TYKE-hankkeilla tulosta seminaari EK:n näkemyksiä tulevaisuuden työelämän tarpeista

TYKE-hankkeilla tulosta seminaari EK:n näkemyksiä tulevaisuuden työelämän tarpeista - Millaisia ovat tulevaisuuden osaajat? - EK yleistä - 11/2011 suhdannetilanteesta Pohjois-Suomessa - HENKO 2009 ja 2010 (EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu) - Nostetta liiketoimintaan osaavilla ihmisillä - Teknologiateollisuuden, Kaupan Liiton, Kiinteistöpalvelualan ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n tietoja - Oivallus-ennakointiprojekti Jukka-Pekka Kivioja, EK Oulu / Pohjois-Suomi Asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä 27 jäsenliittoa Noin 16 000 jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen BKT:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin miljoona työntekijää Ylivertainen osaaminen ja tieto elinkeinoelämästä

EK:n organisaatio Aluetoiminta Apulaisjohtaja Annaleena Mäkilä Viestintä ja strateginen suunnittelu Leena Jaakkola Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Brysselin toimisto Toimiston päällikkö Tytti Peltonen PK-asiat PK-johtaja Pentti Mäkinen Hallintopalvelut Hallintojohtaja Markku Järvenpää Yhteistoimistoliitot Apulaisjohtaja Annaleena Mäkilä Infrastruktuuri Innovaatioympäristö ja osaaminen Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka Talouspolitiikka Työmarkkinat Johtaja Tellervo Kylä-Harakka- Ruonala Johtaja Timo Kekkonen Johtaja Jukka Ahtela Johtaja Jussi Mustonen Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Julkaisuja EK:n Suhdannebarometri 4 krt/v PK-Suhdannebarometri 4 krt/v Luottamusindikaattorit noin 10 krt/v Investointitiedustelu 2 krt/v Henkilöstö- ja koulutustiedustelu Henko vuosittain (kevättalvella) Palkkatilastokatsaus vuosittain Työaikatiedustelu vuosittain Yritysten rahoituskatsaus vuosittain (yhteisjulkaisu EK, SP, TEM) Talouskatsaus noin 10 krt/v

EK:n aluetoiminta 4 aluetoimistoa: Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu Vaikuttaminen yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi mm. vaikuttamalla alueellisiin innovaatiojärjestelmiin ja suuntaamalla alueen koulutus- ja työvoimapolitiikkaa Osallistuvat jäsenpalvelujen tuottamiseen ja työsuhdeneuvontaan 15 yritysjohtajista koostuvaa aluejohtokuntaa Varmistavat alueiden äänen välittymisen Helsinkiin Tarjoavat korkean tason vaikutuskanavan alueilla

Keskeiset sidosryhmät alueilla alueen jäsenyritykset, erityisesti aluejohtokunnat alueen media alueen kansanedustajat ELY- ja AVI-aluehallintoviranomaiset, TE-toimistot maakuntaliitot ja keskeiset kaupungit ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset yliopistot julkisen sektorin yrityspalveluorganisaatiot kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt palkansaajakeskusjärjestöt ja ammattiliitot

