LIITE 2 VASTINELUETTELO KEURUU KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ/HEIDI VALKEALAAKSO

Transkriptio

1 LIITE 2 VASTINELUETTELO KEURUU KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ/HEIDI VALKEALAAKSO

2 KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA ALOITUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN JÄTETYT MIELIPITEET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: MIELIPITEET (0 kpl) nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet Sivu 2/12

3 KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA ALOITUSVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT LAUSUNNOT (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: LAUSUNNOT (3 kpl) nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 1 Keski-Suomen liitto, Hanna Kunttu, Keurusseudun Luonnonystävät ry / Pertti Sulkava, Keski-Suomen liitto toteaa, että suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan merkinnöistä myös I-luokan pohjavesialue (pv; Keuruu) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue (kuk). Nämä merkinnät on hyvä lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Muilta osin Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Haluamme jo tässä vaiheessa kiinnittää erityistä huomiota muutamiin kaava-alueelle suunniteltuihin muutoksiin. Seiponmäen VL-alueella oleva n. 2,5 km:n pituinen pururata palvelee monipuolisesti sekä aktiivisia kuntoilijoita/urheilijoita että tavallisia ulkoilijoita ja luonnossa liikkujia. Talvisin radalla ylläpidetty latu on ainoa Keuruun keskustassa oleva maastolatu. Paitsi keskustan asukkaille pururata ja latu ovat tärkeä myös koululaisten liikuntaa varten. Koulukeskuksesta on lyhyt ja ohjattuna suhteellisen sujuva ja turvallinen siirtymätaival ladun alkuun. Koululaisten sujuva ja turvallinen siirtymätaival koulukeskuksesta Seiponmäen virkistysalueelle tulee säilyttää. Myös muille Seiponmäen pururadan ja hiihtoladun käyttäjille tulee säilyttää sujuva yhteys alueelle Einari Vuorelan tien varresta. Seiponmäen ulkoilualue samoin kuin Einari Vuorelan tien eteläpuolisen männikkölaakson alue ovat tärkeitä "lähimetsiä" koululaisten biologian opetuksessa ja suunnistuksen harjoittelussa. Myös Keuruun Kisailijat järjestää alueella suunnistuksen opetusta lapsille ja nuorille sekä suunnistuskilpailuja kaikenikäisille. Seiponmäen metsät ovat tärkeitä lähistön asukkaille myös marjastusmaina (hyötyliikunta) ja muutoin luonnonympäristöä tarjoavana virkistymispaikkana. Tämä edellyttää, että alueen luonnonympäristöä ei heikennetä. Puuston ja muun luonnonympäristön säilyttäminen kaavanmuutosalueella. Keuruun keskustan luonnonläheistä kaupunkikuvaa on viime aikoina muutettu / heikennetty erityisesti valtatien varressa, josta on kaavoitettujen kauppa- ja liikekeskusalueiden tieltä hävitetty aikaisempi puusto ja jonne on muodostunut ja muodostuu laajoja avoimia asfalttikenttiä (paikoitusalueita), joiden luomaa kaupunkikuvaa ei voida / halutakaan pehmentää riittävillä puu- ja pensasistutuksilla. Valtatieltä näkyvää Keuruun keskustan maisemakuvaa on viimeksi heikentänyt VR:n suorittama radanvarsipuiden poisto. Myös muualla Keuruun keskustassa on tehty maisemakuvaan merkittävästi vaikuttavia toimenpiteitä rakentamista varten ( esim. koulukeskuksen mäen louhinta ja puiden poisto) ja myös muutoin pelkästään maisemallisesti merkittäviä puita kaatamalla yksittäisiltä tonteilta. Kaavanmuutosalueella ovat yleisurheilukentän ympäristö ja siihen kuuluva laaksoalue sekä Seiponmäki maisemallisesti merkittäviä alueita. Yleiskaavaa (Keuruun yleiskaava 1971) varten tekemässään maisemaanalyysissä ( ) maisema-arkkitehti Leena lisakkila on pitänyt näitä alueita maisemallisesti erittäin arvokkaina kohteina. Myös Keuruun yleiskaavan 1991 selostuksessa korostetaan näiden alueiden maisemallisia ja ympäristöllisiä arvoja. Nämä alueet on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa pääosin VL ja VU alueiksi, mutta maisemallisesti merkittävää mäntypuustoa on säilynyt myös Einari Vuorelan tien pohjoispuolella olevassa korttelissa 20. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätään merkinnät I-luokan pohjavesialueesta (pv) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta (kuk) kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Kaava-alueen muutokset kohdistuvat lähinnä osaan kortteleista 20 ja 63. Lisäksi kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa urheilualueilla sijaitsevien rakennusten laajentaminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää Seiponmäellä sijaitseva pururata sekä ulkoilualue edelleen kuntoilijoiden, urheilijoiden sekä luonnossa liikkujien käytössä. Kaavan tavoitteena on myös taata hyvät yhteydet Einari Vuorelan tien molemmin puolin sekä kehittää aluetta monipuolisemmaksi. Lausunnon antajan huomiot puustosta ja muusta luonnonympäristöstä on otettu huomioon jo varhaisessa vaiheessa kaavamuutoksen suunnittelua. Kaavamuutoksen tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon luonnonympäristöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on lisätty merkinnät I-luokan pohjavesialueesta (pv) sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueesta (kuk) kohtaan 4.1 Maakuntakaava. Kaavakartan määräyksiin merkitään määräys I-luokan pohjavesialueesta. Sivu 3/12

