SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Päivämäärä 12.2.2015 SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tarkastus 4.9.2014, 18.2.2015 Päivämäärä 12.2.2015 (ehdotus), 4.9.2014 (luonnos) Laatija Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Ville Vihanta Tarkastaja Jouni Laitinen Hyväksyjä Soinin kunnanvaltuusto Kaavaselostus Kuvaus Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi

SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS, 12.2.2015 SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT 1 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 1.3 Yhteyshenkilöt 3 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 3 1.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 5 2.1 Ympäristön nykytila 5 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot 5 2.1.2 Liikenne- ja kuljetusreitistöt 7 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu 8 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus 9 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 14 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet 16 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset 17 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 18 2.1.9 Maa-alueiden omistus 19 2.2 Suunnittelutilanne 19 2.2.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 19 2.2.2 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat 21 2.2.3 Keski-Suomen maakuntakaava 23 2.2.4 Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat 24 2.2.5 Voimassa olevat yleiskaavat 24 2.2.6 Vireillä olevat yleiskaavat 26 2.2.6.1 Soinin kunta 26 2.2.6.2 Karstulan kunta 27 2.2.6.3 Vireillä olevat yleiskaavat/hankkeet Keski-Suomessa 27 2.2.7 Asemakaava 28 2.2.8 Tuulivoima-alueiden yleissuunnitelma 28 2.2.9 Pohjakartta 28 3. SELVITYKSET 28 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 29 4.1 Suunnittelun vaiheet 29 4.2 Osallistuminen ja viranomaisyhteistyö 29 4.2.1 Aloitusvaihe 29 4.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen 29 4.2.3 Kaavaehdotus 30 4.3 Osalliset 30 5. KAAVARATKAISU 31 5.1 Laaditut vaihtoehdot 31 5.2 Finavian lentoestelausunto ja Puolustusvoimien lausunto 31 5.3 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 31 5.4 Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät 32 5.5 Mitoitus ja sen perusteet 34 5.6 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 34 5.7 Suhde maakuntakaavaan 34 5.8 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen 35 5.9 Liittyminen sähköverkkoon 35 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 35 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 35

SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS, 12.2.2015 6.1.1 Melu 35 6.1.2 Varjovälke 40 6.1.3 Virkistys ja matkailu 42 6.1.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 42 6.2 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 44 6.2.1 Kasvillisuus ja luontotyypit 44 6.2.2 Linnusto 44 6.2.3 Lepakot ja liito-oravat 45 6.2.4 Viitasammakot 45 6.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön, kaavoitukseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen 45 6.3.1 Metsätalous 45 6.3.2 Turvetuotanto 46 6.3.3 Muu maankäyttö 46 6.4 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin, tv-lähetyksiin ja tietoliikenteeseen 47 6.4.1 Liikenne 47 6.4.2 Lentoliikenne ja Puolustusvoimat 49 6.4.3 TV-lähetykset ja tiedonsiirto 49 6.4.4 Säätutkat 49 6.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 49 6.6 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin 53 6.7 Yhteisvaikutukset 54 6.7.1 Yhdyskuntarakenne, kaavoitus ja maankäyttö 55 6.7.2 Melu ja varjovälke 56 6.7.3 Maisema 56 6.7.4 Linnusto 56 6.7.5 Sähkönsiirto 57 6.8 Yhteenveto vaikutuksista 57 7. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 60 8. TOTEUTTAMINEN 61 LÄHTEET 62 ERILLISLIITTEET Kaavaehdotuskartta 1:10 000 LIITTEET 1. Konttisuon tuulivoimahankkeen luontoselvitys 2. Konttisuon tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys 3. Konttisuon tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys 4. Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön 5. Syysmuutonseuranta, SSLTY. 6. Konttisuon tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys 7. Konttisuon tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys 8. Konttisuon tuulivoimahankkeen viitasammakkoselvitys 9. Konttisuon tuulivoimahankkeen meluselvitys 10. Konttisuon tuulivoimahankkeen välkeselvitys 11. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 7.5.2014 12. Muinaisjäännösinventointi; Mikroliitti 2014 13. Konttisuon tuulivoimahankkeen ympäristöselvitys

1 JOHDANTO Soinin kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Konttisuon alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Suunnittelun kohteena oleva Konttisuon osayleiskaava-alue (n. 820 ha) sijaitsee Soinin kunnan eteläosassa, Karstulan kunnan rajalla n. 18 km etäisyydellä Soinin keskusta-alueesta. Suunnittelualue rajautuu lisäksi Ähtärin kaupungin enklaaviin. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevaan Karstulan keskustaan on matkaa noin 20 km, lounaispuolella sijaitsevaan Ähtärin keskustaan noin 27 km, pohjoisessa sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 34 km ja luoteessa sijaitsevaan Alajärven keskustaan noin 41 km. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200 300 metrin etäisyyttä voimalasta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 20 kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).

