SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET... 4 2 NEPENMÄEN KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ... 5 2.1 Fyysinen oppimisympäristö... 5 2.2 Sosiaalinen oppimisympäristö... 5 2.3 Eteläisen alueen toimintakulttuuri... 5 2.4 Yhteistyösuunnitelmat... 6 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 8 3.1 Yleinen tuki perusopetuksessa... 9 3.2 Tehostettu tuki perusopetuksessa... 10 3.3 Erityinen tuki perusopetuksessa... 11 3.4 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esiopetuksessa... 15 3.4 Yksilölliset suunnitelmat... 20 3.4.1 Oppimissuunnitelma... 20 3.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 22 4 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 24 4.1 Tukiopetus... 24 4.2 Osa-aikainen erityisopetus... 25 4.3 Erityisopetus... 26 4.4 Oppiaineen yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 27 4.4.1 Pidennetty oppivelvollisuus... 28 4.4.2 Toiminta-alueittain opiskelu... 30 4.5 Osa-aikainen erityisopetus Nepenmäen koulussa... 32 4.6 Luokkamuotoinen erityisopetus Nepenmäen koulussa... 33 4.7 Ohjauksellinen ja muu tuki... 34 4.7.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 34 4.7.2 Ohjauksen järjestäminen... 35 4.7.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen... 37 4.7.4 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 39 4.7.5 Perusopetusta tukeva muu toiminta... 40 4.8 huolto ja turvallisuuden edistäminen... 42 4.8.1 huollon yhteistyön järjestäminen... 42 4.8.2 huoltoryhmän toimintamalli ja kokoonpano... 45 4.8.3 Koulun turvallisuuden edistäminen... 47 5 ARVIOINTI... 49 5.1 Oppilaan arviointi perusopetuksessa... 49 5.1.1 Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet... 49 5.1.2 Arviointi Nepenmäen koulussa... 51 5.1.3 lukuvuositodistuksessa eri oppiaineiden arviointi... 52 5.1.4 Arvioinnin kriteerit... 52 5.1.5 Oppilaan itsearviointi... 52 5.1.6 Työskentelyn arviointi... 53 5.1.7 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot... 53 5.2 Käyttäytymisen arviointi perusopetuksessa... 55 5.2.1 Käyttäytymisen arvioinnin perusteet ja tavoitteet... 55 5.2.2 Käyttäytymisen sanallinen ja numeerinen arviointi... 56 5.3 Arvioinnin periaatteet perusopetuksessa niitä oppilaita varten, joiden äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli ja muiden erityisryhmien arviointi... 57 5.4 Arvioinnin uusiminen perusopetuksessa... 57 5.5 Havainnointi ja arviointi esiopetuksessa... 57 5.6 Koulutustoimen ja koulujen toiminnan arviointi... 58 2
6 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA... 59 6.1 Yleistä... 59 6.2 Kuvaus oppilaan taitotasosta alakoulun jälkeen... 59 7 AIHEKOKONAISUUDET... 61 7.1 Perusteet... 61 7.2 Alue- ja koulukohtainen painotus... 61 7.3 Koulun taso... 62 7.3.1 Ihmisenä kasvaminen... 62 7.3.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys... 62 7.3.3 Viestintä ja mediataito... 62 7.3.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys... 62 7.3.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta... 63 7.3.6 Turvallisuus ja liikenne... 63 7.3.7 Ihminen ja teknologia... 63 8 TUNTIJAKO... 64 9 ESIOPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 65 9.1 Kieli ja vuorovaikutus... 65 9.2 Matematiikka... 66 9.3 Ympäristö- ja luonnontieto... 66 9.4 Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveyskasvatus... 67 9.5 Etiikka ja katsomus... 67 9.6 Taide ja kulttuuri... 68 10 VUOSILUOKKIEN 1-6 OPPIAINEOPETUSSUUNNITELMAT... 69 10.1 Äidinkieli ja kirjallisuus... 69 10.2 Vieraat kielet... 77 10.2.1 A1-kieli (englanti)... 78 10.2.2 A2-kieli (saksa ja ranska)... 83 10.3 Matematiikka... 86 10.4 Ympäristö- ja luonnontieto... 93 10.4.1 Ympäristö- ja luonnontieto (1.-4.lk)... 93 10.4.2 Biologia ja maantieto... 99 10.4.3 FYSIIKKA JA KEMIA... 103 10.5 Katsomusaineet... 107 10.5.1 Evankelisluterilainen uskonto... 107 10.5.2 Ortodoksinen uskonto... 112 10.5.3 Elämänkatsomustieto... 117 10.6 Historia... 122 10.7 Taito- ja taideaineet... 125 10.7.1 Musiikki... 125 10.7.2 Kuvataide... 128 10.7.3 Käsityö... 135 10.7.4 Liikunta... 143 LIITE 1 NEPENMÄEN KOULUN PELISÄÄNNÖT... 150 LIITE 2 NEPENMÄEN KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT TODISTUSLOMAKKEET... 151 3
1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Nepenmäen koulun arvopohjana ovat opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksen tehtävänä on edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksessa käsitellään elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja; näin koulutyö edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta sekä oppilaan edellytyksiä osallistua koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Oppimaan oppimisen ja samalla elämisen hallinnan taitoja opiskellaan ja harjoitellaan läpäisyperiaatteen mukaisesti yli oppiainerajojen. Luonnon ja ihmisen sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen kuuluvia kestävän kehityksen perusasioita opetetaan ja harjaannutetaan. Tähän kuuluu oppilaan myönteinen käsitys itsestään oppijana ja yhteisön jäsenenä. Oppilaan vastuu omasta toiminnastaan sekä soveltuva vastuunkanto myös lähiyhteisönsä toiminnasta kuuluvat kokonaisvaltaisesti koulutyöhön. Tiedonhankintaa, työskentelytaitoja, tiedon ja median kriittistä arviointia harjoitetaan. Luovuuden ja ilmaisutaidon sekä ongelmanratkaisutaitojen vahvistaminen ovat osa koulutyötä. Hyvät tavat, vastuullisuus, toisen huomioon ottaminen ja suvaitsevaisuus kuuluvat keskeisinä Nepenmäen koulun toimintatapoihin. Arvioivaa suunnittelua, toteutusta sekä prosessin ja tuloksen arviointia harjoitellaan oppilaan edellytykset ja ikäkausi huomioon ottaen. Tavoitteena on tasapainoinen, myönteinen, identiteetiltään vahva, itsenäinen, vastuuntuntoinen ja yhteistyökykyinen ihminen. Opetuksen perustana on aiemmin opittu. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yhteisöllinen oppiminen on olennainen osa koulun toimintaa. Koulun kaikessa toiminnassa pyritään turvallisen, rohkaisevan ja luovan ilmapiirin luomiseen. Nepenmäen koulun tehtävänä alueen alakouluna on antaa oppilaille perusvalmiudet oppimiselle ja työskentelylle. Nepenmäen koulun toiminta-ajatus on seuraava: Nepenmäen koulussa pyritään kaikessa toiminnassa turvallisen, rohkaisevan ja luovan ilmapiirin rakentamiseen. Koulun oppilaita kasvatetaan itsensä ja toiset hyväksyviksi, vastoinkäymisiäkin sietäviksi sekä rehellisiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulussamme opitaan tarpeellisia tietoja ja taitoja monipuolisin menetelmin yksin ja yhdessä toimien.. 4