4 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Yleisurheilukentän ympäristön eli Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevien VU-, VL- ja VK -alueiden mäntypuusto tulee säilyttää eikä näille alueille tulisi osoittaa rakentamista eikä myöskään autopaikoitusta. Myös korttelin 20 alueen mahdollista lisärakentamista ja käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee siellä vielä olevaa maisemallisesti arvokasta mäntypuustoa pyrkiä säilyttämään. Myös korttelin 20 länsipuolella olevalla VU- alueella on vielä paljon maisemallisesti merkittäviä mäntyjä. Alueen lisärakentamista suunniteltaessa ja toteutettaessa tulisi kiinnittää huomiota näiden mäntyjen säilyttämismahdollisuuksiin. Einari Vuorelan tien eteläpuolella sijaitsevan yleisurheilukentän ympäristöön urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) ei osoiteta muita rakennusaloja kuin katsomon laajennuksen mahdollistama rakennusala. Katsomon laajennus osoitetaan tarkalla rakennusalalla, joka mahdollistaa katsomon laajennuksen nykyisen katsomon pohjoispuolelle urheilukentän etusuoran suuntaisesti. Seiponmäen VL -alueen pohjoisosassa on runsas kymmen vuotta sitten suoritettu laaja avohakkuu, mikä on laskenut oleellisesti ko alueen maisemallista ja virkistysarvoa pitkäksi aikaa. Myös Seiponmäen lounaisosassa pururadan yläpuolisella rinteellä on suoritettu tuolloin harvennushakkuu, joka on heikentänyt ainakin ko kohdan luonnonsuojelullisia ja virkistysarvoja. Tällaisia hakkuita ei Seiponmäen virkistysalueella tulisi vastaisuudessa sallia. Jäähallin koillis- ja itäpuolella sijaisevalla rinteellä on pururatalenkin sisällä säilynyt vanha metsäalue, joka poikkeaa Seiponmäellä pääosin vallitsevasta harvapuustoisesta ja läpinäkyvästä metsämaisemasta. Tässä rinnemetsässä on tiheähkö kookas puusto ja paikoin myös tiheää aluskasvillisuutta. Metsän läpi on vuosikymmenten kuluessa syntynyt muutamia mutkittelevia, mielenkiintoisia polkuja, joita Seiponmäen asukkaat käyttävät, osin myös talvisin, oikaistakseen kotoaan keskustaan. Tällä vanhalla metsällä on myös sellaisia luonnonsuojelullisia arvoja, joita muualla Seiponmäen virkistysalueella ei ole.- Metsä olisi oiva kohde koululaisten biologian opetuksessa. Myös suunnistuskilpailujen järjestäjät ovat pitäneet metsää mainiona rastien sijoituspaikkana. Edellä mainittu, pinta-alaltaan noin 1,4 ha:n metsäalue tulisi saada säilymään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jäähallin katsomopuolen laajentamiseksi pururadan paikkaa jäähallin takana ei saisi siirtää ylemmäksi rinteeseen, vaan laajennus tulisi mahduttaa nykyisen pururadan ja hallin väliin. Pururadan siirtäminen ylemmäksi rinteeseen tuhoaisi ratkaisevasti vanhan metsän arvokkaimman osan. Eräitä muita huomion arvoisia asioita Tarvitaanko Keuruulla uutta keskustahotellia Kamanan suunnitteilla olevan keskustahotellin, Hotelli Keurusselän ja muiden mahdollisten majoitustilojen (Pöyhölä, Viikinhovi ym.) lisäksi. Onko hotellin paikka edes osayleiskaavan mukainen? Onko senioritalonkaan paras paikka tällä pääasiassa liikunnalle suunnitellulla alueella? Ilmeisesti kooltaan aika mittavaksi suunniteltu liikuntahalli ei saisi vaikeuttaa nykyisiä liikuntamuotoja. Jäähallin ympäristön kentillä on nytkin monipuolista käyttöä: kesäisin pesäpallo ja muut ulkopelit, tivoli ym. ja talvella alueella on ollut vapaa luistinrata, usein ensilumen latukin ja pahimpina ruuhka-aikoina paikoitusalue. Alueen kehittämistä suunniteltaessa on myös syytä ottaa huomioon, että luvun lopulla rakennettu Aromaan koulu on Keuruun kirkonkylän vanhimpia rakennuksia ja sitä pidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana (Kts Keski-Suomen museon inventointiluettelo sekä Keuruun keskustan osayleiskaava 1991). Koulurakennus tulisi säilyttää. Liikenteen ja paikoituksen ongelmat. Autojen paikoitusongelmat ovat jo nykyisin havaittavissa sekä uimahallin että jäähallin ympäristössä. Uimahallin (ja yleisurheilukentän) paikoitusongelmat tuskin ratkeavat koulukeskuksen rakentamisen päätyttyä. Vaikka Keuruuntien toisella puolella olevaa paikoitusaluetta jonkin verran laajennettaisiinkin, ilta-aikaan se ainakin täyttyisi kansalais- ja musiikkiopiston kävijöiden autoista, koska koulukeskuksen alueelle ei enää sallittaisi autoliikennettä entiseen tapaan. Uimahallin tarvitsemia autopaikkoja voidaan tietysti lisätä Aromaan koulun puoleiselle tontille, jos siellä sijaitseva keskustan jäteasema voidaan siirtää korttelista muualle. Lisäksi tulee kuitenkin ottaa huomioon Aromaan ja Kipinän alueelle suunniteltavien lisätoimintojen tarvitsemat autopaikat. Pahemmat ja vaikeammin järjestettävät paikoitusongelmat ovat Einari Vuorelan tien varressa, jossa liikuntatilojen ja - alueiden käyttäjien lisäksi paikoitustarvetta aiheuttaa Betanian vilkas toiminta. Jos ja kun urheilualueelle nyt kaavaillut uudet toiminnat toteutetaan, korostuvat alueen paikoitusongelmat. Autojen paikoittaminen talvisin pallokentälle, ei liene pitemmän päälle tarkoituksenmukaista tai mahdollistakaan. Paikoitusongelmaan on esitetty ratkaisu Keuruun yleiskaavassa Sen toteuttaminen edellyttäisi kuitenkin Teboil -huoltoaseman siirtämistä toiseen paikkaan ja sen nykyisen tonttialueen sekä jäähallin viereisen omakotitalon saamista kaupungin omistukseen. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) mahdollistetaan jäähallin laajentuminen. Jäähallin ja muiden tilojen laajentuminen osoitetaan rakennusalalla, joka mahdollistaa jäähallin laajentumisen nykyisen jäähallin kaakkois- sekä lounaispuolelle. Melko tarkalla rakennusalalla taataan nykyisen pururadan säilyminen nykyisellä sijainnillaan. Keuruun kaupungin osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Keuruun osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Asemakaavan muutos toteuttaa oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan keskeisiä periaatteita. Asemakaavan muutos vahvistaa alueen säilymistä lähivirkistysalueena sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena. Aromaan koulun kulttuurihistoriallinen merkitys huomioidaan kaavaluonnoksessa. Kaavamuutoksen eräs tavoite on tutkia pysäköinnin sijoittumista ja mitoitusta kaavaalueella, jonka vuoksi lausunnon antajan esille tuomat asiat on otettu huomioon jo varhaisessa vaiheessa kaavamuutoksen valmistelua. Korttelissa 63 sijaitseva Aromaan koulu osoitetaan kaavaluonnoksessa julkisivuiltaan suojeltavaksi tai siirrettäväksi rakennukseksi (sr). Kaavamerkinnällä taataan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Aromaan koulun säilyminen. Sivu 4/12

5 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Vaikutusten arvioinnista: OAS:ssa todetaan, että asemakaavan yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, luontoon ja liikenteeseen. Toivottavasti nämä käsitteet sisältävät myös vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen. Kaavaselostuksessa on kappale Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja ympäristöön sekä kappale Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön, jotka sisältävät vaikutusten arvioinnin kaupunki- ja maisemakuvaan sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. 3. Keski-Suomen museo, Heli- Maija Voutilainen / Päivi Andersson / Miikka Kumpulainen, Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö Keuruun Kirkon- seudun asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavan muutos koskee Urheilupuiston aluetta, jossa asemakaavat vuosilta 1961, 1969, 1976, 1987, 1993 ja 2007 päivitetään vastaamaan nykyisen maankäytön tarpeita. Keski-Suomen museon mielestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää tehtyjen selvitysten osalta. Selvityksiin tulee liittää Keski-Suomen museon vuosilta oleva Keuruun keskustan täydennysinventointi, joka tehtiin osayleiskaavan taustaselvitykseksi. Kaava-alueella on tähän inventointiin sisältyviä paikallisesti rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita rakennuskohteita, joiden säilyminen tulee kaavahankkeessa turvata. Kaavamuutoksen vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin tulee myös selvittää, joten osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää myös tältä osin. Alueelle sijoittuu lisäksi urheiluja liikuntapaikkaselvityksen ( mukaan muun muassa vuonna 1985 rakennettu urheilukenttä katsomoineen sekä vuonna 1979 valmistunut uimahalli, joka arkkitehtuuriltaan sopii hyvin katuympäristöön ja käytöltään muun urheilukeskuksen osaksi. Urheilu- ja liikuntarakennusten modernin rakennusperinnön arvot tulee kaavahankkeessa myös selvittää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tehtyjen selvitysten osalta. Kaava-alueen rakennettua ympäristöä on kuvailtu kohdassa Rakennettu ympäristö. Kaavamuutoksen vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin selvitetään tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään Keski- Suomen keskustan täydennysinventoinnilla sekä urheilu- ja liikuntapaikkaselvityksellä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Sivu 5/12

