Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo



Samankaltaiset tiedostot
Toimintakertomus 2016 LASTEN KOTISAIRAANHOITO. Verna Björklund

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

Strategiset tavoitteet

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

OSASTON HOITOMUODOT KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Sydänkeskus KAAVIO SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa:

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Anna-Maija Koivusalo

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, Laura Lehtinen Anne Härkönen

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Hyvä Potku Kaijonharjun terveysasema

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

PÄIVYSTYS Tampereella

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2019

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Espoon Sairaala uusi johtamis- ja hallintomalli

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Arviointi- ja kuntoutusosasto

Community Paramedic. Sami Länkimäki

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto.

Sädehoitoon tulevalle

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Sanna Kallankari Osastonhoitaja

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Kuusamon kaupunki. KOTIHOITO Apajatie 6-8-E Kuusamo

SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO - HANKE

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere , Vaasa

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Transkriptio:

Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus ja laatu... 5 Uutta vuonna 2015... 6 Osaston K10 kotisairaanhoitotoiminnan siirtyminen Lasten kotisairaanhoidon yksikköön... 6 Lähihoitaja akuuttikotisairaalaan... 6 Vanhempainillat... 6 Haasteita... 6 Yhteenveto... 7 YKSIKÖN ESITTELY Lasten kotisairaanhoidon yksikkö perustettiin keväällä 2012. Aluksi mukana olivat HUS:n kunnista Helsinki, Espoo ja Vantaa. Nykyään Lasten kotisairaanhoidon yksikkö palvelee kaikkia Hyksin alueen kuntia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Yksikön perustamisen taustalla oli erityistarpeisten lasten kotihoidon järjestäminen, joka oli aiemmin kuntien vastuulla ja jonka kunnat kokivat erittäin haastavaksi. Kotihoitoringit olivat eri tahojen tuottamia, eikä yhtenäistä hoitotyön johtoa ollut. Nykyään Lasten kotisairaanhoidon yksikkö vastaa erityistarpeisten lasten kotihoidon järjestämisestä Hyksin alueella. Tällaisia lapsia ovat mm. trakeostomoidut, ventilaattorihoitoa tarvitsevat tai hankalaa epilepsiaa sairastavat lapset. Näiden lasten hoito kotona on järjestetty etupäässä lähihoitajista koostuvien hoitorinkien avulla. Kaikki hoitajat ovat HUS:n työntekijöitä ja heidän esimiehenään toimii Lasten kotisairaanhoidon yksikön osastonhoitaja. Lasten kotisairaanhoidon yksikön pitkäaikaispotilaat ovat käytännössä sellaisia potilaita, jotka joutuisivat olemaan sairaalan osastohoidossa, jos heillä ei olisi kotona hoitorinkiä. Pitkäaikaispotilaiden kotihoidon lisäksi Lasten kotisairaanhoidon yksikkö hoitaa akuutisti sairastuneita tai lyhempää hoitokontaktia tarvitsevia lapsia kotona. Tämä lasten akuuttikotisairaalan toiminta on ollut sairaanhoitajien toteuttamaa yhteistyössä lääkärin kanssa. Käytännössä toiminta on tarkoittanut kestoltaan 30 min 2 h kotikäyntejä diagnoosin ja hoidon tarpeen edellyttämällä taajuudella. Lasten kotisairaanhoidon yksikössä työskentelee yksi lastentautien erikoislääkäri, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, kuusi sairaanhoitajaa (akuuttikotisairaala), 32 lähihoitajaa sekä osastonsihteeri. Lisäksi yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä mm. sosiaalityöntekijöiden, ravitsemusterapeuttien ja kuntoutusohjaajien kanssa. Uutena toimintamuotona kotisairaala on ollut alkuun vieras ja huonosti tunnettu lastensairauksien muissa yksiköissä. Lasten kotisairaalan toimintaa on käyty esittelemässä osastotunneilla ja lääkärikokouksissa säännöllisesti sekä yksikön lääkärin että sairaanhoitajien toimesta. Tämä toiminta onkin selkeästi sujuvoittanut yhteistyötä kotisairaalan ja muiden yksiköiden välillä. 1

