Hyvä ja tuloksellinen työelämä yhteiskunnan kiikarissa -> Työelämän kehittämisstrategia ja sen toimeenpano Valtiosihteeri Janne Metsämäki Lappeenranta -seminaari 16.8.2012
Työpolitiikka: hallituskauden hankkeet hallitusohjelman mukaan* Aktiivinen ja laadukas työvoimapolitiikka NYT Nuorten yhteiskuntatakuu Pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistettävät: -Kuntakokeilu -Työvoiman palvelukeskukset koko maahan -Palkkatuki -Osatyökykyisten toimenpideohjelma -Työpankit -Aikuiskoulutus Työnantaja- ja yrityspolitiikka Rakennemuutoksen ennakointi ja uusi kasvu Uusien yritysten synnyn edistäminen: yrityshautomot, yrittäjyysvalmennus Hallinnollisen taakan kevennys Yhden luukun periaate palveluihin ja viranomaisasiointiin * Lista keskeisistä hallitusohjelman perusteella tehtävistä hankkeista esityksen lopussa Kärkihankkeet Rakennemuutos & työmarkkinoiden toimivuus Työelämän Kehittämisstrategia Työelämän laatu Työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutos: muuttuneet työn teettämisen tavat sosiaalivaikutus ja lainsäädäntö Johtamisen kehittäminen: TTLverkosto, julkiselle sektorille johtamiskriteerit Työ&perhe: vapaajärjestelmän kehittäminen Samapalkkaisuusohjelma Yhdenvertaisuuslaki TYÖ- POLITIIKKA Osaava työvoima Ammatilliseen osaamiseen panostava koulutuspolitiikka ja muutosturva Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä Oppisopimuskoulutus myös aikuisille Aikuiskoulutus pitkäaikaistyöttömille Opintovapaalainsäädännön uusiminen Nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspolitiikka Kehitetään: -Valtakunnallinen koulutusrahasto -Muutosturvamalli -Työn ja oppimisen vuorottelu 2
Työelämän kehittämisstrategia Strategian tavoitteena on parantaa TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT Työllisyysastetta Työelämän laatua Työhyvinvointia Työn tuottavuutta INNO- VOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTA- MUS JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS 3
Työelämän laatu vuosina 2010 ja 2011 kouluarvosanalla mitattuna sektoreittain (Työolobarometrin 2011 ennakkotiedot) 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,8 7,8 8,1 8,0 7,9 7,9 7,9 7,9 8,0 7,9 7,5 7,0 10 11 10 11 10 11 10 11 10 11 Teollisuus Yksityiset palvelut Valtio Kunta Yhteensä Kouluarvosana koostuu neljän ulottuvuuden yleiskeskiarvosta. Neljä ulottuvuutta ovat tasapuolinen kohtelu työpaikalla, työpaikan varmuus, voimavarat (suhteessa vaatimustasoon), kannustavuus, innovatiivisuus ja luottamus 4
Työnteon mielekkyyden muutoksen suunta vuosina 2010 ja 2011 Muutossuuntaa myönteisenä ja kielteisenä pitävien vastaajien balanssi sektoreittain (Työolobarometri, ennakkotiedot 2011) 5,0 3,2 0,0 10 11 10 11 10 11 10 11 10 11 Teollisuus Yksityiset palvelut Valtio Kunta Yhteensä -5,0-5,6-6,7-10,0-15,0-13,1-13,8-15,3-15,5-20,0-20,1-25,0-22,5-23,3 Balanssi= parempaan suuntaan (%-osuus) huonompaan suuntaan (%-osuus) 5
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Eniten kehitettävää Vahvuudet Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa. Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä 6
Parempaan elämään työllä! -kansalaiskysely Runsas 4 600 vastausta 94 % pitää työstä innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena Ihannetyöpaikan perustekijät ovat hyvin saman-kaltaisia eri vastaajaryhmissä 1. toisten huomioonottaminen 2. avoimuus 3. tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen 4. myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät 5. vaikutusmahdollisuudet Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työ-elämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi 7
Työpaikat 1. Hyvä perustaso Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa 2. Kehittäjät Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti 3. Edelläkävijät Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen Kehittämisen lähdettävä työpaikan omista lähtökohdista Toimintatapojen parantaminen on mahdollista kaikilla työpaikoilla ja aloilla 8
Tuki työpaikoille 1. Yhteiskunnan ja kansallisten toimijoiden rooli 2. Toimi-alojen ja toimiala-liittoj en rooli 3. Palvelutarjoajien ja alueellisten toimijoiden rooli TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTALKOOT KÄYNTIIN! 9
