Tiesuunnitelma Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa
Puuttuva osa tärkeää E18-tieyhteyttä Valtatie 7 on osa Suomen tärkeintä kansainvälistä E18-tieyhteyttä ja EU:n tärkeäksi priorisoimaa ns. Pohjolan kolmion liikennejärjestelmää. Se kytkee pohjoismaiden pääkaupungit toisiinsa sekä muuhun Eurooppaan ja Venäjälle. E18-tie on Etelä-Suomen tärkein länsi-itäsuuntainen yhteys, joka toimii keskeisenä teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetusväylänä. Se yhdistää pääkaupunkiseudun Kaakkois-Suomen rannikkoseudun tärkeisiin teollisuus- ja satamakeskuksiin sekä Vaalimaan rajaaseman kautta Venäjälle. E18-tiellä on suuri merkitys Etelä-Suomen maakuntien kehitykselle ja Suomen ulkomaankaupalle. E18-yhteys Turusta pääkaupunkiseudun kautta Venäjän rajalle Vaalimaalle on valtaosaltaan moottoritietasoista. Parhaillaan tietä rakennetaan moottoritieksi Koskenkylästä Kotkaan ja Haminan kaupungin ohittavalla osuudella. Rakenteilla olevat osuudet avataan liikenteelle vuonna 2014. Naantali Turku Salo Hanko Hämeenlinna Forssa Riihimäki Hyvinkää Lohja Helsinki Suomenlahti Lahti E18 Koskenkylä Loviisa avattu liikenteelle syksyllä 2013 Valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi Haminan ja Vaalimaan välillä on viimeinen puuttuva osa Helsingin ja Vaalimaan välisestä E18-tien kehittämishankkeesta. Suomen tavoitteena on toteuttaa E18-tien laajempi kehittämistyö päätökseen vuoden 2018 loppuun mennessä. Vaalimaa on Suomen vilkkain ja tärkein rajanylityspaikka Venäjän suuntaan. Heinola Kouvola Lappeenranta E18 Haminan ohikulkutie rakentaminen käynnissä. Valmis syksyllä 2014 Imatra Rekkojen pysäköintialue rakennussuunnitelma valmistunut v. 2009 Hamina Vaalimaa Kotka Loviisa Porvoo E18 Loviisa Kotka E18 Hamina Vaalimaa rakentaminen käynnissä. Valmistuu joulukuussa 2013 tiesuunnitelma valmis E18 Kehä III, raken- syksyllä 2014 taminen käynnissä moottoritie satama moottoritie rakenteilla lentoasema parantamaton osuus Onnettomuuksia ja turvattomuutta, haittoja ympäristölle ja ihmisille, autojonoja Valtatie 7 on rakennettu Haminan ja Vaalimaan välillä jo 1960-luvulla ja moniongelmaista tietä on parannettu viime vuosina. Tiejakson laatutaso poikkeaa huomattavasti muista E18-tien osuuksista. Ongelmia aiheuttaa erityisesti kan sainvälinen rekkaliikenne, joka jonottaa ajoittain Venäjän rajan ylitystä tien varressa. Raja-aseman tuntumassa on 160 rekan pysäköimisalue, joka täyttyy säännöllisesti. Valtatielle on rakennettu Virojoen ja Vaalimaan välille seisovia jonoja varten raskaan liikenteen odotuskaista. Lisäksi Haminan ja Virojoen välille on tehty väliaikaisratkaisuksi lähes koko matkalle kapea, päällystämätön piennarlevennys. Tiejaksolla on jatkuvasti ongelmia liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa runsaan raskaan liikenteen ja tienvarressa ajoittain seisovien rekkojen takia. Rekkajonot aiheuttavat turvattomuutta alueen asukkaiden päivittäiselle liikkumiselle. Vilkas liikenne aiheuttaa melua, päästöjä ja viihtyisyyshaittoja tienvarren kylille ja vaikeuttaa kuntien maankäytön sekä elinkeinojen kehittämistä. Hyvät ja toimintavarmat liikenneyhteydet ovat olennainen tekijä yritysten päättäessä sijoittumisestaan ja laajenemisestaan. Liikenteen kasvaessa nykyiseen tahtiin valtatien palvelutaso heikkenee nopeasti. Jo lähitulevaisuudessa koko tieosuudella esiintyy säännöllistä ruuhkautumista. Kapealla, mäkisellä ja mutkaisella tiellä on tiheässä liittymiä. Liikenteen turvallisuuden parantamiseksi nopeusrajoituksia on jouduttu alentamaan monin paikoin 60-80 km/h:ssa. Alhaisimmillaan nopeusrajoitus on Virojen taajaman