2 Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Soinin Konttisuon tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. Alueelle on tavoitteena toteuttaa 8 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan roottorin halkaisija on noin 140 m, tornin korkeus noin 140 m ja kokonaiskorkeus 220 m. Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueelle rakennettavaan sähköasemaan. Sähköliityntä on tarkoitus toteuttaa johdon varsiliittymässä Fingridin 220 kv linjaan, joka muutetaan 110 kv linjaksi vuosien 2015 2016 aikana. Tuulivoimaloiden rakentamis- ja toiminnanaikaisia tehtäviä varten alueella tarvitaan huoltoteitä. Ne ovat sorapintaisia ja leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Metsäisessä maastossa tielinjauksien alueilta kaadetaan puustoa noin 12 15 metrin leveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Raivattava alue saattaa kaarteissa olla kaksinkertainen erikoispitkien kuljetuksien (siivet, tornin osa) vaatiman tilan johdosta. Jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan enintään noin 0,5 hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Soinin kunta, jossa hankkeesta vastaa: Soinin kunta Multiantie 27 A 63800 SOINI Tekninen johtaja Jouni Hänninen Multiantie 27 A 63800 SOINI jouni.hanninen@soini.fi Kaavakonsultti: Tuulivoimatoimija: Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA puh. 050 537 4491 minna.vesisenaho@ramboll.fi UPM Wind Holdings Oy Projektipäällikkö Sirpa Korhonen puh. 040 661 3750 E-mail: sirpa.korhonen@upm.com 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Soinin kunnan aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Alueella maata omistava UPM on käynnistänyt alueella selvityksiä tuulivoimatuotannon soveltumisesta alueelle. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maan-

4 käyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. 1.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa Suomalaista suunnittelujärjestelmää; ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntakaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoilla on tässä keskeinen rooli. Niiden avulla tavoitteet konkretisoidaan maakunnallisiksi ja seudullisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi, jotka ohjaavat vuorostaan kuntakaavoitusta. Maakuntakaavoituksessa tulevat huomioon otettaviksi lähtökohtaisesti kaikki tavoitteet, sekä yleis- että erityistavoitteet. Suuri osa erityistavoitteista on kohdennettu vain maakuntakaavoitukselle, jolloin ne vasta maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta välittyvät kuntakaavoitukseen. Maakuntakaavalla ratkaistaan sellaisia alueidenkäyttökysymyksiä, joilla on vaikutusta useamman kunnan alueelle kun taas yksittäistä kuntaa koskevat asiat ratkaistaan yleis- ja/tai asemakaavalla. Valtionneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet on osoitettava maakuntakaavoituksella koko maassa. Tämän lisäksi hanketta koskevat erityisesti tavoitteiden asiakokonaisuudet koskien yhteysverkostoja ja energiahuoltokokonaisuuksia, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistys-käyttöä ja luonnonvaroja. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuudet Tuulivoimapuistohanketta voivat koskea seuraavat alueidenkäyttötavoitteiden eri aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa.

5 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Hankealue sijoittuu Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajamaastoon. Etelä- Pohjanmaan puolella aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajamaalueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös on työmatkaliikennettä. Aluerakenteessa hankealue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin alueelle, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 820 hehtaaria ja se on turvetuotanto- sekä maa- ja metsätalouskäytössä, asutusta alueella ei ole. Alueen keskiosan läpi kulkee luoteis-kaakko -suuntaisesti Fingrid Oyj:n Alajärvi-Petäjävesi 220 kv voimajohto. Turvetuottajana alueella on Vapo Oy. Tuoreen ympäristöluvan päivityksen (41/2014/1) mukaan Puntari-Konttisuon alue on kunnostettu turvetuotantoa varten 1980- luvun puolivälissä. Tuotantoalue koostuu viidestä eri lohkosta ja alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta pääasiassa Jyväskylässä ja Jämsänjokilaaksossa sijaitsevien voimalaitosten käyttöön. Vuotuinen kokonaistuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 40 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Turvetuotannon arvioidaan päättyvän alueella vuosien 2030 2035 aikana. Lähimmät asuinrakennukset (kuva 3) sijaitsevat Multiantien, Halla-ahontien ja Haapalantien varsilla noin 1-1,4 km etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee yhdeksän asuinrakennusta. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat reilun kahden kilometrin päässä lähimmistä tuulivoimaloista. Suunnittelualueen lähimmät kylät Soinin kunnan puolella ovat Raitaperän ja Ulvon kylät, joista Raitaperä sijaitsee Konttisuon suunnittelualueen luoteispuolella noin kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Ulvon kylä sijoittuu suunnittelualueen eteläpuolelle noin 2,5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. Karstulan kunnan lähin kylä on noin 2,5 kilometrin päässä koillisessa sijaitseva Aution kylä.

6 Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys lähimmästä voimalasta Vakituiset asuinrakennukset (kpl) Vapaa-ajan rakennukset (kpl) 1 km 2 km 3km 0 9 42 0 0 31 Kuva 3. Lähialueen asuin- (punainen) ja lomarakennukset (sininen) suunnittelualueen läheisyydessä. Kuvassa 4 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat 20 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Konttisuon suunnittelualue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta.

7 Kuva 4. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydessä. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät ja vihreällä kylät. Kuva 5. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvalla. Maanmittauslaitos 2.1.2 Liikenne- ja kuljetusreitistöt Suunnittelualuetta ympäröi, ja sen myös osittain läpäisee, alempiasteinen tieverkko. Alueen itäpuolella on Kangasalta Kärsämäelle kulkeva kantatie 58, joka yhdistyy etelässä valtatielle 18. Valtatie 18 on Jyväskylästä Petäjäveden, Ähtärin, Töysän, Tuurin, Seinäjoen ja Laihian kautta Vaasaan johtava valtatie. Osittain suunnittelualueella oleva Multiantie (yhdystie 7140), yhdistyy etelässä kantatielle 58 ja pohjoisessa Soinin ja Karstulan yhdistävään Karstulantiehen. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee myös Korkeaperäntie, joka yhdistyy suunnittelualueelta koillisessa Multiantiehen ja luoteessa kantatiehen 58. Suunnittelualueen suhde tiestöön on esitetty kuvassa 6.

