Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Transkriptio

1 Hallituksen esitys laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Rovaniemi Pääsihteeri Erja Lindberg, Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

2 Talousnäkymät lähivuosille ovat edelleen epävarmat Prosenttia: BKT, määrän muutos -1,0-1,4 0,5 1,4 1,8 1,5 1,4 Palkkasumman muutos 3,2 1,0 1,3 1,8 2,5 2,2 2,4 Ansiotasoindeksin muutos 3,2 2,0 1,3 1,2 1,5 1,8 2,0 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,4 8,3 8,1 7,8 7,5 Kuluttajahintojen muutos 2,8 1,5 1,5 1,7 1,9 1,8 1,8 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 Valtionosuusindeksin muutos 3,7 3,0 1,5 0,7 1,5 1,7 1,9 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,6 1,8 1,2 1,1 1,5 1,8 1,8 Ennusteet syyskuussa 2013 (PPB): BKT, määrän muutos -0,8-0,5 1,2 1,9 1,7 1,6 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 3,2 3,2 1,4 2,1 2,4 2,1 3,0 2,1 2,9 2,5 2,8 2,5 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 7,7 2,8 8,3 1,6 8,2 2,1 7,9 2,0 7,7 2,0 7,5 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,9 2,1 1,9 2,3 2,3 2 Lähde: Tilastokeskus, vuosien ennusteet VM

3 Työttömyys lisääntyi finanssikriisin seurauksena - Suomessa viime kuukausien kehitys muita maita huonompaa 3 Lähde: Eurostat, Suomen Pankki

4 Kuntien normiohjausta ja kuntien velvoitteita on lisätty 2000-luvulla Viime vuonna tehtyjen laskelmien mukaan kunnilla on jo nyt 535 lakisääteistä tehtävää Valtion ja kuntien suhteen sekavuus tulee ilmi, kun julkista taloutta yritetään laittaa kuriin; välillä muistetaan varmistaa kunnille rahoitus, kun kunnat ovat saaneet uusia tehtäviä -välillä se on unohtunut kokonaan Kun valtio yrittää säästää leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, joutuvat kunnat nostamaan veroja, jotta selviäisivät velvoitteistaan 4

5 Kuntien velvoitteet työllisyydenhoidossa Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet:» Ikääntyvien työllistämisvelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 1 & 2 )» Aluevelvoite (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista 11 luku, 3 & 4 )» Kuntouttava työtoiminta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)» Työmarkkinatuen rahoitus (Työttömyysturvalaki)» Työttömien terveyden edistäminen Kunta voi tuottaa myös muita, täydentäviä palveluita. Ne määrittyvät poliittisen tahdon mukaan 5

6 Julkinen työvoima- ja yrityspalvelu Julkisena työvoima- ja yrityspalveluna tarjotaan TEtoimistoissa työnvälityspalveluita, tieto- ja neuvontapalveluita, osaamisen kehittämispalveluita sekä yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalveluita Julkiseen työvoima- ja yrityspalveluun kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntijaarvioinnit sekä lain mukaiset tuet ja korvaukset 6

7 Työllisyyden edistäminen kunnissa Elinkeinopolitiikka ja uusien työpaikkojen stimulointi mm. yritysten toimintaympäristöä kehittämällä ja turvaamalla paikallisesti riittävän monipuolinen elinkeinorakenne Vapaaehtoiset toimet työllisyydenhoidossa: Työvoiman palvelukeskukset Projektit Säätiöt Sosiaaliset yritykset Muu kolmas sektori Palkkatuen kuntalisä Työ- ja harjoittelumahdollisuudet Maahanmuuttajien tuki (Nuorten) työpajat Kunnat merkittäviä työnantajia työnantajarooli Palkkatuettu työ, työkokeilut, oppilaitosharjoittelut, kuntouttava työtoiminta kunnan organisaatiossa 7

8 Kuntien muuttuva rooli työllisyydenhoidossa Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja erikseen sovittavalla tavalla myös työllistymistä edistävistä palveluista Resurssit varsinaisten julkisten työvoimapalvelujen järjestämiseen ovat TE-toimistoilla Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan yhdessä muiden työelämäosallisuutta lisäävien palvelujen kanssa TYP-toiminnan laajentaminen ja vakinaistaminen Uutena aiheena agendalle on noussut osallistava sosiaaliturva, jonka rooli kokonaisuudessa on vielä epäselvä 8

9 Miten aktiivisia kunnat ovat työllisyydenhoidossa? Kunnat voivat järjestää työllisyyden edistämiseen liittyviä palveluita itsenäisesti omana toimintanaan, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai ostopalveluina Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Tässä taloudellisessa tilanteessa korostuu kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuu siitä, miten palvelut saadaan organisoitua ja miten niillä pystyään vastaamaan tarpeisiin 9

10 Paikallistason toimijoita Koulut Kolmas sektori Järjestöt Oppilaitokset Yksityiset yritykset Kunta työnantajana Muut työnantajat Perusvalmiudet Osaaminen Yhteydet työelämään Sosiaali- ja terveystoimi Kela Kuntien työllisyysyksiköt Työ- ja elinkeinotoimistot Palvelutuottajat Kuntien elinkeinopalvelut Sosiaaliset yritykset Työpankit 10

