!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

Transkriptio

1

2 !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

3 !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" %

4 AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut ongelmia ammattiopintoihin liittyvien työssäoppimisjaksojen toteuttamisessa. Työssäoppijan ottaminen tilanteessa, jossa yritys on joutunut lomauttamaan tai jopa irtisanomaan koetaan hankalaksi. Tämä on johtanut siihen, että opiskelijoille ei enää löydy riittävästi työssäoppimispaikkoja. Samalla työssäoppimisen laatu uhkaa heikentyä. Lomautukset tai irtisanomiset eivät kuitenkaan estä työssäoppimisen järjestämistä. Meidän on yhteistyössä varmistettava ammattiosaamisen säilyminen myös nykyisessä haasteellisessa taloustilanteessa. Emme saa antaa nykyisen taantuman vaarantaa mahdollisuuksiamme menestyä uuden nousukauden alkaessa. Työssäoppimisjakso on tärkeä osa ammatillista perustutkintoa Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 viikkoa pakollista työssäoppimista. Se tarkoittaa työpaikoilla suoritettavaa ohjattua opiskelua, jonka tavoitteena on, että sen aikana opitaan osa tutkintoon kuuluvasta käytännön ammattitaidosta. On varmistettava osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa Yritysten kannalta on koettu hankalaksi tarjota työssäoppimispaikkoja samaan aikaan kun tuotantotaloudellisista syistä on jouduttu toteuttamaan lomautuksia tai jopa irtisanomisia. Opiskelijoiden valmistumisen ja nuorten työkokemuksen kerryttämiseksi työssäoppimisjaksot ovat kuitenkin välttämättömiä. Niiden puute on vakava uhka nuorten työelämään sisälle pääsyn kannalta. Työssäoppiminen on yritysten vastuulla oleva tärkeä osa koulutusjärjestelmäämme. Meidän on nyt varmistettava ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa tarjoamalla laadukkaita työssäoppimispaikkoja suhdannetilanteen haasteista huolimatta. Tarvitsemme päämäärätietoista yhteistyötä Koulutuksen edellyttämän työssäoppimisen järjestämisellä ei korvata yrityksen muuta henkilöstöä, eikä se vaikuta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Tämä tulee aina yhdessä paikallisesti todeta, eikä tällöin työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset ole esteenä työssäoppimispaikkojen tarjoamiselle. Yrityksillä on oltava mahdollisuus toteuttaa työssäoppimisjaksoja, vaikka työtilanne muuten nykyisessä taloustilanteessa olisikin huono. Ammattiopintojaan tekevien nuorten valmistuminen sekä yritysten, työntekijöiden ja oppilaitosten tiivis yhteistyö on kaikkien yhteinen etu ja merkittävä satsaus tulevaan kilpailukykyymme. Työssäoppimisen laatu on varmistettava tiiviin yhteistyön avulla On tärkeää, että opiskelija voi suorittaa työssäoppimisjaksonsa toimivassa yrityksessä, oman alansa oikeissa työtehtävissä ja hyvin suunnitellussa ohjauksessa. Työssäoppimisen laadun varmistamiseksi on kehitettävä oppilaitosten ja yritysten alueellista ja alakohtaista yhteistyötä työssäoppimisen järjestämisessä. Tähän tähdätään muun muassa kaikkien Varsinais-Suomen alueen ammatillisten oppilaitosten yhteisellä Laakeri hankkeella. Yhteistyö auttaa oppilaitoksia kartoittamaan työelämän tulevia tarpeita. Yrityksille taas työssäoppiminen luo mahdollisuuksia vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja kehittää omaa henkilöstöään. Laakeri työelämäyhteistyö sujuvaksi

5

6 Opetusministeriö Undervisningsministeriet Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä

7 Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä Allekirjoittaneet valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen edustajat suosittelevat seuraavaa Osaavat ja uudistuskykyiset työntekijät ja yrittäjät varmistavat Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin. Ammattikoulutuksen kehittämisen päämääränä on vahvistaa suomalaisen työelämän ja ammatillisen koulutuksen kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä väestön ammattiosaamista kohottamalla sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Kehittämisen keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä opiskelijoiden työelämään siirtymisen tehostaminen. Tavoitteet korostavat koulutuksen ja työelämän syvenevän yhteistyön tarvetta. Ammattikoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvitaan laajaa ja monipuolista yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja yritysten ja muiden työpaikkojen kanssa sekä yhteistyötä kaikilla hallinnon tasoilla. Yhteistyö korostuu etenkin työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa työssäoppimisen jaksoilla ja oppisopimuskoulutuksessa sekä ammattiosaamisen näytöissä. Ammatilliseen peruskoulutukseen on liitetty vähintään 20 opintoviikon laajuinen työssäoppiminen asteittain vuodesta 1999 lukien. Työpaikoilla tapahtuvien työssäoppimisen jaksojen sisällön ja laadun kehittäminen on keskeinen tehtävä. Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Oppisopimuskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä työpaikalla tapahtuvaa koulutusta ja siihen kytkeytyvää tietopuolista opetusta. Ammatillisiin perustutkintoihin liitetään viimeistään lukien koulutuksen laadun varmistamiseksi ammattiosaamisen näytöt. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista varten koulutuksen järjestäjät asettavat toimielimiä, joihin tulee kuulua koulutuksen järjestäjää, opettajia, opiskelijoita sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Vuosille solmitussa tulopoliittisessa sopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönoton edistämisestä. Suosituksen tavoitteena on - parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta, - edistää tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, - turvata mahdollisuudet korkeatasoisen ammattiosaamisen hankkimiseen, - turvata työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikat nuorille, - varmistaa mahdollisuudet ammattiosaamisen näyttöihin, - vahvistaa ammattikoulutuksen vetovoimaa ja arvostusta.

