PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET VUOSILUOKILLE 1 9. 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen 1.2. Opetussuunnitelman sisältö

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET VUOSILUOKILLE 1 9 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen 1.2. Opetussuunnitelman sisältö 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja 2.2. Perusopetuksen tehtävä 2.3. Perusopetuksen rakenne 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys 3.2. Oppimisympäristö 3.3. Toimintakulttuuri 3.4. Työtavat 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2. Oppimissuunnitelma 4.3. Ohjauksen järjestäminen 4.4. Tukiopetus 4.5. Oppilashuolto 4.6. Kerhotoiminta

5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1. Eri tukimuodot 5.2. Osa-aikainen erityisopetus 5.3. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 5.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.5. Opetuksen järjestäminen toimialueittain 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1. Saamelaiset 6.2. Romanit 6.3. Viittomakieliset 6.4. Maahanmuuttajat 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 7.2. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 7.4. Toinen kotimainen kieli ruotsi 7.5. Vieraat kielet 7.6. Matematiikka 7.7. Ympäristö- ja luonnontieto 7.8. Biologia 7.9. Maantieto 7.10. Fysiikka 7.11. Kemia

7.12. Terveystieto 7.13. Uskonto 7.14. Elämänkatsomustieto 7.15. Historia 7.16. Yhteiskuntaoppi 7.17. Musiikki 7.18. Kuvataide 7.19. Käsityö 7.20. Liikunta 7.21. Kotitalous 7.22. Valinnaiset aineet 7.23. Oppilaanohjaus 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.2. Päättöarviointi 8.3. Todistukset 9. ERITYISEN KOULUTUSTEHTÄVÄN MUKAINEN JA ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA OPETUS

1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Ilomantsin kunnan järjestämässä perusopetuksessa opetussuunnitelman pohjana on opetushallituksen antamat vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Tämän jälkeen perusopetuslakia on muutettu oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta sekä säädetty myös perusopetukseen vaikuttava niin kutsuttu opiskeluhuoltolaki. Nämä muutokset on tuotu tähän täydennyksenä opetussuunnitelmaan uudistunutta lainsääädäntöä noudattelevina versioina. Ilomantsin kunnassa on kuusi kyläkoulua, jotka antavat perusopetusta vuosiluokille 1 6 sekä Pogostan koulu, jossa on yleisopetuksen mukaista opetusta vuosiluokille 1 6 sekä yksilöllisen opetussuunnitelman mukaista opetusta vuosiluokille 1 9 ja Parppein koulu, joka painottuu perusopetuksen vuosiluokkiin 7 9. Tämä on Ilomantsin kunnan peruskoulujen yhteinen uusi opetussuunnitelma. Pohjana tälle asiakirjalle ovat perusopetuslaki- ja asetus sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman uudistaminen käynnistyi esi- ja alkuopetuksen puolelta ja laajeni koko perusopetukseen ja lukioon. Tämä opetussuunnitelma on syntynyt siten, että perusopetusta antava opettajakunta kokoontui yhdessä pohtimaan peruskoulun opetussuunnitelmaan sisältyviä seikkoja yhdessä. Tämän jälkeen opetusta tarkasteltiin aihekohtaisissa työryhmissä. Näiden työstöjen jälkeen kasassa oli alustava luonnos, jota tarkasteltiin sekä opettajakunnan kanssa yhteisesti että myös huoltajien kanssa. Lisäksi kukin koulu laati omat koulukohtaisten toimintakulttuurien päivityksensä, joihin ovat vaikuttaneet oppilaiden huoltajien, koulujen johtoryhmien tai vanhempaintoimikuntien kanssa käydyt keskustelut. Sekä uuteen opetussuunnitelmaan siirtyminen että työstäminen aikataulutettiin. Prosessin etenemistä on seurannut ohjausryhmä ja kaksi henkilöä osallistui opetushallituksen järjestämään opetussuunnitelman prosessiohjaajien koulutukseen. Ilomantsin kunta on ollut opetushallituksen opetussuunnitelmaprosessissa verkkokuntana, mikä on taannut meille uusimman tiedon ja ajankohtaisimmat versioit opetussuunnitelmatyön eri vaiheissa. Lopullinen version on Ilomantsin kunnan koulutuslautakunta hyväksynyt keväällä 2004, jonka jälkeen opetussuunnitelma otetaan käyttöön seuraavan aikataulun mukaisesti: syyslukukausi 2002 perusopetuksen luokat 1 syyslukukausi 2003 perusopetuksen luokat 2 ja 3 soveltaen syyslukukausi 2004 perusopetuksen luokat 3 ja 7 syyslukukausi 2005 perusopetuksen luokat 4, 5 ja 8 sekä Ilomantsin lukio syyslukukausi 2006 perusopetuksen luokat 6 ja 9 Ensimmäiset uuden perusopetussuunnitelman mukaiset päättötodistukset jaetaan Ilomantsin kunnassa keväällä 2007. Koulut sopeuttavat lukuvuosittain toimintansa uuteen opetussuunnitelmaan sitä mukaa kuin siirtyminen tähän opetussuunnitelmaan etenee vuosiluokittain.

