SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS
|
|
- Mauno Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päivämäärä SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS
2 SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa, Kirsi Lehtinen, Jenny Jungar, Ville Vihanta Jouni Laitinen Soinin kunnanvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F
3 KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteyshenkilöt Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Turvetuotanto Liikenne ja kuljetusreitistöt Virkistyskäyttö ja matkailu Luonnonympäristö ja kasvillisuus Huomionarvoiset kohteet Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Lepakot Liito-orava Viitasammakko Uhanalaiset lajit Rämeristihämähäkki Muu eläimistö Natura-alueet ja muut suojelualueet Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa-alueiden omistus Suunnittelutilanne Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen vaihemaakuntakaavat Voimassa olevat yleiskaavat Vireillä olevat yleiskaavat Kyyjärven kunta Karstulan kunta Alajärven kaupunki Asemakaava ja ranta-asemakaava Pohjakartta SELVITYKSET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Osalliset 41
4 KAAVASELOSTUS 5. KAAVARATKAISU Laaditut vaihtoehdot Lentoestelupa Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät Mitoitus ja sen perusteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Suhde maakuntakaavaan Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen Liittyminen sähköverkkoon VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Yhteisvaikutukset Riski- ja häiriötilanteet (vaaran arviointi) Yhteenveto vaikutuksista HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN TOTEUTTAMINEN 88 LÄHTEET 89 ERILLISLIITTEET Kaavaluonnoskartta 1: LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. LIITE 6. LIITE 7. LIITE 8. LIITE 9. LIITE 10. LIITE 11. LIITE 12. LIITE 13. LIITE 14. LIITE 15. LIITE 16. Pesolan rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Pesolan tuulivoimahankkeen luontoselvitys Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen viitasammakkoselvitys Pesolan tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön Petolintutarkkailu, SSLTY. Vain viranomaiskäyttöön Syysmuutonseuranta, SSLTY. Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen kuvasovitteet Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen meluselvitys Pesolan-Korkeanmaan tuulivoimahankkeen välkeselvitys Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Vain viranomaiskäyttöön toimitetaan liitteet 9 ja 10
5 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Soinin kunta on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Pesolan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 15 km 2 ) sijaitsee Soinin kunnan pohjoisosassa n. 9 km etäisyydellä keskustasta. Alue rajautuu itäosastaan Kyyjärven ja Karstulan kuntiin ja pohjoisosastaan Alajärven kaupunkiin. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevaan Alajärven keskustaan on matkaa noin 24 km, koillispuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 15 km ja kaakkoispuolella sijaitsevaan Karstulan keskustaan on matkaa noin 27 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa enintään 23 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on enintään 140 m ja kokonaiskorkeus enintään 210 m. Pesolan alueella tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen länsipuolelle rakennettavaan sähköasemaan, joka sijaitsee Pesolantien pohjoispuolella. Alueen länsipuolella sijaitseva sähköasema liitetään uudella noin 9,8 kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Alajärven sähköasemaan. Voimajohto sijoitetaan nykyisen Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohdon rinnalle, mikä laajentaa nykyistä johtoaukeaa noin 20 metrillä. Alueelle laaditaan kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Pesolan alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Korkeamaan tuulivoima-alue (25 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.
6 1-2 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin metrin etäisyyttä voimalasta. Tällä etäisyydellä vaikutuksia ovat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä yleisesti ns. kaatuma-alueesta, joka on tämän kaavan alueella 210m. Melun vaikutusalueena ymmärretään metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).
7 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Soinin Pesolan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Soinin kunta, jossa hankkeesta vastaa: Kaavakonsultti: Tuulivoimatoimija: Soinin kunta Multiantie 27 A SOINI Kunnanjohtaja Stefan Sundberg stefan.sundberg@soini.fi Tekninen johtaja Jouni Hänninen jouni.hanninen@soini.fi Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu KOKKOLA puh minna.vesisenaho@ramboll.fi Suomen Hyötytuuli Oy PL PORI Tuulivoimatoimijan yhteyshenkilöt ovat seuraavat: Hankekehityspäällikkö Miia Wallén miia.wallen@hyotytuuli.fi Hankekehitysinsinööri Teemu Molkkari teemu.molkkari@hyotytuuli.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Soinin kunnan aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Suomen Hyötytuuli Oy:n alustavat suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Suomen Hyötytuuli Oy on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Soinin kunnan kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon
8 1-4 yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voi-maan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Pesolan suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Soinin, Alajärven, Kyyjärven ja Karstulan kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Soinista matkaa noin 78 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä on myös työmatkaliikennettä. Suunnittelualue on pääosin metsätalous- sekä turvetuotantoaluetta, joka sijoittuu aluerakenteessa asumattomalle seudulle tiestön ollessa kuitenkin hyvin saavutettavissa; suunnittelualue on valtatie 16 etelänpuolella ja koko aluetta ympäröi ja sen myös läpäisee alempiasteinen tieverkko. Suunnittelualuetta lähinnä oleva asutus on aivan länsirajan tuntumassa Pesolantien varrella sekä suunnittelualueen pohjoisrajan tuntumassa Halmesaarentien päässä sekä luoteisrajalla Heinä-
9 1-5 ahossa. Muuta asutusta on noin 1 km päässä Vehkaperän kylässä sekä suunnittelualueen länsipuolella Möksyntien ja Pesolantien varrella. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä ja kuvassa 3 on YVA-selosutkseen laadittu kuva asutuksen sijoittumisesta alueella. Pesolan alueen länsiosassa on Fingrid Oyj:n Vihtavuori-Alajärvi 400 kv voimajohto. Kuva 3. Asutuksen sijoittuminen alueen läheisyydessä Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys suunnittelualueesta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km Turvetuotanto Turpeen tuotantokauden pituus on keskimäärin vuorokautta ajoittuen toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun. Pesolan alueelle osittain sijoittuvan Savonnevan turvetuotantopinta-ala on noin 470 ha ja pinta-alaan sisältyy auma- ja varastoalueita. Toiminta käsittää ennen tuotantoa
10 1-6 kuntoonpanovaiheen, joka kestää yleensä 1-3 vuotta. Kuntoonpanovaiheessa työ aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantovaiheessa (10 20 vuotta) alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina vähäisessä määrin myös ympäristöturvetta mekaanisilla menetelmillä (lähinnä mekaaninen kokoojavaunu) ja imuvaunulla. Myös palaturvetta tuotetaan kysynnän mukaan samoin kuin ympäristö turpeita. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille katselmuksin vuokrasopimusten mukaisessa kunnossa. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Kuva 4. Ilmakuvassa turvetuotantoalueet (keltainen väri), kaava-alueen latoja/varastorakennuksia (vihreä katkoviiva), läheinen asutus (violetti katkoviiva). Pohjakartta Maanmittauslaitos Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoispuolella (n. 2 km) on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Vehkaperäntie ja länsipuolella Möksyntie, jotka yhdistyvät pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkinjärven kylässä suunnittelualueelta n. 35 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu lentoesterajoitusten ulkopuolelle.
