Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Seinäjoki Johanna Kaplas Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Transkriptio

1 Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Seinäjoki Johanna Kaplas Elinkeinoelämän keskusliitto, EK 1

2 Kohtaavatko nuoret työntekijät ja työelämän tarpeet? Mitä on tehtävissä työpaikoilla ja yhteiskunnassa? 2

3 Menestyvien yritysten Suomi 3

4 =hyvinvoiva Suomi =osaavat ihmiset 4

5 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. 27 jäsenliittoa Noin jäsenyritystä, joista 96 % pk-yrityksiä Yli 70 % Suomen bkt:stä Yli 95 % maamme viennistä Noin työntekijää 5

6 Työnantajien keskusjärjestöt palkansaajaa palkansaajaa Valtio, kunnat ja kirkko Valtio Kunnat Kirkko Elinkeinoelämän keskusliitto EK 35 jäsenliittoa jäsenyritystä Johanna Kaplas EK/Tampere 6

7 EK:ssa yhteensä 27 jäsenliittoa Autoliikenteen Työnantajaliitto Elintarviketeollisuusliitto Energiateollisuus Finanssialan Keskusliitto Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Kaupan Liitto Kemianteollisuus Kiinteistöpalvelut Kulutustavararyhmä Kumiteollisuus Logistiikkayritysten Liitto Lääketeollisuus Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Metsäteollisuus Muoviteollisuus Palvelualojen työnantajat PALTA Puusepänteollisuus Rakennusteollisuus RT Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto Rasila Satamaoperaattorit Sivistystyönantajat Sosiaalialan Työnantajat Teknokemian Yhdistys Teknologiateollisuus Terveyspalvelualan Liitto Viestinnän Keskusliitto Yleinen Teollisuusliitto YTL 7

8 Työelämän tarpeet 8

9 MÄÄRÄ LAATU 9

10 Mitä me jo tiedämme? 10

11 11

12 Globalisaatio 12

13 Shoppailutapojen ja tottumusten uusjako Puhtaat teknologiat Niukkuus innovaatioajurina Ekotehokkuus Vapaa-ajan kulutus on kulutusmuutosten edelläkävijä Uudenlainen kuluttajaliike muokkaa globaaleja innovaatioita Terveys- ja hoivapalvelut Osaaminen on taloudellisen toiminnan ydin Rakentaminen ja logistiikka Teknologian epäjatkuvuudet ja uudet paradigmat Älytuotteet Globalisaatio Väestömuutokset Tiede- ja teknologia muutosvoimana Osaamisen muutokset Kestävä kehitys Kulttuuriympäristön muutokset Työn muutokset ja henkiset voimavarat Hallinta ja turvallisuus Globalisaatio Asiakaslähtöisyys Teknologinen kehitys Väestön ikääntyminen Vastuullisuus Ohjelmistoala Vapaa-ajan toiminnot Kytkeytyminen globaaleihin arvoverkostoihin Kysyntälähtöinen innovointi Kokonaisvaltainen kehittäminen Verkostoituminen Innovaatiokyvykkyys ja osaaminen Johanna Kaplas EK/Tampere 13

14 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Saldo Pohjois-Suomi 36 Pirkanmaa -13 Keski-Suomi 33 Pohjanmaa -18 Lounais-Suomi -6 Häme -23 Uusimaa -7 Itä-Suomi Kaakkois-Suomi El o ku u 2012 L äh d e: EK :n Su h d an n eb ar o metr i sb11/ /jka

15 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Palvelut Saldo Pohjanmaa Häme Lounais-Suomi Keski-Suomi Uusimaa Pohjois-Suomi Itä-Suomi Pirkanmaa Kaakkois-Suomi El o ku u 2012 L äh d e: EK :n Su h d an n eb ar o metr i sb38/ /jka -100

16 Nuoret 16

17 Uusi sukupolvi tuo uudet arvot työelämään 80- luvulla syntyneet he menevät ja tulevat, eivät puurra eivätkä ole lojaaleja työnantajalle heitä ei pompoteta; he pätkivät itse omat työnsä ja työsuhteensa; työ saa joustaa ja sopeutua omaan rytmiin toisaalta työltä odotetaan paljon (haasteellisuutta ja mielekkyyttä) - niin kuin elämältä isolla E:llä yleensä odottavat muiden tekevän työt kaveruussuhteet ja viihtyvyys ovat töissä tärkeitä deadline tarkoittaa aikaa selittää; ei valmista tulosta eivät usko pahan päivän koittavan vaurastuvat perimällä! eivät halua taistella parempaa elämää, vaan laadukas elämä, korkea koulutustaso ja palkka ovat itsestäänselvyyksiä - ja kaikki pitää saada heti raha ei kuitenkaan motivoi, siksi se ei sido epätyydyttävään työhön vaikka työhön ei sitouduta, siltä halutaan turvallisuutta ovat korostuneen tietoisia eettisistä vaatimuksista. Sovitusta ei kuitenkaan pidetä omalla kohdalla kiinni (esim. ympäristöarvoista paasataan, mutta omilla autoilla ajetaan kuin viimeistä päivää) uusi sukupolvi voi asenteillaan ja arvoillaan uudistaa työyhteisöä: työprosessien järkeistäminen, turhan työn vähentäminen ja tietotekniikan todellinen hyödyntäminen mikä vähentää työuupumusta. etätyö lyö itsensä läpi Prof. Satu Lähteenmäen haastattelu, TEK- Tekniikan akateemiset 9/ Johanna Kaplas EK/Tampere 17