Osaava henkilöstö menestyvät yritykset (EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset vuoteen 2015) Muuttuva toimintaympäristö haastaa ennakoinnin Tarvitaan näkemystä tulevaisuuden työelämästä ja osaamistarpeista Opettajien ja opiskelijoiden säännölliset työelämäjaksot sekä työpaikkaohjaajien koulutus Koulutuksen ja oppimisen lähtökohdat: laadukkuus, tuloksellisuus ja työelämän tarpeet Koulutusjärjestelmää tehostetaan rakenneuudistuksilla, päällekkäistä koulutusta karsimalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteyttä vahvistamalla Koulutuksen vaikuttavuutta lisätään vahvistamalla tuloksellisuusrahoitusta Oppimisympäristöjen täytyy tukea luovuutta, yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta Selkeä työnjako korkea-asteen koulutukseen AMK-koulutusta kehitetään tiiviimmässä vuorovaikutuksessa työelämän ja ammatillisen koulutuksen kanssa Yliopistot valikoivat alueet, joille keskittävät resurssejaan ja joilla ne hakevat edelläkävijyyttä Tavoitteeksi asetettava aito kansainvälisyys myös laadussa Korkea-asteen koulutuksen läpäisyä on parannettava Elinikäinen oppiminen tukee kilpailukykyä ja osaavan työvoiman saatavuutta Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ohjauspalvelujen kehittäminen myös yritysrajapinnassa Lisää tekijöitä ja osaajia pidemmillä työurilla, lyhemmillä työttömyysjaksoilla ja työperusteisella maahanmuutolla Suomalainen koulutusosaaminen globaaliksi vientituotteeksi!

Suomen harpattava uusiin innovaatioihin (EK:n innovaatiopoliittiset linjaukset vuoteen 2015) Lisää kannustavuutta ja vaikuttavuutta yritysten innovaatiotoiminnan ja kasvun tukemiseen Yritysten t&k verokannustin käyttöön T&k panostus vähintään 4 % bkt:sta Suomen menestyminen perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän innovaatiopohjaiseen talouskasvuun Kansallisen innovaatiostrategian päämääränä tuottavuuskehityksen tukeminen Innovaatiotoiminnassa lisättävä kansainvälistä vuorovaikutusta Tutkimusorganisaatioihin saatava lisää ulkomaisia tutkijoita ja asiantuntijoita PK-yritykset saatava kansainvälistymään (haasteena itä ) Innovaatiojärjestelmän korkea laatu ja kilpailukyky edellyttävät profiloitumista ja resurssien keskittämistä Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sektoritutkimuslaitosten työnjakoa selkeytettävä ja päällekkäisyyksiä poistettava Julkisten yrityspalvelujen järjestelmää tulee yksinkertaistaa Tarvitaan enemmän verkostoitumista ja yhteistyötä sekä erityistä panostusta kasvuyrityksiin ja kansainvälistymiseen Luovien alojen osaaminen tukemaan innovaatiotoimintaa Muotoilu tulee käsittää monialaiseksi tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseksi Suomeen vetovoimaisia osaamiskeskittymiä alueiden osaamisen pohjalta Sähköisiä palveluja kehittämällä ja toimintoja digitalisoimalla parannetaan tuottavuutta, edistetään kilpailukykyä ja lisätään kestävää kasvua

T&k-toiminta on Suomessa keskittynyttä harvoihin yrityksiin ja toimialoille Innovaatiopohjainen talouskasvu edellyttää merkittäviä TKI-investointeja Julkinen rahoitus jakaa yritysten TKI-investointeihin liittyviä riskejä 9

http://steveblank.fi/ Kasvuyrittäjyysguru Steve Blank: Suomesta voi tulla kasvuyritysten keskittymä "Suomesta voi hyvin tulla kasvuyritysten keskittymä. Piilaakso on kopioitavissa", sanoo Stanfordin yliopiston professori Steve Blank. Blank on entinen sarjayrittäjä, joka kaupallisen menestyksen jälkeen alkoi levittää ja opettaa oppejaan startup-yrittäjyydestä. Blank vieraili 5.-9.9. 2011 Suomessa mm. Aalto-yliopiston ja Sitran kutsusta. Puhetilaisuuksiin osallistui viikon aikana noin 3000 kuulijaa. Startup-yrityksillä tarkoitetaan voimakkaasti kasvuhakuisia ja heti globaaleille markkinoille tähtääviä yrityksiä. Tällaiset kasvuyritykset ovat viime vuosina luoneet liki puolet Suomen uusista työpaikoista. Blank uskoo, että startup-yritykset ovat Suomen talouden vetureita myös seuraavan vuosikymmenen aikana. Olemme yrittäjyysvallankumouksen alkumetreillä, eikä tämä koske pelkästään teknologiayrityksiä. Käynnissä oleva vallankumous muuttaa pysyvästi sitä tapaa, jolla talouselämän dynamiikka toimii, Blank sanoo. Jotta Suomi pysyy vauhdissa mukana, tarvitaan Blankin mukaan ympäristö, joka tukee startupyrityksiä. Tällaiseen yritysekosysteemiin kuuluvat muun muassa koulutus- ja tutkimusmaailma, rahoittajat, julkiset toimijat ja kansainväliset verkostot.

