X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere
Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella ja suorituskyvyllä yhteyttä? Miten (epä)tarkkaa on kehon koostumuksen arviointi? Mitä ongelmia painontarkkailuun voi liittyä? Miten painoa ja/tai kehon koostumusta kannattaa tarkkailla?
Kehon koostumus kudos- ja molekyylimallin mukaisesti Rasvakudos Rasva Lihaskudos Vesi Sisäelimet Luusto Muut Kudosmalli Proteiinit Mineraalit Glykogeeni Molekyylimalli
Painoindeksi (BMI) suomalaisilla kilpaurheilijoilla Esteettiset Nopeus ja hypyt Kestävyys Painoluokka Naiset Miehet Palloilu Vertailu 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 BMI Fogelholm & Hiilloskorpi, MSSE 1999;31:229-235
Painoindeksi (BMI) norjalaisilla naiskilpaurheilijoilla Esteettiset Hypyt Kestävyys Palloilu Voima Taito Painoluokka Vertailu 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 BMI Klungland Torstveit & Sundgot-Borgen, MSSE 2005;37:184-193
Painoindeksi alle 18,5 norjalaisilla naiskilpaurheilijoilla Painoluokka Palloilu Voima Taito Kestävyys Hypyt Esteettiset 0 5 10 15 20 25 30 % Klungland Torstveit & Sundgot-Borgen, MSSE 2005;37:184-193
Painon merkitys eri urheilulajeissa 1. Liika paino (erityisesti liiallinen rasvamassa) heikentää fyysisesti (tai esteettisesti) suoritusta: kestävyyslajit, hypyt, rytminen kilpavoimistelu. 2. Liian suuri paino estää osallistumasta lajiin: painoluokkalajit 3. Lajin huippusuoritus edellyttää melko suurta lihasmassaa, mutta liian suuri rasvamassa heikentää suoritusta: pikajuoksut, pallopelit 4. Lajin huippusuoritus edellyttää suurta lihasmassaa, eikä rasva kovin oleellisesti heikennä suoritusta: heitot, painoluokkalajien raskaat sarjat, sumopaini 5. Painolla ei ole oleellista merkitystä: ammunta, keilailu, golf, tarkkuussuunnistus
Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella ja suorituskyvyllä yhteyttä? Miten (epä)tarkkaa on kehon koostumuksen arviointi? Mitä ongelmia painontarkkailuun voi liittyä? Miten painoa ja/tai kehon koostumusta kannattaa tarkkailla?
Painoindeksin (BMI) ja vyötärön ympärysmitan yhteys suomalaisilla reserviläisillä v. 2003 vyötärö, cm 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 15 20 25 30 35 40 45 BMI UKK-instituutti ja Pääesikunta: Reservin kuntotutkimus, 2003
Painoindeksin (BMI) ja maksimaalisen hapenkulutuksen yhteys suomalaisilla reserviläisillä v. 2003 70 60 50 r=0,55 VO 2 max, ml. kg -1. min -1 40 30 20 10 0 15 20 25 30 35 40 45 BMI UKK-instituutti ja Pääesikunta: Reservin kuntotutkimus, 2003