LASTEN KOTISAIRAANHOITO HUS:n alueella ei ole aiemmin ollut tarjolla erikoissairaanhoitoa lapsille kotisairaalan muodossa. Lasten syöpäosastolla K10 on ollut oma kotisairaanhoito, joka on resurssiensa puitteissa hoitanut syöpää sairastavia lapsia. Vuonna 2012 perustettiin Lasten kotisairaanhoidon yksikkö, jonka tarkoituksena on mahdollistaa sairaalahoitoa tarvitsevan lapsen turvallinen ja laadukas hoito kotona. Kyseessä on uusi toimintamuoto Hyksissä, ja se on aloitettu pilottihankkeena Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Vuonna 2014 pilottihankkeen tilannetta arvioitiin ja päätettiin, että mukaan tulevat myös Hyksin muut kunnat Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Kaikki Lasten kotisairaanhoidon yksikön potilaat ovat avohoitopotilaita. Kotisairaala hoitovaihtoehtona on perheelle vapaaehtoinen. Potilaan ja perheen tulee olla kaikilta osin soveltuva kotisairaalaan ja hoidon kotisairaalassa tulee olla kaikille osapuolille turvallista. Erityistarpeisten lasten hoitoringit Lasten kotisairaanhoidon yksikössä hoidetaan pitkäaikaissairaita erityistarpeisia lapsi, jotka muuten olisivat sairaalan osastohoidossa. Alun perin yksikön toiminta suunniteltiin kuuden pitkäaikaispotilaan mukaan. Potilaita oli 11 vuonna 2013, 14 vuonna 2014 ja vuonna 2015 potilaita oli 13. Potilailla on lähihoitajista muodostettu hoitorinki, joka työskentelee potilaan kotona. Hoitoringissä on 1-5 hoitajaa hoidon tarpeesta riippuen. Tavallisin syy kotihoitoringin tarpeeseen vuonna 2015 oli trakeostooma (7 potilasta). Muita kotihoitoringin aiheita ovat olleet ventilaattori-/happirikastinhoito (4 potilasta, joista yhdellä hengityshalvauspäätös) sekä hankalahoitoinen epilepsia (2 potilasta). Lasten kotisairaanhoidon yksikössä hoidettavilla potilailla on diagnoosinsa mukainen vastuulääkäri. Monilla potilailla on useita ongelmia, jolloin he ovat usean erikoisalan lääkärin seurannassa. Kotisairaalan lääkäri toimii koordinoivana tahona ja valvoo hoidon kokonaisuuden toimivuutta. Kotisairaalan lääkäri on tehnyt kotikäyntejä pitkäaikaispotilaiden luo tarpeen mukaan. Säännöllisiä käyntejä on toteutettu mm. trakeakanyylin vaihtojen ja keskuslaskimoporttien huuhtelun yhteydessä. Lisäksi kotikäyntejä on tehty pitkäaikaispotilaitten akuuttien pulmien takia, esim. infektioiden yhteydessä. 12 10 8 6 4 2 Potilasmäärä kotikunnan mukaan, pitkäaikaispotilaat 0 Helsinki Espoo Vantaa 2013 2014 2015 2

Akuuttikotisairaala Lasten akuuttikotisairaalassa hoidetaan akuutisti sairastuneita tai lyhempiä hoitokontakteja vaativia lapsia. Tällaisia potilaita ovat mm. akuutin infektion takia i.v.-antibioottihoitoa tarvitsevat lapset. Ryhmään kuuluvat myös pitkäaikaisempaa sairautta esim. syöpää sairastavat potilaat, joiden hoidon osana toteutetaan esim. i.v.-lääkkeiden antoa, laboratorionäytteiden ottoa tai i.v.-nutritiota kotona. Akuuttikotisairaalan kotikäynnit on toteutettu pääosin sairaanhoitajien toimesta. Tarvittaessa kotikäynnillä on ollut mukana myös kotisairaalan lääkäri. Vuoden 2015 alussa akuuttikotisairaalan käytössä oli yksi auto. Työvuorossa oli aina yksi sairaanhoitaja kerralla. Toiminta-aika oli viikon kaikkina päivinä klo 07-22. Vuoden 2015 huhtikuussa akuuttikotisairaalan käyttöön saatiin toinen auto ja näin ollen vuorossa oli kaksi sairaanhoitajaa. Toinen sairaanhoitaja toimi alkuun vain virka-aikana. Loppuvuodesta toiminta-aikaa laajennettiin siten, että suurimman osan viikosta vuorossa on aina kaksi sairaanhoitajaa. 350 300 250 200 150 100 50 0 Käyntimäärät kuukausittain vuonna 2015, akuuttikotisairaala Vielä vuonna 2014 yöaika klo 22 07 oli puhelinvarallaoloa, jolloin akuuttikotisairaalan potilaiden perheillä ja toisaalta pitkäaikaispotilaiden hoitoringeillä oli akuuteissa ongelmissa mahdollisuus konsultoida sairaanhoitajaa. Yöaikana ei tehty kotikäyntejä eikä myöskään otettu vastaan uusia potilaita. Vuoden 2015 keväällä yövarallaolo päätettiin poistaa. Vuonna 2015 Lasten akuuttikotisairaalassa toteutettiin yhteensä 2662, ka 7,3 (2014 1653, ka 4,5/pv) sairaanhoitajan kotikäyntiä 373 potilaan luona (2014 281). Päivittäin käytiin keskimäärin 6,8 eri potilaan luona. Käyntejä oli pääosin 1/vrk (noin 2/3 potilaista), enintään 3 käyntiä/vrk. Tavoitteena on ollut, että kotikäynnin kesto olisi korkeintaan 2 tuntia. Yli 80 % hoitojakosista oli 1-4 päivän mittaisia. 3