6 KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT MIELIPITEET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVAKARTTA, ASEMAKAAVAN SELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: MIELIPITEET (1 kpl) nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet 1. Keurusselän Seura ry, Helena Kukkamo / Tapani Asunta, Keurusselän Seuralle osoitetun Iausuntopyynnön johdosta asiasta Keuruun kaupungin sivuilla olevien asiakirjojen nojalla haluamme esittää seuraavaa: Keuruun keskustasta on purettu vanhaa rakennuskantaa surutta 1950-luvun lopulta lähtien. Nyt A.D kun siitä on hädin tuskin mitään jäljellä, on yllättävää, että esillä olevassa kaavaluonnoksessa ehdotetaan vielä näiden muutamien harvojen olemassa olevien rakennusten purkamista tehokkaamman rakentamisen tieltä. Herää kysymys, haluaako Keuruu todella profiloitua ulospäin lopunkin rakennetun historiansa hävittäjänä? Jo 1980-luvulla vanhassa kirkossa vierailleet ulkomaalaiset ja tarkkasilmäiset matkailijat ihmettelivät usein ääneen sitä, missä Iuuraa" paikkakunnan historia. Keskustassa kulkiessaan he olivat havainneet, että 1700-luvun ja 1980-luvun rakennuskantojen välillä näytti olevan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ammottava aukko. Keski- ja Etelä-Euroopassa osataan arvostaa historiaa ja vanhaa kulttuuria. Niitä käydään ihailemassa Suomesta saakka. Sitä taustaa vasten suomalaisten suhtautuminen omaan elinympäristöönsä on varsin kummallista. Liekö oman kulttuuriperinnän vähättelyssä sitten kysymys oman kulttuurin ohuudesta vai heikosta itsetunnosta. Kotiseutuyhdistys ei siksi pidä hyvänä, eikä toivottavana kehityssuuntana sitä, että katukuvasta ollaan jälleen hävittämässä sitä vähääkin jäljellä olevaa kerroksellisuutta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mm. tutkia jäähallin Iaajentumismahdollisuuksia, Keuruuntien varressa olevan kortteli 63 eli Aromaan koulun ja nuorisotalon alueen kehittämistä uimahalliin kytkeytyvänä keskustahotellina tai senioritalona sekä tutkia palloiluja sisäliikuntahallin sijoittumista alueelle, liikunta-alueiden ja reittien kehittämistä sekä kaavan päivittämistä olemassa olevaa maankäyttöä vastaavaksi mm. ryhmäkodin osalta. Edellä mainittuun perustuen kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura haluaa kiinnittää Urheilupuiston kaavalausunnossaan huomiota mm. seuraaviin asioihin: Kortteli 63 Kaava-alueeseen kuuluu yksi Keuruun keskustan vanhimmista säilyneistä rakennuksista, ns. Aromaa, joka on toiminut aikanaan niin liike- ja asuinrakennuksena, käräjätupana kuin koulunakin. Rakennus kuvastaa hyvin luvun lopun rakennustapaa. Keski-Suomen museon rakennusinventoinnissa Aromaa on luokiteltu paitsi paikallisesti, myös kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Samalla tontilla sijaitsee lukujen taitteessa rakennettu entinen paloasema, nykyinen Kipinä. Myös se on määritelty em. inventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Talo on aktiivikäytössä nuorisotalona, minkä lisäksi rakennuksessa on ulkopuolisille vuokrattuja toimistotiloja. Kaavaluonnoksen suomennoksen" mukaan nämä kaksi rakennusta ovat nyt purettavien/siirrettävien listalla. Näin menettelemällä on tarkoitus nostaa ko. korttelin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen tehokkuuslukua nykyisestä 0.60:stä 0.80:een sijoittamalla sinne majoitustoimintoja. Kevään kaavoitustilaisuudessa kaupungin kaavoitusjohtaja ehdotti mm. Aromaan siirtämistä Vanhan Keuruun alueelle yhdessä työväentalon kanssa. Aromaa on osoitettu kaavassa julkisivuiltaan suojeltavaksi joko paikallaan säilyttäen tai muualle siirtäen (sr). Kotiseutuyhdistys näkee, että tällaiset siirrot ovat keinotekoisia eivätkä enää edes nykytrendin mukaisia. Säilytettävät ja varsinkin suojeltavat rakennukset säilytetään alkuperäisillä paikoillaan, koska muualle siirtämällä ne menettävät autenttisuutensa ja myös maisemalliset ja historialliset arvonsa. Siirtäminen on myös signaali siitä, että hallinnossa ja päätöksenteossa vain taloudelliset intressit merkitsevät, eikä muilla mielipiteillä ole arvoa. Keuruulla riittää tonttimaata, eivätkä toimipaikkojen väliset etäisyydet ole saavuttamattomia. Kaikkea ei siis tarvitse sijoittaa yhdelle alueelle pelkkien synergiaetujen vuoksi. Liian tiivis rakentaminen johtaa ennen pitkää hyvin todennäköisesti myös paikoitusongelmien kärjistymiseen. Kaavamerkintöjä tarkistetaan sr-merkinnän osalta. Aromaan koulu osoitetaan julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Kaavamerkintöjä tarkistetaan sr-merkinnän osalta. Aromaan koulu osoitetaan julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Korttelin 63 urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) määräyksiä tarkistetaan, jolloin korttelialueelle ei ole enää mahdollista toteuttaa yksityisiä palveluita, majoitustoimintoja tai asumista. Kaavamerkintöjä tarkistetaan sr-merkinnän osalta, jolloin Aromaan koulun siirtäminen ei ole enää mahdollista. Aromaan koulu osoitetaan julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Aromaan koulu osoitetaan sr-merkinnällä (julkisivuiltaan suojeltava rakennus). Aromaan koulu osoitetaan sr-merkinnällä (julkisivuiltaan suojeltava rakennus). Korttelin 63 urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) määräyksiä tarkistetaan, jolloin kyseinen korttelialue osoitetaan ainoastaan urheilutoimintaa palvelevaksi korttelialueeksi (YU). Aromaan koulu osoitetaan sr-merkinnällä (julkisivuiltaan suojeltava rakennus). Sivu 6/12