8 Kuva 6. Alueen tiestö. Suunnittelualue on merkittynä punaisella. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Seinäjoen lentoasema (EFHS) noin 47 km suunnittelualueen länsipuolella. Lisäksi Ähtärissä sijaitsee kevytlentopaikka noin 30 km suunnittelualueen lounaispuolella. Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 6.4. 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun (Kuva 7). Suunnittelualueen länsipuolella on maakunnallisesti merkittävä Arpaisten retkeilyreitti. Reitin lähtöpaikka on Soinissa Lauttosen virkistysalueella noin kaksi kilometriä keskustasta Multian suuntaan. Reitti päättyy Arpaisten kämpälle ja sen varrella on viisi taukopaikkaa: Kivikirkko, Kaihiharju, Läskilampi, Löytöjoki ja Saarilampi. Arpaisten reittiin liittyvät myös Hermanninpolku ja Arpaisten kämpälle tulevat reitit Vehun/Ulvon suunnasta. Hermanninpolku lähtee Parviaisista yhtyen reitille Kaihiharjussa. Arpaisten kämpälle tulevat reitit Vehun entiseltä koululta, Ulvolta ja Leppäkankaasta. Reitti on käytössä patikoijille ja talvella osa reitistä hiihtokunnossa Arpaisten hiihdon aikana. Välimatkaa Arpaisten reitin ja lähimmän tuulivoimalan välillä on noin 2,7 km. Konttisuon tuulivoimapuiston rakentumisen vaikutuksia on arvioitu kohdassa 6.1. Suunnittelualueen Itäpuolella Vahvasen järven rannalla noin kolmen kilometrin etäisyydellä on pieni kesäretkeilyreitti ja myös levähdys/majoittumismahdollisuus autiotuvassa. Suunnittelualueen lähistöllä on useita järviä, joissa voi harrastaa viehekalastusta. Lähin Metsähallituksen hallinnoima metsästysalue on suunnittelualueen länsipuolella, yksityisten mailla metsästäminen on maanomistajan ja metsästysseurojen välinen sopimusasia. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta (http://www.retkikartta.fi/), josta karttaote on alla.

9 Kuva 7. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen mailla olevat hirvenmetsästysalueet (ruskea väri kartalla) kattavat myös pienriista-alueet. Kalastuskohteet on merkitty tumman sinisellä. Arpaisen reitti on vasemmassa reunassa kuvattu punaisella. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Konttisuon suunnittelualueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä, sekä alueella esiintyviä arvokkaita luontokohteita selvitettiin suunnittelualueelle kesällä 2013 toteutetuilla maastokäynneillä. Maastokäyntien yhteydessä rakentamisalueilta ja niiden läheisyydestä selvitettiin metsä- ja suotyypit sekä puustorakenne, luonnonsuojelulain 29 :n mukaiset suojeltavat luontotyypit, metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 2. luvun 11 :n mukaiset arvokkaat pienvedet sekä uhanalaiset luontotyypit. Lisäksi maastokäyntien yhteydessä havainnoitiin uhanalaisten eliölajien esiintymistä suunnittelualueella. Huhtikuussa alueella kartoitettiin pöllöjen esiintymistä sekä havainnoitiin viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Huhti-toukokuussa selvitettiin metsäkanalintujen soidinpaikkoja ja touko-kesäkuussa Konttisuon pesimälinnustoa. Liito-oravien esiintymistä alueella selvitettiin toukokuussa ja lepakoiden kesä-heinäkuussa. Selvityksissä erityistä huomiota kiinnitettiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen, lintudirektiivissä liitteessä I mainittujen lajien, Suomen kansainvälisen linnustonseurannan erityisvastuulajien, uhanalaisuustarkastelussa uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien sekä uhanalaisiksi arvioitujen, luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisten luontotyyppien esiintymiseen. Selvityksistä laadittiin erilliset raportit kasvillisuuden ja luontotyyppien, liito-oravan, lepakoiden, viitasammakon, metsäkanalintujen soidinpaikkojen ja linnuston osalta. Selvitykset ovat tämän kaavaselostuksen liitteenä. Konttisuon alue käsittää useita turvetuotantoalueita, jotka pirstovat alueen metsä- ja suoympäristöä. Alueen soista pieni osa on ojitettuja, mutta turvetuotantoalueiden läheisyys vaikuttaa

10 myös ojittamattomien soiden vesitalouteen. Suot ovat pääosin puustoisia rämeitä ja alueella esiintyy lisäksi vähäpuustoisia tupasvillarämeitä. Suot eivät ole pienialaisia, joten ne eivät täytä metsälain erityisen arvokkaan elinympäristön kokovaatimuksia. Konttisuon kangasmetsät ovat karuleimaisia ja mäntyvaltaisia kuivia ja kuivahkoja kankaita sekä paikoitellen myös kuusivaltaisia tuoreita kankaita, joissa kasvaa sekapuuna koivua ja muutamilla paikoilla harvakseltaan haapaa. Alue on pinnanmuodoiltaan melko tasaista. Kuvassa 8 on esitetty suunnittelualueen pinnanmuotoja sekä turvetuotantoalueiden suhdetta muuhun alueeseen. Alueen metsiköt ovat pääosin metsätalouskäytössä ja osa metsäaloista on avohakattu. Konttisuon alueen pohjoisrajalle sijoittuu lisäksi yksi lampi, Tenhuslampi. Tenhuslammen välitön lähiympäristö on määritelty metsälain erityisen arvokkaaksi elinympäristöksi. Tenhuslampeen on kuitenkin kaivettu oja, joka heikentää hieman kohteen luonnontilaa. Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet on esitetty kuvassa 9. Suunnittelualuetta myös ympäröivät muutaman kilometrin säteellä pienialaiset järvet ja lammet. Sen pohjoispuolella sijaitsee Iso Lauttajärvi, koillispuolella Koijärvi ja Alanen, itäpuolella Hepolampi, eteläpuolella Ulvotuinen, Maintainen ja Teevaanlampi sekä länsipuolella Lylylampi. Suunnittelualue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Korpiniitynkangas (1075914), sijaitsee suunnittelualueen lounaispuolella lähimmillään 230 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta (kuva 10). Kuva 8. Suunnittelualueen pinnanmuodot. Karttaan on korostettu korkeimmat alueet mustalla pisteviivarajauksella. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.

