutta erityisen tarkasti, kun käytetään koodia 12. Myös tarjotut tukitoimet on kuvattava huolellisesti. Yleisimpiä erityisopetuksen luokittelun kategoriaan 12 kuuluvia syitä voivat olla esimerkiksi: aiempi huono koulumenestys. (Ensin on selvitettävä, onko taustalla esimerkiksi lukivaikeus. Tällöin koodiksi tulee 02.) opiskeluvaikeudet. (Ensin on selvitettävä, onko taustalla lukivaikeus, hahmottamisvaikeus, ADHD tai muu tarkkaavuuden pulma. Tällöin ensisijaiseksi koodiksi avautuu usein 01 03.) alhainen motivaatio. (Ensin on selvitettävä, onko taustalla esimerkiksi lukivaikeus 02 tai psyykkiset pitkäaikaissairaudet 06.) matematiikan oppimisvaikeudet. (Ensin on riittävän huolellisesti selvitettävä, onko taustalla hahmottamisvaikeus tai tarkkaavuudet pulmat. Tällöin koodiksi määritellään 02.)

8 puutteelliset elämänhallintataidot. (Ensin on selvitettävä, onko taustalla esimerkiksi psyykkiset pitkäaikaissairaudet tai tarkkaavaisuuden pulmat. Tällöin koodiksi määritellään 01 tai 06.) Erityisopiskelijaksi nimeäminen 5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja sen laatiminen Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan): suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuus opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen peruste. HOJKS tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijapalvelujen asiantuntijoiden kanssa. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa tulee

9 keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksojen aikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. (Opetussuunnitelman perusteet) 5.1. HOJKSin laatiminen HOJKS on tarkoitettu työvälineeksi, jota käytetään opetuksen ja oppimisen suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. HOJKS luodaan opiskelijatietojärjestelmän käyttöliittymään Wilmaan. Luku- ja kirjaamisoikeus on oppilaitoksen kunkin toimipaikan opettajilla, opinto-ohjaajilla, opiskeluhuollon ohjaajalla, koulutuspäälliköillä, koulutusjohtajilla ja rehtorilla. Näin menettelemällä varmistetaan, että opettajat ovat tietoisia suunnitelmasta, tuen tarpeesta ja saaduista tukitoimenpiteistä. HOJKSin avulla opettajat voivat suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä tukitoimia. HOJKSin rinnalla käytetään HOPSia. HOPS -osiossa näkyy opiskelijan tutkintokohtainen opiskelusuunnitelma. Kun opiskelija suorittaa opintoja yksilöllisin sisällöin, tavoittein tai menetelmin, kirjataan tiedot HOJKSiin. 5.2. Ohje HOJKSin laatimiseen Ohjeessa kuvataan, henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelman (HOJKS) liittyvät vaiheet ja vastuut Ylä-Savon ammattiopistossa. HOJKS laaditaan kaikille niille ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille, joiden opetus toteutetaan erityisopetuksena. 5.3. Erityisopiskelijaksi määritteleminen HOJKS -tarve todetaan esitietojen ja/tai erilaisten kartoitusten avulla Ennen lukuvuoden alkua erityisopetusta koordinoivan opinto-ohjaajan vastuulla on kirjata kaikkien opiskelijoiden tiedonsiirtolomakkeen tiedot Wilman HOJKS - lehdelle sekä mahdollisen siirto- HOJKSin tiedot ja opastaa ryhmänohjaajia kiin-

10 nittämään huomiota esitietojen perusteella mahdollisesti erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin. HOJKS -tarvetta arvioitaessa hyödynnetään myös perusopetuksen päättötodistustietoja sekä harkinnanvaraisen haun tietoja. Kaikille aloittaville opiskelijoille tehdään LUKI -seulonta sekä matematiikan lähtötasokartoitus MAKEKO. Nämä kartoitukset tehdään heti opintojen alkaessa 15.9. mennessä. Lisäksi vieraiden kielten opettajat tekevät omat lähtötasokartoitukset omilla tunneillaan. Esitietojen ja /tai kartoitusten tulosten perusteella ryhmänohjaaja arvioi HOJKS - tarpeen. Opiskelijapalveluhenkilöstö avustaa tarvittaessa. Myös alakohtainen opinto-ohjaaja ja erityisopettaja on tarvittaessa tukena suunnittelussa. Ryhmänohjaaja keskustelee havainnoista yhdessä opiskelijan ja alaikäisen huoltajan/huoltajien kanssa. Lisäksi hän keskustelee erityisopetuksen yhdysopettajan tai erityisopettajan kanssa erityisopetuksen perusteen määrittelystä. He yhdessä tekevät päätöksen HOJKSin laatimisesta. Ehdotus HOJKSin laatimisesta voi tulla myös joko opiskelijalta itseltään tai hänen huoltajaltaan. Tarvittaessa erityisopiskelijaksi nimeäminen ja erityisopetuksen peruste käsitellään moniammatillisessa palaverissa. Myönteisen päätöksen jälkeen ryhmänohjaaja laatii HOJKSin Wilmaan. HOJKSin laatimiseen osallistuvat aina ryhmänohjaaja, opiskelija sekä alaikäisen opiskelijan huoltaja/huoltajat. Huoltajan on annettava suostumus HOJKSin laadintaan. Lupa voidaan kysyä puhelinsoitolla ja lisäksi hankitaan huoltajan allekirjoitus HOJKSin varmistamiseksi ja vahvistamiseksi. Opiskelija, huoltaja, ryhmänohjaaja vahvistavat HOJKSin allekirjoituksillaan. Ryhmänohjaaja toimittaa laaditut HOJKS -paperit koulutuspäällikölle tai koulutusalajohtajalle allekirjoitettavaksi. Näin HOJKS on virallisesti vahvistettu ja hyväksytty. Koulutusalajohtaja/-päällikkö toimittaa hyväksymänsä HOJKSit erityisopetusta koordinoivalle opinto-ohjaajalle 15.9. (tai 15.1.) mennessä. Rehtori vahvistaa ammattiopiston HOJKS -luettelon ja opintosihteeri ilmoittaa lukumäärän OPH:lle 20.9. (tai 20.1.) mennessä.