2 NEPENMÄEN KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ 2.1 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Nepenmäen koulu rakentuu kahdesta eri aikoina valmistuneesta kokonaisuudesta (uusi ja vanha puoli). Koulun vanhalla puolella sijaitsee hallinto- ja ruokalarakennus, johon on rakennettu kiinni vanhan puolen luokkatilarakennukset. Hallintorakennuksessa on opettajainhuone, rehtorin ja koulusihteerin työhuoneet, kokoushuone, oppivälinevarasto sekä koulun keittiö ja ruokala sekä alakerrassa terveydenhoitajan ja iltapäiväkerhon tilat. Nepenmäen koulun uudelle puolelle sijoittuvat loput luokkatilat sekä aineluokat musiikkia, tekstiilityötä ja kielenopetusta. (Tarvittaessa luokkien käyttötarkoitusta muutetaan tilannekohtaisesti.) Uudella puolella on myös koulukirjasto/ atk-luokka sekä liikuntasali. 2.2 SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Toiminta-ajatuksen mukaisesti Nepenmäen koulu pyrkii olemaan turvallinen koulu, joka tarjoaa laadukasta opetusta. Koululla on oppimista tukeva ilmapiiri. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kouluumme sovittu kaikkia koskevat pelisäännöt (ks. liite 1). 2.3 ETELÄISEN ALUEEN TOIMINTAKULTTUURI Alueen arvoperustana on kasvattaa peruskouluikäiset aktiivisiksi ja kriittisiksi tiedonhankkijoiksi suvaitsevaisiksi ja kansainvälisiksi sosiaalisiksi ja hyvätapaisiksi yritteliäiksi ja vastuullisiksi itsestä, omasta työstä ja ympäristöstä. vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi Alueen toiminta-ajatuksena on antaa oppilaille hyvät perustiedot ja taidot opettaa kulttuurin ja tradition merkitys vahvistaa oppilaan minäkäsitystä ja itsetuntoa luoda oppilaille edellytyksiä harjaantua hyvissä vuorovaikutustaidoissa edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Alueella tuetaan oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Eteläisen alueen perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Alueen kouluissa tavoitteena on oppimisen ilo. Keskeistä on rauhallinen työskentely ja asioihin syventyminen yhdessä oppien ja tehden. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme monipuolisia opetusmenetelmiä, otamme oppilaat huomioon yksilöinä, tarjoamme esteettisiä elämyksiä, noudatamme perinteitä ja korostamme hyvien tapojen merkitystä sekä tarjoamme heille erilaisia oppimisympäristöjä. Tavoitteiden saavuttamista tukevat myös kaupungin yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt ja koulujen toimintaohjeet. 5
2.4 YHTEISTYÖSUUNNITELMAT ESIOPETUS PERUSOPETUS NIVELSUUNNITELMA - pyrkimys luonnolliseen yhteydenpitoon: esimerkkeinä yhteiset juhlat, tapahtumat, tilojen käyttö, tiedotteiden vaihto, yhteisprojektit ja -hankkeet - säännöllinen yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa keskeistä - kouluilla ja päiväkodeilla voi olla myös omia yhteistyökäytänteitään, joista sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. Esiopetus alkuopetus niveljärjestelyt Ajankohta Aloite- / vastuutaho Erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaaminen oikean tyyppiseen opetukseen huhti- toukokuu koulupsykologi esiopettaja laaja-alainen elto Ilmoittautuminen 1. luokalle tammikuu koulutuspalvelukeskus, Esiopettajan ja luokan- tai erityisopettajan tapaaminen - henkilökohtaiseen tapaamiseen - tapaaminen perusta luokkien muodostamiselle Mahdollinen kouluuntuloterveystarkastuksen aikaistaminen erityistä tukea tarvitseville lapsille Mahdollinen esioppilaiden oppitunti maalistoukokuu rehtorit esiopettajat luokanopettajat, erityisopettajat helmi-kesäkuu esiopetuksen kiertävä erityisopettaja helmi-huhtikuu esiopettajat (myös luokanopettaja voi olla aloitteellinen) Pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien lasten tammimaaliskuu Varko, päiväkodit, tuen tarpeen määrittely koulut 1.-luokkalaisten kouluun tutustuminen toukokuu koulutuspalvelukeskus, rehtori, luokanopettajat Terveiset koululle - lomake toimitetaan koululle huhtikuu esiopettaja ALAKOULU YLÄKOULU -NIVELSUUNNITELMA Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä yhteistyötahoina toimivat Karsikon ja Niinivaaran alueella luovuttavat koulut Iiksenvaaran koulu, Karsikon koulu, Nepenmäen koulu ja Niinivaaran koulu. Lisäksi oppilaita siirtyy erikoisluokille myös muista kaupungin kouluista. Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä noudatetaan seuraavaa nivelsuunnitelmaa: 6
Alakoulu yläkoulu-niveljärjestelyt Ajankohta Aloitetaho/ läsnäolijat Iltakoulu alueen 6. luokkalaisille marraskuu aineen-/luokanopet. Lähikoulupaikka 7. luokalle, erikoisluokille hakeminen - yläkouluesite ja hakulomake Varkosta oppilaille - ohjeet huoltajille wilma-ilmoittautumiseen joulutammikuu Varko luokanopettajat Valintakokeet erikoisluokille tammikuu aineenopettajat, oppilaanohjaajat Oppilaaksiotto tammimaaliskuu Varko Pielisjoen koulun yleisinfo alakouluilla - luokkien muodostamisen periaatteet - 7. luokan valinnaisaineiden esittely - valintakorttien jako maalishuhtikuu oppilaanohjaajat Erityisen tuen päätökset, pienluokkapäätökset huhtikuu Varko, ktj Nivelpalaverit alakouluilla - tukioppilaiden tunti: esittäytyminen, tietoja yläkoulusta ja leikkejä, luokanopettaja nivelpalaverissa Luokkien muodostaminen Tulevien 7.-luokkalaisten ja heidän huoltajiensa kouluun tutustumistilaisuus 1) oppilaat tutustuvat luokkaan, luokanohjaajaan ja tukioppilaskummeihin 2) huoltajille tietoja luokkien muodostamisesta, syyslukukauden alkamisesta, luokanohjaajien esittäytyminen huhti-toukokuu luokanopettaja alakoulun ohr, yläkoulun ohr huhti-toukokuu kuraattori, terveydenhoitaja ja oppilaanohjaajat toukokuu 1) luokanohjaaja ja tukioppilaat 2) rehtori, oppilaanohjaajat, erityisopettajat ja luokanohjaajat tietojen siirto yläkouluun (primus) kesäkuu koulusihteerit Erityisopettajien nivelpalaverit elo-syyskuu ala- ja yläkoulun erityisopettajat Mahdollinen seurantapalaveri yläkoulunsa aloittaneiden toiminnasta - voidaan myös hoitaa puhelimitse elo-syyskuu ala- ja yläkoulun erityisopettajat ja luokanohjaaja Sidosryhmäyhteistyö Nepenmäen koulu toimii perinteisesti harjoittelupaikkana useiden eri oppilaitosten opiskelijoille (mm. Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu, Humanistinen Ammattikorkeakoulu, Joensuun ammatti-instituutti). Yhteistyötä tehdään tilannekohtaisesti myös Pielisensuun seurakunnan, Joensuun ortodoksisen seurakunnan sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa (esim. iltapäiväkerhojen järjestäminen). Sidosryhmäyhteistyötä voidaan tehdä myös eri projektien yhteydessä. 7
3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaiden tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti ja tuen antaminen aloitetaan riittävän varhain. Oppilaalle tarjottava tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaan tukea suunniteltaessa otetaan huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Tuen taso ja opetuksen järjestämispaikka eivät ole sidoksissa toisiinsa. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella kokoaikaisesti integroituna ns. yleisopetuksen ryhmässä tai tehostetun tuen oppilas voi opiskella pienluokassa. Opetusryhmä mietitään oppilaan tarpeista käsin yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen. Rehtori on vastuussa oppilaiden jakamisesta eri opetusryhmiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Huoltajalle ja oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Luokanopettaja/ luokanohjaaja on oman luokkansa osalta yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän - vastaa yhteistyöstä kodin kanssa (tuen tarpeesta tiedottaminen, koolle kutsuminen), - on mukana tukea suunnittelevassa moniammatillisessa ryhmässä, - vastaa oppilaan tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen päivittämisestä ja kirjaamisesta (hankkii tarvittavat tiedot eri tahoilta) määräajoin. saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Joensuussa sairaalaopetusta antaa Tikkamäen koulu, joka toimii osana Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutointa. Sairaalaopetuksen oppilaat ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tutkimuksissa tai hoidossa olevia peruskoululaisia. He tulevat koko sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaalaopettajat tekevät yhteistyötä oppilaan kotikoulun kanssa. Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan kotikoulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Sairaalaopetuksessa olon aikana tehdään kotikoulun kanssa tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelman ja arvioinnin osalta. Oppi- 8