11 1-7 Kuva 5. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä, vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähin Metsähallituksen hallinnoima metsästyskohde on suunnittelualueen itärajalla ja seuraavat n. 4-8 km etäisyydellä alueen pohjois-, itä- ja eteläpuolella. Metsästystä harjoitetaan kuitenkin koko alueella perustuen metsästysseurojen ja yksityisten tekemiin vuokrasopimuksiin. Alueella toimiva metsästysseura on Keisarin Erä. Karstulantien eteläpuolella n. 5 km etäisyydellä on kesäretkeilyreitti "Kuninkaanpolku". Lisäksi lähialueella on lukuisia järviä, joilla voi harrastaa viehekalastusta. Järvistä suurin on Karstulantien varrella oleva Hankajärvi. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta ( Kuva 6. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Kartalle on osoitettuna Metsähallituksen hallinnoimat hirvenmetsästysalueet, jotka kattavat myös pienriista-alueet. Myös yksityisten mailla metsästetään hirviä. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013.
12 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen luonnonympäristö koostuu korkeista kangasmetsäalueista joiden välillä on kosteikoita ja soistuneita alueita. Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia ja porfyyristä graniittia. Alueen maaperä on pääosin moreenia ja maaston painanteet ovat paksujen turvekerrosten peitossa. Pesolan alueella useat suoalueet ovat turvetuotannossa. Topografialtaan maasto on osin loivasti kumpuilevaa, suuria korkeuseroja ei ole. Maanpinnankorkeus on korkeimmillaan keskimäärin noin 200 m merenpinnan yläpuolella. Alueella on kaksi pientä lampea: Luosalampi alueen keskivaiheilla ja Härkälampi alueen eteläosassa. Suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Lintuharju ( ) sijaitsee suunnittelualueen lounaispuolella noin seitsemän kilometrin etäisyydellä. Kuva 7. Karttaan on korostettu suunnittelualueen korkeimmat alueet mustalla katkoviivarajauksella, vesistöt sinisellä ympyröinnillä. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa selvitettiin alueen kasvillisuuden yleispiirteitä sekä havainnoitiin erityisesti arvokkaiden luontotyyppien ja elinympäristöjen (LSL 29, MetsäL 10, VesiL 15a ja 17 a ) esiintymistä kesä- elokuun välisenä aikana 2013 yhteensä kymmenen maastopäivän ajan. Luontoselvitys on esitetty liitteenä 2 ja liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 3. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset ovat liitteenä 1. Pesolan alue on maastonmuodoiltaan tasaista ja koostuu turvetuotantoalueista, ojitetuista rämeistä ja turvekankaista ja soiden väliin jäävistä kangasmaa-alueista. Kankaat ovat tyypiltään pääosin kuivia ja kuivahkoja ja mäntyvaltaisia. Kuusta kasvaa jonkin verran rinteillä ja notkelmissa ja lehtipuita, lähinnä hieskoivua, hieman sekapuuna ja taimikoissa. Metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja avohakkuita ja nuoria taimikoita on runsaasti. Rämealueilla puuston kasvu on jonkin verran kiihtynyt ojitusten seurauksena ja suurimmaksi osaksi niillä kasvaa harvahkoa, nuorta ja keski-ikäistä männikköä.
13 Huomionarvoiset kohteet Pälvilampi on umpeenkasvanut entinen lampi, joka nykyisellään muodostuu luhtanevasta ja varsinaisesta suursaranevasta. Kenttäkerroksen kasvillisuutta hallitsevat suursarat, joiden joukossa kasvaa runsaana järvikortetta, raatetta, kurjenjalkaa, isokarpaloa, mutasaraa, juurtosaraa, suokukkaa ja etenkin reunaosissa myös korpikastikkaa. Pohjakerroksessa esiintyy hapra-, sara- ja rämerahkasammalta sekä reunaosissa myös korpirahkasammalta. Osana umpeenkasvukehitystä suo on alkanut paikoin taimettua koivulle. Lisäksi lammen reunamilla kasvaa vanhoja käkkärämäntyjä ja koillispuolisella pienellä metsäalueella on runsaasti tikkojen koloamia koivupökkelöitä ja keloja sekä lahomaapuita. Luhtanevat ja suursaranevat on luokiteltu valtakunnallisella tasolla säilyväksi (LC) luontotyypiksi. Alue on luokiteltu metsälain tarkoittamaksi muuksi arvokkaaksi elinympäristöksi. Pesolan alueella on Metsäkeskuksen tietojen perusteella Pälvilammen lisäksi kaksi muuta metsälain tarkoittamaa muuta arvokasta elinympäristöä, joista toinen sijaitsee alueen luoteisnurkassa Heinäahon pohjoispuolella ja toinen alueen eteläosassa Pälviharjun länsipuolella tien läheisyydessä. Nämä kohteet käsittävät ojittamattomia ja pienialaisia räme- ja nevalaikkuja. Kuva 8. Arvokkaat luontokohteet Pesolan alueella. Kuvan aluerajaus ja voimaloiden sijoittelu on YVAmenettelyn mukainen.