11 Paikallistasolla Kunnat kohtaavat taantuman nurjat puolet paikallistasolla; inhimillinen ja taloudellinen ulottuvuus Työttömyyden pitkittyessä odotukset kuntien väliintulolle kasvavat, vaikka vastuu työllisyyspalveluista ja niiden on rahoituksesta edelleen valtiolla Kuntien toimintamahdollisuudet ovat rajallisia ja uhkaavat edelleen kaventua (keinovalikoima, taloudelliset resurssit, työtilaisuudet, asiakasohjaus ) Kuinka vastuu, valta ja resurssit tulevaisuudessa jakautuvat? Voisiko ratkaisuna olla yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja tiivis yhteistyö paikallistasolla? 11

12 Työmarkkinatukiuudistus hallituksen esitysluonnoksessa Kunnat maksavat 50 % työmarkkinatuesta päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta Vähintään 1000 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta kunnat maksavat 70% Valtio tavoittelee 150 miljoonan euron säästöä työmarkkinatukikuluihin Kunnille uudistus tarkoittaisi vähintään vastaavaa 150 miljoonan euron lisärahoitusvastuuta työmarkkinatuesta 12

13 Työmarkkinatuen rahoitusuudistus ei kannusta kuntia Kunnissa tällä hetkellä tehtävä kehitystyö eli heikossa työmarkkinaasemassa olevien palvelujen kehittäminen ja aktiivinen polutus työelämään on hautautumassa työttömien perusturvan rahoitusvastuun siirtelyyn Rahoitusvastuun siirto ei ratkaise julkisen talouden kestävyysvajetta eikä ole linjassa hallituksen kuntataloutta koskevien linjausten kanssa Passiivituen lisääntyvä rahoitusvastuu kohtelee rakennemuutoskuntia epäreilusti ja heikentää kaikkien kuntien resursseja panostaa aktiiviseen työllisyydenhoitoon, sillä myös aktivoinnista kunnille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia 13

14 Monissa kunnissa on parhaillaan käynnissä YT-neuvottelut ja jopa irtisanomisia. Kunta ei voi siinä tilanteessa itse työllistää palkkatuella rajoitusten takia ja palveluverkossa tehtävät muutokset saattavat aiheuttaa sen, ettei kuntouttavan työtoiminnan paikkojakaan ole enää yhtä paljon tarjolla Kunnat eivät nykyisessä suhdannetilanteessa pysty omilla toimillaan vaikuttamaan maksuosuuden kehityssuuntaan Korkea ja pitkittyvä työttömyys aiheuttaa joka tapauksessa merkittävän taloudellisen taakan kunnille Tosiasiassa aktiivitoimien lisäys ja kuntien säästö passiiviajan maksuissa lisäisi valtion rahoittaman aktiiviajan kustannuksia! 14

15 Hallitusohjelma: TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (=TYP) toimintamalli ulotetaan koko maahan Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään siten, että työttömät työnhakijat siirtyvät työ- ja elinkeinotoimistoista palvelukeskusten asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen Työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle 15

16 TYP-toiminnan lakisääteistämisen tavoitteet Palveluiden saatavuuden ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden parantaminen Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestämistapa ei takaa koko maassa moniammatillista yhteispalvelua Palveluprosessin yhdenmukaistaminen Jos viranomaiset suunnittelevat palveluprosessin yksinomaan omien palvelujensa näkökulmasta, ei voida varmistaa, että asiakkaan työllistymissuunnitelmasta muodostuu tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus Valtio/TE-hallinto - kunta -yhteistyön kehittäminen ja työnjaon selkeyttäminen työllisyyden hoitoon liittyvissä asioissa 16

17 TYP -toimintamallin laajentaminen ja vakinaistaminen Työvoiman palvelukeskuksia on nyt 38 ja niissä on mukana 124 kuntaa Kuntakuulemiset pidettiin Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Helsingissä Lakiesityksen lausuntokierros päättyi Hallituksen esitys menee eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2014 Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa (vuoden siirtymäajalla) 17

18 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu 2 Ohjaus monialaiseen yhteispalveluun 3 Kartoitusjakso 4 Monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen 5 Monialaiseen työllistymissuunnitelmaan liittyvät velvollisuudet 6 Monialaisen yhteispalvelun päättyminen 7 Monialaisen yhteispalvelun alueellinen järjestäminen 8 Työvoiman palvelukeskuksen johtaminen 9 Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan organisointi ja kustannusten jakautuminen 10 Työvoiman palvelukeskuksen asiakasrekisteri 11 Työvoiman palvelukeskuksen asiakasta koskevien tietojen tallettaminen palvelukeskusten henkilörekistereihin 12 Työvoiman palvelukeskuksen asiakastietojen salassapito ja salassapitovelvoitteesta poikkeaminen 13 Voimaantulo 18

19 Kategoria 1 Kuntakokeiluhankkeille jaetut bonukset Hanke Painotetut pisteet Bonus-prosentti Bonus Kategoria 2 Kategoria 3 Raahen seutu % Lieksa % Työn Paikka (Hattula, % Hämeenlinna, Janakkala) Vaaksa (Mikkeli) % Joensuu ja Outokumpu % Porin seutu % Oulun kaupungin työllisyyspalvelut % Monet (Rovaniemi ja Ranua) % yht

20 Verkostofoorumi