Kansallisen yhteistyöhankkeen kolme tehtävää Edelläkävijä TYÖPAIKAT 2. Kontaktit työpaikoille, sekä työntekijä- ja työnantajaliittoihin (koulutusta, neuvontaa, avustamista) Kehittäjä Hyvä perustaso Innovointi ja tuottavuus Luottamus ja yhteistyö Työhyvinvointi ja terveys Osaava työvoima 3. Viestintä, medianäkyvyys. Tavoitteena nostaa strategian teemat julkisuuteen ja työpaikoille puheenaiheiksi ja levittää tietoa kehittämismahdollisuuksista Liittojen/työmarkkinaosapuolten kehittämistyö työpaikoilla JKV = johtamisen kehittämisverkosto THF = työhyvinvointifoorumi TTL = Työterveyslaitos TTK = Työturvallisuuskeskus TSR = Työsuojelurahasto Tekes KANSALLINEN YHTEISTYÖHANKE 1. Koordinoi, kokoaa, kohdistaa. Neuvottelee toimijatahojen kanssa operaatioista ja niiden seurannasta ELY AVI Kulttuuri- ja liikuntatoimijat TTL JKV THF Koulu-tuks en järjestäjät Yksityiset TSR Trio+ TTK VATES O H J A U S TEM OKM STM VM Työmark kinakeskusjärjestöt 10
Miten yhteistoimintaa jatketaan? Hallitusohjelmaan liittyvät muut, työelämän laatuun ja työpaikkojen toiminta-tapojen kehittämiseen liittyvät toimenpide-esitykset Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelma, Liideri Johtamisen kehittämisverkosto Työhyvinvointifoorumi Kansallinen yhteistyöhanke työpaikoille Työmarkkinajärjestöjen toimet Raamisopimus Työurasopimus Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä 11
Kansallinen yhteistyöhanke Tavoitteena Suomeen Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä Asiakkaina/ kohteina ovat kaiken kokoiset työpaikat Osallistuminen edellyttää Osallistuvien työpaikkojen riittävää määrää. Kehittämisrahoituksen saatavuutta. Yhteistoiminnan ja rajoja ylit-tävän toiminnan onnistumista eri alueilla ja eri toimialoilla. Onnistunutta viestintää. Kansallisia, mutta myös kansainvälisiä verkostoja Seuranta- ja vaikuttavuus-mitt areiden rakentaminen Väliarvioinnit mm.2017 Loppuarviointi 2020 12
Mikä on eri toimijoiden rooli työelämän kehittämistalkoissa? Hyvän perustason työpaikoille ELY-keskusten rahoitus- ja osaamis-palveluja tai TTL:n ja muiden toimijoiden palveluja yms. Työturvallisuuskeskus, avit, oppilaitokset Kehittäjätyöpaikoille mm. Tekesin työorgani-saatioiden kehittämis-ohjelma, alueelliset yritys- ja työpaikka-neuvojapalvelu t, täsmäkoulutukset Edelläkävijätyö-paik oille Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelma, yhteistyö tutkimus-laitosten kanssa Työmarkkinajärjestöt ja toimialaliitot toteuttavat monialaisia tavoitteellisia verkostohankkeita työpaikoilla tapahtuvan kehittämisen tueksi toimialan tarpeiden mukaisesti Alueellinen toimijoiden verkosto yhteensovittaa kehittämistyötä asiakkaiden ja alueen työpaikkojen tarpeiden ja työelämän kehittämis-strategian mukaisesti Tavoitteena laajeneva prosessi, johon yhä useamman työpaikat ja yhä useammat toimijat voisivat tulla mukaan 13
Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelma Liideri-ohjelma 1.8.2012 31.12.2018 Ohjelman pääaihealueet Johtamisen prosessit sekä työn organisoinnin ja työnteon tavat, jotka edistävät henkilös-tön osallistumista tuotteiden, palvelujen ja niiden tuottami-sen tapojen uudistamisen ideointiin ja innovoinnin kautta syntyvien uusien ratkaisujen tuottamiseen. Uudenlaiset työn organisoinnin ja työnteon tavat, joissa koros-tuvat jaettu johtajuus, yksilölli-set ratkaisut, verkostoitunei-suus, hajautuneisuus ja ICT:n innovatiivinen soveltaminen. Ohjelma kattaa kaikki toimialat (pl. Sosiaali- ja terveystoimi) Ensisijaisena kohderyhmänä ovat noin 20 500 hengen kokoiset yritykset, jotka hakevat kasvua innovaatioiden synnyttämistä kilpailueduista liiketoimintaansa. 2012-2018 Ohjelman toteutusaika Ohjelman tavoiteltu kokonaisbudjetti Tekesin puolelta Yhteensä 60-80 milj. euroa kuutena vuotena Ohjelma toteutetaan ja sitä kehitetään jatku-vasti läheisessä yhteis-työssä yritysten, yli-opistojen ja työmark-kinajärjestöjen kanssa