laan palautuessa kotikouluunsa sairaalaopettaja käy koululla tukemassa oppilaan koulunaloitusta palautuspalaverissa, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, kotikoulun henkilöstöä sekä sairaalaopettaja. Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä myös huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa. Sairaalaopetuksessa olevat oppilaat noudattavat kotikoulunsa opetussuunnitelmaa tai HOJK- Saa. Tueksi laaditaan oppimissuunnitelma. 3.1 YLEINEN TUKI PERUSOPETUKSESSA Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisentaitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Yleisen tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja (eriyttäminen, tukiopetus, ohjaus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppilashuolto, apuvälineet) lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksessä päätettävää tukea. Konkreetteja yleisen tuen muotoja ovat mm. - oppilaiden oman tason mukaiset, sopivasti haasteelliset harjoitus- ja kotitehtävät - opiskelustrategioiden ohjaaminen - liikkumisen mahdollistaminen - tehtävän/ tilanteen jäsentäminen, palautteen positiivisuus ja johdonmukaisuus - lisäajan antaminen - pienempi opiskeluryhmä - joustavat ryhmittelyt eri perustein - rauhallinen ympäristö - monikanavaisuus opetuksessa - mahdollisuus suorittaa koe pienemmissä osissa - kodin ja koulun välinen yhteistyö - oppitunnin, kokeen ja oppimateriaalin selkeys - läksykerho 9
3.2 TEHOSTETTU TUKI PERUSOPETUKSESSA Yleisen tuen ollessa riittämätöntä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan myöhemmin. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagogisen arvion pohja löytyy Wilmasta (liite 6a). Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja yhdessä oppilasta opettavien opettajien (aineenopettaja, erityisopettaja) kanssa laatii kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion liitteenä tulee olla myös jonkin muun asiantuntijan (psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen) lausunto oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatil- 10
lisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. 3.3 ERITYINEN TUKI PERUSOPETUKSESSA Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilasvoi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään - oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä - mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut - tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen - oppimäärän yksilöllistäminen tai siirtyminen opiskelemaan yksilöllistetystä yleiseen oppimäärään - pidennetty oppivelvollisuus tai siirtyminen pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen - oppivelvollisuuteen - opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain - poikkeaminen oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esitai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. - Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee päiväkodin tai koulun laatimaan - pedagogiseen selvitykseen perustuen koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa, uuden erityisen - tuen päätöksen tekee koulun rehtori/ koulun johtaja, mikäli päätökseen ei sisälly resussointia tai muutoksia resursoinnissa (esimerkiksi muutos pääsääntöisessä ope- 11
tuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamista sekä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymistä koskevan päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja siihen liitetyn asiantuntijalausunnon perusteella. Henkilöstöresursointi ja rekrytointi (avustaja- ja tulkkipalvelut) tapahtuu johtosäännön määräämällä tavalla. Pienluokkasijoituksia koordinoi vastaava koulupsykologi. Erityisen tuen päätös tehdään aina pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon perustuen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatusja koulutustoimen pedagogisen selvityksen pohja löytyy Wilmasta (liite 6c). Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja tai luokanohjaaja hankkii a) oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä tehostetun tuen aikana b) moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä arvion siitä, millaista tukea oppilas tarvitsee jatkossa. Oppilaan siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. selvitykset toimitetaan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tarkastelun jälkeen koulutuspalvelukeskuksen vastaavalle koulupsykologille. Näiden selvitysten perusteella vastaava koulupsykologi ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tähän arvioon pohjautuen koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla pedagoginen selvitys käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä, ja rehtori sekä muu oppilashuoltoryhmä tekevät arvion erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen koulun rehtori/ koulun johtaja. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön tai nivelvaiheen sijoituspaikkaan, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän 12
Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee pedagogisen selvityksen liitteeksi tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta laaditaan uusi pedagoginen selvitys, joka tarkastellaan moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa tarkistamisessa, koulun rehtori/ johtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki- /avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tapahtuvassa tarkistamisessa, koulutustoimenjohtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Mikäli katsotaan, että oppilas ei em. tarkistamisajankohdassa enää tarvitse erityistä tukea, tulee siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tehdä hallinnollinen päätös. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Myös päätöksen siirtymisestä pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Mikäli erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee pääsääntöisesti pienluokassa ja harkitaan oppilaan siirtämistä opiskelemaan yleisopetuksen suurempaan ryhmään, järjestetään kokeilujakso yleisopetukseen (3-6 kk). Kokeilujaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jonka huoltajat allekirjoittavat. Sopimuspohja löytyy Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden Intranetistä. 13
Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (2. vuosiluokan jälkeen, ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tarvittaessa) Ajankohta 2. vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa Ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä Todetaan pedagogisen selvitykseen ja OHR käsittelyyn perustuen, että erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen Jatkotoimenpiteet Yksikön johtaja tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli päätökseen ei sisälly muutoksia pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa, tulkki-/ avustajapalveluissa tai muussa resursoinnissa. Muussa tapauksessa uuden päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Uuden erityisen tuen päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Pedagogisten asiakirjojen laatimisen vastuuhenkilöt Pedagoginen arvio Laaditaan - tehostettuun tukeen siirryttäessä - tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä. Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely. Oppimissuunnitelma Laadittava - joustavan perusopetuksen oppilaalle - starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) - kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) - kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) - tehostetun tuen vaiheessa Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. 14