7 nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet Urheilupuiston alue rajautuu luontevasti koulukampukseen, joka on parhaillaan laajentumis- ja rakentumisvaiheessaan. On luontevaa, että näitä alueita kehitetään rinnakkain paitsi kaikkien kuntalaisten, erityisesti lasten ja nuorten tarpeet silmällä pitäen. Nyt alueella on tilat aina varhaiskasvatuksesta Iukioon ja iltapäivätoimintaan saakka. Lisäksi alueen välittömässä läheisyydessä, mutta ei kuitenkaan koulun alueella, sijaitsee jo pari vuosikymmentä samalla paikalla toiminut nuorisotalo. Jos Kipinä puretaan, mihin nuorisotilat on ajateltu siirtää ja onko asiassa kuultu kaupungin nuorisotointa, nuorisovaltuustoa, nuorisojärjestöjä ja muita asiaan liittyviä tahoja kuten esimerkiksi vapaa-ajanlautakuntaa? Ainakaan Iuonnosvaiheessa annetuissa Iausunnoissa heidän kannanottojaan ei näy vastineiden joukossa. Ylipäänsä osallisten listassa ei näy tahoja, jotka toimivat Aromaan tai Kipinän kiinteistöissä. Liekö niitä siis edes kysytty ja kenelle kaikille lausuntopyyntö ylipäänsä on lähetetty? Jos trendi on sellainen, että kaikkien osapuolten toivotaan ja halutaan ottavan kantaa itseään koskeviin asioihin, pitää heitä myös informoida asiasta. Nuorisotalo on mitä ilmeisimmin sellainen kysymys, johon nuoriso ei vain SAA, vaan sen PITÄÄ ottaa kantaa. Siihen kehottaa myös nuorisolaki (72/2006), joka mainitsee 3 luvussa 8 :ssä, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Jos näin olennainen taho on ohitettu, ollaan lähtökohtaisesti väärillä jäljillä ja prosessissa on syytä ottaa aikalisä. Tässä yhteydessä herää myös kysymys, miten ylipäänsä tähän kokonaisuuteen (lapset, nuoret, liikunta) ja arvomaailmaan soveltuu hotelli ravintoloineen? Kotiseutuyhdistyksen näkökulmasta nuorisotalotoiminnot ja alueen kulttuurihistoria ajavat vieläpä aika hataralla pohjalla olevien taloudellisten intressien edelle. Keuruulla on vallalla kampusajattelu - yhdelle alueelle sitä ja toiselle kaikki tätä koskevat toiminnot. Tätä perustellaan synergiaeduilla. Vaikka sellaisia epäilemättä on, eivät tarkoituksenmukaisuus ja helppous ole, eivätkä saa olla ainoat kriteerit viihtyisälle keskustaympäristölle. Se pitää sisällään myös kauneus- ja maisema-arvoja, jotka luovat viihtyisyyttä. Keuruun keskusta-alueelle ei yksinkertaisesti ole tilaa jokaisen omille puuhamailie, vaan toimintoja on pakko levittää myös sen ulkopuolelle. Keuruulla on rakennettu ja perusparannettu viime vuosikymmeninä Iiikuntatiloja kiitettävästi, sitä ei kukaan voine kieltää. Akuuteimpia kysymyksiä on jäähallin laajennus, jos halutaan turvata hyvään kiitoon lähteneet keuruulaisen jääkiekon menestymismahdollisuudet. Monet toiminnat ovat kuitenkin tällä hetkellä jo varsin hyvällä mallilla moneen muuhun samankokoiseen paikkakuntaan nähden. Sen sijaan se, mikä on täysin jäänyt Iapsipuolen asemaan, on rakennetun kulttuurin säilyttäminen ja etenkin sen kerroksellisuuden takaaminen. Tiettyjen tahojen suusta kuuluu aina vakiovastaus: "kaikkea ei voi säilyttää". Ei voi, mutta yhtä varmasti kaikkea ei tarvitse hävittääkään. Näiden lausuntojen antajat harvemmin muistavat, saatikka tietävät, kuinka häviävän pieni osa Keuruun keskustan rakennetusta ja Iuonnontilaisesta menneisyydestä on jäljellä. Siitä kotiseutuyhdistyksellä on verrattain hyvä tuntemus ja tietämys sekä henkilökohtaisella tasolla että tutkimuksen kautta. Keuruun keskustan ei pidä olla ulkopuolisille matkailijoille tarkoitettu Levi tai Vierumäki", aktiiviloman puuhamaa, vaan sen pitää olla ennen kaikkea viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka ja ympäristö keuruulaisille. Siinä historia, luonto, maisemat ja kauneus ovat tärkeitä elementtejä ja takaavat viihtyisyyden mahdollisimman tasapuolisesti kaikille asukkaille ja muille toimijoille. Palloilu- ja sisäliikuntahalli Kaavassa tutkitaan myös mahdollisuuksia palloilu- ja sisäliikuntahallin rakentamiseen. Asia on ollut jo vuosia esim. vapaa-aikalautakunnan pitkänaikavälin toimintasuunnitelmassa. Kaupungin olisikin ollut mitä Iuontevinta ratkaista asia käyttämällä etuosto-oikeuttaan varuskunnan palloiluhalliin, joka täyttää vaativimmatkin sisäliikuntahallilta edellytettävät tarpeet ja sijaitsee väljällä tontilla. Sen Iämmityskulut olisivat olleet minimaalisen pieni summa verrattuna uuden palloiluhallin rakentamiseen keskelle keskustaa. Mutta miksi tätä etuostooikeutta ei käytetty? Tiettävästi jotkut seurat ovat käyttäneet ko. hallia jo varuskunnan aikanakin. Useilla seuroilla olisi yhä edelleen halua ja kiinnostusta ko. paikan käyttöön. Tuntuu kuitenkin siltä, että se sijaitsee kaupungin päättävien elinten kannalta liian kaukana, vaikka se ei muodosta itse käyttäjille ongelmaa. Mihin tällainen massiivinen rakennus ylipäänsä sijoittaa Keuruun keskustan alueelle mitään purkamatta? Jos vastaus on vanha urheilukenttä eli pallokenttä, sopii kysyä, missä sitten voidaan järjestää erilaisia tapahtumia kuten esim. koiranäyttelyitä, sirkusta jne. Keuruun viimevuosina harjoittamalla investointitahdillakaan ei pitäisi liioin olla minkäänlaisia mahdollisuuksia ryhtyä hallin rakentamiseen ilman, että veroprosenttia nostetaan. Työttömyyden ja mm. sen johdosta poismuuton vaivaamalla alueella ei sellaiseen luulisi olevan varaa holtittomien investointien vuoksi. Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu Suur-Keuruussa ja kaupungin ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on pidetty yleisesti nähtävillä Keuruun kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan eri vaiheista on tiedotettu kuulutuksilla paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Multiantie 5 sekä kaupungin Internet-sivuilla. Kaava-aineisto on ollut nähtävillä Keuruun kaupungin yhteispalvelupisteessä sekä kaupungin Internet-sivulla välisen ajan. Sivu 7/12