Ilomantsin kunta on ollut vuodesta 2002 mukana opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä toteuttamassa LATU- eli Laatua opetukseen Tukea oppimiseen hankkeessa. Hankkeen päähuomio on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisessa, mutta heidän huomioimisensa kehittää koulujen toimintaa kokonaisuudessaan, oppimisen pohdiskelua yleensä ja eri tahojen yhteistyötä koulupolulla. Tämä opetussuunnitelma hyödyntää LATUprojektin tietoutta ja tuloksia. LATU-projektin lisäksi olemme tehneet yhteistyötä TESSU-hankeen kanssa. Kyseisessä hankkeessa Ilomantsin kunnan kohderyhmänä ovat nuoret. Tämä Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen hanke on paneutunut koulujen terveyskasvatus- ja terveystietoasioihin ja toteuttanut Terveydenpolku-suunnitelman, joka on osa opetussuunnitelmaamme. 1.2. Opetussuunnitelmaan sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelman sisällön perustana on opetushallituksen antamat ohjeet, mikä näkyy eri lukujen otsikoinnissa. Opetussuunnitelma on laadittu yhtenäiseksi koko ilomantsilaisen perusopetuksen kattavaksi ohjeistukseksi. Rakenteellisesti Ilomantsin opetussuunnitelma käsittää koko perusopetusta kuvaavan yleisen osioin, ainekohtaisen osan ja perusopetusta antavien koulujen kuvaukset. Opetuksen toteuttaminen luvussa Toimintakulttuuri-osiossa ovat myös koulujen turvallisuuteen liittyvät menettelytavat. Ainekohtainen osa sisältää oppiaineittain jaotellut tavoitteet, sisällöt ja arvioinnit. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja Lukuvuoden 2001 2002 aikana ilomantsilaiset peruskoulut tekivät laajat itsearvioinnit, joissa arvioitiin koulun toimintaa että tulevaisuuden visioita. Arviointiin osallistuivat sekä koulujen opettajat, huoltajat että koulutuslautakunta. Nämä paikalliset tiedot ja kokemukset sekä kunnan omaleimaisuus yhdessä opetushallituksen perusteiden kanssa ovat pohjana ilomantsilaisissa peruskouluissa noudatettaville arvoille. Arvopohja on seuraava: -ihmisoikeudet, elämän kunnioitus ja tasa-arvo -suvaitsevaisuus ja kansainvälinen yhteistyö -paikallisen ympäristön ja kulttuurin tunteminen ja arvostaminen ja sitä kautta itsetunnon vahvistaminen ja monikulttuurisuuden hyväksyminen -omaehtoinen tiedonhankinta ja kriittinen suhtautuminen tiedon tulvaan sekä kannustaminen elinikäiseen oppimiseen -rehellisyys ja myönteinen vuorovaikutus kouluyhteisössä ja ympäröivässä yhteiskunnassa

-vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista sekä omien oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtäminen 2.2. Perusopetuksen tehtävä Peruskoulujen tehtävänä Ilomantsissa on kasvattaa ja opettaa. Koulut tarjoavat mahdollisuuden yleissivistyksen hankkimiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Kouluissa luodaan mahdollisuuksia monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas saisi elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja sekä valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvaan kansalaisuuteen. Opetuksella tuetaan myös oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä oppilaan oman kielen kehitystä. Tavoitteena on luoda kiinnostus elinikäiseen oppimiseen. Alemmat vuosiluokat kehittävät valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten ja ylemmät vuosiluokat ohjaavat oppilasta jatko-opintoihin ja kehittävät valmiuksia yhteiskunnassa ja työelämässä toimimiseen. Yhteiskunnan kannalta peruskoulut kehittävät sivistyksellistä pääomaa, lisäävät yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Ne siirtävät suomalaista ja ilomantsilaista kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttavat tietoa ja osaamista sekä lisäävät tietoisuutta arvoista ja toimintatavoista. Myös kriittisyys, uuden kulttuuriperinnön luominen sekä ajattelu- ja toimintatapojen uudistaminen kuuluvat koulujen perustehtäviin. 2.3. Perusopetuksen rakenne Ilomantsin kunta on maantieteellisesti laaja, joten kunnassa on useita kyläkouluja, jotka antavat opetusta perusopetuksen alaluokille. Näille kouluille on tunnusomaista yhdysluokkaopetus. Kirkonkylän taajamassa on koulu, joka vastaa yleisopetuksen alaluokista, mutta myös erityisopetukseen siirrettyjen tai otettujen opetuksesta yläluokille. Yläluokkien yleisopetuksen kouluja on kunnassa yksi. Oppilaat etenevät opinnoissaan vuosiluokkiin sidotun opetussuunnitelman mukaisesti ja siirtyvät luokalta toiselle suoritettuaan opintonsa hyväksytysti. Vuosiluokilla 1. 7. opiskellaan pääsääntöisesti kaikille yhteisiä oppiaineita ja valinnaisuus painottuu luokille 8. ja 9. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Ennen koko opetussuunnitelmaprosessin käynnistymistä käynnistettiin tuntijakokeskustelu. Ilomantsin kunnan koulutuslautakunta päätti peruskouluissa toteutettavasta tuntijaosta lopullisesti 16.9.2003. Päätöksen pohjana olivat opettajakunnan toiveet oppituntien sijoittelusta eri vuosiluokille valtioneuvoston antamien mahdollisuuksien puitteissa. Luokilla 1. 6. opetusta annetaan kokonaisuudessaan valtioneuvoston minimituntimääriä enemmän ja 7. 9. luokilla noudatetaan minimiä. Ilomantsin kunnan perusopetuksen tuntijako vuosiluokilla 1. 9. on seuraava:

Vuosiluokat Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 *4-5 5 3 3 3 6-9 lk. 14 *42-43 A-kieli / englanti 2 2 2 2 2 3 3 7-9 lk. 8 16 B-kieli / ruotsi 3 2 1 7-9 lk. 6 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 6-9 lk. 14 32 Ympäristö- ja luonnont. Biologia ja maantieto 2 2 3 3 2 1 2 2 3 7-9 lk. 7 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 7-9 lk. 7 Terveystieto 1 1 1 7-9 lk. 3 Uskonto/elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki 1-9 lk. yht. 32 1 1 2 2 *2-1 2 1 1 1 6-9 lk. 5 *13-12 Kuvataide 3 3 2 2 2 2 1 1 2 2 2 2 3 7-9 lk. 7 11 2 2 2 2 1 Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 **Liikunta 2 2 3 3 3 3 2 2 2 5-9 lk. yht. 30 Kotitalous 3 7-9 lk. 3 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 7-9 lk. 2 2 Valinnaiset aineet Oppilaan tuntimäärä 0,5 6,5 6 7-9 lk. 13 13 1-9 lk. yht. 62 20 20 25 25 26 26 30 30 30 232 Poikkeamat valtioneuvoston päätöksen mukaisesta perusopetuksen vähimmäistuntimäärästä: 1-2 vuosiluokilla on oppilailla yhteensä 20 tuntia, minimi on 19 tuntia. 3-4 vuosiluokilla on oppilailla yhteensä 25 tuntia, minimi on 23 tuntia. 5-6 vuosiluokilla on oppilailla yhteensä 26 tuntia, minimi on 24 tuntia.

* Jos 5. luokalla on äidinkieltä 5 tuntia, on uskontoa/elämänkatsomustietoa 5. luokalla 1 tunti. Jos äidinkieltä on 5. luokalla 4 tuntia, on uskontoa/elämänkatsomustietoa 5. luokalla 2 tuntia. ** Liikunnan sijaan voidaan koulukohtaisesti 3-6 luokilla opettaa 3 tuntia/ painottaa enemmän musiikkia, kuvataidetta tai käsityötä. ILOMANTSIN KUNNAN YLLÄPITÄMIEN KOULUJEN KIELIOHJELMA Tuntijakopäätöksen lisäksi hiottiin myös kunnan koululaitoksen kieliohjelma. Ilomantsin kunnan koulujen opetuskieli on suomi. Kunnan koulutuslautakunta päätti 16.9.2003, että perusopetuksessa noudatetaan seuraavaa kieliohjelmaa: A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä 3. luokalta lähtien B1-kielenä opiskellaan ruotsin kieltä 7.luokalta lähtien B2 kielinä eli valinnaiskielinä voi opiskella ranskaa, saksaa tai venäjää 8.luokalta lähtien B3 kielinä voi opiskella saksaa, ranskaa tai venäjää lukiossa alkavana kielenä. Ilomantsin kunnan aikaisemmassa kieliohjelmassa oli mahdollisuus A2-kielen, saksan kielen, opiskeluun, mutta oppilasmäärän ja resurssien vähenemisen takia kyseisestä opiskelumahdollisuudesta luovuttiin. Niille oppilaille, jotka ovat aloittaneet A2-kielen, kunta tarjoaa mahdollisuuden suoritta opintonsa loppuun uuteen opetussuunnitelmaan siirtymisestä huolimatta. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on yksilöllinen, yhteisöllinen, sekä tavoitteellinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi. Oppija käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta aiempien tietorakenteidensa pohjalta. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppimisen onnistumisen kannalta on tärkeää oppia sitoutumista ja vastuullisuutta omasta toiminnasta. Oppimisympäristön tulisi olla motivoiva, ja tarjota mahdollisuus vuorovaikutukselliseen oppimiseen. Opettaja ohjaa toimintaa huomioiden oppijan yksilölliset tarpeet. Hän valitsee ne opetettavien asioiden sisällöt, jotka parhaiten tukevat oppijan tietorakenteiden muodostumista. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä

oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sekä fyysistä että psyykkistä oppimiseen liittyvää kokonaisuutta. Fyysisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan ihmisiä, lähiympäristöä ja luontoa, rakennettua ympäristöä, koulun tiloja, laitteita sekä opetusvälineitä. Psyykkinen oppimisympäristö tarkoittaa oppimiseen liittyviä tiedollisia ja sosiaalisia rakenteita, joista keskeisenä on vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden välillä sekä vuorovaikutus oppilaiden kesken. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja viihtyisä. Lähtökohtana onnistuneen oppimisympäristön luomiselle edellisten rakenteiden lisäksi on pidettävä koululla vallitsevaa ilmapiiriä. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista positiivisessa, virikkeellisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Oppimisympäristön tulee edistää myös oppilaan oman toiminnan arviointia. Oppimateriaalien, työvälineiden, kirjastopalveluiden sekä nykyaikaisten tietotekniikkapalvelujen käyttö yhdessä monipuolisten opetusmenetelmien ja työskentelytapojen kanssa edistää oppilaan itsenäistä ja aktiivista oppimista ja kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. 3.3. Toimintakulttuuri Perusopetusta Ilomantsin kunnassa antavat seuraavat koulut: Hatun koulu 013-830 123 Hatunraitti 1 a C 8 82967 HATTU Kuuksenvaaran koulu 013-843 195 Kuuksenvaarantie 20 C 82900 ILOMANTSI Naurisvaaran koulu 013-847 183 Viinivaarantie 23 a 82960 LEHTOVAARA Huhuksen koulu 013-834 126 Huhuksentie 62 81450 HUHUS Lylykosken koulu 013-835 172 Ratilanvaarantie 2 C 81350 TOKRAJÄRVI Pogostan koulu 013-689 3130 Ylätie 8 82900 ILOMANTSI Iknonvaaran koulu 013-836 148 Iknonvaarantie 3 c A 82900 ILOMANTSI Maukkulan koulu 013-838 218 Toukka-ahontie 19 a A 82820 MAUKKULA Parppein koulu 013-689 3160 Pogostantie 15 a 82900 ILOMANTSI

Vaikka perusopetus on hajaantunut eri kouluihin, toiminnalla on yhteinen ilomantsilainen arvopohja, jonka varaan kukin koulu rakentaa toimintansa ympäristönsä ja resurssinsa huomioiden. Tietyissä asioissa noudatamme kunnassa sovittuja yhteisiä pelisääntöjä, kuten käyttäytymisessä ja turvallisuussuunnitelmissa, jotka ovat seuraavat: KÄYTTÄYTYMINEN Hyvään käyttäytymiseen kuuluu kyky sisäistää ja kantaa vastuu omasta itsestä, muista yhteisön jäsenistä ja yhteisön fyysisestä tilasta. Koulun tehtävänä on vanhempien ohella opettaa ja edesauttaa lapsen ja nuoren kasvua toiset ihmiset ja ympäristön huomioon ottaviksi kansalaisiksi. Koulun tasolla tuntityöskentelyssä on tärkeää opettaa ja vaatia käyttäytymistä, joka suo työrauhan oppilaalle itselleen, muille oppilaille ja opettajalle. Kaikkiin koulussa työskenteleviin tulee suhtautua kohteliaasti ja yhteistyöhaluisesti. Välitunneilla ja koulumatkoilla tulee ottaa muut ihmiset huomioon ja noudattaa liikennesääntöjä. Vaikkakin kasvatusvastuu perinnäisesti kuuluu kodille, on myös koulun ohjattava oppilasta hyvään käyttäytymiseen ja asetettava hänelle rajat, joista yhteisesti pidetään kiinni. Peruskäytöstapojen hallitseminen luo turvallisuuden tunteen sekä nuorelle itselleen että yhteisölle, jossa hän toimii. KOULUVÄKIVALLAN JA KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA KÄSITTELYN MALLI Koulussamme on laadittu seuraavat toimenpiteet koulukiusaamisen varalle. Etukäteen: 1. Koulun järjestyssääntöjen noudattaminen - yhteiset pelisäännöt selvitetään kiusaamisen suhteen koko koulun henkilökunnalle - opettaja luo itselleen sisäisen toimintamallin kiusaamistilanteiden varalta - koulu tiedottaa myös kotia järjestyssäännöistä - noudatetaan yhteisesti sovittuja sanktioita sääntöjen rikkomuksista 2. Luodaan puitteet turvalliselle työskentelyilmapiirille - oppilaat työskentelevät erilaisissa ryhmissä - erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen - korostetaan yksilön ja yhteisön vuorovaikutusta