18 EK:n jäsenyritysten käyttämät rekrytointikanavat vuonna 2010, % Organisaation sisältä 91 Henkilökohtaiset verkostot Työnhakijan/työnantajan suorat yhteydenotot Omat internet-sivut 79 Työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitys 73 Suoraan kouluista ja oppilaitoksista 67 Lehti-ilmoittelu Yksityiset rekrytointitoimistot/-konsultit Kaupalliset internet-sivut Henkilöstövuokrauspalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston maksulliset palvelut Sosiaalinen media % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä vuonna Johanna Kaplas EK/Tampere 18

19 EK:n jäsenyritysten käyttämät rekrytointikanavat sektoreittain 2010, % Organisaation sisältä Henkilökohtaiset verkostot Työnhakijan/työnantajan suorat yhteydenotot Omat internet-sivut Työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitys Suoraan kouluista ja oppilaitoksista Lehti-ilmoittelu Yksityiset rekrytointitoimistot/-konsultit Kaupalliset internet-sivut Henkilöstövuokrauspalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston maksulliset palvelut Sosiaalinen media % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä vuonna Johanna Kaplas EK/Tampere Teollisuus Rakentaminen Palvelut 91 92

20 OIVALLUS 20

21 Jos maailma olisi valmis ja sen työt nuotillisia, koulutus voisi olla (jatkossakin) putki. 21

22 Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota. Lähde: Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto. Esitys Grasping the Future -seminaarissa syksyllä Johanna Kaplas EK/Tampere 22

23 MONIOSAAJUUS SYNTYY RYHMISSÄ Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin Johanna Kaplas EK/Tampere 23

24 MILLAISIA TÖITÄ YRITYKSISSÄ ON 2020-LUVULLA?

25 Teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan Puhutaan myös elämysyhteiskunnasta ja kokeiluyhteiskunnasta. YRITYSTEN ANSAINTALOGIIKKA PERUSTUU PITKÄLTI INNOVAATIOIHIN. Osataanko työskennellä uudella innovaatioita luovalla tavalla? Mekaaninen ajattelu by the book ei enää välttämättä toimikaan. Tarvitaan uudet toimintatavat. Projektikokoonpanot, ei tarkkoja ohjeita, ne tarkentuvat matkan varrella, ohjeistaminen ei riitä, tarvitaan oman pään käyttöä, työn sisällöt määritellään yhdessä muiden kanssa VRT. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Johanna Kaplas EK/Tampere 25

26 Kolmen tyyppisiä työtehtäviä: Osassa töistä työn tavoite ja sen saavuttamiseen käytetyt menetelmät ovat ennalta määriteltyjä. Osassa töistä työn tavoite on määritelty, mutta menetelmät ja keinot tavoitteeseen pääsemiseksi työn tekemisen tapa eivät ole betonoituja. Keinot voivat olla hyvinkin avoimia. Joissakin tapauksissa sekä työn tavoite että menetelmät ovat avoimia; tavoiteltu lopputulos tarkentuu ja määrittyy kokonaan työtä tehdessä Johanna Kaplas EK/Tampere 26

27 Taitojen merkitystä painotetaan Oivallus 2. väliraportti, 2010 EK 27

28 Tulevaisuuden osaamisalueet Verkosto-osaaminen Kansainvälisyys Liiketoimintaosaaminen Teknologiaosaaminen Ympäristöosaaminen Palveluosaaminen Design-ajattelu Johanna Kaplas EK/Tampere 28

29 LUOVUUS

30 Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi! Kirsi Juva Johanna Kaplas EK/Tampere 30

31 Yrittäjämäistä asennetta Uskallusta yrittää, kokeilla ja testata. Mahdollisuutta osallistua, ehdottaa ja keksiä. Mahdollisuutta tutkia ja etsiä yhteyksiä eri asioiden välillä. Luomalla ilmapiiri, jossa korostuu tekemisen ilo Johanna Kaplas EK/Tampere 31