14 1-10 Suunnittelualueella ei sijaitse huomattavia METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita. Suunnittelualueen puustoiset suot ja niiden reunametsät sekä metsäiset kalliot ja louhikot ovat rakennepiirteiltään tasaikäisiä, iältään verrattain nuoria, lajistoltaan tavanomaisia, sekä suojelualueista eristyneitä. Myös lahopuun määrä on alueella vähäinen. METSO-ohjelman luokittelutekijänä mainitaan muun muassa uudistuskypsää varttuneempi ikä, sekä eroavaisuus talousmetsäelinympäristöön. Suunnittelualueen metsät ovat metsätaloustoimin hoidettuja, eivätkä ne ylitä uudistuskypsyyttä. METSO-ohjelman periaatteiden mukaisista rakennepiirteistä alueella tavataan kuitenkin yksi metsikkö, joka sijoittuu suojelualueen viereen. Tämä Mäntykankaan Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvassa varttuneessa kuusivaltaisessa metsikössä tavataan mm. liito-oravaa. Lisäksi metsikkö voisi soveltua kuukkelin reviirin ydinalueeksi. Paskolamminkankaalla sijaitseva metsikkö on kuitenkin varsin tasarakenteinen ja lahopuuta alueella esiintyy niukasti. Metsikön ikä ei myöskään ylitä uudistuskypsän metsikön ikää. Pesolan alueen tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueet sijoittuvat kivennäismaakankaille, joilla kasvaa pääasiassa kuivan, kuivahkon ja tuoreen kankaan nuoria ja eri taimikkovaiheiden mäntyvaltaisia metsiä. Sekapuuna kasvaa paikoin mm. koivua. Ojitetuilla suoalueilla esiintyy mm. puolukkaturvekankaita ja isovarpurämemuuttumia. Osa rakentamisalueista sijoittuu metsänuudistusalueille. Tarkemmat voimalapaikkakohtaiset kuvaukset on esitetty liitteenä 1 ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa Linnusto ja muu eläimistö Linnusto Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Kotkien, sääksen ja muuttohaukan pesäpaikkatiedot selvitettiin kyselyillä Rengastustoimistosta, alueelliselta ELYkeskukselta, sekä Metsähallitukselta. Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Pesimälinnustoselvitys on esitetty liitteenä 7. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin, Pesimälintulaskennat suoritettiin aamuisin kello 3:30-10 välisenä aikana, jolloin useiden lintulajienlauluaktiivisuus on korkeimmillaan ja valtaosa lajeista parhaiten havaittavissa. Sääolojen suhteen laskennat ajoitettiin selkeille, vähätuulisille aamuille ja sadesään sattuessa laskennoista luovuttiin. Pesimälinnustolaskentojen lisäksi selvitystä täydennettiin erillisellä huomionarvoisia metsäkanalintuja koskevalla selvityksellä huhti-toukokuussa kehrääjäselvityksellä kesäkuussa, pöllöselvityksellä huhtikuussa sekä tuulivoimahankkeiden yhteisellä päiväpetolintuseurannalla, jota tehtiin klo 8-17 välisenä aikana. Tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin suunnittelualueen linnustoa. Elinympäristömuutosten kannalta suunnittelualueen herkimpiä ovat alueen vähäpuustoiset suot ja lammet lähiympäristöineen. Linnuston kevät- ja syysmuuttoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien Alajärven, Soinin ja Vimpelin toteutetun tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä (Tuulivoimaalueiden yleissuunnitelma 2014). Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä olivat mukana Alajärven Louhun ja Möksyn, sekä Soinin Konttisuon tuulivoima-alueet, sekä Vimpelin kunnan alueelle sijoittuva Hietapuron tuulivoimahanke. Muuttolintuselvitykset (liitteet 9 ja 11) toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys (SSLTY), jonka toimialueelle tuulivoimaalueet sijoittuvat. Vaikutusarvioinnista vastasi Ramboll Finland Oy. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (IBA-/FINIBA-alueet). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle. Se kuuluu kokonaan Natura 2000-verkostoon, soiden ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan sekä on rauhoitettu luonnon- ja kansallispuistona. Alue