3.4 YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetus perustuu laadukkaaseen pedagogiikkaan, riittävään osaamiseen ja lapsen kehityksen tuntemiseen. Menetelmissä korostuvat erityisesti toiminnallisuus ja leikki. Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä sekä turvata jokaiselle lapselle mahdollisuus ryhmässä toimimiseen omien edellytystensä mukaan. Toiminnan lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja itsetunnon vahvistaminen. Lapsen tukemisen ajatus sisältyy kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen. Perustana on koko opetusryhmän voimavarojen hyödyntäminen. Esiopetuksen tärkeänä painopistealueena on mahdollisten oppimisvaikeuksien, kehitysviivästymien ja psykososiaalisen oireilun varhainen havaitseminen ja tunnistaminen. Havainnoinnin tukena esiopettaja käyttää Koppi-kansion (kansio esioppilaan taitojen havainnoinnin ja kartoittamisen tueksi) tehtäviä tai vastaavia tehtäviä esiopetusmateriaalista ja tarvittaessa Koppi-kansion havainnointilomaketta. Oman havainnoinnin tukena esiopettajalla on mahdollisuus käyttää laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan konsultaatioapua jo ennen lapsen oppimissuunnitelman tekemistä (yleinen tuki). YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI (Esiopetuksen oppimissuunnitelma) Pedagoginen arvio Esiopetuksen oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys HOJKS TUKIMUODOT YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy - pienryhmätoiminta - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan tuki - avustajien tuki - toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimisja toimintaympäristö - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - pienryhmätoiminta - yksilöohjaus ja eriyttämisen mahdollisuus - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan tuki - avustajien tuki - monipuolinen toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimisja toimintaympäristö - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - pienryhmätoiminta - yksilöohjaus ja eriyttämisen mahdollisuus - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan tuki - avustajien tuki - monipuolinen toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimisja toimintaympäristö 15
Pedagoginen arvio Laaditaan - tehostettuun tukeen siirryttäessä - tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä esiopetuksen ja kodin välillä. Esiopettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO/ ELTO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely. Oppimissuunnitelma Laadittava - joustavan perusopetuksen oppilaalle - starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) - kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) - kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) - tehostetun tuen vaiheessa Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopettaja laatii sisältöalueiden tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO/ EL- TO on mukana tukea suunniteltaessa. Pedagoginen selvitys Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä /erityisestä tuesta tehostettuun tukeen siirtymistä koskevaa päätöstä - määräaikainen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen - määräaikainen tarkistaminen ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä - tarkistaminen aina tarvittaessa Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO/ ELTO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR-käsittely 16
Erityisen tuen päätös Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: - siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa - erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen) - Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, avustajan tai tulkin tarve, apuvälineet, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) Ensimmäinen lapselle/ oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Uuden erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen yksikön johtaja, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (pienluokka-, avustaja-/ tulkkipalvelut). Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön, päätöksen tekee päiväkotien esioppilaiden osalta päivähoidonjohtaja ja koulujen esioppilaiden osalta koulutustoimenjohtaja. Jos päätös vaikuttaa nivelvaiheen sijoituspaikkaan, niin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymisestä tekee koulutustoimenjohtaja. HOJKS Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopettaja laatii sisältöalueiden tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO/ EL- TO on mukana tukea suunniteltaessa. 17
Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös HOJKS Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä/ siirtymistä takaisin tehostettuun tukeen. Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: - siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa - erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta takaisin tehostettuun tukeen) - Erityisen tuen päätöksessä päätetään kaikki oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, oppimäärän yksilöllistäminen ja siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun, avustajan tai tulkin tarve, toimintaalueittain opiskelu, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteys-henkilönä kodin ja koulun välillä. Oppi-aineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Erityisen tuen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. vuosiluokkaa tai tarvittaessa. Ks. edeltävä taulukko. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (määräaikaisuus) on rehtorin vastuulla. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja siirtymisestä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Rehtori hyväksyy yksilöllistettyjen oppimäärien oppiainekohtaiset tavoitteet allekirjoituksellaan. 18
Erityisen tuen päätös PoL 17 Asia ja sen selvitys siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen siirtyminen erityiseen tukeen ilman edeltävää tehostettua tukea Päätöksen perustelut pedagoginen selvitys, PoL 17 PoL 17, asiantuntijalausunto Päättäjä KTJ KTJ erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen pedagoginen selvitys, PoL 17 KTJ/ yksikön johtaja erityisen tuen päätöksen tarkistaminen ennen 7. vuosiluokkaa pedagoginen selvitys, PoL 17 KTJ Päätetään erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tarvittaessa siirtyminen erityisestä tuesta tehostettuun tukeen opetuksen pääsääntöinen järjestämispaikka avustamispalvelut/ tulkitsemispalvelut/ apuvälineet siirtyminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 pedagoginen selvitys, PoL 17, PoA 2, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, (asiantuntijalausunto) pedagoginen selvitys, PoL 17, PoL 31, asiantuntijalausunto lääketieteellinen selvitys, PoL 17, PoL 25, KTJ/ yksikön johtaja KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai muutos edeltävään päätökseen -> KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai edeltävään päätökseen muutos -> KTJ KTJ siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen pedagoginen selvitys, psykologinen tai lääketieteellinen selvitys, PoL 25 oppimäärän yksilöllistäminen pedagoginen selvitys, PoL 11, PoL 17 siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen op- PoL 17 pedagoginen selvitys, PoL 11, pimäärän mukaiseen opiskeluun KTJ yksikön johtaja yksikön johtaja siirtyminen oppiainejakoisesta toiminta-alueittain opiskeluun oppiaineen opiskelusta vapauttaminen poikkeaminen tunti- tai oppiainejaosta pedagoginen selvitys, asiantuntijalausunto, tuntijakoasetus 9, PoL 17, PoL 18 pedagoginen selvitys, PoL 18 19 pedagoginen selvitys, PoL 17 yksikön johtaja yksikön johtaja yksikön johtaja