3. Kiusaamisen seuranta - välituntivalvonta - rohkaistaan oppilaita ja vanhempia kertomaan kiusaamistapauksista - tukiverkko, esim. kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, oppilashuoltotyöryhmä ja tukioppilaat ( 7-9 lk. ) - tarvittaessa luokan ilmapiiriä kartoittava kysely Kiusaamisen ilmetessä Asiaan tartutaan välittömästi! 1. Osapuolten kuuleminen - akuutin tilanteen käsittely: kiusatun ja kiusaajan kuuleminen erikseen ja yhdessä - yhteydenotto kotiin - osapuolten kanssa sovitaan kiusaamisen loppumisesta ja päätetään seurannasta. - myönnetään tapahtunut ja sovitaan seuraamuksista, esim. anteeksipyynnöstä tai mahdollisesta korvauksen suuruudesta ja määräajasta - päätetään koulun asettamista sanktioista ( esim. jälki-istunto) - tapahtuneen kirjaaminen - asian käsittely luokassa ja jopa kouluyhteisössä 2. Mahdolliset jatkotoimenpiteet - tarvittaessa yhteys myös koulukuraattoriin, viranomaisiin, ammattiauttajiin tai yms. tahoihin. Tällaisia tapauksia ovat mm. pitkään jatkunut kiusaaminen, uhkailu tai kiristys, fyysiset vammat tai päihteiden alaisena tehty teko. - yhteistyö ja seuranta jatkotoimenpiteistä vastaavan tahon kanssa 4. Opettajan tukiverkot - oppilashuoltotyöryhmä - oppilaanohjaajat - mahdollinen työnohjaus ja koulutus

KOULUN KRIISISUUNNITELMA Jos koulua kohtaa jokin odottamaton kriisi, esim. oppilaan tai työntekijän kuolema, itsemurha, jokin vakava onnettomuus tai koululla esiintyvä väkivalta tai fyysisen väkivallan uhka, toimitaan seuraavien ohjeiden mukaan ja otetaan yhteyttä kriisityöryhmään. Ilomantsin kunnan koulujen kriisityöryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Rauni Kolehmainen, Parppein koulu Aira Silvennoinen, Parppein koulu Anne Palviainen, Parppein koulu Anne Riikonen, Pogostan koulu Minna Nevalainen, Pogostan koulu Kriisitilanteissa koulut ottavat yhteyttä em. henkilöihin tai terveyskeskukseen. Tilanteen mukaan ryhmän jäsenet kokoavat työryhmän kunnan kriisityöntekijöistä. TOIMINTAOHJEET: 1. Varmistetaan, onko tieto oikea, soittamalla, keskustelemalla asianosaisten kanssa, ottamalla yhteyttä viranomaisiin tai käymällä tapahtumapaikalla. 2. Tapahtuneesta tiedotetaan ensin rehtorille tai koulun johtajalle, joka kokoaa kriisiryhmän jäseniä ja esim. luokanopettajan tai valvojan paikalle. 3. Mikäli kriisi koskee yhtä tai muutamaa henkilöä, otetaan ensin yhteys kotiin, joka määrittää menettelytavat, miten jatketaan. Kriisin koskiessa suurempaa yhteisöä kriisityöryhmä määrittää jatkotoimenpiteet ja yhteydenotot. 4. Kriisityöryhmä, rehtori tai koulun johtaja antaa tietoa opettajille, muulle henkilökunnalle ja oppilaille. 5. Harkitaan, tarvitaanko tilanteessa psykologista jälkipuintia. Psykologisen jälkipuinnin järjestämisestä vastaa kunnan kriisiryhmä. 6. Sovitaan muista päivän käytännöistä.

KOULUN YLEISET TURVALLISUUSOHJEET Koulumatkoilla ja muilla kouluaikana tapahtuvilla siirtymisillä tulee noudattaa yleisiä liikennesääntöjä ja hyviä tapoja. Koulukyydityksissä noudatetaan kuljettajan antamia ohjeita yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi. Oppilaan tulee muistaa, että koulussa asetetut järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulumatkoilla. Koulun omat järjestyssäännöt luovat perustan oppilaiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Oppitunneilla opettajat valvovat ryhmänsä turvallisuutta ja välitunneilla valvoja / valvojat huolehtivat yleisestä järjestyksen säilymisestä. Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa rangaistus. Jokaisesta luokasta tulisi löytyä koulun pelastautumissuunnitelma, jossa kerrotaan toimintaohjeet vaaratilanteissa. Pelastautumissuunnitelmaan tutustutaan oppilaiden kanssa syksyisin. Tehokas valvonta ja valistustyö tähtäävät yleisen turvallisuuden säilymiseen, kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja viihtyvyyteen koulussa. Jos kiusaamistilanteita esiintyy, koululla on toimintaohjeet kyseisiä tilanteita varten (ks. Kouluväkivallan ja kiusaamisen ehkäisyn ja käsittelyn malli). Äkillisissä kriisitilanteissa koulu toimii edellä esitetyn kriisisuunnitelman mukaan. Koulun työntekijät noudattavat Ilomantsin kunnan työsuojeluohjelmaa, joka on saatavissa työnantajalta. Koululta tulee löytyä työsuojeluohjelman mukainen luettelo henkilöistä. jotka vastaavat ensiapuvalmiuksista ja turvallisuustekijöistä sekä neuvonta ja asiantuntijapalveluista ko. koululla. 3.4. Työtavat Opettajat opettavat, ohjaavat ja tukevat oppilaan oppimista mahdollisimman monipuolisesti. Työtavat ovat opettajan valittavissa. Valintaan vaikuttavat niin oppiaine, oppilaiden ikäkausi, oppimistyylit, resurssit kuin tavoitteetkin. Samoin opettaja huomioi valinnoissaan tämän opetussuunnitelman pohjana olevan oppimiskäsityksen ja opetushallituksen ohjeistukset työtapojen valinnan perusteista. Opetuksessa huomioidaan oppiminen sekä yksilönä että ryhmänä. Eri oppiaineiden yhteydessä esitellään kullekin aineelle ominaisia työskentelytapoja tarkemmin.