EK:n Suhdannebarometri 3.11.2011 Pohjois-Suomi

100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Saldo Lounais-Suomi 19 Uusimaa -39 Pohjois-Suomi -13 Itä-Suomi -40 Keski-Suomi -23 Häme -46 Pirkanmaa -38 Kaakkois-Suomi Pohjanmaa -48-56 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Marraskuu 2011 Lähde: EK:n Suhdannebarometri sb11/31.10.2011/jka -100

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Palvelut 100 80 60 40 20 0 Saldo Keski-Suomi Häme Pohjois-Suomi Itä-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Lounais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa -3-7 -10-13 -14-22 -26-30 -31 100 80 60 40 20 0-20 -20-40 -40-60 -60-80 -80-100 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Marraskuu 2011 Lähde: EK:n Suhdannebarometri sb38/31.10.2011/jka -100

Palvelut; Pohjois-Suomi Suhdannetilanne lokakuussa tavanomainen: saldoluku +2 (saldojakauma 9-84 7) Suhdanteiden odotetaan hieman heikkenevän lähikuukausien aikana; saldoluku -10 (heinäkuussa +5) saldojakauma 15 60-25 (heinäkuussa 18 69 13) 60 % vastaajista odottaa siis suhdanteiden pysyvän ennallaan suhdannenäkymät eivät aivan niin tummat kuin maassa keskimäärin (-15) näkymien saldolukuvaihtelu maan eri alueilla -31 -> -3 (Pirkanmaa -> Keski-Suomi) Myynnin määrä kasvoi loppukesän ja alkusyksyn aikana ja myös lähikuukausina kasvun ennakoidaan jatkuvan (saldojakauma 39 55 6) Henkilöstön määrä lisääntynyt hieman viime kuukausien aikana, mutta lähikuukausina sen odotetaan ehkä aavistuksen verran vähenevän (10 75 15 -> saldoluku -5) 75 % palveluyrityksistä odottaa henkilöstön määrän kuitenkin siis pysyvän ennallaan Kysyntä heikkoa 11 %:lla vastaajista (heinäkuussa 21 %:lla, huhtikuussa 17 %:lla, vuosi sitten 22 %:lla) Ammattityövoimapulaa 23 %:lla vastaajista (heinäkuussa 26 %:lla, huhtikuussa 14 %:lla, tammikuussa 10 %:lla ja vuosi sitten 8 %:lla) Kannattavuus hieman parempi kuin vuosi sitten ja lähikuukausina sen odotetaan edelleen hieman paranevan

Suomen teollisuuden suhdannekello 2007/I 2011/II Noususuhdanne Näkymät Näkymät 40 30 20 10 Huhtikuu -11 Huhtikuu -11 Heinäkuu -11 Heinäkuu -11 Huippusuhdanne 0-80 -60-40 -20 0 20 40 60-10 Tilanne Tilanne Lokakuu -11 Lokakuu -11-20 -30-40 -50 Taantuma Laskusuhdanne

Palvelualojen suhdannekello 2007/I 2011/II Näkymät Näkymät Noususuhdanne 30 Huhtikuu -11 Huhtikuu -11 Huippusuhdanne 20 10 Heinäkuu -11 Heinäkuu -11 0-40 -30-20 -10 0 10 20 30 40 Tilanne Tilanne -10 Lokakuu -11 Lokakuu -11-20 Taantuma -30 Laskusuhdanne -40