Vyötärön ympäryksen ja maksimaalisen hapenkulutuksen yhteys suomalaisilla reserviläisillä v. 2003 70 60 50 r=-0,62 VO 2 max, ml. kg -1. min -1 40 30 20 10 0 60 80 100 120 140 Vyötärön ympärys, cm UKK-instituutti ja Pääesikunta: Reservin kuntotutkimus, 2003
Maksimaalinen hapenkulutus korkeus suomalaisilla reserviläisillä painoindeksin ja vyötärön ympärysmitan lihavuusjaottelun mukaisesti Maksimaalinen hapenkulutus ml/kg minuutissa 70 60 bc 50 ac bc ab ac ab normaali 40 liikapaino 30 lihavuus 20 10 0 BMI vyötärö a = eroaa normaalipainoisista, b= eroaa liikapainoisista, c = eroaa lihavista Fogelholm ym. MSSE 2006 (painossa)
Kevennyshypyn korkeus suomalaisilla reserviläisillä painoindeksin ja vyötärön ympärysmitan lihavuusjaottelun mukaisesti Kevennyshypyn korkeus 60 cm 50 40 30 c c ab bc ac ab normaali liikapaino 20 lihavuus 10 0 BMI vyötärö a = eroaa normaalipainoisista, b= eroaa liikapainoisista, c = eroaa lihavista Fogelholm ym. MSSE 2006 (painossa)
Vedenalaispunnituksella arvioitu rasvaprosentti (ka., SD) amerikkalaisilla huippujuoksijoilla, hyvillä juoksijoilla ja vertailumiehillä 20 15 Rasva-% 10 5 0 Huip kj Huip ma Hyvät Vertailu Pollock ym. Ann NY Acad Sci 1977
Ihopoimujen (7) summa (ka., SD) amerikkalaisilla huippujuoksijoilla, hyvillä juoksijoilla ja vertailumiehillä Ihopoimut, mm 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Huip kj Huip ma Hyvät Vertailu Pollock ym. Ann NY Acad Sci 1977
Ihopoimujen (4) summan ja rasva-%:n yhteys 17-29 v. miehillä Rasva-% 40 35 30 25 20 15 10 5 0 0 25 50 75 100 125 150 175 200 Ihopoimut, mm Durnin & Womersley, Br J Nutr 1974
Painoindeksin ja maksimaalisen hapenkulutuksen yhteys amerikkalaisilla huippujuoksijoilla 1970-luvulla 90 85 VO 2 max, ml. kg -1. min -1 80 75 SP 70 65 FS 16 18 20 22 24 BMI Pollock ym. Ann NY Acad Sci 1977
Rasvaprosentin ja maksimaalisen hapenkulutuksen yhteys amerikkalaisilla huippujuoksijoilla 1970-luvulla 90 85 VO 2 max, ml. kg -1. min -1 80 75 70 65 FS SP 0 2 4 6 8 10 12 Rasva-% (vedenalaispunnitus) Pollock ym. Ann NY Acad Sci 1977
Ihopoimujen (7) summan ja maksimaalisen hapenkulutuksen yhteys amerikkalaisilla huippujuoksijoilla 1970-luvulla 90 85 VO 2 max, ml. kg -1. min -1 80 75 SP 70 65 25 30 35 40 45 50 55 60 Ihopoimut, mm FS Pollock ym. Ann NY Acad Sci 1977
Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella ja suorituskyvyllä yhteyttä? Miten (epä)tarkkaa on kehon koostumuksen arviointi? Mitä ongelmia painontarkkailuun voi liittyä? Miten painoa ja/tai kehon koostumusta kannattaa tarkkailla?