kohdalla ja Vaalimaalla. Koko Hamina Vaalimaa välille on rakennettu muuttuva liikenteen ohjausjärjestelmä ja vaihtuvat nopeusrajoitukset sekä tievalaistus. Tieosan liikennemäärä oli vuonna 2012 noin 5 000-6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta maiden rajan ylittävää liikennettä oli 60-80 %. Raskaan liikenteen osuus ja määrä on suuri. Valtatiellä kulkee kuorma- ja linja-autoja noin 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa eli lähes joka neljäs auto on raskasta liikennettä. Rajan ylittävien henkilöautojen kasvu on ollut 1999 2013 noin 52 % ja raskaan liikenteen määrä noin 67 %. Kasvu on jatkunut myös vuonna 2013. Erityisesti henkilöliikenteen kasvu on kiihtynyt voimakkaasti 2010-luvulla (noin 15 %/v) venäläisten matkailun ansiosta. Viime vuosikymmenellä tavarakuljetukset Suomen ja Venäjän välillä lisääntyivät voimakkaasti ennen vuosikymmenen lopun taantumaa. Nykyisin liikennemäärät ovat kääntyneet jälleen nousuun vastaten jo lähes huippuvuosien määriä. Maiden rajan ylittävien ajoneuvojen määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin 4 000 ajoneuvon vuorokausimäärästä yli 10 000 ajoneuvoon vuorokaudessa vuoteen 2040 mennessä. Liikenne-ennusteen mukaan valtatien kokonaisliikenne kasvaa vuosina 2012 2040 keskimäärin lähes 140 % ja raskas liikenne noin 130 %. Ennusteen mukaan moottoritien liikennemäärä vaihtelee vuonna 2040 Haminan ja Vaalimaan välillä 10 000 14 400 ajoneuvoon vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrän ennustetaan vuonna 2040 olevan yli 2-kertainen nykyiseen verrattuna eli noin 3 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan vielä raskasta liikennettä voimakkaammin. Siihen vaikuttaa vahvasti EU:n ja Venäjän välille odotettavissa oleva viisumivapaus, jonka arvioidaan lisäävän henkilöliikennettä ja turismia yli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Kannen kuva: Näkymä Virojoen eritasoliittymästä idän suuntaan 4
Tien onnettomuuskehitys on ollut erittäin huono. Tieosalla tapahtui vuosina 2008 2012 yhteensä 23 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista viisi johti kuolemaan. Onnettomuuksissa kuoli kuusi ja loukkaantui 25 henkilöä. Tieosalla tapahtuneiden henkilövahinkoon ja omaisuusvahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien kokonaismäärä oli noin 150. Kymmenen viime vuoden (2003 2012) aikana on tapahtunut kaikkiaan yhdeksän kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä raskas ajoneuvo oli osallisena kahdeksassa onnettomuudessa. Henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien tiheys on yli puolitoistakertainen ja liikennekuolemien tiheys yli kaksinkertainen verrattuna maan vilkasliikenteisten pääteiden keskiarvoon. Liikenteen melu vähentää asumismukavuutta monissa kohteissa tien varrella. Eniten haittoja esiintyy Kattilaisten, Uskin, Haaviston ja Vaalimaan kylien kohdalla sekä erityisesti Virolahden kuntakeskuksessa Virojoella. Tien vieressä on asutuskeskittymien lisäksi paljon haja-asutusta. Lelun eritasoliittymä Moottoritie Haminasta Vaalimaalle Tiesuunnitelma on jatkoa vuonna 2009 valmistuneelle YVA-prosessin sisältäneelle yleissuunnitelmalle, josta Liikennevirasto on tehnyt hyväksymispäätöksen 7.1.2013. Tiesuunnitelmassa esitetään valtatieosuuden rakentaminen moottoritieksi tiejärjestelyineen sekä toimenpiteitä varten tarvittavat maaalu eet ja tilusjärjestelyt. Valtatie 7 rakennetaan moottoritieksi Haminan Lelun ja Virolahden Vaalimaan välillä noin 32 km:n matkalla. Moottoritie sijoittuu länsiosassa nykyisen valtatien tuntumaan sen eteläpuolelle. Kattilaisista itään tielinjaus suuntautuu uuteen