Hallinnollisen päätöksen, pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen liitteeksi vaaditaan asiantuntijalausunto (lääketieteellinen, psykologinen tai sosiaalinen) seuraavissa tapauksissa: - Perusopetuksen aloittaminen vuotta aiemmin - Perusopetuksen aloittaminen vuotta myöhemmin (Starttiluokka ja muut) - Perusopetuksen aloittaminen erityisopetuksen pienluokassa - Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittaminen - Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen - Erityiseen tukeen siirtyminen ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta esi- ja perusopetuksen aikana Mikäli lapsi käy esikoulua koulun yhteydessä sijaitsevassa pienluokassa ja aloittaa perusopetuksen ensimmäisen luokan saman koulun pienluokassa, ei pedagogista selvitystä tarvitse laatia. Pedagoginen arvio, tehostetun tuen oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, erityisen tuen päätös ja HOJKS ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Tieto tehostetun ja erityisen tuen saamisesta ovat salassa pidettäviä. Em. asiakirjat on säilytettävä paperimuodossa ja lukitussa tilassa oppilaan perusopetusajan jälkeen kymmenen vuoden ajan. Allekirjoitetut asiakirjat (paperiversiona) liitteineen säilytetään siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen tai muuttaa koulusta toiseen, siirtyvät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät asiakirjat/ tiedot (oppimissuunnitelma/ erityisen tuen päätös/hojks) muiden oppilaspapereiden mukana uuteen kouluun. Muiden tietojen (asiantuntijalausunnot) siirtämiseen vaaditaan huoltajan yksilöity (mitä tietoja lähetään, mihin tarkoitukseen ja kenelle lähetetään) tiedonsiirtolupa. Muussa tapauksessa lausunnot palautetaan huoltajalle. 3.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 3.4.1 OPPIMISSUUNNITELMA Joensuun esi- ja perusopetuksessa laaditaan oppimissuunnitelma joustavassa perusopetuksessa, tehostetun tuen piirissä, starttiluokalla ja sairaalaopetuksessa oleville oppilaille. Lisäksi muiden kuin oppivelvollisten suorittaessa perusopetuksen oppimäärää, laaditaan oppilaille oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan myös oppilaille, joille on tehty hallinnollinen päätös opintojen suorittamisesta vuosiluokkiin sitomattomasti (Perusopetusasetus 11 3 momentti) tai päätös Erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ). Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Kyseinen hallintopäätös tapahtuu Perusopetusasetuksen 11 3. momentin mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Tällöin opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet kirjataan HOJKSaan. 20
Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös Perusopetuslain 18 mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Oppilaan opintojen eteneminen kirjataan tällöin HOJKSaan. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppimissuunnitelma voidaan laatia yleisen tuen vaiheessa lisäämään oppilaan, opettajan ja huoltajien tietoisuutta oppilaan tuen toteuttamisesta ja oppilaan edistymisestä. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. Yleisen tuen oppimissuunnitelma laaditaan samalle pohjalle kuin tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Suunnitelmasta täytetään soveltuvat/ tarvittavat osat. Mikäli oppimissuunnitelma on laadittu ilman edeltävää pedagogista arviota, on kyseessä yleisen tuen oppimissuunnitelma. Mikäli edetään tehostettuun tukeen, on oppilaasta laadittava pedagoginen arvio. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana huollollisen käsittelyn jälkeen oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Ylemmille vuosiluokille siirryttäessä oppilaan osuus oppimissuunnitelman laatimisessa korostuu. Oppimissuunnitelma pohjautuu paljolti pedagogiselle arviolle, jossa on jo arvioitu oppilaan tarvitsemaa tukea. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laatimista. Hän harkitsee, keitä muita asiantuntijoita tarvitsee mukaan oppilaan tilanteen arviointiin, tuen suunnitteluun sekä oppimissuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppimissuunnitelmaan oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. Erityisopettaja toimii tukea suunnittelevassa tiimissä oppimisvaikeuksien asiantuntijana. Oppimissuunnitelma tulee lukuvuosittain päivittää marraskuun loppuun mennessä, ellei siihen ole selkeää estettä. Oppimissuunnitelma laaditaan ja päivitetään yhdessä huoltajien kanssa. 21
Oppimissuunnitelmassa kuvataan - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät, joita oppilas opiskelee - opiskelun sisällölliset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät ja työskentelytavat, välineet/ kommunikaatiotavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit, ohjaus - fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi sekä oppilaalle vahvin tapa tuoda osaamisensa esille - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Oppimissuunnitelmassa kuvataan, kuinka mahdollinen oppimisvaikeus huomioidaan arvioinnissa niin, että oppilas voi mahdollisimman hyvin osoittaa osaamisensa. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen oppimissuunnitelmapohja löytyy Wilmasta (liite 6b). Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Tuen vaikuttavuuden arvioimiseksi oppimissuunnitelmassa kuvataan - lähtötilanne/ asia, johon tukitoimilla pyritään vaikuttamaan - menetelmät, joilla tilanteeseen pyritään puuttumaan - tavoite, johon tehostetulla tuella pyritään - mittari, jolla tuen vaikuttavuutta arvioidaan Oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta, mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia. Oppimissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa marraskuun loppuun mennessä sekä aina tarvittaessa. Mikäli tehostettu tuki ei ole enää tarpeen, käsitellään tehostetun tuen päättäminen pedagogisen arvion pohjalta moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän jälkeen oppilas voi edelleen saada yleistä tukea. 3.4.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNI- TELMA (HOJKS) Kun oppilaalle on tehty pedagogisen selvityksen pohjalta erityisen tuen päätös, tulee hänelle laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSaa laadittaessa hyödynnetään oppilaalle laadittua oppimissuunnitelmaa. HOJKSn laatimisesta ja tarkistamisesta vähintään kerran vuodessa vastaa oppilaan luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja, joka kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. HOJKS tulee lukuvuosittain päivittää marraskuun loppuun mennessä. 22
HOJKSn tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - sosiaalisiin taitoihin ja koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - oppiainekohtaiset tavoitteet o opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä o luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt - kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain - edistymisen seuranta ja arviointi, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi o miten oppilas osoittaa osaamisensa niissä aineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan tai toiminta-alueittain - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetus- ja oppilashuoltopalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalvelujen järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuualueet - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit - fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset tai muut ratkaisut - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä o kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta - oppilaan osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjien kanssa - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSaan, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumisen arvioinnissa. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen HOJKS -pohja löytyy Wilmasta (liite 6d). HOJKSsta ei tehdä hallintopäätöstä, vaan HOJKS toimii puhtaasti pedagogisena työvälineenä. Sen merkitys erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tavoitteiden ja tuen järjes- 23