11 5.4. HOJKS -resurssin jakaminen Ryhmänohjaaja neuvottelee ammattiaineiden ja ATTO -opintojen koulutusvastaavan kanssa resurssien kohdentamisesta. Koulutusalajohtaja/ -päällikkö hyväksyy koulutusvastaavan laatiman suunnitelman HOJKS -resurssien jaosta. Jatkavien opiskelijoiden HOJKS -tuntiresurssi kirjataan tulevan vuoden tuntisuunnitelmaan. 5.5. HOJKSin toteutumisen seuranta Opiskelija ja opettajat noudattavat hyväksyttyä HOJKSia. Kaikki HOJKSin laatimiseen osallistuneet tahot seuraavat HOJKSin toteutumista. Ryhmänohjaaja huolehtii HOJKSin päivittämisestä jaksoittain. Kaikki HOJKSiin liittyvät toimenpiteet kirjataan Wilmaan HOJKS -sivulle. 5.6. HOJKSin jaksottainen päivittäminen HOJKSin päivittämisestä vastaa ryhmänohjaaja. Hänen tehtävänä on käydä keskustelua opiskelijan kanssa aina jakson vaihtuessa. Silloin käydään läpi edellisen jakson tukitoimien toteutuminen, olivatko tukitoimet riittäviä vai olisiko niitä syytä lisätä tai muuttaa. Samalla suunnitellaan tulevan jakson tukitoimia ja opetusjärjestelyjä. Opiskelijan kanssa tehdyt sopimukset kirjataan Wilmaan. Lisäksi jokainen opettaja vastaa siitä, että hän kirjaa antamansa tuen HOJKSiin. Ryhmänohjaajan tehtävänä on, tiedottaa seuraavan jakson opettajia erityisopiskelijoille suunnatuista tukitoimista sekä kertoa, millaista tukea erityisopiskelija tarvitsee. Hän neuvottelee tarvittaessa yksilöllisten tukitoimien järjestämisestä erityisopetuksen yhdysopettajien sekä alakohtaisen opinto-ohjaajan kanssa.

12 5.7. HOJKSin jatkaminen HOJKS on tarkistettava ja päivitettävä aina ennen seuraavaa laskentapäivää. Tällöin myös arvioidaan, onko HOJKSin jatkaminen tarpeellista. Päätös erityisopiskelijaksi nimeämisestä tehdään kaksi kertaa vuodessa (20.9 ja 20.1). 6. Opetus- ja ohjausmenetelmät Erityisopetuksessa käytettäviä Erityisopetuksen suunnitelman tässä osassa kuvataan koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen pedagogiset ratkaisut erityisopetuksessa. Erityisopetus on opiskelijan oppimisen tukemista siten, että hän saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon tavoitteet oppimisvaikeuksistaan ja/tai vammastaan huolimatta. Erityisopetus on aina yksilöllistä opiskelijan vahvuuksiin perustuvaa opetusta. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja ohjausmenetelmät valitaan yksilöllisesti ottaen huomioon opiskelijan tapa oppia. Tukiopetuksella tarkoitetaan jokaisen opiskelijan oikeutta saada lyhytkestoista tukea opinnoissaan. Tukiopetus ei ole erityisopetustaopetusmenetelmällisiä, pedagogisia ratkaisuja voivat olla: 1) ryhmätilanteisiin liittyvät menetelmät mm. yhteistoiminnallinen opiskelu projektiopiskelu samanaikaisopetus opiskelu pienryhmässä ongelmaperustainen opiskelu joustava ryhmäjaottelu 2) henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyvät menetelmät mm. käytäntöpainotteinen, työvaltainen opiskelu strukturoitu oppiminen yksilöllinen opiskelun ohjaaminen ohjaajan/koulunkäyntiavustajan ohjaus ja/tai tuki opiskelutehtävien tavoitteiden mukauttaminen