HENKO 2009: Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä HENKO 2010: Yritysten rekrytointitarpeista (EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu) Teknologiateollisuuden, Kaupan Liiton, Kiinteistöpalvelualan sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n tietoja

Kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, %*) Englanti 88 Ruotsi 50 Venäjä 29 Saksa 15 Ranska 5 Viro Espanja Kiina Italia 3 3 2 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 *) Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 %-osuus

Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, % *) Venäjä 50 Portugali 36 Kiina 29 Espanja 24 Englanti 19 Ranska 16 Viro Saksa 13 13 Italia 10 Ruotsi % 9 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 *) Niiden yritysten osuus, jotka ennakoivat kielitaitotarpeen kasvavan tulevaisuudessa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009

Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010 Teollisuus 8 100 Rakentaminen 3 000 Palvelut 34 300 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Yhteensä 45 400 henkilöä

Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto Ei ammatillista peruskoulutusta Akateeminen jatkotutkinto Teollisuus 36 30 26 1 6 Rakentaminen 60 24 5 11 Palvelut 42 24 18 2 13 EK kaikki 42 25 18 2 12 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Rekrytointitarve ammatillisesta koulutuksesta EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, henkilöä Teollisuus 2 900 Rakentaminen 1 800 Palvelut 14 200 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 Yhteensä 18 900 henkilöä

Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 8 % Muu 1 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 15 % Tekniikka 33 % Matkailu ja ravitsemis 14 % Liiketalous ja kauppa 22 % Logistiikka 7 %

Rekrytointitarve ammattikorkeakouluista EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, henkilöä Teollisuus 2 450 Rakentaminen 700 Palvelut 8 100 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 Yhteensä 11 250 henkilöä

Ammattikorkeakoulujen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 13 % Muu ala 3 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 2 % Tekniikka 30 % Matkailu- ja ravitsemis 7 % Liiketalous ja kauppa 28 % Logistiikka 3 % Tietojenkäsittely 14 %

Rekrytointitarve yliopistosta EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, henkilöä Teollisuus 2 200 Rakentaminen 150 Palvelut 6 750 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Yhteensä 9 100 henkilöä

Yliopistokoulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 6 % Opetus 3 % Muu ala 10 % Tekniikka 29 % Liiketalous ja kauppa 29 % Logistiikka 2 % Tietojenkäsittely 21 %

Tekniikan ja liikenteen alan ammattiosaajien rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä 2010, henkilöä Teollisuus 2 600 Rakentaminen 1 700 Palvelut 3 200 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 7 500 henkilöä

AMK-insinöörien rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä 2010, henkilöä Teollisuus 1 600 Rakentaminen 650 Palvelut 1 500 0 500 1000 1500 2000 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 3 750 henkilöä

Diplomi-insinöörien rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä 2010, henkilöä Teollisuus 1 200 Rakentaminen 120 Palvelut 1 300 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä 2 620 henkilöä

Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtäväryhmissä, joissa on ollut rekrytointivaikeuksia loka-marraskuussa 2010, henkilöä Kiinteistöpalvelualan työ Hotelli-, ravintola- ja matkailutyö Terveys- ja sosiaalipalvelutyö Myynti- ja markkinointityö (ei kaupan ala) Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö Asennustyö * Tietotekniikkatyö Insinöörit ja DI:t Vähittäis- ja tukkukaupan myyntityö Toimihenkilötyö Finanssialan työ Työnjohtotyö Suunnittelu- ja konsultointityö Hitsaus- ja levytyö Tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö Rakentamisen ammattityö * ohjelmointi, suunnittelu, tietohallinto, tuki 170 100 70 290 270 250 240 200 380 370 370 490 480 630 700 1200 0 200 400 600 800 1000 1200