tämisen suunnittelun välineenä pysyy kuitenkin ennallaan, ja velvoite sen tekemiseen erityistä tukea saaville oppilaille säilyy. Vaikka yksilöllistetyistä oppimääristä päätetään erityisen tuen päätöksessä, yksilöllistettyjä oppimääriä koskevat oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin perusteet näissä oppiaineissa sisältyvät jatkossakin HOJKSaan. HOJKS tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. HOJKS laaditaan ja päivitetään yhdessä huoltajien kanssa. Rehtori on vastuussa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisestä koulussa. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllistettyjen tavoitteiden mukaisesti, rehtori hyväksyy allekirjoituksellaan myös HOJKSaan kirjatut oppiaineiden yksilöllistetyt tavoitteet. 4 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 4.1 TUKIOPETUS Oppilaalla, joka on jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opetusryhmästä vastaava opettaja. Tukiopetuksen tarpeesta tiedotetaan oppilaalle ja huoltajille. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle. Koulutyö sunnitellaan siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä koulupäivän aikana tai erillisellä koulun ulkopuolisella ajalla. Oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana järjestettävä tukiopetus toteutetaan siten, että oppitunnilla on oppilasryhmästä vastaavan opettajan lisäksi toinen opettaja. Opetusryhmää voidaan ryhmitellä joustavasti esimerkiksi vapaatunnilla olevan luokan-, aineen- tai erityisopettajan kanssa. Tukiopetusta voidaan järjestää myös samanaikaisopetuksena. Oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tapahtuva tukiopetus toteutetaan sen oppiaineen tunnilla, johon tuen tarve kohdistuu. Perinteisten tukiopetuksen järjestämismallien lisäksi myös oppilaan työjärjestyksen ulkopuolisella ajalla järjestettävään tukiopetukseen laaditaan uusia, useampaa oppilasta samanaikaisesti tukevia toteuttamismalleja. Tukiopetusryhmiä voidaan muodostaa yli luokkarajojen, mikäli tukiopetus kohdistuu samaan aihealueeseen. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. 24
Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSaan. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. 4.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan ja koulunkäynnissään, on oikeus saada osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on - kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia - oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa - vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Erityisopettaja tekee tarvittavat oppimista arvioivat testit yksilöllisesti tai vuosiluokittain. Osa-aikaisen erityisopettajan työnkuvaa kehitetään enemmän yleisopetusta tukevaksi; hän konsultoi oppilasta opettavia oppilaan oppimisvaikeuksien huomioimisesta ja auttaa oppilaita joustavasti ryhmiteltäessä sekä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Osa-aikainen erityisopettaja voi toimia samanaikaisopettajana ja tukiopettajana. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSaan. 25
Nepenmäen koulussa järjestettävä osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka tarvitsevat luokkaopetuksen ja sitä tukevan tukiopetuksen lisäksi/tueksi yksilö- ja pienryhmäopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta saavat oppilaat yksilöllisen tarpeensa mukaan. Näin osalla oppilaista voi olla erityisopettajan antamaa opetusta useita tunteja viikossa. Osalla oppilaista erityisopetusta annetaan harvemmin (jopa yksittäisiä kertoja lukuvuoden aikana (erityisopetuksen tarpeen kartoitus)). Ratkaisun annettavan erityisopetuksen määrästä tekee erityisopettaja yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opettajakunnan kanssa. Erityisopettajan työ painottuu lukuvuoden aikana eri tavoin. Lukuvuoden alussa painopiste on selkeästi koulunsa aloittavien oppilaiden tukemisessa ja seuraamisessa. Muina aikoina erityisopetusta annetaan kaikilla luokka-asteilla. Erityisopettaja vastaa yhdessä luokanopettajan, vanhempien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa oppilaan yksilöllisten opiskeluratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Erityisopettaja tekee myös oppimista arvioivia testejä sekä yksittäisille oppilaille että oppilasryhmille. 4.3 ERITYISOPETUS Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella tavanomaisessa perusopetusryhmässä integroituna tai osittain tai kokonaan erityisopetuksen pienryhmässä. Oppilaan erityisopetuksen järjestäminen integroituna edellyttää asianmukaisen tuen toteuttamista muun opetuksen yhteydessä. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Perusopetuksessa pyritään kehittämään oppimisvalmiuksia ja luomaan myönteisiä opiskeluasenteita. Perusopetuksen alaluokkien tavoitteena on, että lapsesta kehittyy myönteisen minäkuvan omaava, fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen yksilö, lapsella on mahdollisuus kasvaa oma-aloitteiseksi, itsenäiseksi ja vastuuntuntoiseksi, lapsi ymmärtää yhteisesti sovittujen sääntöjen merkityksen ja oppii toimimaan ryhmän jäsenenä, lapsi arvostaa omaa ja toisten työtä, lapsi pystyy vähitellen arvioimaan ja perustelemaan valintojaan sekä suunnittelemaan työskentelyään, lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti ja säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti kohdata uudet oppimishaasteet. 26
4.4 OPPIAINEEN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMI- NEN Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen, tehostetun ja erityisen tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Yksilöllistetyt tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kirjataan HOJKSaan. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSn sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan osaamista arvioidaan HOJKSaan kirjattuihin tavoitteisiin suhteutettuna. Ennen oppimäärän yksilöllistämistä oppilaalle on tarjottava monipuolista ja pitkäjänteistä tukea. etenee erityiseen tukeen yleisen ja tehostetun tuen kautta. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Ennen erityisen tuen päätöstä laaditaan pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimääränmukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Oppimääriä ei pääsääntöisesti yksilöllistetä ensimmäisen ja toisen vuosiluokan aikana. Englanti yksilöllistetään aikaisintaan 3. luokan keväällä. Selkeissä tapauksissa yksilöllistäminen on kuitenkin syytä tehdä viimeistään 6. luokalla ennen yläkouluun siirtymistä. Matematiikka yksilöllistetään aikaisintaan 3. luokalla. Selkeissä tapauksissa yksilöllistäminen on kuitenkin syytä tehdä viimeistään 6. luokalla ennen yläkouluun siirtymistä. 27