maastokäytävään useita kilometrejä nykyisen tien pohjoispuolelle ja liittyy Vaalimaalla lähellä raja-asemaa nykyiseen valtatiehen. Hanke sisältää seuraavat päätoimenpiteet: Viisi eritasoliittymää, joista yksi on Haminan kaupungin alueella ja neljä Virolahden kunnan alueella. Virolahdelle Kattilaisten eritasoliittymän itäpuolelle rakennetaan levähdysalueet moottoritien molemmille puolille. Levähdysalueet rakennetaan korkeatasoisiksi ravintola- tai kahvilapalveluineen. Vaalimaan Rasa-ahonmäkeen rakennetaan eri ajosuunnille kalliotunnelit, joiden pituus on noin 250 m. Siltoja rakennetaan yhteensä 37 eri kohteeseen. Vesistösiltoja rakennetaan yhteensä viisi Pyölinjoen, Ravijoen, Saarasjärvenojan, Virojoen ja Vaalimaanjoen ylityskohtiin. Muut moottoritien ylittävät ja alittavat sillat rakennetaan ihmisten ja eläinten kulkua varten ja estehaitan pienentämiseksi. Eläinten kulkua helpottamaan tehdään kolme vihersiltaa ja pieneläinputkia. Lisäksi nykyisen valtatien siltoja korjataan tai uudistetaan viidessä kohteessa. Haaviston kylän pohjavesialueen kohdalle rakennetaan pohjavedensuojaus. Moottoritien lisäksi tehdään laajat maanteiden, katujen ja yksityisten teiden järjestelyt. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan eritasoliittymien yhteyteen sekä Virojoen ja Vaalimaan taajamiin. Lisäksi nykyisen tien varteen rakennetaan kevyen liikenteen väylä Haminan Tallinmäen ja Virolahden Kattilaisten välille, Uskin ja Haaviston kylien kohdalle sekä Vahterikonkankaalta Virojoelle. Yhteensä kevyen liikenteen väyliä rakennetaan lähes 25 km. Kattilaisten eritasoliittymä E1 LELUN ERITASOLIITTYMÄ E2 KATTILAISTEN ERITASOLIITTYMÄ 5
Linja-autopysäkit saatto- ja liityntäpysäköintialueineen rakennetaan Lelun, Kattilaisten ja Virojoen eritasoliittymiin. Nykyisen valtatien linjaautopysäkit parannetaan ja niille rakennetaan odotuskatokset. Moottoritien eritasoliittymät valaistaan. Lisäksi yhtenäinen tievalaistus rakennetaan Vaalimaanjoelta moottoritien päätekohtaan sekä Virojoen taajaman uudelle sisääntulotielle. Meluesteitä rakennetaan noin 7 km, joista noin 3 km on melukaiteita ja 4 km maavalleja. Virojoen ja Vaalimaanjoen silloissa on korkeat läpinäkyvät melukaiteet. Moottoritien liikenteenhallintajärjestelmä sisältää muuttuvat liikenteenohjauslaitteet Rasa-ahonmäen tun - neleihin sekä koko osuudelle liikenteen kameravalvonnan, tiesääasemia, vaihtuvat nopeusrajoitus- ja varoitusmerkkejä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 214,6 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi 136,7, 2005=100), josta rakennuskustannusten osuus on 212,3 miljoonaa euroa, lunastus- sekä korvauskustannukset ovat 2,3 miljoonaa euroa. Haminan kaupungille, Virolahden kunnalle, Miehikkälän kunnalle sekä johtojen ja laitteiden omistajille esitetään kustannusosuudeksi noin 2,1 miljoonaa euroa. Korkeatasoista väylä- ja ympäristörakentamista ympäristöhaitat halliten Moottoritie sijoittuu uuteen maastokäytävään ja pääosin luonnonympäristöön. Suunnitteluratkaisuissa on pyritty lieventämään erityisesti luontoon kohdistuvia vaikutuksia ja estehaittoja. Lisäksi on otettu huomioon ekologisen rakentamisen mahdollisuudet ja uusien liikenteen energiamuotojen käytön kehittäminen. Tien ja liikenteen aiheuttamia haittoja lievennetään tehokkaasti meluntorjunnalla, pohjavesisuojauksella, maisematunnelilla sekä vihersilloilla. Laadukkaalla alueen luonnon, historian ja maiseman ominaispiirteitä arvostavalla väyläestetiikalla luodaan idästä saapuvalle tienkäyttäjälle ensivaikutelma maastamme. Esteettisesti korkeatasoinen viimeistely näkyy siltarakenteissa, meluesteissä, valaistus- ja