Liiderin keskeinen yrityskohderyhmä Keskeinen yrityskohderyhmä on noin 20 500 hengen kokoiset eri toimialojen yritykset, jotka hakevat kasvua innovaatioiden synnyttämistä kilpailueduista liiketoimintaansa. Ne hyödyntävät ja kehittävät jatkuvasti mahdollisuuksia henkilöstön aktiiviseen ja systemaattiseen osallistumiseen uusien ideoiden kehittelyssä, innovoinnissa, toiminnan uudistamisessa sekä tätä kautta aikaan saatavassa arvonluonnissa asiakkaille. Tekesin yritysasiakassegmentoinnin mukaisesti näitä ovat (n=5760): kansainvälistymällä kasvua hakevat pk-yritykset (739 kpl) kotimarkkinoille keskittyvät pk-yritykset (1225 kpl), alasegmentti: kasvua ja uudistumista hakevat suuryritykset (482 kpl), alasegmentti: uudistajat (250 500 henkeä) Ryhmä on erityisasemassa ohjelman aktivoinnissa, asiakastyössä, viestinnässä ja tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa sekä ohjelmapalveluissa. Rahoitus käsittää t&k-projekteja (joissa työorganisaatioiden kehittämisen osuus 40 % tai sen luoma lisäarvo projektiin on muuten merkittävä) ja työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta (TYKE-projekti). Copyright Tekes 10/2009
Liideri-ohjelma julkisella sektorilla Ohjelman yrityskohderyhmään kuuluvat lisäksi kotimarkkinoille keskittyvät pk-yritykset (1225 kpl), muut kuin edellä mainitut suuryritykset (482 kpl), alasegmentti: verkostoveturit Julkisen sektorin organisaatioiden osalta kohderyhmänä ovat organisaatiot, jotka uudistavat palvelutoimintojaan vastaavalla tavalla. Näiden toteuttamien uudistusten tulee samalla toimia merkittävinä ideoiden ja inspiraation lähteinä myös muille organisaatiolle. Julkisen sektorin kokonaisuutta ohjelmassa toteutetaan läheisessä yhteistyössä hallitusohjelmaan myös sisältyvän johtamisen verkoston kanssa, jossa päävastuutahoina ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos. Näissä ryhmissä rahoitus on pääsääntöisesti työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta (TYKE-rahoitus). Projekteilta edellytetään tavoitteena laaja-alaista toimintatavan muutosta, laajaa verkottumista ja mahdollisuutta tulosten laajaan hyödyntämiseen Copyright Tekes 10/2009
Ohjelmaan ei kuulu Ohjelman ulkopuolelle jäävät tässä vaiheessa yksityiset sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat yritykset ja yhteisöt sekä julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Näiden toimialojen vastaavalle alueelle kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa voidaan rahoittaa Tekesissä Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmasta (2008 15). Tämän ohjelman päättymisen jälkeen toimialan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja sen kohdentamista tarkastellaan erikseen. Copyright Tekes 10/2009
Jatkoaskeleet Valmistellaan toimeenpano-suunni telma heti kesän 2012 jälkeen, jossa olennaisena osana kansallinen yhteistyöhanke Organisoidaan toiminta: Työpaikkoja edustava neuvottelukunta Johtoryhmä: Strategian valmistellut johtoryhmä jatkaa, toimii samalla Tekesin Liideri, Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelman neuvottelukuntana Sihteeristö Hankejohtaja apunaan virkakuntaa ja Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristö (TPPS/ työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia) 18
Kuntien roolista työelämän kehittämistalkoissa? Kunta-alan työelämän kehittämis-osa amisen pitkän perinteen hyödyntäminen Työelämästrategian yhteinen tavoite on saada tietoa hy-västä työelämästä työpaikoille Toimialaliitot ta-voittavat parhai-ten toimialansa organisaatiot Sitoutuminen yh-teiseen tahtotilaan ja viestintään Esimerkiksi monialaisia tavoitteellisia verkosto-hankkeita työpaikoilla tapahtuvan kehittämisen tueksi toimialan tarpei-den mukaisesti Alueellinen toimijoiden verkosto yhteen sovittaisi em. kehittämistyön asi-akkaiden ja alueen työ-paikkojen tarpeiden ja työelämän kehittämis-strategian mukaisesti Mukana aktiivisesti alueilla eri kehittämis-verk ostojen toiminnassa Koulutus-tarjo nta työmarkki-noi den tarpeisiin 19
Työelämätalkoot käyntiin, yhdessä! TULEVAI-SU UDEN TYÖPAIKAT INNO-VOINT I JA TUOTTA-VU US VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS 2020 LUOTTA-MU S JA YHTEISTYÖ OSAAVA TYÖVOIMA TYÖHYVIN- VOINTI JA TERVEYS 20