EK:n jäsenyritysten käyttämät rekrytointikanavat sektoreittain 2010, % Organisaation sisältä Henkilökohtaiset verkostot Työnhakijan/työnantajan suorat yhteydenotot Omat internet-sivut Työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitys Suoraan kouluista ja oppilaitoksista Lehti-ilmoittelu Yksityiset rekrytointitoimistot/-konsultit Kaupalliset internet-sivut Henkilöstövuokrauspalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston maksulliset palvelut Sosiaalinen media % 3 6 11 12 18 20 29 49 49 53 55 49 44 40 49 49 46 39 76 77 76 68 72 70 75 64 81 86 83 85 85 85 85 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä vuonna 2010 82 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 91 92

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä.

100 90 Pohjois-Suomi: Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusrakenne 2009 Vastanneet yritykset, osuus, % % Pohjois-Suomi (N=42, joissa henkilöstöä 6914) ja koko maa (N=441, henkilöstöä 127 000) 80 70 60 50 40 30 Yliopisto AMK AOL Muu pätevöityminen 20 10 0 Teknologiat. yht Elektr. & sähköt. & tietotekn. Kone- ja met.tuotet. & met.jal. Pohjois-Suomi Teknologiateollisuus yht. Elektron.- ja sähköt. Koko maa Tietotekn. Kone- ja metallituotet. Metallien jalostus

Pohjois-Suomi: Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusaste 2009 ja 2013. Vastanneet yritykset (N=42, joissa henkilöstöä 6914) 4000 3500 3000 2009 2013 Muutos 2009-2013: +8 % + 12 % 2500 2000-4 % 1500 + 15 % + 8% 1000 500 0 Yliopistotutkinnot AMK-tutkinnot Ammatillinen tutkinto Muu pätevöityminen

KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys suuri, osuus bkt:sta n. 10 % Merkittävä työllistäjä, osuus työllisistä n. 12,5 % Kiinnostava ja helposti lähestyttävä ala, 2 milj. suomalaista käy päivittäin kaupassa Koko palvelusektorin arvostus ja merkitys kasvussa Kauppa kehittynyt myös vientialaksi Tyypilliset työtehtävät ihmiskeskeistä tiimityötä Kaupan alaa ei ulkoisteta kaukomaille

KAUPAN ALA TARVITSEE AMMATTIOSAAJIA Minkälainen pohjakoulutus lähivuosina palkattavalla kaupan alan uudella henkilöstöllä arvionne mukaan täytyisi olla? ammatillinen perustutkinto 61 %:lla ammattikorkeakoulututkinto 17 %:lla tiedekorkeakoulututkinto 5 %:lla

KAUPAN ALAN KESKEISIÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSVOIMIA Kansainvälistyminen Väestörakenteen muutos ja polarisaatio Vastuullisuus ja kestävä kehitys Digitalisoituminen Verkostoituminen Toimialaliukumat Arvot

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEN HEIJASTUMINEN OSAAMISTARPEISIIN Asiakaspalveluosaaminen Vahva myyntiosaaminen ja tuoteosaaminen, ei myydä enää pelkästään tuotteita, vaan ratkaisuja asiakkaan ongelmaan Kielitaito (englanti, venäjä, ruotsi) ja kulttuuriosaaminen Kaupan riskienhallinta- ja turvallisuusosaaminen Tietotekniikkaosaaminen, järjestelmäosaaminen Toimintaympäristön tuntemus, arvoketjuajattelu Moniosaaminen (toimialaliukumat)

Monipuolinen kiinteistöpalveluala 105 000 työllistä 2/3 yksityisen sektorin palveluksessa Rakentaminen Puhdistus- ja siivouspalvelut Isännöintipalvelut Tekniset palvelut Kiinteistönhoito Turvapalvelut Viherpalvelut Pesulapalvelut Tekstiilihuolto Kotityöpalvelut Talotekniikka Ravitsemispalvelut Toimitilapalvelut Nuohous Hoivapalvelut RAKENNETTUA YMPÄRISTÖÄ