15 1-11 muodostuu havupuuvaltaisista vanhoista metsistä, rämeistä ja nevoista. Alueella esiintyy useita kriteerilajeja, muun muassa jänkäkurppa. Pyhä-Häkki (610139) sijaitsee Saarijärvellä. Se kuuluu Natura 2000-verkostoon ja on rauhoitettu kansallispuistoksi. Alue on laaja, iäkkäiden kangasmetsien, korpien, rämeiden ja avosoiden yhdistelmä. Siellä esiintyviä kriteerilajeja ovat sinipyrstö, kuukkeli, pohjantikka, pikkusieppo sekä runsas metsokanta. Vanhaneva (710100) sijaitsee Lappajärvellä ja on suojeltu Natura-alueena ja soidensuojeluohjelmalla. Alue on keidassuo, jolla esiintyy kaakkuri. Evijärven kosteikot (710109) sijaitsee Evijärvellä ja kuuluu osittain Natura 2000-verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan. Alueella esiintyy mustatiira, kaakkuri ja naurulokki. Haapajärvi (740098) sijaitsee Vetelissä. Aluetta ei ole suojeltu. Alue muodostuu umpeen kasvavasta Perhonjoen laajentumasta. Alueella esiintyy suokukkoja sekä muuttoaikaan joutsenia. Pilvineva (740089) sijaitsee Vetelissä ja Kaustisella. Se kuuluu lähes kokonaan Natura-alueisiin, soidensuojeluohjelmaan tai luonnonsuojelualueisiin. Se koostuu keidassuoalueesta, jolla on havupuuvaltaisia metsäsaarekkeita. Alueella pesii pikkukuoveja. Alajärven Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Savonjärvi on pieni, rehevä ja usein keväisin tulviva järvi turvetuotantoalueiden keskellä. Erityisen runsaasti siellä pesii naurulokkeja ja mustakurkkuuikkuja, joiden lisäksi alueella on havaittu vaarantuneista lajeista jouhisorsa ja tukkasotka. Kaikki muut seudun MAALI-alueet on esitetty alla olevassa kuvassa. Näistä alueista tässä käsitellään vain 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat kohteet. Pohjoisneva-Juurikkalamminneva- Haarukkalamminnevan alue on laaja avosoiden ketju, jolla on merkitystä suolinnuston säilymiselle Suomenselän alueella. Lajistoon kuuluu muun muassa metsähanhi, jouhisorsa, riekko, suokukko, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kyyjärvellä sijaitseva Peuralamminneva on suoalue, josta osa kuuluu Natura-alueeseen. Lajistossa esiintyy muun muassa metsähanhi, jouhisorsa, riekko, kaakkuri, suokukko, mustapyrstökuiri, keltavästäräkki ja pohjansirkku. Kyyjärven Valleussuo kuuluu Natura-alueeseen. Siellä tavattuja lajeja ovat muun muassa vaarantuneet keltavästäräkki ja pohjansirkku. Soinin kunnassa sijaitseva Matosuo on Natura-aluetta, lajeinaan muun muassa vaarantuneet keltavästäräkki, mustakurkku-uikku ja riekko. Alajärven Lohilamminneva-Valkeisneva on kahden vierekkäisen suon muodostama kokonaisuus, jonka lajistossa on havaittu muun muassa keltavästäräkki ja riekko. Alajärven ja Vimpelin rajalla sijaitseva Kiiskinen on peltoalue, jolta havaittiin muun muassa vaarantunut peltosirkku. Vimpelissä sijaitseva Katajalahti on Lappajärven suojaisa lahti, jossa pesii muun muassa naurulokkikolonia sekä lukuisia silkkiuikkuja. Alue on myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue.
16 1-12 Kuva 9. Arvokkaat linnustoalueet Pesolan ympäristössä (ylempi punainen rajaus). Pesolan alueen pesimälajisto ja linnustotiheydet ovat tyypillisiä Pohjanmaan havupuuvaltaisille talousmetsille. Alueella yleistä metsälajistoa ovat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, hippiäinen ja punarinta sekä käpylinnut, tiaiset, siepot ja rastaat. Suojelullisesti huomionarvoista varttuneiden ja vanhojen havumetsien lajistoa alueella ovat metso, palokärki, leppälintu, kuukkeli ja isokäpylintu. Metson lisäksi kanalinnuista teeri, pyy ja mahdollisesti riekko pesivät alueella, teeri runsaslukuisimpana. Turvetuotantoalueiden liepeillä ja lampien suorannoilla pesii joitakin soiden ja avomaiden huomionarvoisia lajeja: kurki, liro, valkoviklo, niittykirvinen sekä kivitasku. Alueella sijaitsevalla pienellä sorakuopalla havaittiin pieni törmäpääsky-yhdyskunta. Alueen lammissa pesivää huomionarvoista vesilinnustoa ovat laulujoutsen, telkkä ja kalatiira sekä runsaslukuisimpana tavi, joka viihtyy myös turveojissa. Härkälampi sekä alueen eteläpuolella sijaitseva Ryöstöjärvi on selvityksen perusteella rajattu linnustollisesti arvokkaiksi alueiksi. Suojelullisesti huomionarvoisia lajeja havaittiin kaikkiaan 19, joista vaarantuneiksi (VU) luokiteltuja on kaksi, silmälläpidettäviä (NT) kuusi, alueellisesti uhanalaisia (RT) neljä, lintudirektiivin I-liitteen lajeja kahdeksan ja Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja 11. Huomionarvoisten lajien parimäärät ovat teertä lukuun ottamatta pieniä tai pienehköjä.