11 Kuva 9. Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet.

12 Kuva 10. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Alueen maaperä- ja kallioperäkartat on esitetty kuvissa 11 ja 12. Kuva 11. Ote alueen maaperäkartasta. Alueen maaperä on pääosin moreenia (vaalea ruskea) ja turvetta (harmaa). Paikoin esiintyy myös kalliomaata (punainen). Avovesialue näkyy kartalla valkoisena. Pintamaalajeista ohut turvekerros (0,3-0,9m) on merkitty harmain vaakaviivoin ja soistuma (<0,3 m) harmaalla vinoruudulla. GTK. Kuva 12. Ote alueen kallioperäkartasta. Alueen kallioperä on granodioriittia (keltainen). GTK.

13 Voimaloiden rakentamisalueet Tuulivoimala 1 Tuulivoimala 2 Voimalan sijoitusalueella kasvaa varttunutta harvaa kuivahkon kankaan (VT) männikköä. Sekapuuna esiintyy harvakseltaan eri-ikäistä kuusta sekä koivua. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka, variksenmarja ja kanerva. Rakentamisalueen länsiosissa esiintyy varttuvaa havupuuvaltaista kuivahkoa kangasta sekä puustoista karua rämettä. Rakentamisalueen lounaisosaan sijoittuu lisäksi taimikko. Välittömästi voimalanpaikan pohjoispuolella sijaitsee tervahauta ja tervapirtin jäännökset. Voimalan asennusalue tulee alustavasti sijoittumaan muinaisjäännösten itäpuolelle. Tieyhteys sijoittuu voimalapaikan kuviolle. Rakentamisalue sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) männikköön. Alikasvoksena kasvaa katajaa, mutta myös kuusen ja lehtipuiden taimia. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka, metsämaitikka, kanerva ja kultapiisku. Lyhyt huoltotieyhteys sijoittuu samantyyppiseen ympäristöön kuin voimalapaikka. Tuulivoimala 3 Rakentamisalue sijoittuu varttuvaa männikköä kasvavaan kuivahkon kankaan (VT) metsikköön. Loivilla rinteillä ja notkelmissa esiintyy lisäksi tuoreen kankaan (VMT) aloja, jossa sekapuuna esiintyy yleisesti kuusta. Rakentamisalueen länsipuolella on pienialainen räme ja itäpuolella kosteampi tuoreen kankaan (MT) kuusivaltainen metsä. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mm. kanerva, mustikka, puolukka ja metsämaitikka. Tuulivoimala 4 Tuulivoimalan rakentamisalue sijoittuu pääosin taimikkoon. Rakentamisalueen länsiosissa esiintyy rämemuuttumaa sekä mäntyvaltaista kasvatusmetsikköä. Tuulivoimala 5 Rakentamisalue sijoittuu pohjoisosastaan hakkuuaukealle, eteläosassa kasvaa nuorehkoa mäntyvaltaista metsikköä. Lajisto koostuu metsäisillä alueilla lähinnä puolukasta, mustikasta, kanervasta ja metsälauhasta. Rakentamisalueen itäosassa esiintyy kitukasvuista männikköä kasvavaa karuleimaista rämettä. Tuulivoimala 6 Alueella kasvaa varttunutta havupuuvaltaista kuivahkon kankaan (VT) ja tuoreen kankaan (VMT) sekametsää. Puusto koostuu pääosin männystä ja kuusesta ja lisäksi kasvaa koivua sekä hieman haapaa. Pensaskerroksessa vallitsevat puiden taimet sekä kataja ja kenttäkerroksessa mm. puolukka, mustikka ja oravanmarja. Lisäksi kasvaa paikoitellen metsäkastikkaa, metsälauhaa, variksenmarjaa ja kanervaa. Sijoitusalueen luoteispuolelle jää nuorta mäntyvaltaista kuivahkon kankaan metsää ja pohjoispuolelle peltoala. Sijoitusalueen etelä- ja lounaispuolelle jää puustoista tupasvilla- ja lyhytkorsirämettä. Tieyhteys sijoittuu peltoalueelle ja voimalapaikan kuviolle.