8 Osapuolet sitoutuvat keskinäisen yhteistyön avulla - hankkimaan riittävästi laadullisesti korkeatasoisia työpaikkoja työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä varten, - kehittämään opiskelijoiden ohjausta ja oppimisen tukitoimia ammattiopistoissa ja työpaikoilla, - vahvistamaan työpaikalla tapahtuvaa ohjausta, laajentamaan työpaikkaohjaajien koulutusta ja vahvistamaan työelämän asiantuntemusta ammattikoulutuksessa, - kehittämään ja laajentamaan opettajien työpaikoilla tapahtuvaa osaamisen päivittämistä ja uudistamista sekä työelämäyhteistyötä opetuksen kehittämiseksi työelämää vastaavaksi, - edistämään työelämän laadunhallinnan, työturvallisuuden ja ammattiosaamisen merkitystä työvoiman ja organisaatioiden kehittämisessä, - lisäämään työelämän osallistumista työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, - toteuttamaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä edistäviä ja kehittäviä hankkeita. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat kirjallisesti työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisesta. Myös ammattiosaamisen näytöistä koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat kirjallisesti. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt toteutetaan pääsääntöisesti ilman työsopimussuhdetta eikä opiskelijalle tai työn- antajalle tällöin makseta palkkaa tai korvausta. Oppisopimus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Suosituksen toimilla ei ole tarkoitus korvata yrityksen tai muun organisaation henkilöstöä eikä vaikuttaa olemassa olevan henkilöstön palvelussuhteisiin. Helsingissä 2. päivänä marraskuuta 2005 Pääministeri Matti Vanhanen Opetusministeri Antti Kalliomäki AKAVA SUOMEN KUNTALIITTO ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK SUOMEN YRITTÄJÄT KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ VALTION TYÖMARKKINALAITOS SUOMEN AMMATTIJÄRJESTÖJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

9

10

11

12 Työharjoittelu ja työssäoppiminen METALLITEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO, MET METALLITYÖVÄEN LIITTO SOPIMUS TUTKINTOTAVOITTEISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TYÖ- HARJOITTELUSTA JA TYÖSSÄOPPIMISESTA TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA 1 Soveltamisala Tämä sopimus koskee tutkintotavoitteiseen kou lu tuk seen liittyvää työharjoittelua teknologiateollisuudessa. Pöytäkirjamerkintä: Työssäoppiminen osana toisen asteen am ma til lis ta koulutusta järjestetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan siten, että tällainen opis ke li ja ei ole yritykseen työsopimussuhteessa. Poikkeuksellises ti voidaan työssäoppijan kanssa laatia myös työ so - pimus. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan kuitenkin myös työssäoppijoihin. 2 Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja työssäoppimista koskeva yhteistoiminta Paikallisesti tulee yhteisesti todeta, joko ennen tut kin to - tavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelun tai työssäoppimisen järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä

13 Työharjoittelu ja työssäoppiminen - yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvät työharjoittelu- ja työssäoppimismuodot ja se, - ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin ja - ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä lomauteta tämän sopimuksen tarkoittamien henkilöiden vuoksi. 3 Henkilöstön työsuhdeturva Sikäli kun yrityksessä on noudatettu edellä 2 :ssä to det - tua menettelytapaa työsopimuslakiin tai teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimukseen sisältyvät - työvoiman vähentämistä - lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai - takaisinottoa koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä tut - kintotavoitteiseen koulutukseen liittyvien työharjoitteluja työssäoppimispaikkojen tarjoamiselle. 4 Voimassaolo Tämä sopimus astuu voimaan ja sen voi mas - sa olo päättyy samanaikaisesti saakka voi mas - sa ole van metalliteollisuuden työehtosopimuksen jäl keen solmittavan alan työehtosopimuksen kanssa. Tä män jäl - keen sopimus on voi mas sa työehtosopimuksen osana. Helsingissä 24. päivänä toukokuuta 1999 METALLITEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO, MET Harri Malmberg METALLITYÖVÄEN LIITTO Per-Erik Lundh Erik Lindfors 210