LIITE 2 VASTINELUETTELO KEURUU KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA 18.4.2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ/HEIDI VALKEALAAKSO

LIITE 2 VASTINELUETTELO KEURUU KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA 18.4.2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ/HEIDI VALKEALAAKSO

KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA ALOITUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN JÄTETYT MIELIPITEET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 9. 27.4.2015 MIELIPITEET (0 kpl) nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet - - - - - KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA ALOITUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT LAUSUNNOT (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 9. 27.4.2015 LAUSUNNOT (3 kpl) nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 1 Keski-Suomen liitto, Hanna Kunttu, 17.4.2015 2. Keurusseudun Luonnonystävät ry / Pertti Sulkava, 27.4.2015 Keski-Suomen liitto toteaa, että suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan merkinnöistä myös I-luokan pohjavesialue (pv; Keuruu) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk). Nämä merkinnät on hyvä lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Muilta osin Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Haluamme jo tässä vaiheessa kiinnittää erityistä huomiota muutamiin kaava-alueelle suunniteltuihin muutoksiin. Seiponmäen VL-alueella oleva n. 2,5 km:n pituinen pururata palvelee monipuolisesti sekä aktiivisia kuntoilijoita/urheilijoita että tavallisia ulkoilijoita ja luonnossa liikkujia. Talvisin radalla ylläpidetty latu on ainoa Keuruun keskustassa oleva maastolatu. Paitsi keskustan asukkaille pururata ja latu ovat tärkeä myös koululaisten liikuntaa varten. Koulukeskuksesta on lyhyt ja ohjattuna suhteellisen sujuva ja turvallinen siirtymätaival ladun alkuun. Koululaisten sujuva ja turvallinen siirtymätaival koulukeskuksesta Seiponmäen virkistysalueelle tulee säilyttää. Myös muille Seiponmäen pururadan ja hiihtoladun käyttäjille tulee säilyttää sujuva yhteys alueelle Einari Vuorelan tien varresta. Seiponmäen ulkoilualue samoin kuin Einari Vuorelan tien eteläpuolisen männikkölaakson alue ovat tärkeitä "lähimetsiä" koululaisten biologian opetuksessa ja suunnistuksen harjoittelussa. Myös Keuruun Kisailijat järjestää alueella suunnistuksen opetusta lapsille ja nuorille sekä suunnistuskilpailuja kaikenikäisille. Seiponmäen metsät ovat tärkeitä lähistön asukkaille myös marjastusmaina (hyötyliikunta) ja muutoin luonnonympäristöä tarjoavana virkistymispaikkana. Tämä edellyttää, että alueen luonnonympäristöä ei heikennetä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätään merkinnät I-luokan pohjavesialueesta (pv) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta (kuk) kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Kaava-alueen muutokset kohdistuvat lähinnä osaan kortteleista 20 ja 63. Lisäksi kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa urheilualueilla sijaitsevien rakennusten laajentaminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää Seiponmäellä sijaitseva pururata sekä ulkoilualue edelleen kuntoilijoiden, urheilijoiden sekä luonnossa liikkujien käytössä. Kaavan tavoitteena on myös taata hyvät yhteydet Einari Vuorelan tien molemmin puolin sekä kehittää aluetta monipuolisemmaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on lisätty merkinnät I-luokan pohjavesialueesta (pv) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta (kuk) kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Kaavakartan määräyksiin merkitään määräys I-luokan pohjavesialueesta. Sivu 2/17

Puuston ja muun luonnonympäristön säilyttäminen kaavanmuutosalueella. Keuruun keskustan luonnonläheistä kaupunkikuvaa on viime aikoina muutettu / heikennetty erityisesti valtatien varressa, josta on kaavoitettujen kauppa- ja liikekeskusalueiden tieltä hävitetty aikaisempi puusto ja jonne on muodostunut ja muodostuu laajoja avoimia asfalttikenttiä (paikoitusalueita), joiden luomaa kaupunkikuvaa ei voida / halutakaan pehmentää riittävillä puu- ja pensasistutuksilla. Valtatieltä näkyvää Keuruun keskustan maisemakuvaa on viimeksi heikentänyt VR:n suorittama radanvarsipuiden poisto. Myös muualla Keuruun keskustassa on tehty maisemakuvaan merkittävästi vaikuttavia toimenpiteitä rakentamista varten ( esim. koulukeskuksen mäen louhinta ja puiden poisto) ja myös muutoin pelkästään maisemallisesti merkittäviä puita kaatamalla yksittäisiltä tonteilta. Kaavanmuutosalueella ovat yleisurheilukentän ympäristö ja siihen kuuluva laaksoalue sekä Seiponmäki maisemallisesti merkittäviä alueita. Yleiskaavaa (Keuruun yleiskaava 1971) varten tekemässään maisemaanalyysissä (2.6.1970) maisema-arkkitehti Leena lisakkila on pitänyt näitä alueita maisemallisesti erittäin arvokkaina kohteina. Myös Keuruun yleiskaavan 1991 selostuksessa korostetaan näiden alueiden maisemallisia ja ympäristöllisiä arvoja. Nämä alueet on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa pääosin VL ja VU alueiksi, mutta maisemallisesti merkittävää mäntypuustoa on säilynyt myös Einari Vuorelan tien pohjoispuolella olevassa korttelissa 20. Yleisurheilukentän ympäristön eli Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevien VU-, VL- ja VK -alueiden mäntypuusto tulee säilyttää eikä näille alueille tulisi osoittaa rakentamista eikä myöskään autopaikoitusta. Myös korttelin 20 alueen mahdollista lisärakentamista ja käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee siellä vielä olevaa maisemallisesti arvokasta mäntypuustoa pyrkiä säilyttämään. Myös korttelin 20 länsipuolella olevalla VU- alueella on vielä paljon maisemallisesti merkittäviä mäntyjä. Alueen lisärakentamista suunniteltaessa ja toteutettaessa tulisi kiinnittää huomiota näiden mäntyjen säilyttämismahdollisuuksiin. Seiponmäen VL -alueen pohjoisosassa on runsas kymmen vuotta sitten suoritettu laaja avohakkuu, mikä on laskenut oleellisesti ko alueen maisemallista ja virkistysarvoa pitkäksi aikaa. Myös Seiponmäen lounaisosassa pururadan yläpuolisella rinteellä on suoritettu tuolloin harvennushakkuu, joka on heikentänyt ainakin ko kohdan luonnonsuojelullisia ja virkistysarvoja. Tällaisia hakkuita ei Seiponmäen virkistysalueella tulisi vastaisuudessa sallia. Jäähallin koillis- ja itäpuolella sijaisevalla rinteellä on pururatalenkin sisällä säilynyt vanha metsäalue, joka poikkeaa Seiponmäellä pääosin vallitsevasta harvapuustoisesta ja läpinäkyvästä metsämaisemasta. Tässä rinnemetsässä on tiheähkö kookas puusto ja paikoin myös tiheää aluskasvillisuutta. Metsän läpi on vuosikymmenten kuluessa syntynyt muutamia mutkittelevia, mielenkiintoisia polkuja, joita Seiponmäen asukkaat käyttävät, osin myös talvisin, oikaistakseen kotoaan keskustaan. Tällä vanhalla metsällä on myös sellaisia luonnonsuojelullisia arvoja, joita muualla Seiponmäen virkistysalueella ei ole.- Metsä olisi oiva kohde koululaisten biologian opetuksessa. Myös suunnistuskilpailujen järjestäjät ovat pitäneet metsää mainiona rastien sijoituspaikkana. Edellä mainittu, pinta-alaltaan noin 1,4 ha:n metsäalue tulisi saada säilymään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jäähallin katsomopuolen laajentamiseksi pururadan paikkaa jäähallin takana ei saisi siirtää ylemmäksi rinteeseen, vaan laajennus tulisi mahduttaa nykyisen pururadan ja hallin väliin. Pururadan siirtäminen ylemmäksi rinteeseen tuhoaisi ratkaisevasti vanhan metsän arvokkaimman osan. Eräitä muita huomion arvoisia asioita Tarvitaanko Keuruulla uutta keskustahotellia Kamanan suunnitteilla olevan keskustahotellin, Hotelli Keurusselän ja muiden mahdollisten majoitustilojen (Pöyhölä, Viikinhovi ym.) lisäksi. Onko hotellin paikka edes osayleiskaavan mukainen? Onko senioritalonkaan paras paikka tällä pääasiassa liikunnalle suunnitellulla alueella? Ilmeisesti kooltaan aika mittavaksi suunniteltu liikuntahalli ei saisi vaikeuttaa nykyisiä liikuntamuotoja. Jäähallin ympäristön kentillä on nytkin monipuolista käyttöä: kesäisin pesäpallo ja muut ulkopelit, tivoli ym. ja talvella alueella on ollut vapaa luistinrata, usein ensilumen latukin ja pahimpina ruuhka-aikoina paikoitusalue. Alueen kehittämistä suunniteltaessa on myös syytä ottaa huomioon, että 1800 -luvun lopulla rakennettu Aromaan koulu on Keuruun kirkonkylän vanhimpia rakennuksia ja sitä pidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana (Kts Keski-Suomen museon inventointiluettelo 14.11.1989 sekä Keuruun keskustan osayleiskaava 1991). Koulurakennus tulisi säilyttää. Lausunnon antajan huomiot puustosta ja muusta luonnonympäristöstä on otettu huomioon jo varhaisessa vaiheessa kaavamuutoksen suunnittelua. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon luonnonympäristöä. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevan yleisurheilukentän ympäristöön urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) ei osoiteta muita rakennusaloja kuin katsomon laajennuksen mahdollistama rakennusala. Katsomon laajennus osoitetaan tarkalla rakennusalalla, joka mahdollistaa katsomon laajennuksen nykyisen katsomon pohjoispuolelle urheilukentän etusuoran suuntaisesti. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) mahdollistetaan jäähallin laajentuminen. Jäähallin ja muiden tilojen laajentuminen osoitetaan rakennusalalla, joka mahdollistaa jäähallin laajentumisen nykyisen jäähallin kaakkois- sekä lounaispuolelle. Melko tarkalla rakennusalalla taataan nykyisen pururadan säilyminen nykyisellä sijainnillaan. Keuruun kaupungin osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Keuruun osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.1991. Asemakaavan muutos toteuttaa oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan keskeisiä periaatteita. Asemakaavan muutos vahvistaa alueen säilymistä lähivirkistysalueena sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Aromaan koulun kulttuurihistoriallinen merkitys huomioidaan kaavaluonnoksessa. Korttelissa 63 sijaitseva Aromaan koulu osoitetaan kaavaluonnoksessa julkisivuiltaan suojeltavaksi tai siirrettäväksi rakennukseksi (sr). Kaavamerkinnällä taataan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Aromaan koulun säilyminen. Sivu 3/17