14 Tuulivoimala 7 Rakentamisalue sijoittuu taimikkoon, jossa esiintyy muutamia säästöpuuryhmiä ja pieniä havupuuvaltaisia kasvatusmetsäkuvioita. Tien länsipuolella esiintyy mäntyvaltainen kuivahkon kankaan (VT) kangasmetsäsaareke ojittamattomalla puustoisella rämeellä. Tuulivoimala 8 Rakentamisalue sijoittuu kuivahkon kankaan (VT) varttuneeseen männikköön, jossa sekapuuna kasvaa kuusta. Pensaskerroksessa kasvaa koivua ja katajaa. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. puolukka, mustikka, kanerva ja metsämaitikka. Metsäautotieltä rakennettava huoltotieyhteys sijoittuu vastaavanlaiseen ympäristöön. 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö Pesimälinnusto Suunnittelualueella toteutettiin pesimälinnustoselvitys touko-kesäkuussa 2013. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä havaittiin kaikkiaan 56 pesiväksi tulkittavaa lajia. Näistä suurin osa oli yleisiä talousmetsille tyypillisiä lajeja, joista yleisimmät lajit olivat peippo, pajulintu ja metsäkirvinen. Joukossa oli myös joitakin pienvesillä pesiviä vesi- ja kosteikkolajeja. Pöllöjä ei kevään selvityksessä havaittu. Lajeista 24 oli huomionarvoisia, eri suojeluluokituksissa mainittuja. Suunnittelualueen sisällä tavattiin kuusi huomionarvoista lajia. Suunnittelualueen sisällä havaituista EU:n lintudirektiivin I-liitteeseen kuuluvia lajeja olivat kaakkuri ja pikkulepinkäinen. Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja olivat tavi ja valkoviklo sekä silmälläpidettäviksi (NT) luokiteltuja lajeja kaakkuri, pikkulepinkäinen ja sirittäjä. Kivitasku on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Huomionarvoisista lajeista suunnittelualueen pohjoisrajalla sijaitsevalla Tenhuslammella tavattiin kaakkuri, tavi ja valkoviklo. Pikkulepinkäinen tavattiin voimaloiden 4 ja 6 alueilta, myös kivitasku havaittiin voimalan 6 läheisyydestä. Sirittäjäreviirejä tavattiin useita eri puolilla suunnittelualuetta. Alueen läheisyydessä havaittiin kevään ja kesän aikana kaksi kertaa saalistava sääksi, mutta rengastustoimiston tietojen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia pesiä. Lähimmät tunnetut pesät ovat (rengastustoimisto) noin viiden kilometrin päässä. Maakotkaa ei havaittu linnustokartoitusten aikana suunnittelualueella. Maakotkan (Metsähallitus) osalta on yksi tuore rekisteritieto 10 kilometrin säteellä suunnittelualueen rajasta. Saatujen lisätietojen perusteella (Jouni Lamminmäki) kyseisellä alueella on kotkia havaittu jonkun vuoden ajan, minkä vuoksi sinne on rakennettu tekopesä, jonne kotkan havaittiin ensi kertaa vuonna 2014 tuoneen tuoreita havuja (ns. koristelleen pesää). Varsinaista pesintää (poikasia tai munia) ei ole havaittu. Kyseinen pesä sijoittuu hankealueen reunasta yli kuuden kilometrin etäisyydelle. Teeren ja metson soidinalueet Suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä selvitettiin teeren ja metson soidinpaikkoja sekä riekkojen reviirejä. Suunnittelualueen ulkopuolella, sen pohjoispuolelta havaittiin kaksi metson soidinpaikkaa, joista pohjoisemmalla Hongikkosaareen sijoittuvalla soidinpaikalla havaittiin viisi kukkoa ja Pirttiniemeen sijoittuvalta soidinpaikalta kolme kukkoa. Pirttiniemen soidinpaikka sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta ja Hongikkosaaren soidinpaikka noin neljän kilometrin etäisyydelle. Teerien soitimia havaittiin Pirttilammen avosuoalueelta, Iso-Lauttajärven eteläpuolen vähäpuustoiselta suolta sekä Isosuon turvetuotantoalueelta. Kukkomäärältään suurin soidin oli Pirttilammella, jossa tavattiin yli 10 kukkoa muiden soitimien jäädessä 5-10 kukon suuruisiksi. Kaikki havaitut teerien soidinpaikat sijoittuivat suunnittelualueen ulkopuolelle, sen pohjoispuolelle. Pirttilammen soidinpaikka sijoittui noin kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta ja Iso-Lauttajärven eteläpuolen soidinpaikka noin 500 metrin etäisyydelle. Isosuon turvetuotantoalue sijaitsi noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Riekkojen reviirejä suunnittelualueelta ei havaittu.