13 tehostettu opinto-ohjaus opiskelutehtäviin käytettävän ajan joustavuus 3) työssäoppimiseen liittyvät menetelmät mm. yksilöllinen työssäoppimisen ohjaus ja järjestelyt työvalmentajan tuki työssäoppimisessa lisätty/laajennettu työssäoppiminen 7. Työssäoppiminen Työssäoppiminen ja mahdollisuus näyttää tekemällä osaamistaan tarjoavat opiskelijalle kannustavan mahdollisuuden edetä opinnoissaan ja sijoittua työelämään. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppiminen ja näytöt toteutetaan Ylä-Savon ammattiopistossa tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja siihen liittyvän näyttösuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa työssäoppimisen työpaikalla, joka täyttää jaksolle asetetut oppimistavoitteet. Mikäli työssäoppimisen järjestäminen työpaikalla ei erittäin painavista syistä ole mahdollista, voidaan työssäoppiminen toteuttaa oppilaitoksessa erityisjärjestelyin. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisjakson toteutukseen tarvitaan enemmän ohjausta ja tukea. HOJKSissa määritellyt tukitoimet tulee arvioida ja soveltaa työssäoppimisen toteutumiseksi ja ne kirjataan. Työpaikkaohjaajan ja opettajan välinen yhteistyö ja tiedonkulku tukevat opiskelijan työssäoppimista. Työssäoppimispaikan valinnassa huomioidaan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja vahvuudet. Työssäoppimisen määrää voidaan lisätä opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, sillä oppilaitoksessa on käytössä laajennetun työssäoppimisen malli. 7.1. Työpajaopinnot Työssäoppimista ja ammatillisia opintoja voidaan suorittaa työpajalla. Tämä koskee opiskelijoita, joilla on selkeä riski keskeyttää opintonsa ja jotka tarvitsevat laajempaa yksilöllistä tu-

14 kea ja ohjausta. Opiskelijahuollon asiantuntijat järjestävät opiskelijalle mahdollisuuden siirtyä työpajalle opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisia ammatillisia opintoja yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymällä on puitesopimukset Iisalmen Nuorison tuki ry:n, Ylä-Savon Toimi -työvalmennussäätiön sekä Pielaveden Monitaitoiset ry:n kanssa. 7.2. Muistilista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tukemiseen 1. Keskustelu opiskelijan kanssa - työssäoppimisen periaate, tavoitteet ja ajankohta - opiskelijan vahvuudet / osaaminen / toiveet / rajoitteet - tavoitteet HOJKSissa - näytön suunnittelu - mahdollinen lisätuen tarve esim. opinto-ohjaaja, kuraattori, psykologi 2. Valmennus työssäoppimisjaksolle - työssäoppimispaikan valinta: oppilaitos / paja / työpaikka - kulkumahdollisuudet, työajat, terveydelliset rajoitteet - minkälaisia tehtäviä, näyttömahdollisuudet - ohjaustarve: työpaikkaohjaaja / opettaja / joku muu - tutustutaan työssäoppimisen esisopimukseen ja työssäoppimisen toteutussuunnitelmaan - valitaan mahdollisia työpaikkoja 3. Valmennus työssäoppimispaikan hakuun - sovitaan tuen tarpeen kertomisesta työnantajalle - hakeeko työpaikan itse / tuettuna - harjoitellaan puhelinkeskustelua (tee muistilista) - harjoitellaan työssäoppimispaikan hakua - kerrataan työelämän pelisäännöt - cv:n laatiminen, cv ja muut tarvittavat paperit kansioon

15 4. Työssäoppimispaikan haku - soitto työpaikalle opiskelija / opettaja - käynti työpaikalla yksin / opettajan kanssa - esisopimuksen tekeminen 5. Työssäoppimisjakso - meno työssäoppimispaikkaan itsenäisesti / tuettuna - työssäoppimisen toteutussuunnitelma laatiminen opiskelija, työnantaja, opettaja - opettaja käy riittävästi ohjaamassa, on tavoitettavissa ja hän tukee sekä kannustaa opiskelijaa - työssäoppimisen arviointikeskustelu: opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja - opiskelijan itsearviointi työssäoppimisjaksosta - työllistymismahdollisuuden selvittäminen 6. Palautteen hyödyntäminen - keskustellaan opiskelijan kanssa onnistumisista, vahvuuksista, haasteista - tulevaisuuden suunnitelmat, työkokemuksen hyödyntäminen - HOJKSiin kirjaaminen 8. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisessa opiskelijalle annetaan tarvittaessa tukea ennen näyttöä, näytön aikana sekä ohjaavana palautteena näytön jälkeen. Näyttö suunnitellaan niin, että opiskelijan vahvuudet huomioidaan. Näytön tehtävät ja arviointi annetaan opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla esim. selkokielellä ja / tai suullisesti. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen ja näytöt ovat osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi saada lisäaikaa oppimiselle, suorittaa osanäyttöjä sekä hänelle voidaan tarjota vaihtoehtoisia näyttötapoja. Lisäksi opiskelijalle voidaan antaa ohjausta näytön aikana sekä tarvittaessa mukauttaa tavoitteita. Ammattiosaamisen näytön aikana annettu lisätuki ja erityistoimenpiteet kirjataan HOJKSiin.

16 Muistilista erityisopiskelijan näyttöjen tukemiseen 1. Keskustelu opiskelijan kanssa - näyttöjen periaate, tavoitteet ja aikataulu - opiskelijan vahvuudet, osaaminen, toiveet / rajoitteet - HOJKSin tavoitteet - näyttöpaikka oppilaitos / työpaikka / työpaja - yksilöllinen näyttösuunnitelma (pienet kokonaisuudet esim.) 2. Valmennus näyttöön - näyttöön liittyvä tuki ja ohjaus - tehtävien suunnittelu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja - käytännön näyttötilanteen ja olosuhteiden kertaaminen - näytettävän tehtävän riittävä harjoittelu - opiskelijan ohjaustarpeen kartoitus työpaikkaohjaaja / opettaja / joku muu - perehtyminen arviointikriteereihin ja tehtävän kuvaukseen vaihe vaiheelta, opiskelija ja opettaja - perehtyminen arviointikriteereihin, tehtävän kuvaukseen ja ohjaukseen, opettaja ja työpaikkaohjaaja 3. Näyttö - opiskelija ilmaisee valmiutensa näyttöön - näytön periaatteen kertaus, kriteerit ja tehtävät - näytön suoritus, tarvittava tuki saatavilla - opiskelijan itsearviointi kirjallisesti tai suullisesti 4. Arviointi - arviointikeskustelu: opiskelija, työelämän edustaja, opettaja (kannustava, havainnollinen, rauhallinen ja rakentava) - arviointikaavakkeiden täyttäminen ja allekirjoittaminen 5. Palautteen hyödyntäminen - keskustellaan opiskelijan kanssa onnistumisista, vahvuuksista, haasteista ja tarvittaessa näytön uusinnasta