ympäristötaideteoksissa sekä maisemarakentamisessa koko tielinjan pituudella. Väyläestetiikassa noudatetaan E18-tien Koskenkylä Vaalimaa välin taidekonseptin periaatteita. Hankkeen toteuttamisessa suositaan ekologista rakentamista luontoa mahdollisimman Saarasjärven eritasoliittymä tehokkaasti säilyttäen ja luonnon monimuotoisuutta korostaen. Tavoitteena on hyödyntää paikallisia tuotteita kuten kivilouhimoiden sivukiveä. Tietaiteen kohteet ovat monipuolisia. Lelun ja Virojoen eritasoliittymiin esitetään risteyssiltojen keskipilareihin kuorirakenteet, joiden muotoilu liittyy Haminan ja Virolahden erityispiirteisiin. Lelun ja Virojoen eritasoliittymien alueilla tehdään paikkakuntien historiaan viittaavia maastonmuotoiluja. Salpalinjan sotahistoriallista arvokohdetta korostetaan tieympäristön käsittelyllä, Salpalinjan linnoituslaitteiden kunnostamisella ja puuston raivauksella pyrkimyksenä edistää kohteen merkitystä matkailulle. Läpinäkyviin melukaiteisiin voidaan ku vata kohteiden erityispiirteitä ja Lelun liittymään on esitetty Haminaa kuvaava maataideteos. Vaalimaan kiertoliittymää esitetään kansainväliseksi taidekilpailukohteeksi. Taideteosten Vihersilta. toteutta minen ei sisälly tiehankkeen rahoitukseen. Rasa-ahonmäen tunneli E3 SAARASJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄ E4 V ERI Kattilaisten levähdysalue 6 6
Suunnittelussa avointa vuoropuhelua asukkaiden kanssa Liikenne sujuvaa ja turvallista Tiesuunnittelussa on jatkettu yleissuunnittelussa aloitettua avointa ja vuorovaikutteista suunnittelua alueen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Pyrkimyksenä on ollut laaja kansalaisten osallistuminen. Yhteistyön ja vuoropuhelun menetelminä ovat olleet yleisötilaisuudet, työpajat, maastokävelyt, internet-sivut, karttapalautejärjestelmä, neuvottelut ja tapaamiset. Erityisen tiivistä kahdenkeskinen yhteistyö on ollut kiinteistöjärjestelmän sopeuttamisessa uuteen tilanteeseen. Runsas palaute on huomioitu suunnitelmassa ja se on vaikuttanut ratkaisuihin. Vuoropuhelusta saatiin arvokasta paikallista tietoa suunnitelmiin. Palautteen antajien kokemia haitallisia vaiku- tuksia on voitu poistaa tai lieventää yksityistiejärjestelyillä, meluntorjunnalla ja tilusjärjestelyillä. Suunnitteluratkaisuihin tutustuttiin asukkaiden kanssa maastossa ja työpajoissa. Moottoritien rakentaminen tukee Pohjolan kolmion liikennejärjestelmän kehittämistä ja poistaa nykyisellä tiellä olevat ongelmat. Hanke parantaa huomattavasti liikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta ja matka-aikojen ennustettavuutta, koska tieverkolle ei jää ruuhkautuvia kohteita. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän arvioidaan vähenevän merkittäväsi. Arvion mukaan vuosittain vältetään keskimäärin yhdeksän henkilövahinkoonnettomuutta ja vähintään yksi liikennekuolema. Vaalimaan eritasoliittymä Salpalinja IROJOEN TASOLIITTYMÄ Rasa-ahonmäen tunneli E5 VAALIMAAN ERITASOLIITTYMÄ VAALIMAAN KIERTOLIITTYMÄ Rekka-autojen pysäköinti Virojoen eritasoliittymä 7 Vaalimaan kiertoliittymä
Haitat hallitaan alueen kehitykselle suuria mahdollisuuksia Hankkeen toteuttamisella on huomattavia positiivisia vaikutuksia alueen kuntien maankäytön ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen sekä nykyisen tien varrella asuvien ihmisten asuinviihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Keskeisimmät hankkeen vaikutukset ovat: Moottoritie on huomattava parannus edistämään Suomen ja Venäjän välisen kaupan, kuljetusten, matkailun ja kauttakulkuliikenteen kasvua. Moottoritien rakentaminen tukee Hamina Virolahti Miehikkälä -vyöhykkeen kehittämistä tarjoamallahyvät ja toimivat yhteydet alueen kasvavalle maankäytölle. Maankäytön kehittämismahdollisuudet lisääntyvät Virolahdella Virojoen keskustaajamassa ja Vaalimaalla sekä Miehikkälässä Muurikkalan logistiikka-alueella. Kuntien maankäytön suunnitelmissa on varauduttu tien toteuttamiseen. Järjestelyt turvaavat hyvät ja selkeät yhteydet päätieverkolta ja Vaalimaan raja-asemalta satamiin, tärkeimpiin terminaaleihin ja työpaikkakeskittymiin sekä parantavat elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Liikenteen siirtyessä moottoritielle ja rekkajonojen poistuessa nykyisen tien varren asumisviihtyisyys- ja ympäristöhaitat vähenevät oleellisesti. Paikalliset liikkumisja turvallisuusongelmat poistuvat, koska nykyinen tie jää rinnakkaistienä paikalliseen käyttöön. Moottoritiellä ei sallita rekkaliikenteen jonotusta raja-asemalle ja rekoille rakennetaan uusi odotusalue Vaalimaalle. Lisäksi Vaalimaan raja-asemalle toteutetaan kaikkea rajaliikennettä palveleva vuorovaraus järjestelmä, jolla tehostetaan merkittävästi rajan ylitystä. Järjestelmä otetaan koekäyttöön erillishankkeena syksyllä 2014. Eri kulkumuotojen kehittämistä edis tetään tasapuolisesti. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteet paranevat huomattavasti uusien järjestelyjen myötä moottoritien liittymissä, päätaajamissa ja rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien käytävässä. Moottoritien varrella melu lisääntyy ja uusia alueita altistuu liikennemelulle. Meluntorjuntaa on tehostettu tiesuunnittelun aikana mm. tien korkeusaseman tarkistamisella. Haittoja lievennetään tehokkaalla meluntorjunnalla eikä moottoritien varteen jää asuinkiinteistöjä yli 55 db:n tai vapaa-ajan kiinteistöjä yli 45 db:n liikennemelualueelle. Liikenteen siir tyessä uudelle moottoritielle nykyisen valtatien varrellekaan ei jää yhtään yli 55 db:n liikennemelusta kärsivää asuinkiinteistöä. Hankkeen myötä liikennemelulle (yli 55 db) altistuvien asukkaiden määrä vähenee 120 asukkaalla. Yli 45 db:n melulta saadaan suojattua 27 vapaa-ajanasuntoa. Pohjavesien pilaantumisriski Haaviston pohjavesialueella pienenee moottoritielle rakennettavien suojausten ansiosta. Moottoritien ihmisille ja eläimille aiheuttamaa estehaittaa lievennetään Rasa-ahonmäen tunnelin, kolmen vihersillan, viiden avaran vesistösillan ja lukuisten yksityistiesiltojen avulla. Moottoritien pystyy ylittämään tai alittamaan 30 paikassa eli keskimäärin lähes kilometrin välein. Luonnon monimuotoisuutta lisätään moottoritien ympäristörakentamiseen sisältyvien paahderinteiden ja niille kehittyvien kasvi- ja hyönteislajien avulla. Virojoen eritasoliittymä näkymä etelään Lelun alueella menetettävä liitooravan reviirialue kompensoidaan Miehikkälän alueelta hankittavalla suojelualueella. Sotahistorian kannalta arvokas Salpalinja kunnostetaan Saarasjärven alueella moottoritien rakentamisen yhteydessä. Moottoritielle rakennetaan silta Salpalinjan kohdalle ja näin voidaan historiallinen puolustuslinja säilyttää yhtenäisenä. Samalla säilyy maakunnallinen virkistysreitti Salpapolku, jolta käsin linnoitusvarustuksiin voi tutustua. Tien alta joudutaan poistamaan ja lunastamaan pääosin metsämaata yhteensä noin 370 hehtaaria sekä kaksi vapaa-ajan kiinteistöä. Metsäalueet ovat pääosin talouskäytössä eikä niillä ole suojeluarvoja. Maan menetyksen ohella moottoritie pirstoo kiinteistöjä ja muuttaa kulkuyhteyksiä. Haittoja pienennetään laajoilla tilusjärjestelyillä. Lelun vihersillat 8