KIINTEISTÖNHUOLTO LVISKA KORJAUSRAKENTAMINEN SISÄILMAPALVELUT ENERGIANHALLINTA KOKOUSTILAPALVELU YMPÄRISTÖHUOLTO TILAMUUTOKSET SKANNAUSPALVELU RAKENNUTTAMINEN TILASUUNNITTELU PALOTURVALLISUUS POSTINKÄSITTELY VALVOMO AVAINHALLINTA HENKILÖSTÖRAVINTOLA ULKOALUEIDEN HOITO SIIVOUS VIHERPALVELUT PUHELUNVÄLITYS AULAPALVELU KÄYTÖNOHJAUS VARTIOINTI

Rekrytointivaikeuksien kestosyitä Kiinteistöpalvelualan keskeinen ongelma; ammattitaitoisen ja sitoutuvan henkilöstön saatavuus EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu HENKO 2010 ammattitaito ei ole nykypäivän vaatimusten mukainen avoimeen tehtävään ei ole hakijoita palkkaukseen liittyvät syyt alan imago (heikosta tunnettuudesta johtuvia ennakkoluuloja alaa kohtaan, tietämyksen puutetta alan tarjoamista työtehtävistä)

Tulevaisuuden keskeisiä osaamisalueita kiinteistöpalvelualalla Tekninen osaaminen Kustannustehokkuus Asiakaslähtöisyys Vuorovaikutustaidot Energia- ja ympäristötehokkuus

Millä markkinoida kiinteistöpalvelualaa? työ on itsenäistä ja vaihtelevaa, lopputuloksessa näkyy oman työn jälki töitä on tarjolla monipuolisissa ja erilaisissa työkohteissa alalla on hyvä ja vakaa työllisyystilanne varmat työpaikat ala kehittyy jatkuvasti, teknistyminen keventää työtä alalle kouluttautuminen kannattaa ala tarjoaa erinomaisia etenemismahdollisuuksia alalla on tarjota erilaisia työsuhteita ja joustavia työaikoja alan tehtävissä voi vaikuttaa omaan ympäristöön ja kestävän kehityksen toteutumiseen alalla on myös hyvät mahdollisuudet toimia yrittäjänä

Matkailun tulevaisuus Suomessa Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta, Tavoite vuoteen 2020 (24.3.2011): matkailutoimialat työllistävät jopa 171000 henkilöä (nyt 130500) bkt-osuus voisi olla 5,1 % (nyt 3,8 %) verokertymä voisi olla 7,5 miljardia ulkomaalaisten matkailijoiden viipymä voisi olla 5,1 miljoonaa yötä (2009 se oli 3,4) TYÖPAIKAT PYSYVÄT SUOMESSA.

Ulkomaalaisten hotelliyöpymiset Suomessa 2010 Venäjä 20,9% Muut maat 31,7% Saksa 9,9% kaavio60 10 Norja 2,7% Hollanti 3,0% Italia 2,8% Japani 3,1% Ranska 4,3% USA 4,1% Ruotsi 9,1% Iso-Britannia 8,4% Lähteet: Tilastokeskus (MaRa/HL)

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten rekrytointitarve 2011: 30,9 % alan yrityksistä ilmoittaa lisäävänsä henkilöstönsä määrää vuonna 2011, 50 % pitää ennallaan, 19 % vähentää Vakituista työvoimaa palkkaa 90 prosenttia ja määräaikaisia 10 prosenttia alan yrityksistä Kokoaikaista työtä löytyy matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä tänä vuonna 59 prosentille työvoimasta Rekrytointitarve koulutustaustoittain: Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet: 75,64% AMK-tutkinto: 21,77% Yliopisto-tutkinto: 1,86% Ei am.koulutusta: 9,87% Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutuskysely 2010