Muuttuneen lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta uudistettuna: 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin tuen liittyvä lainsäädäntö muuttui joulukuussa 2013. Tällöin säädettiin niin kutsuttu koulurauhalaki 1267/2013 eli muutos perusopetuslakiin ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013.Muutos eriyttää lainsäädännöllisesti oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä opiskeluhuollon. Ilomantsin kunnassa opiskeluhuollon järjestämisestä ohjaavat Lapsen ja nuoren hyvä elämä Ilomantsissa ja Ilomantsin kunnan esi-, perus- ja lukio-opetuksen opiskeluhuollon suunnitelma, jotka on hyväksytty touko- ja kesäkuussa 2014. Perusopetuslain nojalla keskitymme oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen kolmiportaisen tukimallin mukaisesti. Opetushallituksen 29.10.2010 antamalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 muuttaminen ja täydentäminen määräyksellä oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa huomioimme, että tuen tarve vaihtelee tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. 4.1. Yleinen tuki Ilomantsilaisessa koulutyössä huomiomme monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritaustan. Opettaja vastaa opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessaan. Tässä onnistuminen edellyttää yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Opettaja ohjaa ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen

ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Kiinnitämme huomiota oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Jotta jokaisella oppilaalla Ilomantsin perusopetuksessa olisi mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä, teemme eri ikäkausina ja eri oppiaineisiin liittyen perustaitoja kartoittavia testejä ja seuloja esikoulusta alkaen. Samalla seulat ja testit toimivat ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä havaitaksemme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan oppimisen ongelmat. Puhehäiriöt kartoitetaan neuvolassa ja tarvittaessa esikoulun alkaessa. Esiopetusopetusoppilaille tehdään ESIKOULULAISEN TESTI lukuvuoden päättyessä. ALLU eli luetunymmärtämisen testi tehdään 2. ja 4. luokan keväällä. MAKEKO eli matematiikan keskeisen oppiaineksen hallintaa kartoittava testi tehdään 2. ja 6. luokan lopussa tai 7. luokan alussa. PERUSOPETUKSEN KIRJOITTAMISEN SEULA tehdään 3. ja 5. luokan alussa. LUKISEULA tehdään 7. luokan alussa. MASK eli monitahoarviointi sosiaalisesta kompetenssista tehdään 4. ja 7. luokan oppilaille. Kuudennelta seitsemännelle luokalle siirtymisen nivelvaiheessa selvitellään OPPIMISTYYLIÄ. Diagnostiset yksilötestit tehdään niille, jotka seulojen tulosten perusteella tarvitsevat tarkempaa oppimiskyvyn kartoitusta. Oppilaan opiskeluun liittyvää tietoa kokoamme OPPIMISSUUNNITELMAAN, joka on suunnitelma oppimisen ja koulunkäynnin etenemistä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta.