Potilasmäärä kotikunnan mukaan, akuuttikotisairaala 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kerava Kirkkonummi 2014 2015 Käyntimäärä kotikunnan mukaan, akuuttikotisairaala 1200 1000 800 600 400 200 0 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kerava Kirkkonummi 2014 2015 Vuonna 2015 akuuttikotisairaalan käyntien aiheet olivat: hemato-onkologia 43 % (12 % vuonna 2014), infektio 14 % (29 %), vastasyntyneen ongelmat (pääosin infektiot ja hyperbilirubinemia) 10 % (17 %). Lisäksi akuuttikotisairaalan potilaana oli joitakin potilaita, joilla oli yksittäinen pitkäaikainen diagnoosi ja joiden luona kotisairaala käy säännöllisesti. Näiden potilaitten käynnit muodostivat noin 11 % (20 %) kaikista kotikäynneistä. Käyntimäärien kasvu ja hemato-onkologisten käyntien osuuden lisääntyminen heijastavat akuuttikotisairaalan toiminnassa vuoden 2015 aikana tapahtuneita muutoksia. 4

Käyntien osuudet käynnin aiheen mukaan 2015 Hemtao /onkologia Infektio Vastasyntyneet Pitkäaikaiset Muut Suurin osa akuuttikotisairaalan potilaista ohjautui kotisairaalaan Lastenklinikan ja Jorvin pediatrisilta osastoilta. Myös molempien sairaaloitten päivystyspoliklinikoilta ohjautui jonkin verran potilaita kotisairaalaan. Potilaista alle 10 % lähettävänä osastona oli lastenkirurginen tai neonatologinen osasto. POTILASTURVALLISUUS JA LAATU Vuoden 2015 aikana on akuuttikotisairaalassa kehitetty eri potilasryhmien hoitotyön tueksi tarkistuslistoja, joita käytetään potilaan hoidossa ja seurannassa kotona. Näin varmistetaan myös riittävä tiedonkulku hoitajan ja lääkärin välillä. Lääkeannosten kaksoistarkistus on pyritty toteuttamaan mahdollisimman kattavasti hoitajien työvuorojen sallimissa rajoissa. Pitkäaikaispotilaiden hoitoringeissä on kiinnitetty huomiota lääkehoidon turvallisuuteen mm. ohjeistamalla strukturoidut käytännöt lääkevalikoiman ja lääkeannostelujen sekä hoitovälineistön tarkastamiseen. Lisäksi on ohjeistettu kirjallisesti hätätilanteitten varalle. Hoitajat osallistuvat Lastenklinikan elvytyskoulutukseen ja yksikön omaa elvytysharjoittelua on ollut yksikön koulutuspäivissä. Akuuttikotisairaalan resurssit potilaiden hoitoon ovat ajoittain olleet niukat. Vuonna 2015 potilasta ei voitu ottaa akuuttikotisairaalaan 110 kertaa (37 vuonna 2014). On todennäköistä, että nämä luvut ovat todellisuudessa huomattavasti suuremmat. Vain yksittäisissä tapauksissa (alle 10 potilasta/v) on akuuttikotisairaalan potilas jouduttu ohjaamaan takaisin sairaalan poliklinikalle voinnin huononemisen vuoksi. Näin ollen potilasvalinta kotisairaalaan on ollut onnistunutta. Vuoden 2015 keväällä päätettiin akuuttikotisairaalan sairaanhoitajan yöaikainen varallaolo lopettaa. Tämä on jossain määrin lisännyt ohjauksen tarvetta ja sekaannuksen mahdollisuuksia, kun perheille on jouduttu ohjeistamaan eri puhelinnumero neuvojen saamista varten päivä- ja yöaikaan. Tämä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti saattohoidossa olevan potilaan perheen tilanteeseen. 5