Liikenteen ja paikoituksen ongelmat. Autojen paikoitusongelmat ovat jo nykyisin havaittavissa sekä uimahallin että jäähallin ympäristössä. Uimahallin (ja yleisurheilukentän) paikoitusongelmat tuskin ratkeavat koulukeskuksen rakentamisen päätyttyä. Vaikka Keuruuntien toisella puolella olevaa paikoitusaluetta jonkin verran laajennettaisiinkin, ilta-aikaan se ainakin täyttyisi kansalais- ja musiikkiopiston kävijöiden autoista, koska koulukeskuksen alueelle ei enää sallittaisi autoliikennettä entiseen tapaan. Uimahallin tarvitsemia autopaikkoja voidaan tietysti lisätä Aromaan koulun puoleiselle tontille, jos siellä sijaitseva keskustan jäteasema voidaan siirtää korttelista muualle. Lisäksi tulee kuitenkin ottaa huomioon Aromaan ja Kipinän alueelle suunniteltavien lisätoimintojen tarvitsemat autopaikat. Kaavamuutoksen eräs tavoite on tutkia pysäköinnin sijoittumista ja mitoitusta kaavaalueella, jonka vuoksi lausunnon antajan esille tuomat asiat on otettu huomioon jo varhaisessa vaiheessa kaavamuutoksen valmistelua. Pahemmat ja vaikeammin järjestettävät paikoitusongelmat ovat Einari Vuorelan tien varressa, jossa liikuntatilojen ja - alueiden käyttäjien lisäksi paikoitustarvetta aiheuttaa Betanian vilkas toiminta. Jos ja kun urheilualueelle nyt kaavaillut uudet toiminnat toteutetaan, korostuvat alueen paikoitusongelmat. Autojen paikoittaminen talvisin pallokentälle, ei liene pitemmän päälle tarkoituksenmukaista tai mahdollistakaan. Paikoitusongelmaan on esitetty ratkaisu Keuruun yleiskaavassa 1991. Sen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin Teboil -huoltoaseman siirtämistä toiseen paikkaan ja sen nykyisen tonttialueen sekä jäähallin viereisen omakotitalon saamista kaupungin omistukseen. Vaikutusten arvioinnista: OAS:ssa todetaan, että asemakaavan yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, luontoon ja liikenteeseen. Toivottavasti nämä käsitteet sisältävät myös vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen. Kaavaselostuksessa on kappale 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja ympäristöön sekä kappale 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, jotka sisältävät vaikutusten arvioinnin kaupunki- ja maisemakuvaan sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. 3. Keski-Suomen museo, Heli- Maija Voutilainen / Päivi Andersson / Miikka Kumpulainen, 29.4.2015 Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö Keuruun Kirkon- seudun asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavan muutos koskee Urheilupuiston aluetta, jossa asemakaavat vuosilta 1961, 1969, 1976, 1987, 1993 ja 2007 päivitetään vastaamaan nykyisen maankäytön tarpeita. Keski-Suomen museon mielestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää tehtyjen selvitysten osalta. Selvityksiin tulee liittää Keski-Suomen museon vuosilta 2010-2011 oleva Keuruun keskustan täydennysinventointi, joka tehtiin osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Kaava-alueella on tähän inventointiin sisältyviä paikallisesti rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuskohteita, joiden säilyminen tulee kaavahankkeessa turvata. Kaavamuutoksen vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin tulee myös selvittää, joten osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää myös tältä osin. Alueelle sijoittuu lisäksi urheiluja liikuntapaikkaselvityksen (www.liikuntapaikat.fi/lipas) mukaan muun muassa vuonna 1985 rakennettu urheilukenttä katsomoineen sekä vuonna 1979 valmistunut uimahalli, joka arkkitehtuuriltaan sopii hyvin katuympäristöön ja käytöltään muun urheilukeskuksen osaksi. Urheilu- ja liikuntarakennusten modernin rakennusperinnön arvot tulee kaavahankkeessa myös selvittää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tehtyjen selvitysten osalta. Kaava-alueen rakennettua ympäristöä on kuvailtu kohdassa 3.1.3 Rakennettu ympäristö. Kaavamuutoksen vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin selvitetään tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 5.3.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään Keski- Suomen keskustan täydennysinventoinnilla sekä urheilu- ja liikuntapaikkaselvityksellä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Sivu 4/17

KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT MIELIPITEET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVAKARTTA, ASEMAKAAVAN SELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 8. 28.10.2015 MIELIPITEET (1 kpl) nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet 1. Keurusselän Seura ry, Helena Kukkamo / Tapani Asunta, 29.10.2015 Keurusselän Seuralle osoitetun Iausuntopyynnön johdosta asiasta Keuruun kaupungin sivuilla olevien asiakirjojen nojalla haluamme esittää seuraavaa: Keuruun keskustasta on purettu vanhaa rakennuskantaa surutta 1950-luvun lopulta lähtien. Nyt A.D. 2015 kun siitä on hädin tuskin mitään jäljellä, on yllättävää, että esillä olevassa kaavaluonnoksessa ehdotetaan vielä näiden muutamien harvojen olemassa olevien rakennusten purkamista tehokkaamman rakentamisen tieltä. Herää kysymys, haluaako Keuruu todella profiloitua ulospäin lopunkin rakennetun historiansa hävittäjänä? Jo 1980-luvulla vanhassa kirkossa vierailleet ulkomaalaiset ja tarkkasilmäiset matkailijat ihmettelivät usein ääneen sitä, missä Iuuraa" paikkakunnan historia. Keskustassa kulkiessaan he olivat havainneet, että 1700-luvun ja 1980-luvun rakennuskantojen välillä näytti olevan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ammottava aukko. Keski- ja Etelä-Euroopassa osataan arvostaa historiaa ja vanhaa kulttuuria. Niitä käydään ihailemassa Suomesta saakka. Sitä taustaa vasten suomalaisten suhtautuminen omaan elinympäristöönsä on varsin kummallista. Liekö oman kulttuuriperinnän vähättelyssä sitten kysymys oman kulttuurin ohuudesta vai heikosta itsetunnosta. Kotiseutuyhdistys ei siksi pidä hyvänä, eikä toivottavana kehityssuuntana sitä, että katukuvasta ollaan jälleen hävittämässä sitä vähääkin jäljellä olevaa kerroksellisuutta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mm. tutkia jäähallin Iaajentumismahdollisuuksia, Keuruuntien varressa olevan kortteli 63 eli Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittämistä uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona sekä tutkia palloiluja sisäliikuntahallin sijoittumista alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittämistä sekä kaavan päivittämistä olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi mm. ryhmäkodin osalta. Edellä mainittuun perustuen kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura haluaa kiinnittää Urheilupuiston kaavalausunnossaan huomiota mm. seuraaviin asioihin: Kortteli 63 Kaava-alueeseen kuuluu yksi Keuruun keskustan vanhimmista säilyneistä rakennuksista, ns. Aromaa, joka on toiminut aikanaan niin liike- ja asuinrakennuksena, käräjätupana kuin koulunakin. Rakennus kuvastaa hyvin 1800- luvun lopun rakennustapaa. Keski-Suomen museon rakennusinventoinnissa Aromaa on luokiteltu paitsi paikallisesti, myös kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Samalla tontilla sijaitsee 1940-1950- lukujen taitteessa rakennettu entinen paloasema, nykyinen Kipinä. Myös se on määritelty em. inventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Talo on aktiivikäytössä nuorisotalona, minkä lisäksi rakennuksessa on ulkopuolisille vuokrattuja toimistotiloja. Kaavaluonnoksen suomennoksen" mukaan nämä kaksi rakennusta ovat nyt purettavien/siirrettävien listalla. Näin menettelemällä on tarkoitus nostaa ko. korttelin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen tehokkuuslukua nykyisestä 0.60:stä 0.80:een sijoittamalla sinne majoitustoimintoja. Kevään kaavoitustilaisuudessa kaupungin kaavoitusjohtaja ehdotti mm. Aromaan siirtämistä Vanhan Keuruun alueelle yhdessä työväentalon kanssa. Aromaa on osoitettu kaavassa julkisivuiltaan suojeltavaksi joko paikallaan säilyttäen tai muualle siirtäen (sr). Kotiseutuyhdistys näkee, että tällaiset siirrot ovat keinotekoisia eivätkä enää edes nykytrendin mukaisia. Säilytettävät ja varsinkin suojeltavat rakennukset säilytetään alkuperäisillä paikoillaan, koska muualle siirtämällä ne menettävät autenttisuutensa ja myös maisemalliset ja historialliset arvonsa. Siirtäminen on myös signaali siitä, että hallinnossa ja päätöksenteossa vain taloudelliset intressit merkitsevät, eikä muilla mielipiteillä ole arvoa. Keuruulla riittää tonttimaata, eivätkä toimipaikkojen väliset etäisyydet ole saavuttamattomia. Kaikkea ei siis tarvitse sijoittaa yhdelle alueelle pelkkien synergiaetujen vuoksi. Liian tiivis rakentaminen johtaa ennen pitkää hyvin todennäköisesti myös paikoitusongelmien kärjistymiseen. Kaavamerkintöjä tarkistetaan sr-merkinnän osalta. Aromaan koulu osoitetaan julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Kaavamerkintöjä tarkistetaan sr-merkinnän osalta. Aromaan koulu osoitetaan julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Korttelin 63 urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) määräyksiä tarkistetaan, jolloin korttelialueelle ei ole enää mahdollista toteuttaa yksityisiä palveluita, majoitustoimintoja tai asumista. Kaavamerkintöjä tarkistetaan sr-merkinnän osalta, jolloin Aromaan koulun siirtäminen ei ole enää mahdollista. Aromaan koulu osoitetaan julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Aromaan koulu osoitetaan sr-merkinnällä (julkisivuiltaan suojeltava rakennus). Aromaan koulu osoitetaan sr-merkinnällä (julkisivuiltaan suojeltava rakennus). Korttelin 63 urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) määräyksiä tarkistetaan, jolloin kyseinen korttelialue osoitetaan ainoastaan urheilutoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi (YU). Aromaan koulu osoitetaan sr-merkinnällä (julkisivuiltaan suojeltava rakennus). Sivu 5/17

nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet Urheilupuiston alue rajautuu luontevasti koulukampukseen, joka on parhaillaan laajentumis- ja rakentumisvaiheessaan. On luontevaa, että näitä alueita kehitetään rinnakkain paitsi kaikkien kuntalaisten, erityisesti lasten ja nuorten tarpeet silmällä pitäen. Nyt alueella on tilat aina varhaiskasvatuksesta Iukioon ja iltapäivätoimintaan saakka. Lisäksi alueen välittömässä läheisyydessä, mutta ei kuitenkaan koulun alueella, sijaitsee jo pari vuosikymmentä samalla paikalla toiminut nuorisotalo. Jos Kipinä puretaan, mihin nuorisotilat on ajateltu siirtää ja onko asiassa kuultu kaupungin nuorisotointa, nuorisovaltuustoa, nuorisojärjestöjä ja muita asiaan liittyviä tahoja kuten esimerkiksi vapaa-ajanlautakuntaa? Ainakaan Iuonnosvaiheessa annetuissa Iausunnoissa heidän kannanottojaan ei näy vastineiden joukossa. Ylipäänsä osallisten listassa ei näy tahoja, jotka toimivat Aromaan tai Kipinän kiinteistöissä. Liekö niitä siis edes kysytty ja kenelle kaikille lausuntopyyntö ylipäänsä on lähetetty? Jos trendi on sellainen, että kaikkien osapuolten toivotaan ja halutaan ottavan kantaa itseään koskeviin asioihin, pitää heitä myös informoida asiasta. Nuorisotalo on mitä ilmeisimmin sellainen kysymys, johon nuoriso ei vain SAA, vaan sen PITÄÄ ottaa kantaa. Siihen kehottaa myös nuorisolaki (72/2006), joka mainitsee 3 luvussa 8 :ssä, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Jos näin olennainen taho on ohitettu, ollaan lähtökohtaisesti väärillä jäljillä ja prosessissa on syytä ottaa aikalisä. Tässä yhteydessä herää myös kysymys, miten ylipäänsä tähän kokonaisuuteen (lapset, nuoret, liikunta) ja arvomaailmaan soveltuu hotelli ravintoloineen? Kotiseutuyhdistyksen näkökulmasta nuorisotalotoiminnot ja alueen kulttuurihistoria ajavat 100-0 vieläpä aika hataralla pohjalla olevien taloudellisten intressien edelle. Keuruulla on vallalla kampusajattelu - yhdelle alueelle sitä ja toiselle kaikki tätä koskevat toiminnot. Tätä perustellaan synergiaeduilla. Vaikka sellaisia epäilemättä on, eivät tarkoituksenmukaisuus ja helppous ole, eivätkä saa olla ainoat kriteerit viihtyisälle keskustaympäristölle. Se pitää sisällään myös kauneus- ja maisema-arvoja, jotka luovat viihtyisyyttä. Keuruun keskusta-alueelle ei yksinkertaisesti ole tilaa jokaisen omille puuhamailie, vaan toimintoja on pakko levittää myös sen ulkopuolelle. Keuruulla on rakennettu ja perusparannettu viime vuosikymmeninä Iiikuntatiloja kiitettävästi, sitä ei kukaan voine kieltää. Akuuteimpia kysymyksiä on jäähallin laajennus, jos halutaan turvata hyvään kiitoon lähteneet keuruulaisen jääkiekon menestymismahdollisuudet. Monet toiminnat ovat kuitenkin tällä hetkellä jo varsin hyvällä mallilla moneen muuhun samankokoiseen paikkakuntaan nähden. Sen sijaan se, mikä on täysin jäänyt Iapsipuolen asemaan, on rakennetun kulttuurin säilyttäminen ja etenkin sen kerroksellisuuden takaaminen. Tiettyjen tahojen suusta kuuluu aina vakiovastaus: "kaikkea ei voi säilyttää". Ei voi, mutta yhtä varmasti kaikkea ei tarvitse hävittääkään. Näiden lausuntojen antajat harvemmin muistavat, saatikka tietävät, kuinka häviävän pieni osa Keuruun keskustan rakennetusta ja Iuonnontilaisesta menneisyydestä on jäljellä. Siitä kotiseutuyhdistyksellä on verrattain hyvä tuntemus ja tietämys sekä henkilökohtaisella tasolla että tutkimuksen kautta. Keuruun keskustan ei pidä olla ulkopuolisille matkailijoille tarkoitettu Levi tai Vierumäki", aktiiviloman puuhamaa, vaan sen pitää olla ennen kaikkea viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka ja ympäristö keuruulaisille. Siinä historia, luonto, maisemat ja kauneus ovat tärkeitä elementtejä ja takaavat viihtyisyyden mahdollisimman tasapuolisesti kaikille asukkaille ja muille toimijoille. Palloilu- ja sisäliikuntahalli Kaavassa tutkitaan myös mahdollisuuksia palloilu- ja sisäliikuntahallin rakentamiseen. Asia on ollut jo vuosia esim. vapaa-aikalautakunnan pitkänaikavälin toimintasuunnitelmassa. Kaupungin olisikin ollut mitä Iuontevinta ratkaista asia käyttämällä etuosto-oikeuttaan varuskunnan palloiluhalliin, joka täyttää vaativimmatkin sisäliikuntahallilta edellytettävät tarpeet ja sijaitsee väljällä tontilla. Sen Iämmityskulut olisivat olleet minimaalisen pieni summa verrattuna uuden palloiluhallin rakentamiseen keskelle keskustaa. Mutta miksi tätä etuostooikeutta ei käytetty? Tiettävästi jotkut seurat ovat käyttäneet ko. hallia jo varuskunnan aikanakin. Useilla seuroilla olisi yhä edelleen halua ja kiinnostusta ko. paikan käyttöön. Tuntuu kuitenkin siltä, että se sijaitsee kaupungin päättävien elinten kannalta liian kaukana, vaikka se ei muodosta itse käyttäjille ongelmaa. Mihin tällainen massiivinen rakennus ylipäänsä sijoittaa Keuruun keskustan alueelle mitään purkamatta? Jos vastaus on vanha urheilukenttä eli pallokenttä, sopii kysyä, missä sitten voidaan järjestää erilaisia tapahtumia kuten esim. koiranäyttelyitä, sirkusta jne. Keuruun viimevuosina harjoittamalla investointitahdillakaan ei pitäisi liioin olla minkäänlaisia mahdollisuuksia ryhtyä hallin rakentamiseen ilman, että veroprosenttia nostetaan. Työttömyyden ja mm. sen johdosta poismuuton vaivaamalla alueella ei sellaiseen luulisi olevan varaa holtittomien investointien vuoksi. Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on pidetty yleisesti nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista on tiedotettu kuulutuksilla paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Multiantie 5 sekä kaupungin Internet-sivuilla. Kaava-aineisto on ollut nähtävillä Keuruun kaupungin yhteispalvelupisteessä sekä kaupungin Internet-sivulla 8. 28.10.2015 välisen ajan. Sivu 6/17

nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet Hinnamin laakso Keuruun keskustalle Ieimallista ovat hiekkaharjut mäntykankaineen. Myös jääkauden muodostamia kallioita löytyy. Valitettavasti niistä on kuitenkin ahkerasti pyritty eroon ymmärtämättä niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaupunkikuvan piristäjinä ja monimuotoistajana. Urheilupuiston kaavan osalta Iiipaisimelle joutuu nyt ns. Hinnamin laakso, jääkauden aikainen suppa urheilukentän, Teletalon ja Kipinän välissä. Se pitää ehdottomasti säilyttää parturoimattomana ja rakentamattomana. Seiponhajun ohella se on mitä oivallisin Iuonnonvarainen puistikko, josta saa varsin edustavan paikan jo pelkällä risukon ja pusikon raivaamisella ja siistimisellä. Rinteeseen voisi asentaa kiinteitä penkkejä ja tehdä uusia tai vahvista vanhoja polkuja, joihin olisi helppo päästä vaikka rollaattorin kanssa istuskelemaan ja nauttimaan luonnosta aivan kaupungin keskustassa. Ei ole mielekästä tuhota sitä pelkän frisbeegolfradan vuoksi. Sitä paitsi sitä voi heitellä myös puiden keskellä. Ja paikkakunnalta löytyy jo valmiita ratoja ja myös paikkoja, joihin rata on helppo tehdä sen suuremmitta ongelmitta. Hinnamin laaksolle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, jolla taataan laakson säilyminen nykyisellään. Lähivirkistysalueen yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu erillään asemakaavamuutoksen laatimisesta. KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT LAUSUNNOT (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVAKARTTA, ASEMAKAAVAN SELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 8. 28.10.2015 LAUSUNNOT (4 kpl) nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 1. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, Anne Vornanen, 21.10.2015 Kaava-alue sijaitsee tärkeällä Keuruun I luokan pohjavesialueella. Tämä on asianmukaisesti otettu huomioon asemakaavaluonnoksen kaavamääräyksessä. Lisäyksenä todetaan, että jäähallin mahdollisesti pohjavedelle haitallisia kylmäaineita on käsiteltävä ja varastoitava niin, ettei niitä vuototilanteissakaan pääse valumaan maaperään ja pohjaveteen. Kaavaselostuksen mukaan suurin maisemallinen muutos tapahtuisi korttelissa 20 rakentamisen edellyttämän puuston kaatamisen vuoksi. Yleisesti kaava-alueella on useita maisemallisesti arvokkaita mäntyjä. Nämä tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää ja kaataa vain ne, jotka rakentamisen tai turvallisuuden kannalta on välttämätöntä kaataa. Kokonaisuutena kaavamuutos palvelee positiivisella tavalla lähivirkistysalueiden kehittämistä, eikä asemakaavaluonnoksesta ole muuta huomautettavaa. Lausunnon ovat valmistelleet ympäristöterveystarkastaja Piia Pesonen ja ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen- Joensalmi. 2. Keski-Suomen liitto, Hanna Kunttu, 23.10.2015 Suunnittelualuetta koskevat seuraavat Iainvoimaisen 4. vaihemaakuntakaavan merkinnät: taajamatoimintojen alue (A) sekä keskustatoimintojen alue (C). Tämän lisäksi kaava-alue sijoittuu suurelta osin kokonaismaakuntakaavassa osoitetulle l-luokan pohjavesialueelle (pv, Keuruu) sekä osittain kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle (kuk, Jyväskylä-Haapamäki -radan asemaympäristöt). Keski-Suomen liitto toteaa, että kaavaluonnoksessa on otettu riittävällä tavalla huomioon maakuntakaavoitusta koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset. Keski-Suomen Iiitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 3. Keski-Suomen ELY, Liisa Bergius / Veijo Korpi, 29.10.2015 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja edistää niiden toteutumista kaavaa laadittaessa. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 25 :n mukaan kaavaselostuksessa on esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos kaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavan muutosta on alettu laatimaan, jotta kaava-aluetta pystyttäisiin kehittämään koululaisille sekä muille väestöryhmille. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, ELY - keskus pyytää ottamaan huomioon asemakaavan muutoksen laadinnassa soveltuvin osin sen mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista on säädetty (MRL 5í 4 mom ja MRL 39 ). Erityisesti tulee sisältövaatimusten osalta ottaa huomioon mahdollisuudet liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen sekä mahdollisuudet eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Sivu 7/17

nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Kaava-alue rajautuu yhdysteihin 16512 (Keuruuntie) ja 16511 (Multiantie). Nämä ovat ns. kaduksi muuttuvia maanteitä, jotka on hyvä ottaa kaavaan mukaan merkintöjen päivittämiseksi. Keuruuntiestä pieni osuus on otettu mukaan kaavaan ja merkitty kaduksi. ELY-keskus ehdottaa, että ainakin Keuruuntie otettaisiin kaavaan mukaan myös muiden vanhentuneiden merkintöjen osalta. Ottaen huomioon suunnittelun kohteena olevan kaava-alueen keskeinen sijainti Keuruun keskusta-alueen suhteen sekä Iaadittavalla kaavalla mahdollistettavaksi tulevien toimintojen luonne ja määrä, tulee kaava-alueeseen liittyvien liikenteen- ja pysäköimisjärjestelyiden toimivuudesta ja riittävyydestä suorittaa kokonaisvaltainen tarkastelu ja arviointi huomioiden samalla nyt kaavoitettavaa aluetta laajempi kokonaisuus ja tilanne. Käytettyjen kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta tulee huomioida ympäristöministeriön oppaan asemakaavamerkinnät ja määräykset ohjeet (opas nro 12). Oppaassa on esimerkiksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU) koskien mainittu, että sellainen alue, jolle sijoittuu merkittävää rakentamista (esimerkiksi urheilu-, uimatai jäähalli) osoitetaan erilliseksi korttelialueeksi. Myös YU korttelin määräykset on syytä tarkastaa. Keski-Suomen museon tekemän, vuonna 2011 valmistuneen Keuruun keskustan rakennusperinnön inventoinnin mukaan asemakaavamuutosalueelle sijoittuu kaksi paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi arvioitua kohdetta, Aromaan koulu ja Teletalo (Keuruun puhelintalo). Rakennusten suojelutarpeesta tulee kuulla Keski-Suomen museota. Rakennusperinnön inventointitiedot tulee liittää kaavaselostukseen. Teletalon rakennus on kaavaluonnoksessa osoitettu merkinnällä sr. Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä on osoitettu julkisivuiltaan suojeltava tai siirrettävä rakennus. YM:n asemakaavamerkinnät ja määräykset -oppaan (MRL 2000 -opas nro 12) mukaan sr merkintä osoittaa, ettei rakennusta tai sen osaa saa purkaa eikä sen suojeluarvoja heikentää korjaus- ja muutostöissä. Käytettävää suojelumerkintää tulee siten tarkentaa. Kaava-alueesta laaditaan erillinen liikenneselvitys, joka lisätään kaava-aineiston liitteeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa Keuruuntie on osoitettu kaduksi korttelin 76 kohdalta. Kaavamuutoksen jälkeen korttelin 63 sekä 76 kohdalla Keuruuntie on osoitettu kaduksi. Multiantien liikennealueen muuttaminen katualueeksi ratkaistaan tarpeen mukaan erillisellä asemakaavan muutoksella. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen (VU) sekä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) määräyksiä tarkistetaan kaavaehdotuksessa. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella oleva urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) muutetaan suurimmaksi osaksi urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU). Tenniskentille (tk) varattu alue sekä sen lähiympäristö jätetään urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Aromaan koulu on osoitettu sr-merkinnällä. Aromaan koululle osoitettua suojelumerkintää tarkistetaan kaavaehdotuksessa Teletalon rakennukselle osoitettu rakennusala mahdollistaa rakennuksen säilymisen. Teletalon rakennus on juuri kunnostettu sisätiloiltaan. Rakennuksen julkisivuun on lisätty mm. paloportaat, jolloin rakennuksen julkisivu ei ole enää täysin entisellään. Teletalon rakennus on aktiivisessa käytössä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan aktiivikäyttö takaa parhaiten Teletalon rakennuksen säilymisen. Kaavaselostuksen rakennetun ympäristön kuvailua tarkennetaan. Kaava-alueesta on laadittu erillinen liikenneselvitys, joka on lisätty kaavaaineiston liitteeksi numero viisi. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella oleva urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) on muutettu suurimmaksi osaksi urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU). Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) määräystä on muutettu vastaamaan nykytilannetta. Muutoksen jälkeen YUkorttelialueelle ei ole mahdollista sijoittaa yksityisiä palveluita, majoitustoimintoja tai asumista. Aromaan koulu on osoitettu sr-merkinnällä. Kaavaehdotuksessa srmerkintää on tarkistettu, jolloin sr-merkinnällä osoitettu rakennus on osoitettu julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavaselostuksen rakennetun ympäristön (kappale 3.1.3) kuvailua on tarkennettu lisäämällä paikallisesti arvokkaiden kohteiden inventointitiedot. Sivu 8/17