17 1-13 Kuva 10. Pesolan arvokkaat linnustoalueet. Kuvan aluerajaus ja voimaloiden sijoittelu on YVAmenettelyn mukainen. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen, joka on liitteenä 8, perusteella teeri käyttää laajalti suunnittelualueen avosoita, turvetuotantoalueita ja peltoja soidinpaikkoinaan. Suurin soidin, noin kymmenen kukkoa, havaittiin Pesolan ja Korkeamaan väliin jäävällä Järvisalonnevalla. Metson soidinpaikkoja havaittiin Pesolan ja Korkeamaan alueilla molemmilla kaksi, joista suurin, noin viisi kukkoa, sijaitsi Pesolan alueen eteläosassa. Pesolan alueella tehtiin riekosta yksittäisiä havaintoja, mutta sille potentiaalista elinympäristöä on alueella hyvin vähän jäljellä. Suunnittelualueen läheisyydessä tunnetaan sekä maakotkan että sääksen pesimäpaikat (Tuohimaa & Tikkanen 2014). Maakotkien havaittiin vuoden 2013 tarkkailuissa liikkuvan säännöllisesti Pesolan ja Korkeamaan alueilla. Petolintutarkkailu on liitteenä 10, mutta se toimitetaan vain viranomaiskäyttöön. Sääksi havaittiin harvoin suunnittelualueen rajojen sisällä (Sissonen 2013), mikä todennäköisesti johtui potentiaalisten saalistusvesistöjen vähäisyydestä suunnittelualueen suunnassa. Näiden petolintujen tunnetut pesimäpaikat sijaitsevat läheisillä Natura-alueilla. Natura-alueiden lisäksi vaikutuspiirissä ei ole tiedossa muita maakotkan tai sääksen pesimäpaikkoja. Lähimmät muut tunnetut lajien pesäpaikat sijoittuvat yli 10 km:n etäisyydelle. Reviirillä olevien maakotkien lisäksi havaittiin vuoden 2013 tarkkailuissa muitakin kierteleviä maakotkia. Keväällä noin 200 havainnointitunnin aikana maakotkia arvioitiin Soinin- Alajärven rajaseudulla pukutuntomerkkien havaitun noin kymmenen yksilöä (Aalto 2013a). Kesällä 40 tunnin tarkkailun aikana havaittiin kolme maakotka (Sissonen 2013). Kaikkiaan näistä maakotkista puolet lensi jossain vaiheessa Pesolan tai Korkeamaan suunnittelualueilla. Vaikka maakotkia havaittiin lukumäärällisesti runsaasti, valtaosa suunnittelualueen havainnoista kuitenkin koski samaa reviirillä olevaa pariskuntaa. Reviirin maakotkia koskevien havaintojen osuus arvioitiin olevan % siitä kokonaisajasta, mitä kaikkien maakotkien havaittiin
18 1-14 suunnittelualueella lentävän (Tuohimaa & Tikkanen 2014). Tarkasti suhdetta ei tiedetä, koska maakotkia ei useinkaan voida yksilöidä. Pesimättömien maakotkien liikkumista on voinut lisätä haaskaruokinnat. Eräs vuosikymmeniä toiminut merkittävä kotkien haaskaruokintapaikka (noin 10 km etäisyydellä suunnittelualueesta) lopetettiin joulukuussa 2012 (Seppo Koivisto, suull.). Korkeamaan ja Pesolan alueet eivät sijoitu suurten vesistöjen tai muiden suurmaastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa ( yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle idänpuoleisten tuulten vallitessa. Näin kävi esimerkiksi syksyllä Yleensä syksyn päämuuttoreitti kulkee tuulivoima-alueiden itäpuolelta. Suurten lintulajien (hanhien, joutsenten ja kurkien) keskeisiä muutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan alueella ole. Tuulivoimasuunnittelun kannalta merkittävien lajien kevätmuuttovuo (=muuttavaa yksilöä / kilometrin levyinen kaistale / kevät) arvioitiin suunnitelluilla tuulivoima-alueilla (ao. taulukko), joka soveltuu myös Korkeamaan ja Pesolan alueille. Määrät ovat vuoden 2013 havaintoihin ja SSLTY:n pitkäaikaiseen muutonseuranta-aineistoon perustuvia arvioita havaittavissa olevasta määrästä eli luvuissa ei ole mukana hyvin korkealla/matalalla lentäviä tai yömuuttavia lintuja. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen raportin (Aalto 2013a, Aalto 2013b) näkemyksen mukaan varovaisuusperiaatteita noudattaen havaittavissa olevaa määrää voidaan pitää tuulivoimaloiden roottorikorkeudella lentävänä määränä. Taulukko 2. Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen arviot muuttajavuosta (yks/km) Korkeamaan ja Pesolan alueilla kevät- ja syysmuuton yhteydessä. Laji Kevät Syksy min max min maks Laulujoutsen Metsähanhi Kurki Mehiläishaukka 0, Merikotka 0,5 1,5 1 4 Ruskosuohaukka 0,5 2 0,5 2 Sinisuohaukka Varpushaukka Hiirihaukka Piekana Sääksi 0,5 2 0,5 5 Maakotka - - 0, Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kahdeksana yönä , ja Lepakkoselvitys on liitteenä 4. Maastossa lepakkoselvitys suoritettiin aktiivisella kartoituksella lepakkodetektorin (Batbox Griffin) kanssa kulkien sekä passiivisella kartoituksella, jossa maastoon jätetään detektoreita (Anabat SD2) äänittämään lepakoiden ääniä. Aktiivisessa kartoituksessa kuljettu reitti ja passiivisten seurantapaikkojen sijoittelu suunniteltiin aikaisempien maastokäyntien (linnusto-, liito-orava- ja kasvillisuusselvitykset) sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella siten, että ne kattoivat mahdolliset selvitysalueella esiintyvät lepakoiden käyttämät alueet. Suunnittelualueen lisäksi kartoitettiin lähiympäristössä sijaitsevia asutusalueita ja vesistöjä, jotka arvioitiin lepakoiden esiintymisen kannalta erityisen potentiaalisiksi ympäristöiksi. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Passiivista seurantaa suoritettiin osittain aktiivisen kartoituksen kanssa samanaikaisesti ( , ja ). Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiin paikkoihin lepakkodetektoreita äänittämään lepakoiden tuottamia ultraääniä. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa.