UUTTA VUONNA 2015 Osaston K10 kotisairaanhoitotoiminnan siirtyminen Lasten kotisairaanhoidon yksikköön Vuoden 2015 keväällä Lasten syöpäosaston K10 oma kotisairaanhoitotoiminta lopetettiin ja tämä toiminta siirtyi Lasten kotisairaanhoidon yksikön vastuulle. Samalla akuuttikotisairaalan käyttöön saatiin toinen auto, jonka toiminta-aika oli alkuun arkisin klo 07-15. Tällöin työvuorossa on ollut myös kaksi sairaanhoitajaa. Muutoksen myötä kotikäyntien määrä on kasvanut ja potilaiden diagnoosijakauma muuttunut selvästi hemato-onkologisemmin painottuneeksi. Syksyllä 2015 akuuttikotisairaalan toisen auton käyttöastetta on lisätty ja sen toiminta-aika on ma-pe klo 7-22 ja la klo 7-15. Lasten syöpäosasto K10 kotisairaanhoidon toiminnan siirryttyä Lasten kotisairaanhoidon yksikköön on myös kotona tapahtuvan saattohoidon vastuu siirtynyt Lasten kotisairaanhoidon yksikölle. Tämä koskee myös muita kuin syöpää sairastavia palliatiivisessa/saattohoidossa olevia kotona hoidettavia lapsipotilaita. Saattohoidon aikana kotisairaala tekee kiinteää yhteistyötä potilaan diagnoosin mukaisen vastuulääkärin ja -osaston kanssa. Vuoden 2015 aikana saattohoitopotilaita oli neljä. Hematologisten potilaitten määrän lisääntyessä on vuoden 2015 aikana myös luotu edellytykset ja valmiudet verituotteiden annolle kotona. Hoitajat ovat suorittaneet tarvittavat koulutukset ja näytöt. Lisäksi varituotteiden annosta on laadittu kotisairaalan toimintaan soveltuvat kirjalliset ohjeet sekä ohjeet mahdollisten yliherkkyysreaktioiden varalle. Verituotteiden anto kotona käynnistyy täysimittaisesti vuoden 2016 aikana. Lähihoitaja akuuttikotisairaalaan Vuoden 2015 syksyllä akuuttikotisairaalan hoitajavahvuuteen siirtyi sairaanhoitajien lisäksi lähihoitaja. Samaan aikaan akuuttikotisairaalan käyttöön otettiin kolmas auto. Tämän odotetaan tuovan säästöä mm. taksimaksujen vähentyessä. Lähihoitajan työpanoksen myötä lisääntyy myös kapasiteetti sairaanhoitajien kotikäynneille kun lähihoitaja voi ottaa hoitaakseen osan sairaanhoitajien tekemistä tehtävistä. Lähihoitajat ovat yksikön omia työntekijöitä, jotka siirtyivät akuuttikotisairaalaan kotihoitoringeistä. Tähän tehtävään on perehdytetty alkuun kaksi lähihoitajaa. Heidän työaikansa on pääosin virka-aikaan. Lähihoitajan työtehtäviä tulevat olemaan esim. vauvaperheiden ohjaaminen ja tukeminen eri tilanteissa (sinivalohoito, syömispulmat, kasvun seuranta, kotiin siirtyminen pitkän sairaalajakson jälkeen), haavojen hoidot, saattohoitopotilaan kotikäynnit soveltuvin osin ym. hoitotyö, joka ei edellytä sairaanhoitajan koulutusta. Akuuttikotisairaalan lähihoitaja tekee myös käyntejä pitkäaikaispotilaitten luona tarkoituksena tarkistaa ja tarvittaessa opastaa mm. kirjaamiskäytäntöjä ja lääkehoidon toteutusta kotihoitoringin hoitajille. Vanhempainillat Syksyllä 2015 käynnistettiin vanhempien illat pitkäaikaispotilaitten vanhemmille. Tarkoituksena on, että vanhemmat saavat kokoontua ja keskustella vapaasti keskenään. Paikalla on aina myös kotisairaalan työntekijä, joka ei välttämättä osallistu aktiivisesti keskusteluun, mutta antaa tarvittaessa informaatiota ja oikaisee mahdollisia väärinkäsityksiä. HAASTEITA Hemato-onkologisten potilaitten määrän selvä kasvu on muuttanut akuuttikotisairaalan toiminnan luonnetta vuonna 2015. Laboratorionäytteiden otto on lisääntynyt, mutta toisaalta kotisairaalan rooli 6