Luonto- ja maisema-arvot: Kaavaselostuksessa on varsin niukkasanaisesti todettu, että kaava-alueella sijaitsevilla Iähivirkistysalueilla sijaitsee pääasiassa Iuonnonmukaista kasvillisuutta sekä puustoa ja että korttelialueilla on nurmialueita sekä pihapuita. Luontoselvitystä eikä maisemaselvitystä ole laadittu, mutta suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavamuutos ei muuta olennaisesti tilannetta Iuonnonympäristön osalta. Kortteli 20 on jo rakennettu, joten kaavamuutoksen myötä korttelin 20 luonnonympäristö ei tule muuttumaan nykyisestä tilanteesta. Kaavaselostusta täydennetään luonnonympäristön kuvailun osalta. Kaavaselostusta on täydennetty luonnonympäristön kuvailun osalta. Korttelissa 20 sekä Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalla urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) sijaitseva Iuonnonympäristö saattaa muuttua jonkin verran esimerkiksi puiden kaatamisen myötä. Kaavaselostuksen Iuonnonympäristön kuvausta on syytä täydentää samoin kuin kirjata kaavaselostukseen mahdolliset aiemmat Iuonnonympäristöä koskevat selvitykset. Tarvittaessa on tehtävä Iuonto- ja maisemaselvitys, josta selviää onko alueella erityisiä luonnonarvoja tai maisemallisia arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon kaavassa. Etenkin on kiinnitettävä huomiota alueisiin, joiden maankäyttö muuttuu kaavamuutoksen myötä. Lisäksi on syytä harkita virkistysalueilla sijaitsevien Iuontoarvoja omaavien kohteiden osoittamista kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina (esim. Iuomerkintä). Rakennusalat on osoitettu 1.7.2013 voimaantulleen Keuruun rakennusjärjestyksen 8 :ssä mainittujen periaatteiden mukaisesti jo aiemmin muokatuille alueille. Muuta: Pohjakartan hyväksymismerkintä tulee merkitä näkyviin kaavakartalle. Pohjakartan hyväksymismerkintä lisätään kaavakartalle. Pohjakartan hyväksymismerkintä on lisätty kaavakartalle. Korttelin numero 20 kohdalla tulee huomioida se, että LYT merkinnän rajalla ei tule käyttää liittymäkieltomerkintää (maanteiden liittymäpaikat merkitään nuolilla). Liittymäkieltomerkintä poistetaan korttelin 20 Multiantien puoleiselta rajalta. Liittymäkieltomerkintä on poistettu korttelin 20 Multiantien puoleiselta rajalta. Vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (0924903) sijainti (ulkoraja) tulisi merkitä näkyviin kaavakartalle. Kaavakartalle lisätään pohjavesialueen sijainti. Kaavakartalle on lisätty pohjavesialueen (pv-1) sijainti. ELY -keskus muistuttaa, että asemakaavan seurantalomake tulee suunnittelutyön edetessä liittää asianmukaisesti täytettynä kaava-asiakirjoihin. Kaavaselostuksen sisällysluettelon yhteydessä on lueteltu liitteet, joissa mainitaan seurantalomakkeen lisäämisestä myöhemmin. Seurantalomake on lisätty ehdotusvaiheessa kaavaasiakirjoihin. Tulee harkita onko yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) tarpeen osoittaa rakennusoikeutta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) osoitetaan erillinen rakennusoikeus. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) osoitetaan rakennusoikeutta 80 k-m². 5. Puolustusvoimat, Petri Rantanen / Kari Ponkilainen, 6.11.2015 1. Yleistä Lausuntopyyntö oli toimitettu nähtävillä oloajan jälkeen 2.11.2015 sähköpostilla 2. Logistiikkarykmenttiin. Jatkossa Keuruun kaupungin lausuntopyynnöt pyydetään lähettämään suoraan 3. Logistiikkarykmentin kirjaamoon, kohdassa 3 olevan ohjeen mukaisesti, asian käsittelyn nopeuttamiseksi. 2. Puolustusvoimien lausunto Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Kaikki kaapelinäytöt tilataan Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE ); asiakaspalvelu. stuve@erillisverkot.fi. Erillisverkko- konsernin vaihde on 029 444 0500. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on 1.3.2015 alkaen pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy: ltä, osoitteesta asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. Sivu 9/17

nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 4. Yhteyshenkilöt Yhteyshenkilöinä ovat 3.LOGR:n kiinteistöpäällikkö kari.ponkilainen@mil.fi p. 0299 573 262 ja kiinteistöinsinööri tapio.seppa@mil.fi p. 0299 573 263. Lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.3logr@mil.fi tai 3. Logistiikkarykmentin Esikunta (3LOGRE), käyntiosoite Elementtitie 18, Tikkakoski. Postiosoite on PL 14, 41161 TIKKAKOSKI. Tutkavaikutuksien selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä (kuten rakennusluvista) Puolustusvoimien kannalta vastaa Pääesikunta, joten niitä koskevat lausuntopyynnöt tulee toimittaa osoitteella: kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, 00131 Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa tällä hetkellä Pääesikunnan operatiivinen osasto (komentajakapteeni Kari Salin, puh. 0299 800 ja insinööri Jussi Karhila, puh. 0299 800). Lausuntopyynnöt sekä kutsut neuvotteluihin toimitetaan jatkossa lausunnon antajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai postiosoitteeseen. Ei toimenpiteitä vireillä olevaan asemakaavaan liittyen. Sivu 10/17

KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA EHDOTUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT MUISTUTUKSET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVAKARTTA, ASEMAKAAVAN SELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 4.2. 7.3.2016 MUISTUTUKSET (3 kpl) nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet 1. Ritva ja Pekka Pulkkinen, 23.2.2016 Olemme osallisia suunnittelualueen asukkaina ja kiinteistönomistajina. Muistutus koskee ko. kaavan ruutua nro 27 ET (Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.) Ruudun osalta meitä on lähestytty noin vuosi sitten, jolloin Krado Oy kysyi meiltä, onko meillä huomautettavaa viestiliikenne maston ja laitesuojan rakentamiseen. Olemme vastustaneet (14.1.2015 Krado Oy) ja vastustamme viestiliikenne maston ja laitesuojan toimenpidelupahakemusta ja näiden rakennelmien rakentamista myös tässä yhteydessä kun urheilupuiston asemakaavaluonnos on tullut meille. Muistutamme urheilupuiston asemakaavaluonnokseen ruutuun nro 27 ET liittyen: viestiliikenne maston ja laitesuojan toimenpidelupahakemukseen. 1. Maston rakenteista aiheutuu erittäin suurta haitta ja vaaraa sekä meidän perheenjäsenille että alueella liikkuville ihmisille, mm. muille asukkaille. Urheilupuistoksi suunniteltuun asemakaavan tulee turvata myös kuntoradan käyttäjien, kuntoilevien ja leikkivien lasten turvallisuus. 2. Talvisaikaan lumen ja jään muodostuessa rakenteisiin masto on erityisen vaarallinen, ja siitä varoitetaankin kyltein mastojen läheisyydessä. Tuuliset kelit ovat nykyisin lisääntyneet, jäiden putoaminen on siten varmaa joka talvi. Meidän tontin lapset, aikuiset, kiinteistöt, autot, kasvihuoneet ja eläimet ovat vaarassa saada jäätä, jääkimpaleita tai jääpaloja päähänsä tai muualle kehoon. Jään tippumisesta tai lentämisestä aiheutuvat riskit ovat moninkertaiset näin lähellä asutusta. Jään tippumisesta mastosta varoitetaan joitain kymmeniä metrejä ennen varoituskyltein, mihin kaikkialle varoituskyltit tulevat? Tulisiko sellainen meidän tontille? Emme halua kylttejä omalle maalle. 3. Rakentaminen tarkoittaa tonttimme kulmalla puiden kaatamista, kuinka paljon puuta kaadetaan, jne. Maisemahaitta omalle tontille ja kiinteistölle on huomattava puuston poistosta johtuen. 4. Katoavan puuston lisäksi siihen suunniteltu ruma rakennelma on kiinteistön rajalla, jolla on huomattavaa vaikutusta oman kiinteistön arvon laskuun. 5. Tukiasemaa ei voi sijoittaa siten, että se on liian lähellä taloamme ja tonttiamme, ns. 45 asteen säännön perusteella. Jos tukiasema kaatuu se voi osua taloomme, voi tulla myrsky joka kaataa aseman tai korroosio voi syövyttää aseman tukirakenteita ja kaatua, jne. jne. Suunniteltu paikka mastolle (kyltti ruudun 27 ET maastossa) on arviolta 27,70 m tontistamme ja läheisimmästä rakennuksesta. Epäilemme ettei turva-alueelle ole tilaa tonttien ollessa näin lähellä suunniteltua mastoa. Mastojen suhteen on olemassa käytäntö, jos yksikin asukas vastustaa mastoa sitä ei tule liian lähelle tonttia 6. Tukiaseman sähkömagneettisen säteilyn aivot on huomioitava meidän perheen ja kaikkien lähellä asuvien turvallisuuden kannalta. Maston juurella ja asemarakennuksessa altistuminen sähkömagneettisille kentille on mahdollista. Säteilyturvakeskus on antanut turvallisuusohjeet koskien mastoissa ja niiden välittömässä läheisyydessä asuvia ihmisiä. Meidän perheen jäsen, joka sairastaa pitkäaikaista sairautta, johon vaikuttavat voimakkaasti sähkömagneettinen kenttä, mastossa mahdollisesti vilkkuvat valot, joka osuisi tontillemme ja talomme. Masto pitää kovaa ääntä tuulisilla keleillä ja talvella. Melu aiheuttaa myös kohtausvaaran. Alueella asuu myös paljon vanhuksia, joilla saattaa olla sairauksia, johon säteily vaikuttaa voimakkaasti. 7. Kaaritiellä on säilynyt toistakymmentä rintamiestaloa, joiden ulkoasu säilynyt alkuperäisessä muodossaan, varsinkin Kaaritien pururadan puolella on 5 alkuperäisasussa olevaa rintamamies taloa, mikä rikkoutuisi maisemallisesti mastorakennelmasta. Maiseman estetiikka koskee liikunta-alueen ja reittien kehittämistä. Maisema on oleellinen osa urheilupuistossa liikkujien mielenvirkeyttä. Kehitettäessä suunnittelua urheilupuistoa maisemalliset arvot on huomioitava erityisen tarkasti. Ulkoilualueen maisemaa täytyy ajatella niin että se tuottaa virkistävän mielen ja jopa luontoelämyksen kaikille ja kaiken ikäisille keuruulaisille. Pyydämme Keuruun kaupunkia välittämään tämän muistutuksen kaikille niille viranomaisille, jotka viestiliikenne maston ja laitesuojan rakentamiseen käsittelevät. Soitto kaavoitusjohtaja Timo Määtälle tammikuussa 2016. Haluamme nähdä suunnitelmat kaikissa vaiheissa. Pyydämme tiedottamaan kaavan eri vaiheista tai alueen vireille tulosta suoraan meille kirjeitse: KAARITIE 10, 42700 KEURUU Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 27 on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Korttelin 27 käyttötarkoitus ei muutu nyt laadittavassa asemakaavassa. Vireillä olevassa asemakaavassa rajataan korttelin 27 rakennusoikeus 80 k-m². Kortteliin 27 sijoittuvien rakennelmien, kuten maston, yksityiskohtainen suunnittelu ei tapahdu asemakaavan yhteydessä, vaan erillisen luvituksen yhteydessä. Sivu 11/17

nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet 2. Eeva Jyrinki, 6.3.2016 Yleistä: Kaavoitus Keuruulla vaikuttaa salatieteeltä. Epäilen, ymmärtävätkö edes kaikki valtuutetut kaavamerkintöjä, joiden tulkkaamiseen tarvitaan suurennuslasi ja kohtuukokoinen ohjekirja. Tavalliselle kuntalaiselle suunnitelmat valkenevat useimmiten vasta sitten, kun kaava on jo toteutettu, ja käytäntö on peruuttamattomasti nähtävissä kaadettuina puina ja purettuina taloina. Ei voida olettaa, että eri-ikäiset ja eritasoisilla tiedonhankintataidoilla varustetut kuntalaiset osaisivat etsiä itsenäisesti ja riittävän ajoissa tarvittavaa tietoa muistutusten tekemiseen kaavasuunnitelmista, jotka koskevat heidän jokapäiväistä asumisympäristöään. Ihmettelen, ketä ja mitä palvelee kaavoituksen yleinen into muuttaa ratkaisevasti Keuruun perinnemaisemaa, oli kyse sitten luonnosta tai rakennuksista. Jos kuvitellaan, että Keuruun työttömyyden keskelle saadaan runsaasti uudisasukkaita joka puolelta Suomea kansoittamaan esimerkiksi nyt kaavoitettuja rantatontteja (mm.valkeinen), voin vanhana keuruulaisena kertoa, että se luulo on väärä. Keuruu ei kiinnosta muuttokohteena ketään muita kuin paluumuuttajia, eli ns.vanhoja keuruulaisia, jotka hekään eivät pitkäksi aikaa tänne jää eläkesäästöjään kuluttamaan ja verorahoja maksamaan, jos Keuruun ainoaa arvoa eli luontoa ja maisem akuvaa muutetaan täysin tuntemattomaksi ja mitään sanomattomaksi. Keuruun kannattavuuden parantamiseksi ja työssäkäyvän väestönosan palvelemiseksi Keuruun kaupungin päättäjien tulisi uudisrakentamisen ja huhutun urheiluhotellihankkeen sijasta keskittyä aivan muihin asioihin, joista yksi esimerkki löytyy tämän kirjelmän lopusta. Urheilupuiston kaavaehdotus palvelee ainoastaan aktiiviurheilijoita ja kerran pari vuodessa Keuruulle autoilevaa kisakansaa. Heidän intressinsä näyttävät nyt nousevan paikkakunnan vakioasukkaiden viihtyvyyden edelle. Muıstutukseni Urheilupuiston asemakaavan muutosehdotukseen: 1. Einari Vuorelantien, Multiantien ja nykyisen urheilukentän ympärillä oleva puusto tulee säilyttää koskemattomana. Vanha mäntymetsikkö on Keuruun kulttuurimaisemaa ja tavaramerkki, jonka tuhoaminen olisi anteeksiantamatonta. Alueella oleva suppa tulisi siistiä ja valaista leikki- ja virkistyskäyttöön. 2. Vanha paloasema eli nykyinen nuorisotalo "Kipinä" ja vanha Aromaan puukoulu tulee säilyttää koskemattomina. Paitsi, että ne ovat olennainen osa keuruulaista rakennusperinnemaisemaa, ne ovat tällä hetkellä myös kuntalaisia aktiivisesti palvelevia toimintakeskuksia. Keuruulaisten lasten ja nuorten hyvinvointi tulee asettaa mahdollisille kisaturisteille tarkoitetun hotellikaavailun edelle. 3. Edellä mainittu "urheiluhotellihanke on kiertänyt kylillä lähinnä huhupuheena. Mikäli sellaista todella havitellaan, on syytä tarkistaa, mikä tällä hetkellä on Vanhan Pappilan tienoille kaavaillun hotellin kiinnostus- ja myyntiaste. Ihmiset, jotka tarvitsevat majoittumista Keuruulla urheilukisojen ajaksi (kerran tai kaksi vuodessa), ovat autoilevaa kansaa, joten majoittuminen vähän etäämmälle urheilukentän tuntumasta on täysin vaivatonta. Majoitustilaa löytyy Keuruulla jo toimivasta Keurusselän lomahotellista ja muista majoituspaikoista, joiden yrittäjyyttä ja kannattavuutta voidaan kisaturismilla tukea. Hinnamin laaksolle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, jolla taataan laakson säilyminen nykyisellään. Lähivirkistysalueen (VL) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen (VU) yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu erillään asemakaavamuutoksen laatimisesta. Asemakaavassa Aromaan koulu on osoitettu julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Kyseisellä kaavamerkinnällä taataan Aromaan koulun säilyminen nykyisellä sijainnillaan. Rakennusalojen rajauksilla mahdollistetaan nuorisotalo Kipinän säilyminen. Asemakaavassa korttelin 63 käyttötarkoitukseksi on osoitettu asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialue (AL). Alueelle saa sijoittaa majoitustoimintoja (AL). Sivu 12/17

nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet 4. Kurkiniemen puun kaadot Multiantien varresta ja rantatieltä olivat käsittämätön teko. Täysin käsittämätöntä niin ikään oli asumisyksikkö Runokulman ja vanhan Teletalon välisen männikön kaataminen liikuntakykyisen urheiluväen tarvitseman parkkipaikan tieltä. Luulin ensin, että ainoa syy männikön kaatamiseen oli mahdollisesti asumisyksikön asukkaille tarkoitettu tasainen ja turvallinen liikkumisalue, johon laitettaisiin penkkejä ja istutettaisiin puita. Se, että siitä tulikin parkkipaikka, on kaupungin taholta ala-arvoinen ja häpeällinen teko. Tuntuu todella ikävältä, että tällaista voidaan tehdä vajaakuntoisille ihmisille. Kukaan täysivaltainen uudisasukas tai paluumuuttaja ei olisi hankkinut kotiaan kauniin mäntymetsän keskeltä todetakseen vuoden päästä maiseman olevankin parkkipaikka. Epäilen, etteivät Multiantie 12:n iäkkäät asukkaat myöskään saaneet ajoissa ääntään kuuluviin männikön kaadon ja parkkipaikan suhteen. Onneksi en tullut ostaneeksi sieltä asuntoa, kuten vielä jokin aika sitten suunnittelin. Loppulause: Kohdan 4. valossa korostan sitä faktaa, että urheilupuiston kaavaluonnokset ja kaavaehdotus, johon tämä tuoreen ruma parkkipaikka kuuluu, eivät avaudu tavalliselle kuntalaiselle ennen kuin on liian myöhäistä. Urheilupuiston kaava on liian laaja kerralla käsiteltäväksi ja käsiteltäväksi. Kaavaehdotuksen siirtymistä vahvistettuun muutosvaiheeseen tulee siirtää niin, että kaupunginvaltuuston jäsenet sekä alueen asukkaat ja kuntalaiset yleensä ehtivät ymmärtää, mitä käytännössä ollaan tekemässä, ja reagoida asiaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 8. 28.10.2015 välisen ajan. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 4.2. 7.3.2016 välisen ajan. Asemakaavasta on ollut mahdollista jättää mielipiteensä sekä muistutuksensa kaavan nähtävillä olon aikana. Jos Keuruun kannattavuutta halutaan parantaa, olisi eräs oleellinen, aiemmin mainitsemani esimerkki käytännön teosta päättäjien taholta puolustaa toimivia junayhteyksiä Jyväskylän ja Tampereen suuntiin. Olisi kannattavampaa mahdollistaa nykyisten työttömien keuruulaisten työssäkäynti laajasti siellä, missä töitä on, ja tuoda verorahat ja kulutuspääoma omaan kuntaan, kuin yrittää luoda pienessä piirissä valheellista mielikuvaa "modernin vetovoimaisesta keskisuomalaisesta kunnasta, joka todellisuudessa on ulkokeuruulaisille täysin tuntematon ja houkuttelematon paikka, ja jonka ainoa viihtyvyysarvo on taajamankin kattava kaunis luonto, joka nykyisille kaavoittajille ei tunnu merkitsevän yhtään mitään. (Tämän sähköpostin liitteeksi tarkoitetun allekirjoitetun saatteen olen toimittanut Keuruun kaupungintalon postilaatikkoon 6.3.2016.) 3. Keurusselän Seura ry, Helena Kukkamo / Tapani Asunta, 7.3.2016 Keurusselän Seuralle osoitetun lausuntopyynnön johdosta ja Keuruun kaupungin sivuilla olevien asiakirjojen nojalla haluamme esittää em. asiasta seuraavaa: Kortteli 63 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (Aromaa ja Kipinä) Ns. Urheilupuiston kaavassa suurimmat kaupunkikuvalliset muutokset ovat kohdistumassa korttelialueen 64 lisäksi korttelissa 63 sijaitsevalle asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle (AL), jonka tehokkuuslukua (e) ollaan nostamassa nykyisestä 0.60:stä 0.80:een. Kaavaselostuksen mukaisesti alueen pohjoisosaan saa rakentaa enintään viisikerroksisia (V) rakennuksia ja sen lounasosaan enintään yksikerroksisia (I) rakennuksia. Kaavakartassa puolestaan kerrosluvuksi mainitaan neljä. Korttelin 64 pohjoisosaan saa rakentaa enintään nelikerroksisia (IV) rakennuksia ja korttelin 64 lounaisosaan enintään yksikerroksisia (I) rakennuksia. Kaavaselostusta tarkistetaan korttelin 64 pohjoisosan kerrosluvun osalta. Kaavaselostusta on tarkistettu korttelin 64 pohjoisosan kerrosluvun osalta (5.2.1 Korttelialueet, AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue). Kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura esittää tyytyväisyytensä kaavaehdotukseen siltä osin, että korttelissa 63 asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (AL) Keuruuntien varrella sijaitseva Aromaan koulu on osoitettu julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr) ja että merkinnällä taataan paitsi rakennuksen ulkoasun säilyminen, myös sen sijainti nykyisellä paikallaan, eikä sen siirtämissuunnitelmia enää jatketa. Sen sijaan seura ei ole tyytyväinen samassa pihapiirissä sijaitsevan nuorisotalo Kipinän tilanteeseen, jonka säilyminen pelkästään mahdollistetaan rakennusalan rajauksella. Se ei nähdäksemme ole vielä tae rakennuksen säilymiselle. Kumpikin rakennus erikseen ja molemmat yhdessä ovat oleellinen osa yhä pienemmäksi käyvää keuruulaista kulttuurimaisemaa ja rakennusperinnettä. Keuruun kaupungin ja sen päättäjien olisi vihdoin A.D. 2016 herättävä huomaamaan, että keskusta-alueen rakennettu kulttuuriperintö alkaa olla varsin vähäinen ja että kirkot, pappila ja rautatieasema eivät edusta Keuruun kirkonkylän koko tarinaa. On valitettavaa jos ajatus edelleen on, että kaiken vanhan hävittäminen on yhtä kuin kehitys. Keuruulaisten kannalta myös paikallisesti arvokkailla rakennuksilla on yhtä tärkeä merkitys rakennus- ja kulttuuriperinnön sekä kerroksellisuuden säilymisessä kuin maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluilla kohteilla ts. luokitusperuste ei tee niistä arvottomampia. Itseään kunnioittava ja menneisyydestään ja olemassaolostaan ylpeä yhteisö pystyy ymmärtämään rakennuskannan kerroksellisuuden merkityksen myös viihtyisyyden ja kaupunkikuvan luojana. Keski-Suomen museon lausunnon mukaan rakennusalan rajaus turvaa Kipinän kiinteistön säilyttämispyrkimykset. Katso lausunto nro 7. Sivu 13/17

nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet Kotiseutuyhdistyksen mielestä kortteliin 63 alueelle 2 ei pidä sijoittaa nyt esitetyn kaavamerkinnän mukaan 4- tai 5- keroksista rakennusta, johon kaavaillaan majoitustoimintaa. Keuruu ei ole niin suuri, että jokaisella toiminnoilla täytyisi olla optimaalinen ja kaiken kattava palveluketju siinä korttelissa tai viereisessä, jossa itse toiminta tapahtuu. Useimmiten suorituspaikan yhteyteen riittää parkkipaikka, kun mahdollisesti tarvittavat majoitustilat voivat hyvin sijaita muualla. Suorituspaikkojen käyttöön ei vaikuta millään lailla se, onko majoitukseen matkaa sata metriä, kilometri tai sitä enemmän. Suurin osa ulkopuolelta tulevista liikkuu joka tapauksessa omilla autoilla tai tilausajoilla. Jatkossa vielä varmemmin, jos junayhteydet Keuruulle vähenevät tai lakkaavat kokonaan. Hotellin sijoittamisella urheilukentän nurkalle, jossa ei ole edes järvinäköalaa, ei liene lisäarvoa sen käytölle. Herää myös kysymys, millainen hotellin tarve todellisuudessa on, jos Kamanan alueelle jo kaavoitettu ja suunniteltu huoneistohotelli Runokaan ei ole päässyt alkuun kiinnostuksen puutteen vuoksi. Satunnaisen kisatoiminnan saamat synergiaedut eivät liioin voi olla peruste purkaa yhtä Keuruun viimeistä ja vieläpä hyväkuntoista ja aktiivikäytössä olevaa vanhan rakennuskannan edustajaa. Liian tiivis rakentaminen johtaa sitä paitsi ennen pitkää paikoitusongelmien kärjistymiseen, juuri niihin, joita nyt esimeriksi jäähallin osalta yritetään ratkoa. Sen sijaan, että kortteliin 63 alueelle 2 kaavoitetaan majoitustilaa, se kannattaisi pitää reservinä sitä varten, että uimahallikiinteistöä olisi joskus tarve laajentaa. Sillä välin alue toimii mainiosti parkkipaikkana ja tapahtuma-aukiona. Kortteli 64 (Teletalo) Myös Einari Vuorelan tien varrella korttelissa 64 sijaitsevan ns. Teletalon säilyminen mahdollistetaan vain rakennusalan rajauksella. Se kuten Kipinäkin edustaa paikallisesti merkittävää rakennusperintöä ja sillä on huomattava historiallinen merkitys paikkakunnalla. Sen säilyttämistä sellaisenaan puoltaa senkin, että rakennus on hyvässä kunnossa ja aktiivikäytössä. Seura toivoo myös otettavan huomioon uudisrakentamista suunniteltaessa, että Teletalon läheisyydessä sijaitsevista vanhoista komeista männyistä pystytään säilyttämään mahdollisimman moni. Hinnamin laakso (Suppa) Keurusselän Seura on myös tyytyväinen kaavasuunnittelijan vastineeseen, että Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevalla urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VL) olevaan Hinnamin laaksoon ei ole osoitettu erillisiä rakennusaloja, millä taataan kyseisen laakson säilyminen nykyisellään. Kortteli 63 on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Lisäksi alueelle saa sijoittaa majoitustoimintoja. Teletalon rakennukselle osoitettu rakennusala mahdollistaa rakennuksen säilymisen. Teletalon rakennus on juuri kunnostettu sisätiloiltaan. Rakennuksen julkisivuun on lisätty mm. paloportaat, jolloin rakennuksen julkisivu ei ole enää täysin entisellään. Teletalon rakennus on aktiivisessa käytössä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan aktiivikäyttö takaa parhaiten Teletalon rakennuksen säilymisen. KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA EHDOTUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT LAUSUNNOT (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVAKARTTA, ASEMAKAAVAN SELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 4.2. 7.3.2016 LAUSUNNOT (7 kpl) nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 1. Suomen Turvallisuusverkko Oy, Asiakaspalvelu, 2.2.2016 Viitaten lausuntopyyntöönne 28.1.2016 koskien Keuruun kirkonseudun asemaj. Suomen Turvallisuusverkko Oy:llä ei ole lausuttavaa tai osallistumistarvetta suunnittelukokonaisuuteen liittyen. 2. Keski-Suomen liitto, Hanna Kunttu, 3.2.2016 Keski-Suomen liitto toteaa, että asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Keski-Suomen liitolla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa. 3. Keuruun vammaisneuvosto, Timo Piesala / Tuulikki Viemälä, 5.2.2016 Keuruun vammaisneuvosto on käsitellyt asemakaavan muutosesitystä kokouksessaan 3.2.2016 ja esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Einari Vuorelantie 14: ssä sijaitsee vammaisten uusi asuintalo Runokulma. Asumisyksikön asukkaat liikkuvat lähiympäristössään pääasiassa jalkaisin. Urheilupuiston kaavan toteutumisen myötä liikennemäärät Einari Vuorelantiellä lisääntyvät huomattavasti, joten kehitys- ja liikuntavammaisten henkilöiden turvallisuuden vuoksi on tärkeää, että tien pohjoisreunaan rakennetaan ainakin jalkakäytävä. Katualueiden yksityiskohtainen suunnittelu toteutetaan mahdollisen erillisen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Sivu 14/17

nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 2. Urheilupuiston asemakaavaluonnokseen liittyvässä liikenneselvityksessä esitetään mahdollisuutta niin kutsutun Shared space -mallin mukaisiin liikennejärjestelyihin joillakin asemakaavan alueilla. Vaikka uudet suunnittelumetodit ovat hyvin kiinnostavia, tällainen alue, jossa kävely, pyöräily ja moottoriliikenne yhdistetään samaan tilaan, on hyvin haasteellinen, kun sitä tarkastellaan esteettömyyden ja vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Katualueiden yksityiskohtainen suunnittelu toteutetaan mahdollisen erillisen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Shared space -tilassa liikkuminen edellyttää muun liikenteen havainnointia ja oman liikkumisen sopeuttamista siihen, mikä on esimerkiksi näkörajoitteiselle henkilölle usein mahdotonta. Keuruun vammaisneuvosto esittää, että liikennealueiden suunnitteluun otetaan mukaan asiantuntijoina myös vammaiset käyttäjät. 3. Kaavaan merkittyjen pysäköintialueiden osalta vammaisneuvosto esittää invaruutujen määräksi maksimisuositusten mukaista mitoitusta ja invaruutujen kooksi 3 x 8 metriä. Ruudut on sijoitettava niin, että invapysäköinti on tosiasiallisesti mahdollista ja invanostimien käytölle on oltava tilaa. 4. Keski-Suomen museo, Heli- Maija Voutilainen / Päivi Andersson, 9.2.2016 Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö koskien Keuruun Urheilupuiston asemakaavan muutosehdotusta. Asemakaavaa muutetaan jäähallin laajennustarpeiden ja uimahallin toimintaan liittyvien hyvinvointipalvelujen rakentamiseksi sekä liikunta-alueiden ja reittien käytön tehostamiseksi. Asemakaavan muutosehdotuksessa on taustaselvityksiin lisätty Keski-Suomen museon antamassa luonnosvaiheen lausunnossa 28.4.2015 todetut selvitykset. Asemakaavan muutosehdotuksessa julkisivuiltaan säilytettäväksi on merkitty Aromaan koulu, joka on sisätiloiltaan uudistettu vuosien saatossa eri kulttuurikäyttöihin. Keski-Suomen museo on esittänyt säilytettäviksi myös Aromaan koulun kanssa samalla tontilla sijaitsevaa nuorisotalo Kipinää sekä korttelissa 64 sijaitsevaa ns. Teletaloa. Näiden osalta asemakaavaehdotuksessa todetaan "säilyminen mahdollistetaan rakennusalan rajauksella. Keski-Suomen museon mielestä ilmaus turvaa Kipinän kiinteistön säilyttämispyrkimykset. Entisen 1950-luvun paloaseman käyttömuutokset ovat heikentäneet rakennuksen alkuperäisiä ominaispiirteitä, mutta sillä on edelleen paikallishistoriallista arvoa. Teletalo eli Puolustusvoimien kaasu- ja taisteluvälinevarikoksi 1930-luvun lopulla tehty rakennus edustaa keskisuomalaisittain merkittävää valtakunnallista erityisarvoa, sotatarviketeollisuuden teemaa, jonka mukaisia rakennuksia Keski-Suomessa on useilla paikkakunnilla säilytetty sotahistoriallista rakennusperintöä kuvaavina keskisuomalaisina kohteina. Rakennuksen myöhempi kouluhistoria sekä puhelinliikenteen käyttö kuvastaa paikallishistoriallisia arvoja. Keski-Suomen museon mielestä Teletalo tulisi merkitä suojelumerkinnällä asemakaavaehdotukseen. Teletalon rakennukselle osoitettu rakennusala mahdollistaa rakennuksen säilymisen. Teletalon rakennus on juuri kunnostettu sisätiloiltaan. Rakennuksen julkisivuun on lisätty mm. paloportaat, jolloin rakennuksen julkisivu ei ole enää täysin entisellään. Teletalon rakennus on aktiivisessa käytössä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan aktiivikäyttö takaa parhaiten Teletalon rakennuksen säilymisen. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan ehdotukseen. 5. Puolustuslaitos, Mauri Etelämäki / Jyri Lehto, 18.2.2016 1. Yleistä Puolustusvoimat on tutustunut Keuruun kirkon seudun asemakaavan muutosehdotukseen. 2. Puolustusvoimien lausunto Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy: ltä, osoitteesta asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt on tilattava puhelinnumerosta 0299 818 080. Lisäksi myös kaapelinäytöt on syytä tilata Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE Oy); asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. Erillisverkko- konsernin vaihde on 029 444 0500. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Sivu 15/17

nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 3. Jatkotyö Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/ toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Keuruun kaupunki lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Yleiskaavoihin tulee liittää kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Puolustusvoimat edellyttää, että määräystä ei kirjata pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei pysty riittävästi turvaamaan puolustusvoimien etuja. 4. Yhteyshenkilöt Yhteyshenkilöinä ovat 3.LOGR:n kiinteistöpäällikkö kari.ponkilainen@mil.fi p. 0299 573 262 ja kiinteistöinsinööri tapio.seppa@mil.fi p. 0299 573 263. Lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.3logr@mil.fi tai 3. Logistiikkarykmentin Esikunta (3LOGRE), käyntiosoite Elementtitie 18, Tikkakoski. Postiosoite on PL 14, 41161 TIKKAKOSKI. Tutkavaikutuksien selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä (kuten rakennusluvista) Puolustusvoimien kannalta vastaa Pääesikunta, joten niitä koskevat lausuntopyynnöt tulee toimittaa osoitteella: kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, 00131 Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto ( insinööri Jussi Karhila, puh. 0299 800). 6. Keurusselän ympäristön ja terveydensuojelutoimisto, Piia Pesonen / Taina Lahtinen- Joensalmi, 1.3.2016 Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimistolla ei ole huomautettavaa Keuruun urheilupuiston asemakaavaehdotuksesta. Lausunnon on terveydensuojeluviranomaisen osalta valmistellut ympäristöterveystarkastaja Piia Pesonen. 7. Keski-Suomen ELY, Liisa Bergius / Sohvi Hälikkä, 3.3.2016 Keuruun kirkonseudun urheilupuiston alueen asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia muun muassa jäähallin laajentumismahdollisuudet, Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittäminen uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona, palloilu- ja sisäliikuntahallin sijoittuminen alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittäminen sekä kaavan päivittäminen olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi muun muassa ryhmäkodin osalta. Suunnittelualue sijaitsee Keuruun keskusta-alueen pohjoisosassa. Asemakaavan muutos koskee korttelia 27, osaa kortteleista 20 ja 36, lähivirkistysalueita, urheiluvirkistyspalvelujen alueita, leikkipuistoa, yleistä pysäköintialuetta sekä katualueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 23 hehtaaria. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Keski-Suomen ELY-keskus on antanut suunnittelualuetta koskevasta kaavaluonnoksesta 27.10.2015 päivätyn lausunnon. Keski-Suomen ELY-keskus viittaa jo aikaisemmin annettuun lausuntoon ja lausuu sen ohella kaavaehdotuksesta seuraavaa: Kaavaselostusta täydennetään kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sekä yleiskaavallisella tarkastelulla. Kaavaselostukseen on lisätty kappale: 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä 6 Yleiskaavallinen tarkastelu. Kaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kuten ELY-keskus on jo luonnosvaiheessa lausunut, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 25 :n mukaan tällaiselle alueelle asemakaavaa laadittaessa kaavaselostuksessa on esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Luonnosvaiheen jälkeen on laadittu liikenneselvitys. Liikenneselvityksen tuloksia on hyvä referoida myös kaavaselostuksessa. Kaavaselostuksessa liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on todettu, että kaavamuutoksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia alueen liikenteen järjestämiseen. Tämä poikkeaa liikenneselvityksessä esitetyistä johtopäätöksistä. Kaavaselostusta täydennetään liikenneselvityksen tuloksien osalta. Kaavaselostusta on täydennetty kappaleen 5.3.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen osalta. Sivu 16/17

nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Liikenneselvityksessä on esitetty Keuruuntien muuttamista kaava-alueen kohdalla shared space - tilaksi. Asemakaavakartalla tai - selostuksessa ei shared space - katuosuutta ole huomioitu. Kaavaselostuksessa olisi hyvä em. ehdotusta käsitellä. Mahdollisista muutostoiveista Keuruuntien osalta tulee keskustella tienpitoviranomaisen kanssa. Luonto- ja maisema-arvojen osalta Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että kaavaselostuksessa luontoympäristön kuvaus on varsin yleisluonteinen, mutta ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tässä tapauksessa kuitenkin riittävä, kun alue jää suurelta osin VL-alueeksi. Muilta osin luonto- ja maisema-arvoihin liittyvät luonnosvaiheen jälkeen kaavaselostukseen tehdyt täydennykset tyydyttävät Keski-Suomen ELY-keskusta. ELY-keskuksella ei ole muuta lausuttavaa asemakaavaehdotuksesta. Kaavaselostusta täydennetään liikenneselvityksen tuloksien osalta. Kaavaselostusta on täydennetty kappaleen 5.3.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen osalta. Sivu 17/17