15 Muuttolinnusto Muutonaikainen lintujen esiintyminen (Aalto 2013a, Aalto 2013b) selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Soinin ja Vimpelin toteutetun tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä. Muuttolintuselvityksistä vastasi Suomenselän lintutieteellinen yhdistys (SSLTY). Ne perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että yhdistykselle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Muuttolintuselvityksessä tarkasteltiin sekä muuttoliikehdintää että tuulivoima-alueilla ja niiden lähistöllä levähtäviä lintuja. Keväällä 2013 havainnointi toteutettiin välillä 27.3. 7.5. neljältä päätarkkailupisteeltä. Näistä Konttisuon suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsevalla Karstulan Kokkokankaalla havainnoitiin 66 tuntia. Levähtäviä lintuja laskettiin tärkeimmiltä paikoilta 1-3 päivänä. Syksyllä 2013 maastotöitä suunniteltujen tuulivoimaalueiden vaikutuspiirissä tehtiin neljänä eri ajankohtana. Muuttoliikehdintää seurattiin maastossa noin 7 tuntia syksyn kahtena vilkkaimpana kurkien ja hanhien muuttopäivinä Soinin Matosuolla. Suhteutettuna havainnointiaikaan muuttolennossa havaittujen lintujen määriä voidaan pitää varsin pienenä eli Konttisuon suunnittelualue ei sijoitu tärkeälle muuttoreitille. Kokkokankaalla havaittiin kevään aikana (yksilöä) mm. laulujoutsenia 90, hanhia 629, kurkia 412 ja petolintuja 58. Syksyllä 23.9. Soinin Matosuolla havaittiin 6314 kurkea ja 150 metsähanhea. Lintumuuton voidaan katsoa olleen piirteiltään ja voimakkuudeltaan Kokkokankaan tarkkailupisteellä vastaavaa kuin muilla päätarkkailupisteillä keskimäärin. Muuttolinnuille merkittäviä levähdysalueita ei havaittu suunnittelualueella. Lylylammella havaittiin kuitenkin kevään käynneillä mm. taveja (24 yksilöä) ja naurulokkeja (190 yksilöä) ja aluetta pidettiin linnustoltaan paikallisesti arvokkaana (Aalto 2013a). Lepakot Suunnittelualueella toteutettiin lepakkoselvitys kesä-elokuussa 2013. Aktiivisessa lepakkokartoituksessa käytettiin Batbox Griffin-detektoria, jolla voidaan äänittää sekä kuunnella lepakoiden tuottamia kaikuluotausääniä. Lisäksi lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella kartoitettiin passiivisilla maastoon jätettävillä ajastettavilla Anabat -detektoreilla. Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä neljänä yönä 1.6 2.6. sekä 31.7. 1.8.2013. Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien perusteella siten, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaalisiksi arvioidut alueet tulivat kartoitetuksi. Lepakoita havaittiin suunnittelualueella sekä sen ympäristössä eritäin pieniä määriä. Alueella tehdyt havainnot koskivat yleiseksi ja elinvoimaiseksi luokiteltua pohjanlepakkoa. Eniten lepakoita havaittiin Vesakkoahon autiotalon pihapiiristä ja alue määritettiin lepakoiden käyttämäksi IIIluokan alueeksi (alueella liikkuu lepakoita mutta havaittu laji- ja yksilömäärä on pienehkö). Autiotalo sijoittuu suunnittelualueen ulkopuolelle. Luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei selvityksessä havaittu. Liito-orava Suunnittelualueella toteutettiin liito-oravaselvitys huhtikuussa 2013. Maastokäynti tehtiin 6.5.- 8.5.2013 välisenä aikana. Selvitys kohdennettiin aiempien liito-oravahavaintojen sekä ilmakuvien perusteella potentiaalisiksi arvioiduille alueille. Myös kanalintuselvityksen aikana tehtyjä maastohavaintoja hyödynnettiin maastokäyntien suunnittelussa. Liito-oravalle soveltuvat metsiköt ovat suunnittelualueella ja sen ympäristössä pienialaisia ja toisistaan eristäytyneitä, sillä metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Alueelta ei löydetty liito-oravan papanoita maastokäyntien yhteydessä ja havaintoja ei tehty myöskään kolohaavoista. Suunnittelualueelta ei siten löytynyt luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Viitasammakko Viitasammakoita esiintyy Suomessa lähes koko maassa Pohjois-Suomen ollessa harvemman kannan aluetta. Paikoin viitasammakko voi jopa olla tavallista sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakko viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä soidinajan ulkopuolella, mutta tyypillisiä soitimen aikaisia elinympäristöjä keväällä ovat tulvarannat, pienet lammet ja ojat, jotka eivät kuivu helposti. Viitasammakko on luokiteltu uhanalaisuustarkastelussa säilyväksi (LC) lajiksi. Viitasammakoiden soidin alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Koiraat aloittavat ääntelyn pääasiassa auringonlaskun jälkeen, mutta voivat äännellä kiivaimpaan soidinaikaan myös päivällä. Viitasammakon esiintyminen sekä alueen populaation kokoarvio ovat luotettavasti selvitettävissä ääntelyn perusteella.

16 Viitasammakkoselvityksessä käytettiin soidinääntelyyn perustuvaa kartoitusmenetelmää, jossa kierretään vesialueiden rantoja ja lasketaan äänteleviä koiraita kutuaikana. Kartoitusta tehtiin neljänä iltana hyvällä säällä 6.-11.5.2013 välisenä aikana. Selvityksessä havaittiin suunnittelualueen eteläosista Mustassuon kaakkoisosista sekä Heposuon ja Mölynsuon välisistä kookkaista turvetuotannon kokoojaojista viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita. Viitasammakoiden luonnontilaisia lisääntymis- ja levähdysalueita, kuten lampia ja puroja, ei suunnittelualueella havaittu. Uhanalaiset lajit Suunnittelualueelta ei ole aikaisemmin tehty uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien havaintoja (Eliölajit -tietojärjestelmä). Lähin havainto koskee liito-oravaa vuodelta 2008 ja se sijoittuu hieman vajaan 1,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueen rajauksesta. Konttisuon 2013 luontoselvityksessä havainnoitiin uhanalaisten lajien esiintymistä, mutta niitä ei havaittu. 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat n. 1,5-5 km etäisyydellä. Lähistön Naturaalueet: 1. Matosuo (FI0800038)(SCI) 2. Matosuonniemi (FI0800150)(SCI) 3. Laihistenneva - Härkäneva Vahvasenjoki (FI0900055)(SCI) 4. Aittosuo Leppäsuo Uitusharju (FI0900005)(SCI) 5. Tervaniemen alue (FI0900128)(SCI) 6. Ison Koirajärven harju (FI0800120)(SCI) Kuva 13. Lähialueen suojelualueet, Natura-alueet numeroituna. Tumman vihreä= yksityinen, vaalean vihreä =valtion maalla, sininen = soidensuojelualuetta, joka ei sisälly Natura-alueeseen. Suunnittelualuetta lähin Natura-alue, Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharju (FI900005, SCI) sijaitsee runsaan 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Osa alueesta on suojeltu yksityisenä suojelualueena (YSA206790) sekä soidensuojelualueena (SSA090043). Alueen suot, kangasmaat, purot ja lammet muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden. Alueella esiintyvät luontotyypit edustavat karuleimaisia elinympäristöjä: alueella esiintyy pääasiassa lyhytkortisia nevoja ja karuja rämeitä sekä kuivia kangasmaita. Pienet lammet märkine lähiympäristöineen ovat kahlaajien suosimaa elinympäristöä ja alueella risteilevät luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset pienet purot. Noin 1,9 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Ison Koirajärven harjun Natura-alue (FI0800120, SCI). Osa alueesta sisältyy harjujensuojeluohjelmaan (HSO100095). Aluetta hallitsee noin viiden kilometrin pituinen harjumuodostuma. Lisäksi alueella virtaa varsin luonnontilainen Hirvijoki, jonka reunoilla esiintyy korpia, kangasmaita sekä rämeitä. Alueella esiintyy kaksi luonnontilaisen kaltaista humupitoista pientä lampea, Pieni Koirajärvi ja Saarilampi. Runsaan viiden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee Laihistenneva-Härkäneva- Vahvasenjoen Natura-alue (FI0900055, SCI), josta osa lukeutuu myös soidensuojeluohjelmaan (SSO090246). Vahvasenjoen alueelle sijoittuu lisäksi yksityisiä suojelualueita (YSA200064, YSA097490, YSA097363, YSA204828 ja YSA207087). Alue on varsin luonnontilaisena säilynyt