17 9. Opetuksessa ja ohjauksessa huomioitavaa 01 Hahmottamisvaikeudet Hahmottamisvaikeudet näkyvät monien oppiaineiden oppimisvaikeuksina. Tavallisimmin ne ilmenevät matematiikan oppimisessa sekä taitoaineissa. Vaikeudet ja niiden vaikutukset tulevat enenevässä määrin esille opintojen edetessä. Tietyissä ammateissa hahmottamisen vaikeudet hankaloittavat huomattavasti ammatillista selviytymistä, kun taas joillakin aloilla ne eivät välttämättä tule esiin. Hahmottamisella tarkoitetaan nähdyn ymmärtämistä. Hahmottamista tarvitaan muotojen, värien, esineiden ja kasvojen tunnistamisessa sekä tietoon avaruudellisesta sijainnista, liikkeestä ja koosta sekä tilassa navigointiin. Hahmottamisen vaikeudet vaikuttavat toimintaan monin eri tavoin, ja juuri siksi niiden arviointi on vaikeaa. ERITYISEN TUEN TARPEEN HUOMIOIMINEN OHJAUKSESSA OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKI- JÄT MAHDOLLINEN TARVE (perustoimintaa) TUKI- TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) vaikea hahmottaa: - värejä, muotoja, pintarakennetta - suuntia, etäisyyksiä, kokoja - laitteiden toimintamekanismit - ajanhallinta; kello/ aika - keskustelu ja käyttäytyminen sosiaalisten sääntöjen mukaan - ei ymmärrä sanatonta viestintää - lämpötilan, kivun ylireagointi - yksi oppimisympäristö/ työtehtävä kerrallaan - ohjeet selkeästi suullisesti ja kirjallisesti, puheen hidastaminen - ohjeiden annossa vain yksi asia kerrallaan - kellon ja aikakäsitteen hallinnan tukeminen esim. työtehtävän tekeminen määrätyssä ajassa - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, mikä häntä auttaa -> kuuntele! - oppimistehtävien tekeminen ohjattuna - arjenhallinnan ongelmissa kuten asumiseen, rahan hallintaan liittyvät ongelmat -> ryhmänohjaaja -> sosiaalitoimisto, Kela, TEtoimisto - tuki erityisvaikeuksissa ja ihmissuhteissa -> ryhmänohjaaja -> sosiaalityön palvelut ADHD/ Tarkkaavaisuuden vaikeudet Tarkkaavaisuuden häiriöt eivät sinänsä muodosta kovin yhtenäistä ryhmää, eikä niiden syitä tunneta hyvin. Tarkkaavaisuuden häiriöt ja niiden määrittely on vaikeaa mm. siksi, että käsite viittaa monenlaisiin, joskus hajanaisiinkin oireisiin. Tarkkaavaisuuden häiriö voi liittyä ulkoiseen käyttäytymiseen, kognitiivisiin toimintoihin sekä motivaatioon ja tunteisiin. Keskeistä on kuitenkin se, että tarkkaavaisuuden suuntaamisessa, jakamisessa ja ylläpitämisessä on vaikeuksia. Tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus ovat AD/HD -oireyhtymän

18 ydinoireita. Ylivilkkaus näkyy erityisesti jatkuvana liikkeellä olemisena, kuten jalkojen ja käsien liikuttelemisena tai tilassa liikkumisena. Tyypillistä on myös yletön puhuminen ja omien tunteiden rajutkin ilmaisut. Impulsiivisuudella tarkoitetaan välitöntä reagointia virikkeisiin ajattelematta seurauksia tai aikaisemmin sovittuja sääntöjä. Impulsiivinen henkilö ei pysty odottamaan vuoroaan, tekee samat virheet uudestaan, vastaa kysymykseen ennen kuin se on kysytty loppuun ja usein keskeyttää toisten puheenvuoroja. Impulsiivinen henkilö ei tee sitä, mitä aikoi, vaan toimii hetken mielijohteesta. AD/ HD: n liitännäisoireita ovat motoriikan häiriöt, hahmotushäiriöt, muistiongelmat, kielen häiriöt, oppimisvaikeudet, psyykkiset häiriöt ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT tarkkaavaisuuden vaikeudet: - huolimattomuusvirheitä - yksityiskohtia ei hahmota - ei näytä kuuntelevan suoraan - usein toistuvia ohjeiden noudattamatta jättämisiä - työt jäävät kesken - välttelee henkisiä ponnisteluja - kadottaa esineitä - häiriintyy helposti ulkopuolisesta ärsykkeestä - unohtelua ylivilkkaus: - liikuttelee usein hermostuneesti jäseniään - poistuu usein työpisteestä - puhuu usein ylettömästi impulsiivisuus - ei malta odottaa vuoroaan - keskeyttää toiset MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) - varmista, että kuuntelee - yksi ohje kerrallaan (ison asian pilkkominen osiin) - tarkista, että ohje on ymmärretty (esim. työturvallisuus) - minimoi ulkopuoliset häiriötekijät - tärkeää kenen kanssa työskentelee (mallioppiminen) - tauota työvaiheet - korosta tärkeitä asioita - vaativat tehtävät työn alkuun - valvo tehtävän suorittaminen - sovi päivittäiset rutiinit - riittävästi mahdollisuuksia harjoitella (ymmärtäminen) - kuvat/näyttäminen - kertaaminen - materiaali ennakkoon - puhu selkeästi TUKIPALVELUT JA ERI- TYIS-JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, mikä häntä auttaa -> kuuntele! - tarvittaessa opettaja ottaa tueksi tarkistuslistan, palaute- ja ohjauskeskusteluineen - opettaja laatii yhdessä ohjattavan kanssa selkeän päiväohjelman (tavoite muutamaan tuntiin) - opettaja tarkastaa annetut tehtävät (yhdessä ohjattavan kanssa)