Äidinkieli ja reaaliaineet yksilöllistetään vain, jos kokonaisvaltaisesti heikko kognitiivinen suoriutuminen. Oppimäärää ei voida yksilöllistää - mikäli oppilas tukitoimien avulla saavuttaa yleisopetuksen tavoitteiden mukaan arvioituna hyväksytyn arvosanan (5). Hyväksyttyyn arvosanaan riittää, että oppiaineen ydinsisällöt suoritetaan hyväksytysti. Oppimäärää ei kuitenkaan saa yksilöllistää, mikäli katsotaan, että hylätty arvosana on johtunut motivaation puutteesta, kieli- tai kulttuuritaustasta, puutteellisista opiskelustrategioista tai poissaoloista. - ellei oppilas ole saanut suunnitelmallista ja pitkäkestoista tehostettua tukea (pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon perustuen) huoltajien ja oppilaan kanssa yhdessä laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti - mikäli oppilaasta ei ole laadittu moniammatillisesti oppilashuoltoryhmän arvioimaa pedagogista selvitystä, jossa oppimäärän yksilöllistäminen perustellaan erikseen jokaisen yksilöllistettävän oppiaineen kohdalta Mikäli oppilaan taitotaso myöhemmin kohoaa ja hän hallitsee yleisen oppimäärän ydinsisällöt hyväksytysti (5), tehdään uusi erityisen tuen päätös, jossa päätetään yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Tämä tehdään kuitenkin aina huolellisen harkinnan seurauksena, kun oppilaan osaamista on huolellisesti arvioitu yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti, kuitenkin viimeistään ennen päättöarviointia. Vaikka oppilas siirtyy opiskelemaan yleisen oppimäärän mukaan, voi oppilas siitä huolimatta tarvita edelleen erityistä tukea. Tällöin oppilaasta tehdään uusi erityisen tuen päätös, jossa päätetään siirtyminen yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun. 4.4.1 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista erityisen tuen päätöksessä. ta ja huoltajaa on kuultava ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä. Kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Pedagogiseen selvitykseen kirjataan lapsen tarvitsema tuki jatkossa. Asiantuntijalausunnon ja pedagogisen selvityksen pohjalta vastaava koulupsykologi tekee arvion lapsen erityisestä tuesta. Arvion perusteella koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen, jossa päätetään pidennettyyn oppivelvollisuuteen siirtyminen. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. 28
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: - Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. - Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. - Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetty oppivelvollisuus (11-vuotinen) 5 v 6 v 7 v 8 v 17 v V aihtoe hto 1 Oppivelvollisu utta edeltävä vapaaehtoinen esiopetusvuosi Pakollinen esiopetusvuosi (kuuluu oppivelvollisuute en) Perusopetus Perusopetus V aihtoe hto 2 Pakollinen esiopetusvuosi (kuuluu oppivelvollisuute en) Perusopetus Perusopetus V aihtoe hto 3 Pakollinen esiopetusvuosi (kuuluu oppivelvollisuute en) Esiopetusvuo si Perusopetus Hallintopäätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä 6 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen päätetään erityisen tuen päätöksessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien kielellisen kehityksen vaikeuksia omaavien lasten esiopetus pyritään järjestämään keskitetysti heti ensimmäisestä pakollisesta oppivelvollisuuteen kuuluvasta esiopetusvuodesta alkaen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lievästi kehitysvammaisten pakollinen esiopetusvuosi (6-vuotiaana alkava esiopetusvuosi) järjestetään päiväkodissa Seitsemänvuo- 29
tiaana lapsi suorittaa toisen esiopetusvuoden (mikäli tehdään hallinnollinen päätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä) tai perusopetuksen ensimmäisen luokan kaupungin KELPO luokassa. Lievästi kehitysvammaisten perusopetus järjestetään joko oppiainejakoisesti tai eri oppiaineista yhdistettyjen oppiainekokonaisuuksien mukaan. Tarvittaessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetus voidaan järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Erityisoppilaan kokonaisvuosiviikkotuntien määrä on sama kuin yleisopetuksen oppilaan. Mikäli kehitysvammainen lapsi/oppilas ei kykene toimimaan ryhmässä tai hyödy ryhmämuotoisesta opetuksesta, harkitaan opetuksen järjestämistä Honkalampi -keskuksen koulussa. Toiminta-alueittain opiskelevien pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus järjestetään Honkalampi -keskuksen koulussa. Kaikki oppilaat aloittavat perusopetuksen yleisten oppimäärien mukaan. Ensimmäisen perusopetusvuoden alussa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevalle kehitysvammaiselle oppilaalle tehdään vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen hallinnollinen päätös (PoA 11 ). Toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa erityisen tuen tarkistamisvaiheessa oppimääriä tarvittaessa yksilöllistetään tai siirrytään opiskelemaan toiminta-alueittain. Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten kohdalla voidaan lääkärin lausunnon perusteella aloittaa perusopetus suoraan toiminta-alueittain. 4.4.2 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. 30
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutusja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. Toiminta-alueittain opiskelevien tarkemmat tavoitteet, sisällöt ja menetelmät osa-alueittain on kirjattu kaupungin opetussuunntelman liitteessä 3b. 31
4.5 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS NEPENMÄEN KOULUSSA Tavoitteet Osa-aikainen erityisopetus pyrkii tukemaan oppilasta äidinkielen ja matematiikan perustaitojen omaksumisessa ja opiskelumotivaation ylläpitämisessä. Ensimmäiset kouluvuodet ovat erityisen tärkeitä myös kouluvaikeuksien ennaltaehkäisemisessä. Erityisopetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet. Erityisopetuksessa pyritään auttamaan oppilaita oppimisvaikeuksissa, kehittämään oppilaan ajattelua ja opiskelutottumuksia sekä vahvistamaan lapsen positiivista käsitystä itsestään oppijana. Oppilaalle etsitään sopivia oppimismenetelmiä ja hänen oppimistaan pyritään tukemaan kokonaisvaltaisesti. Oppisisällöt Keskeinen erityisopetuksen sisältö on äidinkielen ja kirjallisuuden peruselementtien (lukeminen ja kirjoittaminen) sekä matematiikan perustaitojen opettaminen yhdessä luokanopettajien kanssa. Tarvittaessa voivat sisällöt painottua myös mm. vieraan kielen opiskeluun. Varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti, painottuu osa-aikaisen erityisopetuksen antaminen 1. - 3. luokkalaisille oppilaille. Puheopetuksessa pyritään tukemaan oppilaan suullisen ilmaisun kehittymistä ja korjaamaan artikulaatiovirheet, eli useimmiten r ja s. Monimutkaisempien puhe- ja äänihäiriöiden kuntoutuksessa käännytään puheterapeutin puoleen. Pienryhmätoiminnalla erityisopetus pyrkii myös tukemaan oppilaita, joilla on keskittymisvaikeuksia tai käyttäytymisongelmia. Menetelmät Osa-aikaista erityisopetusta voidaan käyttää opetuksen eriyttämiskeinona yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tässä yhteydessä oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilaalla on tarve yhden tai useamman oppiaineen tavoitteiden yksilöllistämiseen, tehdään erillinen erityisopetussiirtopäätös sekä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Kyseinen suunnitelma laaditaan yhteistyössä luokanopettajan, vanhempien, erityisopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppilaan opetus voidaan järjestää oman oppimissuunnitelman mukaisesti vuosiluokkiin sidotun sijasta, jos sillä voidaan ehkäistä perusopetuksen keskeyttäminen. Oppimissuunnitelman laadinnan perusteena voivat olla oppimisvaikeudet, käyttäytymisen tai tarkkavaisuuden ongelmat, erityislahjakkuus, tai jokin muu syy. Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi, jossa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Oppilaan tukitoimia suunnitellaan yhdessä opettajan, vanhempien ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Tarvittaessa pyydetään tutkimusapua koulupsykologilta, keskussairaalasta, kasvatus- ja perheneuvolasta jne. Erityisopetuksen järjestämisen ydinideoita a) Opetus tapahtuu yksilö- tai pienryhmäopetuksena pääsääntöisesti oppituntien aikana. Erityisopetusta voidaan antaa myös työjärjestyksen mukaisten tuntien ulkopuolella. b) Erityisopettaja voi toimia toisena opettajana luokassa. Näin tapahtuu etenkin syyslukukauden alkupuolella ensimmäisissä luokissa. 32