Tiealueiden hankinta Maa ja vesialueiden hankinta sekä korvausten määrittäminen ja maksaminen tapahtuu pääsääntöisesti täyden korvauksen periaatteella maantietoimituksessa. Toimitus aloitetaan ennen hankkeen rakentamisen aloittamista haltuunottokatselmuksella, johon kaikki maanomistajat kutsutaan. Tietoimitus kestää rakentamisen loppuun asti. Osa tilusjärjestelyistä ja kiinteistöjen hankinnoista tehdään jo tiesuunnittelun aikana hankeuusjakotoimituksen kautta tai sopimalla. Hyväksytyssä tiesuunnitelmassa vahvistetaan: tiealue suoja-alue rasiteoikeudet läjitysalueet varastoalueet Tietoimituksen 1.vaiheessa määritellään lunastettavat alueet ja kohteet tilusvaihdot korvausten suuruus, maasta, kasvillisuudesta, rakennuksista ja laitteista Korvausten suoritus maanomistajille RAKENTAMINEN Tietoimituksen 2.vaiheessa tarkistetaan rajat käsitellään korvaukset haitoista ja vahingoista Mahdollisten lisäkorvausten suoritus Tiesuunnitelman käsittely ja hankkeen toteuttaminen Tiesuunnitelman maantielain mukainen käsittely alkaa tammikuussa 2014. Tiesuunnitelmasta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Tiesuunnitelma on talvella 2014 kuukauden ajan nähtävillä alueen kunnissa, jolloin suunnitelmasta voi tehdä muistutuksia. Muistutusten perusteella tiesuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia. Liikennevirasto tekee tiesuunnitelmasta hyväksymispäätöksen, joka asetetaan asiakirjoineen nähtäväksi. Hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Päätös saa lainvoiman sen jälkeen, kun mahdolliset valitukset on käsitelty. Lainvoimainen tiesuunnitelma antaa tienpitäjälle oikeuden tiealueen haltuunottoon ja tien tekemiseen. Haminan ja Vaalimaan välisen moottoritiehankkeen rakentaminen on tarkoitus käynnistää vuoden 2015 lopulla ja sen on arvioitu valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan ns. elinkaarimallilla (PPP-malli) yksityisen palveluntuottajan toimesta. Hankintasopimukseen sisältyy yksityiskohtainen suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja rahoitus. Valtio hankkii väyläkokonaisuuden tuottajalta jälkirahoituksella pitkähkön sopimuskauden aikana. Vaalimaan kiertoliittymä etelään päin katsottaessa 1
Aikataulu 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2018 Hamina-Vaalimaa yleissuunnitelma 2009 yleissuunnitelman muutos 2011 Nähtävilläolo Muistutukset Lausunnot Nähtävilläolo Muistutukset Lausunnot Hamina-Vaalimaa tiesuunnitelma Hyväksytään moottoritien periaatteet ja likimääräinen sijainti Hyväksymispäätös Nähtävilläolo Muistutukset Lausunnot Hyväksymispäätös Mahdolliset vaikutukset Hyväksytään lopullinen ratkaisu tie- ja liittymäjärjestelyineen sekä niiden aluevaraukset Urakan kilpailutus Rakentaminen 2015-2018 Lisätietoja Suunnittelusta vastaava viranomainen: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Salpausselänkatu 22, 45100 Kouvola, Juha Laamanen, puh. +358 29 502 9184, juha.laamanen@ely-keskus.fi Rakennuttamisesta vastaava viranomainen: Liikennevirasto, Opastinsilta 12 A, 00520 Helsinki, Lars Westermark, puh. +358 29 534 3838, lars.westermark@liikennevirasto.fi Suunnitelman laatija: Ramboll Finland Oy Sito Oy -konsulttiryhmä: Säterinkatu 6, 02600 Espoo, Juha Siitonen, puh. +358 40 522 5888, juha.siitonen@ramboll.fi www.kohava18.info (suunnitelmavarasto) www.ely-keskus.fi > liikenne > tiehankkeet > kaakkoissuomi > Vt7 (E18) Hamina Vaalimaa http://www.ely-keskus.fi/web/ely/vt-7-e18-hamina-vaalimaa (hankkeen esittelysivut) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Salpausselänkatu 22 PL 1041, 45101 Kouvola puh. 0295 029 000 http://www.ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Taitto: Ramboll Finland Oy Kuvat: Ramboll Finland Oy Kartta: Logica Kyriiri Oy 12.2013