8 nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet Hinnamin laakso Keuruun keskustalle Ieimallista ovat hiekkaharjut mäntykankaineen. Myös jääkauden muodostamia kallioita löytyy. Valitettavasti niistä on kuitenkin ahkerasti pyritty eroon ymmärtämättä niiden hyödyntämismahdollisuuksia kaupunkikuvan piristäjinä ja monimuotoistajana. Urheilupuiston kaavan osalta Iiipaisimelle joutuu nyt ns. Hinnamin laakso, jääkauden aikainen suppa urheilukentän, Teletalon ja Kipinän välissä. Se pitää ehdottomasti säilyttää parturoimattomana ja rakentamattomana. Seiponhajun ohella se on mitä oivallisin Iuonnonvarainen puistikko, josta saa varsin edustavan paikan jo pelkällä risukon ja pusikon raivaamisella ja siistimisellä. Rinteeseen voisi asentaa kiinteitä penkkejä ja tehdä uusia tai vahvista vanhoja polkuja, joihin olisi helppo päästä vaikka rollaattorin kanssa istuskelemaan ja nauttimaan luonnosta aivan kaupungin keskustassa. Ei ole mielekästä tuhota sitä pelkän frisbeegolfradan vuoksi. Sitä paitsi sitä voi heitellä myös puiden keskellä. Ja paikkakunnalta löytyy jo valmiita ratoja ja myös paikkoja, joihin rata on helppo tehdä sen suuremmitta ongelmitta. Hinnamin laaksolle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, jolla taataan laakson säilyminen nykyisellään. Lähivirkistysalueen yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu erillään asemakaavamuutoksen laatimisesta. Sivu 8/12

9 KEURUU, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS / URHEILUPUISTON ASEMAKAAVA VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN ANNETUT LAUSUNNOT (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVAKARTTA, ASEMAKAAVAN SELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: LAUSUNNOT (4 kpl) nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 1. Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto, Anne Vornanen, Kaava-alue sijaitsee tärkeällä Keuruun I luokan pohjavesialueella. Tämä on asianmukaisesti otettu huomioon asemakaavaluonnoksen kaavamääräyksessä. Lisäyksenä todetaan, että jäähallin mahdollisesti pohjavedelle haitallisia kylmäaineita on käsiteltävä ja varastoitava niin, ettei niitä vuototilanteissakaan pääse valumaan maaperään ja pohjaveteen. Kaavaselostuksen mukaan suurin maisemallinen muutos tapahtuisi korttelissa 20 rakentamisen edellyttämän puuston kaatamisen vuoksi. Yleisesti kaava-alueella on useita maisemallisesti arvokkaita mäntyjä. Nämä tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää ja kaataa vain ne, jotka rakentamisen tai turvallisuuden kannalta on välttämätöntä kaataa. Kokonaisuutena kaavamuutos palvelee positiivisella tavalla lähivirkistysalueiden kehittämistä, eikä asemakaavaluonnoksesta ole muuta huomautettavaa. Lausunnon ovat valmistelleet ympäristöterveystarkastaja Piia Pesonen ja ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen- Joensalmi. 2. Keski-Suomen liitto, Hanna Kunttu, Suunnittelualuetta koskevat seuraavat Iainvoimaisen 4. vaihemaakuntakaavan merkinnät: taajamatoimintojen alue (A) sekä keskustatoimintojen alue (C). Tämän lisäksi kaava-alue sijoittuu suurelta osin kokonaismaakuntakaavassa osoitetulle l-luokan pohjavesialueelle (pv, Keuruu) sekä osittain kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle (kuk, Jyväskylä-Haapamäki -radan asemaympäristöt). Keski-Suomen liitto toteaa, että kaavaluonnoksessa on otettu riittävällä tavalla huomioon maakuntakaavoitusta koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset. Keski-Suomen Iiitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 3. Keski-Suomen ELY, Liisa Bergius / Veijo Korpi, Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja edistää niiden toteutumista kaavaa laadittaessa. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 25 :n mukaan kaavaselostuksessa on esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos kaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavan muutosta on alettu laatimaan, jotta kaava-aluetta pystyttäisiin kehittämään koululaisille sekä muille väestöryhmille. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, ELY - keskus pyytää ottamaan huomioon asemakaavan muutoksen laadinnassa soveltuvin osin sen mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista on säädetty (MRL 5í 4 mom ja MRL 39 ). Erityisesti tulee sisältövaatimusten osalta ottaa huomioon mahdollisuudet liikenteen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen sekä mahdollisuudet eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Kaava-alue rajautuu yhdysteihin (Keuruuntie) ja (Multiantie). Nämä ovat ns. kaduksi muuttuvia maanteitä, jotka on hyvä ottaa kaavaan mukaan merkintöjen päivittämiseksi. Keuruuntiestä pieni osuus on otettu mukaan kaavaan ja merkitty kaduksi. ELY-keskus ehdottaa, että ainakin Keuruuntie otettaisiin kaavaan mukaan myös muiden vanhentuneiden merkintöjen osalta. Ottaen huomioon suunnittelun kohteena olevan kaava-alueen keskeinen sijainti Keuruun keskusta-alueen suhteen sekä Iaadittavalla kaavalla mahdollistettavaksi tulevien toimintojen luonne ja määrä, tulee kaava-alueeseen liittyvien liikenteen- ja pysäköimisjärjestelyiden toimivuudesta ja riittävyydestä suorittaa kokonaisvaltainen tarkastelu ja arviointi huomioiden samalla nyt kaavoitettavaa aluetta laajempi kokonaisuus ja tilanne. Kaava-alueesta laaditaan erillinen liikenneselvitys, joka lisätään kaava-aineiston liitteeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa Keuruuntie on osoitettu kaduksi korttelin 76 kohdalta. Kaavamuutoksen jälkeen korttelin 63 sekä 76 kohdalla Keuruuntie on osoitettu kaduksi. Multiantien liikennealueen muuttaminen katualueeksi ratkaistaan tarpeen mukaan erillisellä asemakaavan muutoksella. Kaava-alueesta on laadittu erillinen liikenneselvitys, joka on lisätty kaavaaineiston liitteeksi numero viisi. Sivu 9/12

10 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Käytettyjen kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta tulee huomioida ympäristöministeriön oppaan asemakaavamerkinnät ja määräykset ohjeet (opas nro 12). Oppaassa on esimerkiksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU) koskien mainittu, että sellainen alue, jolle sijoittuu merkittävää rakentamista (esimerkiksi urheilu-, uimatai jäähalli) osoitetaan erilliseksi korttelialueeksi. Myös YU korttelin määräykset on syytä tarkastaa. Keski-Suomen museon tekemän, vuonna 2011 valmistuneen Keuruun keskustan rakennusperinnön inventoinnin mukaan asemakaavamuutosalueelle sijoittuu kaksi paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi arvioitua kohdetta, Aromaan koulu ja Teletalo (Keuruun puhelintalo). Rakennusten suojelutarpeesta tulee kuulla Keski-Suomen museota. Rakennusperinnön inventointitiedot tulee liittää kaavaselostukseen. Teletalon rakennus on kaavaluonnoksessa osoitettu merkinnällä sr. Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä on osoitettu julkisivuiltaan suojeltava tai siirrettävä rakennus. YM:n asemakaavamerkinnät ja määräykset -oppaan (MRL opas nro 12) mukaan sr merkintä osoittaa, ettei rakennusta tai sen osaa saa purkaa eikä sen suojeluarvoja heikentää korjaus- ja muutostöissä. Käytettävää suojelumerkintää tulee siten tarkentaa. Luonto- ja maisema-arvot: Kaavaselostuksessa on varsin niukkasanaisesti todettu, että kaava-alueella sijaitsevilla Iähivirkistysalueilla sijaitsee pääasiassa Iuonnonmukaista kasvillisuutta sekä puustoa ja että korttelialueilla on nurmialueita sekä pihapuita. Luontoselvitystä eikä maisemaselvitystä ole laadittu, mutta suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavamuutos ei muuta olennaisesti tilannetta Iuonnonympäristön osalta. Korttelissa 20 sekä Einari Vuorelan tien pohjoispuolella sijaitsevalla urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU) sijaitseva Iuonnonympäristö saattaa muuttua jonkin verran esimerkiksi puiden kaatamisen myötä. Kaavaselostuksen Iuonnonympäristön kuvausta on syytä täydentää samoin kuin kirjata kaavaselostukseen mahdolliset aiemmat Iuonnonympäristöä koskevat selvitykset. Tarvittaessa on tehtävä Iuonto- ja maisemaselvitys, josta selviää onko alueella erityisiä luonnonarvoja tai maisemallisia arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon kaavassa. Etenkin on kiinnitettävä huomiota alueisiin, joiden maankäyttö muuttuu kaavamuutoksen myötä. Lisäksi on syytä harkita virkistysalueilla sijaitsevien Iuontoarvoja omaavien kohteiden osoittamista kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina (esim. Iuomerkintä). Muuta: Pohjakartan hyväksymismerkintä tulee merkitä näkyviin kaavakartalle. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen (VU) sekä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) määräyksiä tarkistetaan kaavaehdotuksessa. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella oleva urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) muutetaan suurimmaksi osaksi urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU). Tenniskentille (tk) varattu alue sekä sen lähiympäristö jätetään urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Aromaan koulu on osoitettu sr-merkinnällä. Aromaan koululle osoitettua suojelumerkintää tarkistetaan kaavaehdotuksessa Teletalon rakennukselle osoitettu rakennusala mahdollistaa rakennuksen säilymisen. Teletalon rakennus on juuri kunnostettu sisätiloiltaan. Rakennuksen julkisivuun on lisätty mm. paloportaat, jolloin rakennuksen julkisivu ei ole enää täysin entisellään. Teletalon rakennus on aktiivisessa käytössä. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan aktiivikäyttö takaa parhaiten Teletalon rakennuksen säilymisen. Kaavaselostuksen rakennetun ympäristön kuvailua tarkennetaan. Kortteli 20 on jo rakennettu, joten kaavamuutoksen myötä korttelin 20 luonnonympäristö ei tule muuttumaan nykyisestä tilanteesta. Kaavaselostusta täydennetään luonnonympäristön kuvailun osalta. Rakennusalat on osoitettu voimaantulleen Keuruun rakennusjärjestyksen 8 :ssä mainittujen periaatteiden mukaisesti jo aiemmin muokatuille alueille. Pohjakartan hyväksymismerkintä lisätään kaavakartalle. Einari Vuorelan tien pohjoispuolella oleva urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) on muutettu suurimmaksi osaksi urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YU). Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YU) määräystä on muutettu vastaamaan nykytilannetta. Muutoksen jälkeen YUkorttelialueelle ei ole mahdollista sijoittaa yksityisiä palveluita, majoitustoimintoja tai asumista. Aromaan koulu on osoitettu sr-merkinnällä. Kaavaehdotuksessa srmerkintää on tarkistettu, jolloin sr-merkinnällä osoitettu rakennus on osoitettu julkisivuiltaan suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavaselostuksen rakennetun ympäristön (kappale 3.1.3) kuvailua on tarkennettu lisäämällä paikallisesti arvokkaiden kohteiden inventointitiedot. Kaavaselostusta on täydennetty luonnonympäristön kuvailun osalta. Pohjakartan hyväksymismerkintä on lisätty kaavakartalle. Sivu 10/12

11 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet Korttelin numero 20 kohdalla tulee huomioida se, että LYT merkinnän rajalla ei tule käyttää liittymäkieltomerkintää (maanteiden liittymäpaikat merkitään nuolilla). Liittymäkieltomerkintä poistetaan korttelin 20 Multiantien puoleiselta rajalta. Liittymäkieltomerkintä on poistettu korttelin 20 Multiantien puoleiselta rajalta. Vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen ( ) sijainti (ulkoraja) tulisi merkitä näkyviin kaavakartalle. Kaavakartalle lisätään pohjavesialueen sijainti. Kaavakartalle on lisätty pohjavesialueen (pv-1) sijainti. ELY -keskus muistuttaa, että asemakaavan seurantalomake tulee suunnittelutyön edetessä liittää asianmukaisesti täytettynä kaava-asiakirjoihin. Kaavaselostuksen sisällysluettelon yhteydessä on lueteltu liitteet, joissa mainitaan seurantalomakkeen lisäämisestä myöhemmin. Seurantalomake on lisätty ehdotusvaiheessa kaavaasiakirjoihin. Tulee harkita onko yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) tarpeen osoittaa rakennusoikeutta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) osoitetaan erillinen rakennusoikeus. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) osoitetaan rakennusoikeutta 80 k-m². 5. Puolustusvoimat, Petri Rantanen / Kari Ponkilainen, Yleistä Lausuntopyyntö oli toimitettu nähtävillä oloajan jälkeen sähköpostilla 2. Logistiikkarykmenttiin. Jatkossa Keuruun kaupungin lausuntopyynnöt pyydetään lähettämään suoraan 3. Logistiikkarykmentin kirjaamoon, kohdassa 3 olevan ohjeen mukaisesti, asian käsittelyn nopeuttamiseksi. 2. Puolustusvoimien lausunto Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Kaikki kaapelinäytöt tilataan Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE ); asiakaspalvelu. stuve@erillisverkot.fi. Erillisverkko- konsernin vaihde on Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on alkaen pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy: ltä, osoitteesta asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. 3. Jatkotyö Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/ toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Keuruun kaupunki lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Ei toimenpiteitä vireillä olevaan asemakaavaan liittyen. Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. Yleiskaavoihin tulee liittää kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Puolustusvoimat edellyttää, että määräystä ei kirjata pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei pysty riittävästi turvaamaan puolustusvoimien etuja. Sivu 11/12

12 nro Lausunnon antaja Lausunto Vastine Toimenpiteet 4. Yhteyshenkilöt Yhteyshenkilöinä ovat 3.LOGR:n kiinteistöpäällikkö p ja kiinteistöinsinööri p Lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla tai 3. Logistiikkarykmentin Esikunta (3LOGRE), käyntiosoite Elementtitie 18, Tikkakoski. Postiosoite on PL 14, TIKKAKOSKI. Tutkavaikutuksien selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä (kuten rakennusluvista) Puolustusvoimien kannalta vastaa Pääesikunta, joten niitä koskevat lausuntopyynnöt tulee toimittaa osoitteella: tai Pääesikunta, PL 919, Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa tällä hetkellä Pääesikunnan operatiivinen osasto (komentajakapteeni Kari Salin, puh ja insinööri Jussi Karhila, puh ). Lausuntopyynnöt sekä kutsut neuvotteluihin toimitetaan jatkossa lausunnon antajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai postiosoitteeseen. Ei toimenpiteitä vireillä olevaan asemakaavaan liittyen. Sivu 12/12