näiden potilaiden kokonaishoidossa on pieni. Asiasta on neuvoteltu Lasten syöpäosasto K10 kanssa. Jatkossa vastuu erikseen sovittujen potilaiden seurannasta ja mm. mahdollisista verituotteiden annosta sytostaattihoitojen välillä siirtyy kotisairaalalle. Akuuttikotisairaalan toimintakapasiteetin lisääntyessä potilaitten ja kotikäyntien määrä kasvaa. Osastoilla vaikuttaa olevan tarvetta kotisairaalatoiminnalle enemmän kuin sitä tällä hetkellä pystytään tarjoamaan. Jatkossa tavoitteena on resursoida yhden sairaanhoitajan virka-ajan työpanos toiminnan koordinointiin, jolloin kotikäyntejä tekevät hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön koordinaattorin hoitaessa yhteydenpidon vanhempiin ja osastoihin. Koordinaattori myös suunnittelisi päivän aikataulun ja kotikäyntien järjestyksen. Näin saataisiin kotikäynneille varattua aikaa lisättyä, kun kotikäyntejä tekevien hoitajien työaikaa vapautuisi toiminnan organisoinnista käyntien suorittamiseen. Tällaista koordinoivan hoitajan resurssia akuuttikotisairaalalle ei tällä hetkellä ole. Toimivien etäyhteyksien puute on hankaloittanut kotisairaalan toimintaa, eikä tilannetta ole saatu merkittävästi parannettua. Pitkäaikaispotilaitten kotihoitoringeissä ei ole voitu toteuttaa sähköistä kirjaamista, eikä hoitajilla ole aina pääsyä potilastietojärjestelmään. Näin esim. uusimmat lääkemääräykset eivät aina ole heti hoitajien tiedossa. Myös akuuttikotisairaalan toiminta on kankeaa, kun kotikäyntien kirjaamista ei voida tehdä potilaan kotona. YHTEENVETO Kansainvälisten suositusten mukaan lapsi tulisi ottaa sairaalan osastohoitoon vain, jos hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida toteuttaa kotona tai polikliinisesti. On lapsen ja perheen edun mukaista pyrkiä tilanteeseen, jossa sairaalassa olo ja sairaalakäyntien määrä saadaan mahdollisimman vähäiseksi sikäli kuin se kokonaistilanne huomioiden on turvallista. Kotisairaalan toiminnan ansiosta voidaan potilaiden osastohoidon tarvetta vähentää. Samoin poliklinikkakontrolleja voidaan korvata kotisairaalan kotikäynneillä. Kotisairaala hoitaa toisaalta pitkäaikaissairaita, erityistarpeisia lapsia kotihoitoringin avulla kotona, toisaalta lyhempää hoitojaksoa vaativia potilaita kotikäynnein. Toiminta on vielä verraten uutta ja työtä yksikön toiminnan kehittämiseksi tehdään jatkuvasti. Toimintaa on laajennettu vähitellen, kun tarve kotisairaalan toiminnalle on käynyt ilmeiseksi. Kotisairaalaan tarjottavia potilaita on enemmän kuin palvelua tälle hetkellä pystytään tarjoamaan. Lasten kotisairaanhoidon yksikkö tarjoaa korkeatasoista ja turvallista, lääkärijohtoista hoitoa lapsen kotona. Perheet ovat olleet tyytyväisiä siihen, että hoitoa voidaan antaa myös kotona. Tulevaisuudessa kotisairaalan roolia saattohoidon toteutuksessa pyritään lisäämään yhdessä vastuuosastojen kanssa. Lasten kotisairaalatoiminnan laajeneminen myös muihin HUS:n kuntiin tulee mahdollisesti myös ajankohtaiseksi jatkossa. 7

Lasten kotisairaanhoidon yksikkö HYKS Jorvin sairaala Käyntiosoite: Turuntie 150, Espoo Postiosoite: PL 800, 00029 HUS Puhelin: 09 4711 www.hus.fi 8