19 02 Kielelliset vaikeudet Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan lukihäiriöksi tai lukivaikeudeksi, joskus myös dysleksiaksi. Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Tämä näkyy muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen hitautena ja virhealttiutena. Seurauksena voi olla luetun ymmärtämisen vaikeutta ja lukemisen jääminen vähiin, mikä puolestaan voi johtaa sanavaraston ja yleistietojen vähäisyyteen. Lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin ongelmia, kuten kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta. Tämä voi hidastaa uusien asioiden mieleen painamista ja oppimista. Nuorilla lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet aiheuttavat puutteita toiminnallisessa lukutaidossa. Nämä vaikeudet määritellään sanantunnistamisen tai kirjoittamisen ongelmina. Lukemisessa on runsaasti virheitä, se on hidasta ja sanojen oikeinkirjoitus on hyvin epävarmaa. Kirjoittaminen on työlästä ja virheellistä sekä ilmaisu on sähkösanomatyylistä. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TE- KIJÄT MAHDOLLINEN TARVE (perusopetus) TUKI- TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) lukemisen ja kirjoittamisen ymmärtämisen vaikeus: - ei ymmärrä lukemaansa - lukee hitaasti - paljon kirjoitusvirheitä - lyhyttä tekstiä - matemaattiset vaikeudet - motorisia ongelmia esim. kömpelyys - usein hahmottamiseen liittyviä vaikeuksia (ovien kolhiminen esim.) dysfasia - puheen tuottamisen vaikeus - yksitavuiset vastaukset - lyhyet ja selkeät ohjeet - kuvien ja konkreettisten esineiden (työvälineet esim.) havainnollistava käyttö - mallioppiminen oppii toisen parina - vaihtoehtoiset arviointimenetelmät (suullinen tentti) - materiaalit etukäteen - äänikirjat - oppilaitoksen erityis- /lukiopettajan tuki tarvittaessa - tuetaan / opastetaan työmuistiharjoitusten tekemiseen - ryhmänohjaaja ohjaa tarvittaessa paikkakunnan terveyskeskukseen - skannauskynän tarpeen selvittäminen

20 03 Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt Käytöshäiriö tarkoittaa pitkäaikaista ja laaja-alaista sekä toisten oikeuksista ja hyvinvoinnista että yhteisön laeista, normeista ja säännöistä piittaamatonta käyttäytymistä, joka heikentää opiskelijan toimintakykyä. Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan syvälle juurtuneita ja pitkäaikaisia käyttäytymismalleja, jotka ovat joustamattomia ja ne ilmenevät haitallisina jokapäiväisessä elämässä. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT MAHDOLLINEN TUKITAR- VE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERI- TYIS-JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) sopeutumattomuus - tarkkaavaisuuden häiriöt - käytöshäiriöt - päihteet - rikollinen toiminta - sääntöjen uhmaaminen - valehtelu ja lupausten rikkominen tunne-elämän häiriöt - ahdistuneisuus - vetäytyminen - epäonnistumisen pelko - neuroosit - työssäoppiminen voi sujua ongelmitta aikuisyhteisössä - mahdollisimman rauhallinen oppimisympäristö - omaehtoisuus ja yhteiset sopimukset - selkeät ohjeet, joista pidetään kiinni (johdonmukaisuus) - opitaan ongelmista - välitön tarttuminen ongelmiin - välitön palkitseminen onnistumisissa, toivotun käyttäytymisen vahvistaminen - aikuisen vahva tuki ja malli - ei liian suuria tavoitteita yhdellä kerralla - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, mikä häntä auttaa -> kuuntele! - tukihenkilö -> ryhmänohjaaja ja/tai tutor-opiskelija - tuen tarpeen arviointi yhdessä tukiverkoston (esim. päihdetyö, nuorten psykiatrinen palvelu) kanssa - ryhmänohjaaja -> ohjaa tarvittaessa oikeusaputoimisto/ poliisi