17 mesotrofisiakin alueita sisältävä suoalue, johon liittyy kiinteästi luonnontilaisen kaltainen Härkäneva. Vahvasen joen jokivarsi on säilynyt erämaisena jokireittinä, jossa on muutamia koskipaikkoja. Yli kuuden kilometrin etäisyydelle sijoittuvat Matosuon (FI800038, SCI) Natura-alue sekä Matosuon soidensuojeluohjelmaan lukeutuva alue (SSO100315), Matosuonniemen (FI0800150, SCI), Tervaniemen (FI0900128, SCI) sekä Haukisuo-Härkäneva-Kukkonevan (FI0900093, SCI, SPA) Natura-alueet. Hieman vajaan kuuden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalueiden rauhoituspäätöksellä suojeltu alue (ERA206515). 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Suunnittelualueelle sijoittuu kolme Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksen aluetta: alueet nro. 316 ja 309 sekä osittain 311. Alueelle nro 316 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee 7700 7800 MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on 5100 5700 MWh/a sadan metrin korkeudessa. Alueelle nro 309 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee 7700 7800 MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on 5200 5800 MWh/a sadan metrin korkeudessa. Alueelle nro 311 rakennettavan 3 MW:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee 7300 7900 MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on 5000 5400 MWh/a sadan metrin korkeudessa. Tuotantotietoja on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Tuotantotietoja Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksestä, suunnittelualueen rajaus kuvassa mustalla. (Etelä-Pohjanmaan liitto 2012)

18 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö Suunnittelualue sijoittuu maisemallisessa maakuntajaossa Suomenselän alueelle. Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välillä sijaitseva Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu. Suomenselän maasto on joko suhteellisen tasaista tai korkeussuhteiltaan vaihtelevaa ja kumpuilevaa ja keskimäärin puolet maa-alasta on soita. Konttisuon suunnittelualue sijaitsee suhteellisen tasaisella ja soisella alueella. Suuri osa suunnittelualueesta on turvetuotantokäytössä. Suunnittelualueen ympäristössä vuorottelevat metsätalousalueet, suot ja pienialaiset järvet ja lammet. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva asutus on keskittynyt pieniin kyliin Multiantien ja Korkeaperäntien varsille. Kylät ovat syntyneet maaston korkeammille kohdille tai järvien rannoille. Kylissä sijaitsee pienialaisia peltokuvioita, muutoin avoimia viljelymaisemia alueella ei ole. Lähialueen järviä, joiden rannoilla on asuin- ja lomarakennuksia, ovat etenkin suunnittelualueen koillispuolella sijaitseva Alanen ja eteläpuolella sijaitsevat Ulvotuinen ja Maintainen. Ulvotuisen ja Maintaisen väliin on syntynyt muutamista peltokuvioista ja noin 20 asuinrakennuksesta koostuva Ulvon kylä. Suunnittelualueesta etäämmällä sijaitsee myös järviä, joiden rannoilla on asutusta. Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita kohteita. Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue Luksanjärvi sijaitsee suunnittelualueesta lähimmillään noin 14 kilometriä idässä (Kuva 15). Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Lehtimäen mäkiasutus sijaitsee luoteessa lähimmillään runsaan 23 kilometrin päässä. Lähimmät arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet sijaitsevat suunnittelualueesta yli 20 kilometrin etäisyydellä. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja perinnemaisema-alueita. Kuva 15. Arvokkaat maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset (Museovirasto). Konttisuon suunnittelualueella tehtiin muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy) heinäkuun 2014 alussa, inventointiraportti on tämän kaavaselostuksen liitteenä. Ennen maastoinventointia tutkimusalueelta ja lähiympäristöstä selvitettiin kiinteät muinaisjäännökset sekä irtolöydöt. Näitä ei alueella tai sen lähituntumassa ollut. Museoviraston rekisteritietojen mukaan lähimmät luokitellut muinaisjäännökset Alasensaari ja Tildanharju sijoittuvat suunnittelualueen koillispuolelle Alanen - järvelle suunnittelualueesta noin 2 kilometrin päähän. Alasensaaressa sijaitseva muinaisjäännös Alasensaari ja Alanen -järven rantavyöhykkeellä sijaitseva Tildanharju ovat historiallisia työ- ja valmistuspaikkoja.