Osaamistarpeet: Kielitaito keskeinen Matkailu- ja ravintola-alan henkilöstön osattava puhua useita vieraita kieliä. Venäjän kielen taidon ja venäläisen kulttuurin ymmärtämisen merkitys kasvaa koko ajan Kaikista ulkomaisista matkailijoista lähes neljäsosa saapuu Venäjältä, mutta vain harva alalla toimiva osaa palvella venäläisiä asiakkaita heidän äidinkielellään Tarpeeseen reagoidaan: esim. Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa Venäjän kieliopinnot aloitti ennätykselliset 55 henkilöä eli lähes joka kolmas 180 alan uudesta opiskelijasta

- EK:n Oivallus-hankkeesta - www.ek.fi/oivallus (Edellinen hanke Tulevaisuusluotain )

Ammattiryhmien rajat hämärtyvät Tekijät Näkijät Soveltajat

Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz improvisaatiota. Lähde: Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto. Esitys Grasping the Future seminaarissa syksyllä 2009.

it is music that includes qualities such as 'swinging', improvising, group interaction, developing an 'individual voice', and being 'open' to different musical possibilities. (en.wikipedia.org/wiki/jazz)

Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Moniosaajuus syntyy ryhmissä Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Muutokset heijastuvat myös työn organisointiin ja johtamiseen

YRITYKSET KOROSTAVAT TAITOJA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ

Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5 10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä.

Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5 10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä.

Alkuvuodesta 2011 yrityksiltä kysyttiin työskentelytavoista nyt ja 5 10 vuoden päästä. Kyselyyn vastasi 100 satunnaisotannalla valittua EK:n jäsenyritystä. Yritykset työllistävät yhteensä 60 000 henkilöä.

Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat. Nuotiton ja verkostomainen työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa. Lisäksi se edellyttää erilaisia puitteita.

Luovuus yrittäjämäinen asenne Mahdollisuusajattelu Rohkeus tarttua mahdollisuuksiin Vimmainen kokeileminen, testaaminen Yrittäjyyden ydin on siinä, että uskaltaa yrittää.

Tiedot Taidot Koko totuus ei synny pelkästä tiedosta. Asenne, usko pystymiseen Viime kädessä nämä ratkaisevat menestyksen

Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia. Haastateltu henkilöstöjohtaja

Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä.

Koulutuksen avainkysymys: Mitä vai sittenkin miten? Vaikka vaakaa kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. Lähde: Trilling & Fadel (2009)

PS. Sitä opitaan, mitä arvioidaan.

Jos maailma olisi valmis ja sen työt nuotillisia, koulutus voisi olla (jatkossakin) putki.

Oivalluksen 9 teesiin liittyen: Miten kouluissa ja oppilaitoksissa voi oppia näitä taitoja? 1. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi oppia verkostoitumistaitoja? 2. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi oppia improvisoimaan? 3. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi oppia kokeilemaan? 4. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi tehdä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä? 5. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi oppia toimimaan maailmanlaajuisesti? 6. Millä tavalla kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi oppia asiakaslähtöiseen toimintaan? 7. Millä tavalla kouluympäristön tulisi kannustaa kokeilemaan? 8. Millä tavalla opettajat voisivat toimia entistä enemmän valmentavina sparraajina? 9. Millä tavalla oppilaiden luovuutta tulisi tukea?