21 04 Kehityksen viivästyminen Laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan epämääräisiä, vaikeasti määriteltävissä olevia oppimisvaikeuksia ja toimintakyvynpuutteita. Ne haittaavat yksilön suoriutumista lähes kaikissa oppimiseen liittyvissä asioissa ja vaikeuttavat selviytymistä myös myöhemmässä elämässä. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKI- JÄT - oppimisen hitaus - loogisen ajattelun vaikeus (syy, seuraus) - lapsekasta käytöstä, johdateltavissa - matematiikka, numerot ja määrät vaikeita - sairasteluherkkyys - voi ilmetä hyvin moniasteisena - vaikeudet selviytyä uusissa ja ei-rutiininomaisissa tilanteissa - psyykkisiä ja sosiaalisen selviytymisen vaikeuksia aikuisuudessa MAHDOLLINEN TUKITAR- VE (perusopetus) - vaatii lisäaikaa, kertausta - asiat selvissä jaksoissa - oppii tekemällä - mallioppiminen - toisen parina - tehtävän jakaminen osiin (konkretisointi) - käytä helposti ymmärrettävää kieltä - tarkista ymmärrys - rauhallinen ja kiireetön ympäristö TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - ainekohtaiset opettajan ja ohjattavan tukikeskustelut päivittäin - ryhmänohjaajan ja ohjattavan väliset viikkopalautteet - tuen tarpeen (opiskelukunto) arviointi yhdessä tukiverkoston (esim. nuorten psykiatrinen palvelu/omalääkäri/ sosiaalityönpalvelu) kanssa

22 05 Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma Kehitysvammaisuus on toimintakyvyn huomattava rajoite, joka ilmenee eriasteisina ymmärtämis-, käsittämis- ja oppimisvaikeuksina. Vamma voi johtua syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä. Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Usein kehitysvammaisella henkilöllä on myös muita lisävammoja, jotka voivat vaikeuttaa puhumista, liikkumista tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita omassa oppimisen tahdissa saadessaan yksilöllistä tukea oppimiseen, ymmärtämiseen, kommunikointiin ja arkielämään. Rajoitteiden rinnalla kehitysvammaisilla on usein muiden henkilökohtaisten kykyjen vahvuuksia. Oikein suunnattujen, yksilöllisten tukitoimien avulla kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä voidaan parantaa. OPPIMISTA TEKIJÄT RAJOITTAVAT - eriasteiset ymmärtämis-, käsittämis- ja oppimisvaikeudet - mahdolliset lisävammat voivat vaikeuttaa puhumista, liikkumista tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) - luo rauhallinen ja häiriötön ohjaustilanne ja työympäristö - kohtele ohjattavaa iänmukaisesti - jaa tehtävä osiin ja anna ohjeet vaihe kerrallaan - näytä konkreettisesti miten työ tehdään aidossa tilanteessa: osoita, näytä kuvia ja eleitä - seuraa sekä ohjaa tarvittaessa - anna selkeä konkreettinen palaute tehdystä työstä - kiinnitä huomio työympäristöön: selkeys ja rutiinit, rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri, kannustus ja onnistumisen kokemukset TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun tuen tarve) - ohjattava itse tai hänen henkilökohtainen ohjaajansa osaa kertoa, miten kommunikointi sujuu parhaiten - käytä henkilön omaa kommunikoinnin apukeinoa ohjeiden tukena

23 06 Psyykkiset pitkäaikaissairaudet Oppimisen vaikeuksien ja mielenterveyden häiriöiden suhde on selvä. Hyvinkin kapeaalaiset oppimisen vaikeudet voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia, ja toisaalta mielenterveysongelmat vaikeuttavat tai jopa estävät oppimista. Mielenterveysongelmat voivat näkyä huomion suuntaamisen vaikeuksina, jaksamattomuutena tai oppimisen prosessien käynnistämättömyytenä. Opettajat ovat avainasemassa varhaisessa puuttumisessa mielenterveysongelmiin sekä ongelmien havaitsemisessa, tunnistamisessa että hoitoon ohjaamisessa ja kuntoutusvaiheessa. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TE- KIJÄT MAHDOLLINEN TUKITAR- VE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) mielenterveyden ongelmat - masennus - ahdistuneisuus - pelot, neuroosit - psykosomaattiset oireet - vuorokausirytmi häiriintynyt - yliväsymys/ylivilkkaus, aktiivisuustasot vaihtelevat - selittämättömiä poissaoloja/sairauslomia päihdeongelmista kertovia piirteitä - yleinen väsymys - eristäytyminen - mahdollinen aggressiivisuus - rahantarve lisääntyy - ruokahaluttomuus päihdekuntoutujat - tapaturma-alttius - terveydelliset ongelmat - unihäiriöt - taloudelliset ongelmat - keskeyttämisriski - peliriippuvuus - nettiriippuvuus - lääkeriippuvuus haitalliset riippuvuudet - joustavuus opintojen suunnittelussa - opiskelurytmin tukeminen (univaikeudet) - kuntoutuksen ja opiskelun yhteensovittaminen - liikakuormituksen välttäminen - lääkityksen sivuoireiden huomioiminen esim. väsymys - voi vaatia lisäaikaa - hienotunteinen vuorovaikutus - vältä ylivarovaisuutta - poissaolojen seuranta, välitön puuttuminen - kannustava ja positiivinen ilmapiiri (vahvuuksien tunnistaminen) - älä mene mukaan ohjattavan ongelmiin - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, mitkä ovat hänen tukiverkostonsa ->kuuntele! - verkostoyhteistyö: koulu ryhmänohjaaja/hoitotaho/omahoitaja - tarvittaessa kuntoutusjaksoja - tukihenkilö (Sosiaalitoimisto, hoitotaho tms.) - tarvittaessa päihdeseulan tekeminen - tuki arjen asioissa - mielenterveyspalvelut paikkakunnan nuorten työryhmään