32 Pehmeät taidot vs. kovat taidot Yrittäjämäisen asenteen kulmakivet uskallus, kokeileminen ja luovuus sekä toisilta oppiminen ja toisten ideoiden päälle rakentaminen ovat taitoja, pehmeää osaamista. Suomalainen koulujärjestelmä on vahva kovien tiedollisten valmiuksien kasvattaja. Tieto on valtaa ja tiedollinen osaaminen yksilökeskeistä. Moniselitteisyyden ymmärtäminen ja intuitio (jos tietoa on liian vähän tai liian paljon) nousevat työelämässä arvoon Johanna Kaplas EK/Tampere 32

33 Pystyvyyskokemus Korostuu nuotittomissa töissä Liittyy asenteeseen. Viime kädessä asenne ratkaisee. Ilman käsitystä omista kyvyistä ja halusta oppia, ei synny oppimista Johanna Kaplas EK/Tampere 33

34 Ei mitä, vaan miten? Ulos luokkahuoneista Opettajakeskeisyydestä oppijakeskeiseksi Suorasta ohjauksesta vuorovaikutteiseksi Teoria käytäntö Kokonaisarvio jatkuva arviointi Kouluoppiminen elinikäinen oppiminen EDISTYKSELLISET OPETUS- JA OPPIMISMENETELMÄT VOIVAT OLLA YKSINKERTAISIA Johanna Kaplas EK/Tampere Johanna Kaplas EK/Tampere 34

35 Koulun ovet auki ympäröivään maailmaan Koti Päiväkoti Kirjasto Urheilu Kulttuuri Harrastukset Palvelut Rakennukset Julkiset organisaatiot Työpaikat Johanna Kaplas EK/Tampere Johanna Kaplas EK/Tampere 35

36 Kunnollisissa puitteissa opettaja voi olla muutoksen primus motor Kulttuurin muutos on viimekädessä kiinni opettajista Rehtorit mahdollistaa Päättäjät ohjaa Opettaja on parhaimmillaan sparraaja Johanna Kaplas EK/Tampere Johanna Kaplas EK/Tampere 36

37 Mistä yritysten tarvitsema osaaminen muodostuu? Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot Tulevaisuusluotaimen loppuraportti 37

38 Mistä yritysten tarvitsema osaaminen muodostuu? Tiedot ja taidot Kielitaito Eri kulttuurien tuntemus Arvot ja asenteet Suvaitsevaisuus Pystyvyysuskomus Verkostot Kansainvälinen verkostoituminen Johanna Kaplas EK/Tampere 38

39 Sitä opitaan, mitä arvioidaan Koulussa arvostetaan oikeassa olemista, vaikka virheistä oppii parhaiten. Koulussa kielletty on työelämässä vaadittu. Koe ja tentti, joka tehdään yksin ilman vuorovaikutusta muuhun maailmaan (l. lunttaamalla), määrittää osaamisen. Opetellaan kysymään, keskustelemaan, etsimään tietoa, Sen sijaan, että päntätään ulkoa opettelemalla asioita, joita Ei myöhemmin muisteta tai osata soveltaa, yhdistää tai hyödyntää Johanna Kaplas EK/Tampere 39

40 PÄÄTELMÄT

41 Laadusta huolehtiminen ei tarkoita sitä, että kaikki asiat tehdään kuin ennenkin Johanna Kaplas EK/Tampere 41

42 Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia. - Haastateltu henkilöstöjohtaja Johanna Kaplas EK/Tampere 42

43 Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. Kirsi Juva Johanna Kaplas EK/Tampere 43

44 TO DO

45 Johanna Kaplas EK/Tampere 45

46 Asenteet työtä kohtaan Osaamisen jatkuva kehittäminen ja jalostaminen yhdessä Oppimistaidot Tiedon jakaminen Muutoksen hyväksyminen Rohkeus muuttaa vallitsevaa tilaa Itseohjautuvuus Sisäinen yrittäjyys Asiakaspalvelija Yritys ei ole mitään ilman vaativaa asiakasta Työn kehittäminen: Voisiko tämän tehdä paremmin? Työsuoritus: Miten viedään strategiaa eteenpäin omalla toiminnalla Tulevaisuusluotaimen loppuraportti 46

47 Tulevaisuuden osaamistarpeet luovat tarpeen entistä tiiviimmälle oppilaitos-työelämäyhteistyölle. 47

48 IKÄ ja työhyvinvointi 48

49 Tuottavuus ja työelämän laatu 49

50 Työhyvinvointi 50

51 Haasteet 51

52 Kiitos Johanna Kaplas Asiantuntija, koulutus- ja työvoima-asiat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Johanna Kaplas EK/Tampere 52