19 Myös alueen rannansiirtyminen selvitettiin ennalta pääpiirteissään, kuten myös yleiset linjat alueen asutushistoriasta. Maastoon tutustuttiin etukäteen Maanmittauslaitoksen kartta-aineistojen perustella. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston (lidar) pohjalta tehtyjen viistovalomallinnusten perusteella etsittiin maan-pinnalle näkyviä merkkejä mahdollisista muinaisjäännöksistä, jotka tarkastettiin myöhemmin maastossa. Tuulivoimaloiden paikat, suunniteltu muuntoaseman kohta sekä suunnitellut huoltotiet kuljettiin läpi muinaisjäännöksiä inventoiden. Aluetta tarkasteltiin kokonaisuudessaan silmämääräisesti myös muilta osin, kuin rakennettaviksi suunniteltujen alueiden kohdalla. Inventoinnissa löydettiin kolme kiinteää muinaisjäännöskohdetta, kaikki historialliselta ajalta (kuva 16): Karhusaari (1) tervahauta, Konttisuo (2/1 ja 2/2) tervahauta ja tervapirtin jäännökset sekä Halla-Aho (3) tervahauta. Lisäksi todettiin kaksi kohdetta, jotka eivät ole muinaisjäännöksiä eivätkä vaikuta tuulivoimapuiston suunnitteluun: Karhusaari 2 (kohde 4) 2 kpl nykyaikaisia raivausröykkiöitä sekä Puntarisuo (kohde 5) 2 kpl nykyaikaisia kuoppia (mahdollisia maaaineksen-ottokuoppia). Kohteet 4 ja 5 eivät siis ole muinaisjäännöksiä, mutta ne on mainittu siksi, että ne tulevat tuulivoimalaa ja huoltotietä rakennettaessa tuhoutumaan ja aluetta rakennettaessa ne todennäköisesti huomataan. On siis hyvä tietää, että kohteet on arkeologin toimesta huomattu ja maastotutkimuksessa todettu, että ne eivät ole muinaisjäännöksiä. Kuva 16. Kiinteät muinaisjäännökset numeroilla 1, 2:1, 2:2 ja 3 (punaiset ympyrät) sekä muut kohteet 4 ja 5 (siniset ympyrät). Tuulivoima-alueet on merkitty mustalla ja uudet huoltotiet punaisella. 2.1.9 Maa-alueiden omistus Maa-alueen omistaa UPM ja pieneltä osin yksityinen maanomistaja (voimalan nro 6 kohdalla), jonka kanssa on tehty vuokrasopimus tuulivoimahanketta varten. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Soinin kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama 23.5.2005. Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle eli muutos ei koske Konttisuon osayleiskaava-aluetta. Maakuntakaavan muutos vahvistettiin 5.12.2006.

20 Kuva 17. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Konttisuon suunnittelualueen rajaus näkyy punaisena. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Konttisuon alue kuuluu eteläosastaan tt-1 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. Konttisuon pohjoisosa kuuluu tt-3 vyöhykkeelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan Ähtärinjärven valuma-alueen vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään.

21 Merkinnällä on osoitettu Arpaisten kesäulkoilureitti Soininsta Arpaiseen. Reitti sijoittuu yli kahden kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Merkinnällä on osoitettu maakunnalliseen runkoverkostoon kuuluva yleiseen käyttöön kehitettävä moottorikelkkareitti. Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti perustuu melkein kokonaan jo olemassa oleviin moottorikelkkayhdistysten ylläpitämiin reitteihin. Suunnittelualueen halki kulkee 220kV voimajohto. Voimajohdon alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 2.2.2 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Tuulivoimaa käsittelevän I vaihekaavan luonnos on päivätty 28.5.2012 ja se on ollut nähtävillä 11.6. 23.8.2012. Kaavaehdotus on puolestaan päivätty 17.11.2014 ja se on ollut nähtävillä 1.12.2014 9.1.2015 välisen ajan. Vaihekaavan aikataulullisena tavoitteena on saattaa se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2015. Vaihekaavan lähtökohta-aineistoksi on laadittu seuraavat: Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys (2012) ja sen täydennykset Natura-arvioinnin tarveharkinta (2013) Raportti tuulivoiman 3D-analyysista Etelä-Pohjanmaan pienten tuulivoimapuistojen selvitys Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa (2013)Tuulivoimakaavan linnustovaikutusten arviointi Tuulivoimapuistojen näkymävaikutukset Etelä-Pohjanmaalla (2014) Tuulivoima-alueiden maisemavaikutukset Etelä-Pohjanmaan arvokkaille maisema-alueille (2014)

22 Kuva 18. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Konttisuon suunnittelualueen rajaus näkyy kuvassa punaisena. Osayleiskaavan suunnitteluun vaikuttavat seuraavat vaihemaakuntakaavaehdotuksen merkinnät:

23 Konttisuon suunnittelualue on osoitettu vaihemaakuntakaavaehdotuksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi (tv-2; tuulivoima-alue 10, Konttisuo). Vaikutuksia Arpaisten retkeilyreitin virkistysarvoihin on käsitelty kohdassa 6.1. I vaihemaakuntakaavoituksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kaupan, liikenteen ja maisema-alueiden sijoittumista käsittelevä II vaihemaakaavan, sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevän III vaihemaakuntakaavan laatiminen. Toisen ja kolmannen vaiheen maakuntakaavat eivät koske suunnittelualuetta. 2.2.3 Keski-Suomen maakuntakaava Konttisuon alue rajautuu idässä Karstulan kunnan rajaan. Karstulan kunta kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Kuva 19. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Konttisuon suunnittelualueen rajaus näkyy kuvassa punaisena. Konttisuon suunnittelualueen läheisyyteen Karstulan kunnan alueelle on maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoaluetta (EO/tu).