24 07 Fyysiset pitkäaikaissairaudet HOPS -keskustelussa opiskelija itse kertoo sairaudestaan; mikä on sairauden tämänhetkinen tilanne, millainen lääkitys on käytössä, miten sairaus tulisi huomioida opiskelussa, rajoittaako sairaus opiskelua, kenen tulisi tietää sairaudesta. OPPIMISTA TEKIJÄT RAJOITTAVAT MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) allergiat astma - hengityssuojaimet - lääkkeiden saatavuus - terveysneuvonta paikkakunnan terveyskeskuksessa diabetes epilepsia: otettava selvää: kohtausten laatu, määrä, ilmeneminen tajunnan häiriöt (kesto) kouristelu poissaolokohtaukset (kesto) mahdolliset lääkityksen sivuoireet kohtauksen jälkeinen väsymys - liikarasituksen välttäminen - välipalat ja lääkkeet ajallaan - lisärasitus huomioitava lääkityksessä - turvallisuus (ei korkeita eikä vaarallisia paikkoja) - vaaratekijöiden kartoitus - tieto ja toimintaohjeet työyhteisölle - tieto työyhteisölle (insuliinishokki-> sokeriapu, happomyrkytys -> sairaala)

25 08 Autismin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet Aspergerin oireyhtymä Aspergerin syndrooman (AS) piirteitä ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus, epätavalliset kiinnostuksenkohteet, riippuvuus rutiineista ja rituaaleista lisäksi pikkutarkka ja muodollinen puhe. AS-henkilön käytös on tavallisesti sosiaalisesti tai emotionaalisesti sopimatonta. Hän hakee usein huomiota keinoilla, jotka eivät ole hyväksyttyjä (kiusaaminen, ilkeät kommentit). Hänellä on harvoin ystäviä, mutta se ei vaivaa häntä itseään. Vapaa-aikaa ja normaalia elämää saattaa hankaloittaa uppoutuminen itseään kiinnostavaan asiaan täydellisesti. Tällaisia kohteita on vain yksi kerrallaan, ja se käydään läpi läpikotaisin. Aspergerin oireyhtymään liittyy asioiden tarkka suunnittelu, eikä mitään tehdä mielijohteesta. AShenkilöllä on usein aistiyliherkkyyksiä, joista tavallisin on ääniyliherkkyys. Tämä voi osaltaan haitata oppimista ja opiskelua. Myös motoriikka on usein kömpelöä tai omalaatuista, ja sen vuoksi kirjoittaminen saattaa olla vaikeaa. Joidenkin asioiden oppiminen vie kohtuuttomasti aikaa, kun taas kiinnostavat asiat AS-henkilö omaksuu todella nopeasti. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKI- JÄT MAHDOLLINEN TUKI- TARVE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - puhe kieliopillisesti oikeaa ja muodollista - ymmärtää asiat kirjaimellisesti, vertauskuvalliset puheet eivät mene perille - paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin pitkiksikin ajoiksi - vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan, toisen tunteiden ymmärtäminen - rutiinit ja rituaalit hallitsevat elämää - poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin, kuten ylireagointi ääniin - motoriikka kömpelöä ja omalaatuista - ylitunnollisuus - sääntöjen noudattaminen ja yksityiskohtiin keskittyminen niin tarkasti, että itse toiminta kärsii - joidenkin asioiden oppiminen vie kohtuuttomasti aikaa, toiset omaksuu todella nopeasti - tehtävien aloittaminen ja lopettaminen vaikeaa - yksi ohje kerrallaan (ison asian pilkkominen osiin) - tarkista, että ohje on ymmärretty - minimoi ulkopuoliset häiriötekijät - vältä kielikuvia - käytä kuvia/piirroksia - rytmitä tilanteita kertomalla tilanteen kulku - älä hoputa - materiaali ennakkoon - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, miten kommunikointi sujuu parhaiten -> kuuntele! - tarvittaessa opettaja ottaa tueksi tarkistuslistan, palaute- ja ohjauskeskusteluineen - opettaja laatii yhdessä ohjattavan kanssa selkeän päiväohjelman (tavoite muutamaan tuntiin) - opettaja tarkastaa annetut tehtävät (yhdessä ohjattavan kanssa) - ryhmänohjaaja -> tarvittaessa ohjaa lääkäriin/ psykologille

26 09 Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus Tuki- ja liikuntaelinvammat voivat olla synnynnäisiä vammoja tai ne voivat johtua joko tapaturmasta tai sairaudesta. Liikuntaelinvammoihin kuuluvat esim. MS-tauti, selkäydinvamma, lyhytkasvuisuus, lihas- ja nivelsairaudet. Cp-vamma on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota. Se on liikunnallinen vamma, eikä yksinään vaikuta muuhun aivotoimintaan. Cp-vamma ilmenee joko jäykkyytenä tai pakkoliikkeinä sekä niiden yhdistelmänä. Siihen voi liittyä esim. puhevamma. Motoriset erityisvaikeudet ilmenevät hienomotoriikan ongelmina kynäotteessa ja tarkoissa näppäryyttä vaativissa tehtävissä. Karkeamotoriikan vaikeuksina on kömpelyys tai hitaus, liikkeiden hallinta on vaikeaa. Silmän ja käden yhteistyön ja hahmottamisen vaikeudet hankaloittavat laitteiden ja työkalujen käyttöä. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT tuki- ja liikuntaelinvammat cp-oireyhtymä lyhytkasvuisuus MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) - tarkista työympäristön esteettömyys ja ergonomia - kiinnitä huomiota työympäristöön: selkeys ja rutiinit, rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri, kannustus ja onnistumisen kokemukset TUKIPALVELUT JA ERITYISJÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - ohjattava osaa usein itse kertoa minkälaisia apuvälineitä hän tarvitsee liikkumiseen tai työn tekemiseen - suunnittele sopivat työtehtävät ja mahdollisuus joustoihin työajoissa ohjattavan kanssa