Kehon koostumuksen arvioinnin yleinen periaate Mitattava ominaisuus (fyysinen, kemiallinen tai biologinen) Yhteyttä kuvaava yhtälö Kehon koostumus tai sen osa
Kahden menetelmän erot (harhat) todellinen mitattu systemaattinen harha todellinen mitattu satunnaisvirhe todellinen mitattu molemmat em. yhdessä
Vedenalaispunnitus Mitattava ominaisuus Systemaattinen harha Satunnaisvirhe Paino veden alla ja maan päällä, keuhkojen jäännösilman tilavuus Valittu yhtälö (Siri, Brozek), jäännösilmatilavuuden mittaus Rasvattoman kehonosan koostumus, jäännösilmatilavuus
Bioimpedanssi Mitattava ominaisuus Systemaattinen harha Satunnaisvirhe Kehon nesteiden sähkövastus, joskus myös ikä, pituus, paino, sukupuoli Yhtälön ja laitteen valinta, elektrodien sijoittaminen Nestetasapaino, ihon sähköjohtavuus, kehon nesteiden koostumus
Ihopoimumittaus Mitattava ominaisuus Systemaattinen harha Satunnaisvirhe Ihonalaisen rasvakudoksen paksuus Valittu yhtälö, mittaajan tekniikka Mittaajan tekniikka, rasvan jakautuminen
Kehon rasvaprosentti eri menetelmillä arvioituna 16 20-vuotiailla naisvoimistelijoilla, jalkapalloilijoilla ja vertailuhenkilöillä Vedenalaispunnitus DXA Ihopoimut (JPW) Ihopoimut (DW) BIA (Lukaksi) BIA (Deurenberg) Keskiarvo 22,2 30,0 17,4 17,2 24,1 27,2 Vaihteluväli 14,0 30,7 17,0 41,6 10,1 28,3 12,3 21,9 14,0 30,7 22,3 30,9 Fogelholm ym. Br J Nutr 1996;75:793-802
Rasvaprosentin ja 7 ihopoimun summan yhteys amerikkalaisilla huippujuoksijoilla 1970-luvulla 60 55 Ihopoimut, mm 50 45 40 FS r=0,70 35 30 25 SP 0 2 4 6 8 10 12 Rasva-% (vedenalaispunnitus) Pollock ym. Ann NY Acad Sci 1977
Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella ja suorituskyvyllä yhteyttä? Miten (epä)tarkkaa on kehon koostumuksen arviointi? Mitä ongelmia painontarkkailuun voi liittyä? Miten painoa ja/tai kehon koostumusta kannattaa tarkkailla?
Häiriintynyt syöminen, syömishäiriö Hormonihäiriöt, kuukautishäiriöt Painon tarkkailu, laihduttaminen, kova harjoittelu, huono palautuminen Luuston heikentyminen, murtumat
Rasitusmurtumat (keltainen), itse raportoitu syömishäiriö (sininen) ja kuukautishäiriöt (punainen) norjalaisilla naisurheilijoilla Palloilu Taito Voima Hypyt Painoluokka Esteettiset Kestävyys % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Klungland Torstveit & Sundgot-Borgen, MSSE 2005;37:184-193
Norjalaisten naisurheilijoiden käsityksiä omaan syömishäiriöön johtavista syistä Pitkittynyt laihduttaminen 37 % Valmentajan vaihtuminen 30 % Loukkaantuminen 23 % Painoa koskevat huomautukset 19 % Opiskeluun tai työhön liittyvät pulmat 10 % Ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat 10 % Sundgot-Borgen, MSSE 1994;26:414-419
Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella ja suorituskyvyllä yhteyttä? Miten (epä)tarkkaa on kehon koostumuksen arviointi? Mitä ongelmia painontarkkailuun voi liittyä? Miten painoa ja/tai kehon koostumusta kannattaa tarkkailla?
Urheilijoiden vertaaminen toisiinsa tai raja-arvoihin aina tehtävä kriittisesti, pitää tietää mitä tekee! mihin raja-arvo perustuu? miten tarkka on mittaus? varmistettava toisella menetelmällä? vain yksi tulos monien joukossa henkilökohtainen, ei julkinen aina joku on ryhmän painavin ja rasvaisin!
Urheilijan vertaaminen itseensä Parempi seurata, kuin verrata muihin Mittauksen toistettavuus on varmistettava Ei painoa ilman vyötäröä Erota nestetasapaino energiatasapainosta Ihopoimuissa millimetrien summa tai profiili riittää Mihin verrataan? Mitä merkitsee muutos (pieneneminen)? Hyvä harjoittelu ja syöminen kunto paranee Puutteellinen syöminen ja palautuminen kunto heikkenee
Jos urheilijan pitää laihduttaa Ole varma asiasta! Käytä asiantuntijaa (asiantuntijoita) Kilpailukauden ulkopuolella Mahdollisimman hitaasti Mielellään runsasta, mutta rauhallista harjoittelua Ruokavalion tarkistus, mieluummin kuin rajoitus Ei uhkailuja, mollausta tms.