19 1-15 Yhteensä passiivista havaintoaineistoa saatiin 25 eri seurantapaikalta, kultakin yhden yön ajalta. Seurantapaikoista kahdeksan sijoittuu Korkeamaan alueelle, yhdeksän Pesolan alueelle ja kahdeksan suunnittelualueen ulkopuolelle. Detektorit jätettiin lepakoiden kannalta potentiaalisiksi arvioituihin paikkoihin. Aktiivisissa kartoituksissa tehtiin Pesolan kartoitusreitillä yhteensä 50 lepakkohavaintoa, joista 14 havaintoa kertyi kesäkuulle ja 36 elokuulle. Aktiivisessa kartoituksessa havaituista lepakosta 41 oli pohjanlepakoita ja 5 Isoviiksi-/Viiksisiippoja sekä 4 tunnistamatonta lepakkoa. Passiivisissa kartoituksissa tehtiin Pesolan ja Korkeamaan suunnittelualueilta yhteensä 165 pohjanlepakkohavaintoa, 85 havaintoa siippalajeista ja 19 tunnistamattomasta lepakosta. Valtaosa havainnoista tehtiin elokuun maastokäynnillä. Kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 273 viiden minuutin havaintojaksoina mittatuttuna. Lepakoiden äänihavainnoista noin kolmannes kuului siipoille ja kaksi kolmannesta pohjanlepakoille. Pesolan seurantapaikoilta viiden minuutin havaintojaksoja kertyi yhteensä 64. Pesolan alueella lepakkohavainnot painottuivat alueen eteläosaan, Lypsinkankaalle ja alueen länsipuolisen asutuksen ympäristöön. Aktiivisessa ja passiivisessa kartoituksessa tehtyjen havaintojen perusteella alueelta rajattiin neljä lepakoiden käyttämää aluetta (III-luokan lepakkoalueet), joista yksi Lypsinkankaalla ja kolme alueen kaakkoisosassa. Lisäksi alueen länsipuolella sijaitseva Syvärin lampien ympäristö luokiteltiin tärkeäksi ruokailualueeksi (luokka II) ja toinen alue peltojen ja pihapiirien ympäristössä muuksi lepakoiden käyttämäksi alueeksi (luokka III). Pesolan alueella havaittujen lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat sijaitsevat todennäköisesti lähiympäristön asutusalueilla. Ainoastaan alueen länsiosassa sijaitsee rakennuksia (Isohalmeen autiotalo), jotka voivat soveltua lepakoiden päiväpiiloiksi. Kuva 11. Lepakkohavainnot suunnittelualueella (Pesolan alue punaisella rajauksella) ja sen lähiympäristössä. Kuvan aluerajaus ja voimaloiden sijoittelu on YVA-menettelyn mukainen.
20 1-16 Kuva 12. Lepakoiden käyttämät ruokailualueet (II-luokka) ja muut alueet (III-luokka) suunnittelualueella (Pesolan punaisella rajauksella) ja sen lähiympäristössä. Kuvan aluerajaus ja voimaloiden sijoittelu on YVAmenettelyn mukainen Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Liitooravaselvitys on liitteenä 5. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit -tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin välisenä aikana. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja lehtipuiden tyviltä. Havainnot papanoista sekä pesäpuista merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Suunnittelualueella esiintyvät metsät ovat pääasiassa mäntyvaltaisia talousmetsiä, jotka eivät sovellu liito-oravan elinympäristöiksi. Kuusivaltaiset metsäalueet ovat usein pieniä ja sijoittuvat hajanaisesti eri puolille suunnittelualuetta. Suunnittelualueella esiintyvien kuusivaltaisten metsien soveltuvuutta liito-oravalle heikentää niiden usein tasainen puustorakenne sekä lehtipuiden, erityisesti haavan vähäisyys. Maastokäyntien yhteydessä liito-oravasta tehtiin yksi havainto Pesolan alueella (suunnittelualueen lounaisraja). Liito-oravan elinympäristö muodostuu peltoaluetta ympäröivistä lehti- ja havupuuvaltaisista metsiköistä sekä pihapiirien puustosta. Yhteensä liito-oravan papanoita havaittiin alueella kymmenien puiden tyviltä, joskus runsaastikin. Liito-oravan käytössä olevaa pesäpuuta ei onnistuttu varmuudella paikallistamaan. Peltoalueen koillisreunassa havaittiin kolohaapa, mutta sen tyveltä ei löydetty liito-oravan jätöksiä. On mahdollista, että pesä sijaitsee jossain pihapiirissä, missä näytti kasvaa kookkaita järeäoksaisia kuusia ja haapoja. Liityntävoimajohdon maastokäynneillä tehtiin havaintoja liito-oravan esiintymisestä Lehdonperän kylän ympäristössä, joka sijaitsee nykyisen 400 kv voimajohdon lounaispuolella. Maastohavaintojen ja ilmakuvatulkinnan perusteella liito-oravalle soveltuva metsäalue on noin 50 hehtaarin kokoinen ja alueella sijaitsee useita liito-oravan ydinalueita. Liito-oravan jätöksistä tehdyt havainnot keskittyivät Lehdonperän asutuksen peltojen ja pihojen ympäristöön, mutta papanahavaintojen perusteella liito-orava liikkuu myös nykyisen 400 kv voimajohdon pohjoispuolisessa kuusikossa, jossa voimajohtoaukeaan rajautuvat haavat tarjoavat lajille ruokailumahdollisuuksia. Nykyisen voimajohdon pohjoispuolisella alueella ei kuitenkaan tehty
21 1-17 havaintoja liito-oravan pesäpuista tai potentiaalisista kolopuista. Runsaimmin papanahavaintoja tehtiin voimajohdon eteläpuolelta Saunamäen luoteispuolelta. Kartoitetulta alueelta havaittiin yhteensä kaksi kolohaapaa ja seitsemän risupesää, jotka mahdollisesti soveltuvat liito-oravan pesäpaikoiksi. Lehdonperän alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-oravan lisääntymisja levähdysalue. Kuva 13. Liito-oravareviirit suunnittelualueella (punainen rajaus) ja sen läheisyydessä. Kuvan aluerajaus ja voimaloiden sijoittelu on YVA-menettelyn mukainen Viitasammakko Viitasammakoita esiintyy Suomessa lähes koko maassa Pohjois-Suomen ollessa harvemman kannan aluetta. Paikoin viitasammakko voi jopa olla tavallista sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakko viihtyy monenlaisissa elinympäristöissä soidinajan ulkopuolella, mutta tyypillisiä soitimen aikaisia elinympäristöjä keväällä ovat tulvarannat, pienet lammet ja ojat, jotka eivät kuivu helposti. Viitasammakko on luokiteltu uhanalaisuustarkastelussa säilyväksi (LC) lajiksi. Viitasammakoiden soidin alkaa keväällä jäiden lähdettyä. Koiraat aloittavat ääntelyn pääasiassa auringonlaskun jälkeen, mutta voivat äännellä kiivaimpaan soidinaikaan myös päivällä.