Opettaja arvioi tuen tarpeita ja tarjoaa tukea kaikissa opetustilanteissa. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin muun muassa sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta sekä oppimissuunnitelmaa keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Ilomantsin perusopetuksen jokaiselle oppilaalle suunnattu tuki: eriyttäminen joustavat ryhmittelyt kodin ja koulun yhteistyö oppilaan ohjaus oppimissuunnitelma tukiopetus osa-aikainen erityisopetus mahdollinen kerhotoiminta koulun ulkopuolisena toteutuksena aamu- ja iltapäivätoiminta apuvälineet avustajapalvelut Yleisen tuen aikana pääpaino on tummennetuilla tukimuodoilla, mitä merkintää käytämme myös jatkossa muidenkin tukimuotojen esittelyssä. Tavoitteena on, että oppilaan saama tuki on ennakoivaa, joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Oppilaan huoltajat saavat tietoa koulun tukitoimista. Erityisesti kiinnitämme huomiota nivelvaiheisiin sekä koulusta toiseen siirtymiseen. 4.2. Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, siirrymme antamaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää tukea ehkäisemään ongelmien kasautumista. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaan opettajan tai opettajien yhdessä laatimaan pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan kirjallisena ja siinä kuvataan seuraavat asiat: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tuetaan. Mikäli on kyse oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvioimme, onko kyse perusopetuslain vai opiskeluhuoltolain mukaisista tuentarpeista, ja sen mukaisesti toimien suunnitelmien laatimisessa kuulemme myös muita asiantuntijoita. Sekä tarpeiden selvittämisessä että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta teemme yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnämme oppilaalle osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Käsittelemme tehostetun tuen aloittamisen, järjestämisen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin pedagogiseen arvioon perustuen yksittäisen oppilaan asian käsittelyyn painottuvassa pedagoginen tuki ryhmässä moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan siten kuin asian käsittelyn yhteydessä on tarkemmin sovittu. Ilomantsin kunnassa tarjottavan tehostetun tuen muodot: eriyttäminen joustavat ryhmittelyt kodin ja koulun yhteistyö oppilaan ohjaus oppilashuollon tuki oppimissuunnitelma tukiopetus osa-aikainen erityisopetus mahdollinen kerhotoiminta koulun ulkopuolisena toteutuksena aamu-ja iltapäivätoiminta apuvälineet avustajapalvelut. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. 4.3. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityistä tukea tarjotaan oppilaille, jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan, joilla on oppimisvaikeuksia tai oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman,

sairauden, toimintavajavuuden, psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien vuoksi. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytetään perusopetuksen kaikkia tukimuotoja, joita Ilomantsin kunnassa ovat: eriyttäminen joustavat ryhmittelyt kodin ja koulun yhteistyö oppilaan ohjaus oppilashuollon tuki HOJKS tukiopetus osa-aikainen erityisopetus mahdollinen kerhotoiminta koulun ulkopuolisena toteutuksena aamu- ja iltapäivätoiminta apuvälineet avustajapalvelut kokoaikainen erityisopetus. Tuki tarjoaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voisi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saada pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Vahvistamme oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota ja kannustamme häntä ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän delegoimana koulun johtaja/rehtori tekee kirjallisen erityistä tukea koskevan päätöksen, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä tuen tarpeen muuttuessa. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Mikäli perusopetuksen oppimäärän suorittaminen jossakin tai joissakin oppiaineissa olisi kohtuutonta, voidaan oppiaine yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistämisestä on tehtävä erityisen tuen päätös ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten, erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, sen on perustuttava oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä päätöksentekijä kuulee oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tekee oppilaasta pedagoginen selvityksen. Pedagogisen selvityksen laatimista varten koulun johtaja/rehtori hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä oppilashuollon moniammatillisena yhteistyönä, yleensä pedagogisessa tuki ryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Erityisen tuen tarpeellisuuden tarkistamista varten rehtori/koulunkohtaja tekee oppilaasta uuden pedagogisen selvityksen. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta ilmenee oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityisen tuen päätökset tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Mikäli tukimuodon muutoksiin ei ole tarvetta, kirjataan tarkistaminen oppilaan pedagogiseen selvitykseen.

4.4. Oppimisen ja koulunkäynnin tukiprosessi Ilomatsissa Jokaiselle oppilaalle Tehostettu tuki* Erityinen tuki** suunnattu tuki Pedagoginen arvio HOJKS*** Pedagoginen selvitys Erityisopetuspäätös ja Oppimissuunnitelma Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- ja perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman pedagogista selvitystä ja tehostettua tukea, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehitysviiveen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida muuten toteuttaa Psykologin tai lääkärin lausunto ilman pedagogista selvitystä Erityinen tuki *Oppilaalla, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostettu tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. ** Ilomantsin kunnassa erityisluokanopettajat, erityisopettajat, luokanopettajat ja aineenopettajat opettavat erityistä tukea saavia oppilaita. Koulu- ja koulunkäyntiavustajat osallistuvat oppilaiden opetus- ja kasvatustyöhön joko henkilökohtaisina tai luokka-avustajina. Lisäksi on mahdollista tukeutua myös kasvatusohjaajiin. ***Erityisen tuen piiriin kuuluville oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat opettajat, oppilashuollon asiantuntijat sekä mahdollisuuksien mukaan oppilas ja hänen huoltajansa. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat: - oppilaan perustiedot - opetuksen järjestämistä koskevat tiedot