STEM-taidot ja osaaminen Pohjois-Suomessa? Lähtökohtana teknologisen kehityksen ja talouskasvun yhteys sekä KV-kilpailu, myös osaavasta työvoimasta Asiantuntijoita sekä palvelu- ja teknisen alan osaajia tarvitaan Euroopassa tulevaisuudessa PISA-tulosten perusteella Suomi EU:n ehdotonta kärkeä mutta kuinka siellä pysytään? Perustaidoista LUMA-osaamisen merkitys kasvaa KAIKENLAISISSA innovaatioissa ja osaamisessa tulevaisuudessa teknologian merkitys korostuu

Keskusjärjestöjen suositus ja kannanotto työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi 3.11.2010 Suosituksen taustana on kansainvälisen kilpailun kiristyminen, taloudelliset suhdanteet sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen merkittävä kasvu. Suositukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja työharjoittelun järjestämisestä osaksi työehtosopimuksia. Ei korvata eikä vaikuteta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Tuetaan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista. Yrityksessä tulee organisoida työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja harjoittelun osalta tarpeellinen ja asianmukainen ohjaus ja opastus. Työpaikkaohjaajien organisoitu koulutus sekä opettajien osaamisen käyttö. Avoin ja luonteva yhteistoiminta työpaikoilla sekä vaikuttaminen myönteisiin asenteisiin opiskelijoita kohtaan. Oppilaitosten ja yritysten välinen tiivis yhteistyö on edellytys työpaikalla tapahtuvan oppimisen onnistuneessa toteuttamisessa. Opettajien työelämäjaksot tukevat merkittävästi tätä yhteistyötä. Uudistettu 3.11., sovittu aiemmin 1998 ja 2005

Johda työkykyä, pidennä työuria - EK:n työkykyjohtamisen malli. (Julkaisu 2.3.2011) Työkykyä johtamalla voidaan vähentää sairauspoissaoloja, ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeitä ja edistää pidempiä työuria Ajan ja rahan käyttäminen työkyky- ja työhyvinvointijohtamiseen on yritykselle investointi, joka maksaa itsensä takaisin vähäisempinä sairaudenhoitokuluina, alentuneina työkyvyttömyyskustannuksina sekä parantuneena tuottavuutena ja työhyvinvointina. On vahvistettava päättäväisesti työhön liittyviä voimavara- ja vetovoimatekijöitä. Olennaisia asioita: selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki palaute ja arvostus työn mielekkyys ja palkitsevuus luottamus ja hyvä tiedonkulku kannustava työyhteisö Pelkistetty viesti kuuluu: Aseta tavoitteita! Sitoudu ja ole mukana! Näytä esimerkkiä! Vaadi ja kannusta!

YHTEENVETONA: Laatu, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja työelämän tarpeet ratkaisevat: Koulutuksen ja työelämän yhteyttä vahvistettava edelleen Oppimisympäristöjen täytyy tukea luovuutta, yrittäjyyttä ja innovatiivisuutta Täytyy näkyä myös rahoituksessa Elinikäinen oppiminen ja ohjaus tukee kilpailukykyä ja osaavan työvoiman saatavuutta Koulutustakuu nuorille ja nivelvaiheet lyhemmiksi Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Ohjauspalvelujen kehittäminen myös yritysrajapinnassa ja aikuisille Teknisen-, taloudellisen-, hyvinvointi- ja palveluosaamisen erilaiset yhdistelmät insinööri- ja talousosaaminen + palvelut? hyvinvointi- ja tekninen osaaminen +palvelut? jne. TKI-verokannustin käyttöön AMK:n ja PK-yritysten TKI-yhteistyön tiivistäminen

YHTEENVETONA: KEINOJA: Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen kaikilla koulutusasteilla Opiskelijoiden kaikki työssäolojaksot paremmin osaksi opintoja ja opettajille lisää työelämäjaksoja Teknologiataidot korostuvat entisestään tulevaisuudessa Opiskelijoiden ja opettajien omat yritysverkostot tehokäyttöön osana opiskeluja Yrityksissä toimivien työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja heidän tehokäyttö Oppilaitoksille monialainen ja toimiva palvelukanava yrityksiin päin Työssäoppimisen henkilökohtainen ja koulutusasteiden välinen jatkumo toimivaksi: perusopetus/yl.siv.koulutus II aste korkea-aste

KIITOS! jukka-pekka.kivioja@ek.fi 040-5510697