27 10 Kuulovamma Kuulovamman aste vaihtelee lievästä huonokuuloisuudesta kuurouteen. Kuulokäyrä eli audiogrammi kertoo vain vähän henkilön kyvystä käyttää jäännöskuuloaan. Kuulovammaisen henkilön kuntoutus-, apuväline- ja erityistuen tarpeet ovat aina yksilöllisiä. OPPIMISTA TEKIJÄT RAJOITTAVAT MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - jonkin asteinen tai - laatuinen kuulonalenema - osittainen kuulovamma; kuulee puhetta ja pystyy kommunikoimaan kuulokojeen avulla - pienryhmäopetus - rauhallinen, hiljainen ja valoisa ympäristö - selkeä puhuminen yksi kerrallaan - istumapaikan valitseminen - rytmitä tilanteita asian vaihtuessa sovitulla merkillä (esim. käden heilautus) - asian kirjoittaminen selkeästi - materiaali ennakolta luettavaksi - muistiinpanot jälkikäteen - luokkahuoneen akustiikka - mahdollinen tulkin käyttö - FM-laitteen (ryhmäkuuntelulaitteen) käytön selvittäminen

28 11 Näkövamma Näkövammainen on henkilö, jolle näkökyvyn heikkenemisestä aiheutuu huomattavaa haittaa jokapäiväisessä elämässä. Näkövammaisen näkemisen aste vaihtelee yksilöllisesti heikkonäköisyydestä sokeuteen. Haitan asteeseen vaikuttavat esimerkiksi vamman laatu, vammautumisikä, psyykkinen sopeutuminen, kyky oppia uutta, tehtävien näkökyvylle asettamat vaatimukset ja henkilön toimintakyky. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT MAHDOLLINEN TUKITARVE (Perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) näkövamma - voi aiheuttaa ongelmia liikkumisessa, asioimisessa ja ympäristön hahmottamisessa - haasteet sosiaaliselle kanssakäymiselle: esim. ihmisten tunnistaminen ja ilmeiden ja eleiden havaitseminen vaikeaa - heikkonäköisyyteen liittyy usein hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä - käytä täsmällisiä ilmauksia - pidä tavarat ja esineet tietyillä paikoilla - pidä kulkuväylät vapaana - turvallinen ja rauhallinen työympäristö, kiireetön ilmapiiri, kannustus ja onnistumisen kokemukset - ohjattava osaa kertoa minkälaisia apuvälineitä hän tarvitsee liikkumiseen, työn tekemiseen ja kommunikointiin - halutessasi näkövammaisen huomion, sano hänelle jotain tai kosketa kevyesti olkapäähän - kuvaile ohjattavalle työympäristö, anna opiskelijan koskea ja tunnustella tilaa ja esineistöä - kerro, ennen kuin poistut tilasta, jotta näkövammainen tietää sinun lähteneen

29 12 Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Matemaattiset vaikeudet Nuoret suhtautuvat matematiikkaan usein enemmän tunteella kuin järjellä, varsinkin jos aiemmat kokemukset oppiaineesta ovat olleet huonot. Nuorilla, joilla on erilaisia kielen häiriöitä, on todettu olevan huomattavia vaikeuksia matematiikassa. Kielelliset vaikeudet aiheuttavat matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen ja muistamiseen liittyviä ongelmia. Tästä näkökulmasta kieli on ratkaisevassa roolissa matematiikan oppimisessa, eikä sen merkitystä esimerkiksi kerrattaessa matematiikan tehtäviä voida koskaan liikaa korostaa. Kielelliset vaikeudet aiheuttavat matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen ja muistamiseen liittyviä ongelmia. Hahmottamisen pulmat vaikeuttavat matematiikkaan liittyvän visuaalisen eli näönvaraisen tiedon käsittelyä, kuten käyrien, graafisten esitysten tai geometrian ymmärtämistä. Laskutehtävien ratkaisemista voi vaikeuttaa myös toiminnanohjauksen vaikeudet. Matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen kykyä, jota tarvitaan muun muassa numeroiden ja matemaattisten symbolien hahmottamisessa. OPPIMISTA TEKIJÄT RAJOITTAVAT MAHDOLLINEN (perusopetus) TUKITARVE TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - laskeminen on mekaanista, lasketaan ajattelematta, mitä tehdään - matematiikan peruskäsitteet ovat epäselviä - tehtävien ymmärtäminen on vaikeaa (sanalliset tehtävät) - oikean laskutoimituksen valitseminen on virheellistä - tuloksen oikeellisuutta on vaikea arvioida - heikentynyt työmuisti - matematiikan yhdistäminen arkielämän toimintoihin ja ammattialan työtehtäviin - laskutehtävän pilkkominen pienempiin osiin - havainnollistaminen esim. mitat - yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen - MAKEKO -kartoitus; ryhmänohjaaja/erityisopettaja - lisäopetusta tarvittaessa pienryhmässä - toistaminen ja kertaaminen