- oppilaan oppimisedellytyksiä koskevat taustatiedot - kuvaus oppilaan vahvuuksista ja kehitettävistä asioista - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppimateriaalit ja arviointi - oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet - HOJKS:n hyväksyminen ja tiedonsiirtolupa Erityistä tukea saavan oppilaan opetus järjestetään yleisopetuksen ryhmässä tai mikäli tämä ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, osittain tai kokonaan pienryhmässä. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskeleva oppilas on yleisopetusryhmässä, opetusryhmän maksimikoko on 20 oppilasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskeleva oppilas on pienryhmässä, ryhmän maksimikoko on 8 oppilasta. Muiden erityiseen tukeen siirrettyjen oppilaiden pienryhmän maksimikoko on 10 oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisten ryhmäkoko on maksimissaan 6 oppilasta. Erityisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan. Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta ja sen mukaan opiskelevat oppilaat, jotka eivät vamman, toimintavajavuuden tai sairauden vuoksi todennäköisesti tule saavuttamaan perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yleisen oppivelvollisuusajan mukaisesti. Asiantuntijat ja huoltajat yhdessä arvioivat pidennetyn oppivelvollisuuden tarpeellisuuden. Jos oppilaalla ei myöhemmin ole tarvetta erityisopetukseen tai pidennettyyn oppivelvollisuuteen, hänen erityiseen tukeen ottamis- tai siirtopäätöksensä puretaan ja hän siirtyy yleisopetukseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskeleville oppilaille voidaan oppiaineita yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi tai järjestää opetus toiminta-alueittain. Toiminta-alueittain opetus jakautuu kieli- ja kommunikaatiotaitoihin, motorisiin, sosiaalisiin, jokapäiväisen elämän ja kognitiivisiin taitoihin. 4.5. Yksilölliset suunnitelmat 4.5.1. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua, opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Huoltaja saa oppimissuunnitelmasta itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Oppilaan kannalta suunnitelman tarkoituksena on, että hän oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineen määrää voida yksilöllistää, vaan yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen.

Ilomatsin kunnassa oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille riippumatta siitä, tarvitseeko oppilas tukea vai ei, eli suunnitelmaa voidaan kasata esikouluvuodesta lähtien. Yleisen tuen aikana suunnitelman painopiste on oppimisvalmiuksissa, oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvissä tavoitteissa. Oppilaan tarpeista riippuen kouluvuosien karttuessa huomioimme eri oppiaineita ja pedagogiset ratkaisuja aikaisempaa enemmän suunnitelmassa. Yleisen tuen aikainen oppimissuunnitelma on apuväline pedagogisen arvion laatimiselle ja tehostettuun tukee siirtymisen arvioinnille. Oppilaalle, joka tarvitsee opinnoissaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annamme Ilomantsin kunnassa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen aikana laadimme oppimissuunnitelman, jollei siihen ole estettä, yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa tai oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Tarvittaessa suunnitelman laatimiseen osallistuvat myös muut asiantuntijat. Suunnitelma sisältää kuvauksen oppilaan huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä sekä tiedon oppilaan oppimisvalmiuksista, opetuksen ja tukitoimien järjestämisestä. Oppimissuunnitelma pohjana käytämme opetushallituksen laatimia lomakkeistoja. Oppimissuunnitelma arkistoidaan oppilaan oppilaskortin mukana. Huoltaja saa tiedot oppimissuunnitelman sisällöstä. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muuutoksenhakukeinoilla. Liitteenä lomakepohjat. 4.5.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmaan kirjataan oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä. Päävastuu HOJKSin kokoamisesta on erityisopettajilla, ja kunkin oppiaineen opiskelun osalta oppiaineen opettajalla. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. -

HOJKS sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä - kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnämme oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. HOJKS-asiakirjaan liitetään huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista kirjataan HOJKSiin, ja tätä tietoa hyödynnetään suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Laadimme henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman opetushallituksen lomakepohjille, jotka ovat liitteenä. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Oppimisvaikeuksien ja tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen on tärkeää. Joko oppilaan opettaja tai erityisopettaja keskustelee tuen tarpeesta ensin oppilaan kanssa ja sen jälkeen hän on yhteydessä oppilaan huoltajaan tukitoimista sopimiseksi. Sopiminen voi tapahtua joko viestintävälineen avulla tai oppilaan oppilashuollollisessa tapaamisessa tilanteesta riippuen. 5.1.1. Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Opettaja arvioi tukiopetustarpeen ja ensisijaisesti opettaja tekee aloitteen tukiopetuksenantamisesta. Toissijaisesti tukiopetusta voi pyytää oppilas tai hänen huoltajansa. Tukiopetusta järjestetään Ilomantsissa kahdella tapaa: Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa

oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta voi antaa joko kyseisen oppiaineen opettaja tai erikseen sovitusti erityisopettaja tai koulun toinen opettaja. 5.1.1.1. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokainen opettaja tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tarve kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan oppiainekohtaisesti. 5.1.1.2. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioimme yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. 5.1.1.3. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioimme tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. 5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Ensisijaisesti erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Oppilaalle, jolla on oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä tukea oppimisedellytystensä parantamiseksi tai jolla suomenkieli on ensimmäinen vieras kieli, tarjotaan osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopetusta voidaan antaa muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Opetus nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Aloitteen osa-aikaisesta erityisopetuksesta voi tehdä erityisopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja, luokanohjaaja, oppilaan huoltaja tai oppilas itse. Osa-aikainen erityisopetus järjestetään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa ja