22 1-18 Viitasammakon esiintyminen sekä alueen populaation kokoarvio ovat luotettavasti selvitettävissä ääntelyn perusteella. Suunnittelualueella toteutettiin viitasammakkoselvitys Selvitysraportti on esitetty liitteenä 6. Viitasammakkokoiraiden pulputtavan soidinäänen havainnointi on luotettavin tapa selvittää viitasammakoiden kutualueet ja arvioida yksilöiden lukumäärä. Etukäteen arvioitiin karttatarkastelun ja alueille tehtyjen aiempien maastokäyntien perusteella suunnittelualueella sijaitsevia viitasammakoille potentiaalisia lisääntymisympäristöjä. Nämä alueet kierrettiin jalkaisin ja havainnoitiin äänteleviä viitasammakoita. Havainnointi tehtiin iltaisin ja öisin, jolloin soidinmenot ovat vilkkaimmillaan. Pesolan keski- ja eteläosassa sijaitsee viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Pesolan alueella parannettava tieyhteys sivuaa kahta turvetuotanto-ojaa, joissa tehtiin havaintoja viitasammakon esiintymisestä (kohteet 1 ja 2). Näillä alueilla teiden parantamistoimet voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia ojavesiin, mikäli virtausolosuhteissa tapahtuu muutoksia rakentamisen aikana. Tieosuudet suositellaan huomioitavan hankkeen tarkemmassa tiesuunnittelussa ja rakentamisen aikana. Nykyisen 400 kv voimajohdon länsipuolella sijaitseva tekolampi ja vesikuoppa ovat potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä. Kuva 14. Viitasammakoiden lisääntymispaikat.
23 Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajit tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Lähimmäksi sijoittuvat havainnot vaarantuneesta (VU) metsänemästä vuosilta 1961 ja 1975 Vehkaperän alueella noin puoli kilometriä Pesolan alueen rajasta sekä vaarantuneesta suopunakämmekästä vuodelta 1996 Haukisuonkankaalla noin kilometri Pesolan alueen rajasta Rämeristihämähäkki Seudulla sijaitsee rämeitä, josta rämeristihämähäkkiä onkin löydetty. Lähimmät havainnot ovat suunnittelualueesta kuitenkin yli 4 kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueelta lajista ei ole tehty havaintoja, vaikka alueella on lajille potentiaalisia vähäpuustoisia soita. Kevään ja kesän 2013 aikana tehtyjen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten perusteella kirjattiin ylös rakentamis- ja voimajohtoalueilla sijaitsevat lajille soveltuvat elinympäristöt. Voimajohtoalueella sijaitsevat soveltuvat elinympäristöt selvitettiin tarkemmin lajin esiintymisen osalta syksyllä 2013 ja keväällä Muilta osin hankkeen vaikutuksista rämeristihämähäkkiin laadittiin riskitarkastelu, jossa arvioitiin esiintyykö suunnittelualueen rakentamisalueilla lajille soveltuvia elinympäristöjä Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - elokuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin ja muihin suuriin nisäkkäisiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin erityisesti muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Etelä-Pohjanmaan alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, rusakko, kettu ja kauriit. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, karhuhavaintojen ollessa runsaimpia. Myös ilveksiä näyttäisi havaintojen perusteella esiintyvän alueella säännöllisesti. Havainnot susista ja ahmoista ovat lähinnä satunnaisia. Satunnaisuuteen viittaavat em. lajit on havaittu vain joinakin vuosina, jolloin on todennäköistä, että yksittäinen kiertelevä yksilö on havaittu useamman kerran. Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjoisja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee suunnittelualueesta noin 14,6 km luoteeseen ( Maastokäynneillä metsäpeuroista ei
24 1-20 suunnittelualueella tehty havaintoja eikä alueella sijaitse metsäpeurojen talvilaitumiksi soveltuvia jäkälikköjä. Suunnittelualueelta ei myöskään havaittu metsäpeurojen tekemiä polkuja. Pohjoisjoen ja Pesolan sekä Korkeamaan alueilla sijaitsevien pienten lampien soveltuvuutta arvokkaalle korento- ja sukeltajalajistolle arvioitiin alueella laadittujen muiden luontoselvitysten maastokäyntien perusteella, sekä saatavilla olleiden vedenlaatutietojen perusteella Natura-alueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 0-3 km etäisyydellä. Kuvaan 14 on numeroitu lähialueen Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI, SPA) 3. Mäntykangas (FI ) (SCI) Kuva 15. Suojelualueet (Natura-alueiden numerointi edellä olevassa luettelossa). Saarisuon-Valleussuon-Löytösuon-Hirvilammen Natura-alue (FI ) sijaitsee noin 3 km etäisyydellä suunnittelualueesta itään. Alue on sisällytetty suojeluverkostoon sekä luonto-, että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alue kuuluu osin soidensuojelun perusohjelmaan (SSO090250) ja osia siitä on suojeltu soidensuojelualueena (SSA090040) ja yksityisenä luonnonsuojelualueena (YSA097378). Alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen luontotyyppejä ovat humuspitoiset lammet ja järvet, vaihettumissuot ja rantasuot sekä ensisijaisesti suojeltavat aapasuot ja puustoiset suot. Lintudirektiivin liitteen lajeista alueella esiintyy ampuhaukka, helmipöllö, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pyy, suopöllö, teeri ja uhanalainen laji. Haukisuo Härkäsuo Kukkonevan Natura-alue (FI ) sijaitsee välittömästi suunnittelualueen itä-kaakkoispuolella. Alue on sisällytetty Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena alueena (SCI, SPA). Natura-alue on merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja
25 1-21 sisältävä luontokokonaisuus, joka koostuu pitkälti kangasmetsäsaarekkeiden ja pienvesien kirjavoittamasta aapasuoluonnosta. Alueella esiintyviä luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja vuorten alapuoliset tasankojoet. Lisäksi alueella esiintyy ensisijaisesti suojeltavista luontotyypeistä keidassoita, aapasoita, boreaalisia luonnonmetsiä ja puustoisia soita. Alueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen II lajeista. Lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja alueella ovat mm. helmipöllö, hiiripöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pohjantikka, pyy, suopöllö ja uivelo. Lisäksi alueella esiintyy kaksi uhanalaista lajia. Mäntykankaan Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee Pesolan länsipuolella rajautuen lähimmillään noin 2 kilometrin päähän suunnittelualueen rajasta. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Mäntykangas on kuusivaltainen tuoreen kankaan metsäalue, jonka luoteisreunassa on aapasuo. Alueen nykyinen puusto on saanut kehittyä täysin luonnontilaisesti yli 120 vuotta. Pystyyn kuolleita kuusia ja kuusimaapuita on jo kohtalaisesti. Itäosassaan suo rajoittuu vanhaan metsään, lännessä ja pohjoisessa ojitettuihin soihin. Alueella esiintyviä ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät ja puustoiset suot. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella esiintyy liito-oravaa ja lintudirektiivin liitteen I lajeista palokärkeä, pikkusieppoa, pohjantikkaa ja metsoa. Yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Torisaari (YSA091852) sijaitsee välittömästi Pesolan alueen itäpuolella. Torisaaren luonnonsuojelualueen yhteydessä on Torisaari Kelkkasuon luonnonsuojelualuevaraus. Kelkkasuo on Torisaaren luonnonsuojelualuetta ympäröivä suoalue. 23 hehtaarin laajuisella alueella esiintyy rahkanevaa ja rahkarämettä. Suoalaa on paikoitellen kuivattanut aluetta ympäröivät turvetuotantoalueen ojitukset. Kelkkasuo on Metsähallituksen hallinnassa oleva suojelumetsä, josta ei ole tehty luonnonsuojelualueen perustamispäätöstä. Valtakunnallisen soidensuojeluohjelman täydennys on parhaillaan käynnissä. Ohjelmalla täydennetään nykyistä suojelualueverkostoa ja sitä valmistelee ympäristöministeriön asettama työryhmä, joka tekee ehdotuksensa v loppuun mennessä. Mm. siihen kuuluvaa suoselvityshankkeen loppuraporttia (Autio ym. 2013) on käytetty jäljempänä vaikutustenarvioinnissa. Pesolan alueelle ei sijoitu suoselvityshankkeen soita Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä tutkitun alueen nro 477 pohjoispuoli on suunnittelualueen sisällä. Selvityksen mukaan alueelle rakennettavan 3 M:n tehoisen tuulivoimalan bruttotuotanto vaihtelee MWh/a. Tuuliatlaksen mukaan vastaava tuotanto on MWh/a sadan metrin korkeudessa.
SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS
Päivämäärä 3.11.2015 SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA SOININ KUNTA PESOLAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tarkastus 1.9.2014, 3.11.2015 Päivämäärä 3.11.2015 (ehdotus), 1.9.2014 (luonnos)
LisätiedotALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Päivämäärä 20.1.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä 20.1.2014
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotIlmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotPohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.
4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa
LisätiedotSOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA
Päivämäärä 12.2.2015 SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS SOININ KUNTA KONTTISUON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tarkastus 4.9.2014, 18.2.2015 Päivämäärä 12.2.2015 (ehdotus),
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A
SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotIlmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava
Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014
1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotOSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014
1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotKITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA
Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN
LisätiedotVastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI
Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotVastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA
Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN
Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA
IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotHUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA
HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön
LisätiedotLAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Lappajärven kunta
Vastaanottaja Lappajärven kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 14.2.2011 LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA Tarkastus 28.4.2011
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ VESISTÖT... 3 4 KASVILLISUUS...
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO
1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotÖstensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3
Östensön osayleiskaavan tarkistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 5994012014Y3 2 Sisällysluettelo: 1. KAAVA-ALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 3. TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotLinnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?
Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotILMAJOKI. Tuulivoiman vaiheyleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.10.2013
ILMAJOKI 10.10.2013 Tuulivoiman vaiheyleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoitustoimi 2013 1 Kaavoituspäätös Ilmajoen kunnanvaltuusto on päättänyt 14.5.2012 30, että kuntaan laaditaan vaiheyleiskaava,
LisätiedotPyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) LUONNOSVAIHE
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotSTUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA
STUSNÄSIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13.2.2012 päivitetty 24.4.2012 kaavan laatijana toimii Ramboll Finland Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE...2 2. SUUNNITTELUN
LisätiedotAATILAN RANTA-ASEMAKAAVA
PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotJOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-
Lisätiedot1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)
YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotUPM WIND HOLDINGS OY KONTTISUON (SOINI)TUULIVOIMA- HANKKEEN YMPÄRISTÖSELVITYS. Vastaanottaja UPM Wind Holdings Oy. Asiakirjatyyppi Ympäristöselvitys
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Ympäristöselvitys Päivämäärä 18.3.2014 UPM WIND HOLDINGS OY KONTTISUON (SOINI)TUULIVOIMA- HANKKEEN YMPÄRISTÖSELVITYS UPM WIND HOLDINGS OY Päivämäärä 18.3.2014 Laatija Heli
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotHAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA
HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotTuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu
Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotKanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
LisätiedotTENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen
LisätiedotMuhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela
Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,
Lisätiedot