c) Erityisopetuksen tavoitteita ja onnistumista (esim. oppimissuunnitelma, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)) arvioidaan vuosittain ja tarkistetaan joustavasti tarpeen mukaan. 4.6 LUOKKAMUOTOINEN ERITYISOPETUS NEPENMÄEN KOULUSSA Nepenmäen koulussa tarjotaan luokkamuotoista pienryhmäopetusta sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitseville oppilaille. Pienluokkien määrää ja oppilaaksiottoa koordinoidaan Joensuun kaupungin koulutuspalvelukeskuksessa (oppilashuoltoyksikkö). Pienluokkien oppilailla yleiset opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin peruskoulun muussa opetuksessa. Jokaiselle erityisen tuen pienluokalle siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Pienluokalla opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Perinteisesti luokassa on myös koulunkäyntiavustaja. Luokkamuotoisen erityisopetuksen tavoitteet Turvataan oppilaan oikeus hänen omien kykyjensä mukaiseen oppimiseen. Oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma, joka sisältää opetusjärjestelyt, oppilashuollon ja muut tukitoimet. Normalisaatioperiaatteen mukaisesti erityisopetuksen järjestäminen yleisopetuksen yhteydessä, jolloin joustava integraatio mahdollistuu. Samalla otetaan huomioon lapsen kasvun ja kehittymisen kannalta vähiten rajoittava ympäristö sekä sen merkitys tarkoituksenmukaisen koulutusratkaisun löytämiseksi. Opetuksen tehokkuuden tavoitteita ovat tieto- ja taitovaatimukset sekä opetuksen tuloksellisuus. Kokonaiskuntoutuksen tavoitteita ovat erilaisuuden ymmärtäminen ja opetusjärjestelyt osana kokonaiskuntoutusta. Poikkeavuuden ja oppimisen esteiden ennaltaehkäisy on opetussuunnitelman kantava periaate ja tavoite. Nepenmäen koulun luokkamuotoisen erityisopetuksen päämääränä on pyrkiä mahdollisimman monien oppilaiden osalla huolella valmisteltuun ja toteutettuun yleisopetusintegrointiin. Menestyksellinen luokkamuotoinen erityisopetus Nepenmäen koulussa perustuu siihen, että: pääsee luokkamuotoiseen erityisopetukseen riittävän ajoissa (vuosiluokilla 1-3) Nepenmäen koulun pienluokissa työskentelevät kokeneet erityisluokanopettajat ja koulunkäyntiavustajat Kaikille oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka tavoitteet kiinnittyvät ennen muuta hyväksyttävän sosiaalisen itsekontrollin opetteluun Kaikki pienluokkien oppilaat etenevät eri oppiaineiden sisältöjen osalta yleisopetuksen vauhdissa Yhteistyö luokkamuotoisen erityisopetuksen ja yleisopetuksen kanssa on luontevaa ja runsasta Opetuksessa olevat oppilaat kykenevät koulunkäyntiin pienryhmässä. 33
4.7 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI 4.7.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisöettä yksilötasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yh- 34
teistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Kodin ja koulun luontevina yhteistyömuotoina ovat muun muassa huoltajien tapaamiset, puhelinkeskustelut huoltajien kanssa, kehitys- tai arviointikeskustelut sekä vanhempainillat ja koulun yhteiset juhlat. Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä ja koulun oppilashuollosta tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille yleensä vanhempainilloissa sekä lukuvuoden alussa koteihin lähetettävällä tiedotteella. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Nepenmäen koulussa Kodin ja koulun yhteistyöllä luodaan ja ylläpidetään kasvatus- ja opetustyön perustaa ja myönteistä, innovatiivista ilmapiiriä. Yhteistyö turvaa, eheyttää ja vahvistaa oppimaan oppimista. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on toimintaa lasten parhaaksi. Kodin ja koulun vuorovaikutus lähtee tavoitteista, tarpeista ja mahdollisuuksista. Yhteistyötä tehdään prosessinomaisesti koko koulun, luokka-asteiden ja luokkien sekä yksittäisten oppilaiden kysymyksissä. Yhteistyössä ovat mukana myös oppilashuolto, joka alkaa monen oppilaan kohdalla jo ennen kouluun tuloa. Koulu informoi monin eri tavoin toiminnastaan, kuten tiedottein, sähköisen viestinnän ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Lapsen yksilöllisyyden huomioon ottaminen edellyttää myös opettajan henkilökohtaista yhteydenpitoa oppilaansa huoltajiin. Käytännössä yhteydenpitokeinoina ovat vakiintuneet mm. reissuvihkot, puhelinyhteys, luokan ja huoltajien yhteiset juhlat/ teematekemiset, vanhempainillat sekä keskustelu- ja arviointitilaisuudet. Nepenmäen koulussa toimii kouluyhteistyötoimikunta (KYTKY), joka on yhteistyöelin kodin ja koulun välillä. Siihen kuuluu 1-2 vanhempaa jokaiselta luokalta sekä kaksi opettajien edustajaa. KYTKY:n tavoitteena on tuoda kodin ja vanhempien näkökulma esille lasten koulunkäynnissä. Toiminta on yhteistyötä ja yhteistoimintaa eri tahojen välillä. Käytännön toimintaan on kuulunut erilaisten tapahtumien järjestäminen, vanhempien näkökulman esiintuominen ajankohtaisiin koulun toimintaan liittyvissä asioissa. KYTKYn aloitteesta tai järjestämänä on koululle kutsuttu myös eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan vanhempien kanssa lapsia koskevista asioista. 4.7.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Jokaisen opettajan tehtävä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja valmiuksia sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 2, 3 6 ja 7 9 täsmennetään Opetussuunnitelman perusteissa luvussa 7.21. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. 35
Vahva ja realistinen itsetuntemus auttaa oppilasta tekemään itselleen parhaiten sopivia valintoja opintojen ja jatko-opiskelun suunnittelun suhteen. Opetusta suunnitellessa tulisi pohtia, miten jokaiselle oppilaalle taataan onnistumisen kokemuksia koko opintopolun ajan ja miten autetaan oppilaita löytämään omia vahvuuksiaan sekä tuetaan heitä niiden vahvistamisessa. Päivittäin tapahtuvan oppilaan ohjaamisen ja palautteen kautta oppilasta autetaan löytämään omat vahvuutensa, kehitettävät alueensa sekä huomaamaan edistymisensä. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSaan kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. Oppilaanohjaus Nepenmäen koulussa Oppilaanohjaus on osa Nepenmäen koulun jokapäiväistä toimintaa ja se toteutetaan integroidusti koulun muun opetuksen yhteydessä. Kaikki koulun toiminnassa mukana olevat aikuiset ohjaavat osaltaan oppilaita ja heidän työskentelyään. Oppilaanohjauksen tavoitteena on kehittää oppilaan opiskelutaitoja siten, että hän selviytyy opiskelun eri vaiheissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Edelleen tavoitteena on, 36
että oppilas omaksuu alustavaa tietoa yhteiskunnasta, työelämästä sekä opiskelumahdollisuuksista yläkoulussa. Ensimmäisten kouluvuosien aikana pyritään kehittämään perusopiskelutaitoja, kuten keskittymis- ja kuuntelukykyä sekä sosiaalisia taitoja. Aluksi harjoitellaan lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitoja. Myöhempinä kouluvuosina jatketaan edellisten pohjalta pyrkien entistä itsenäisempään tiedonhankintaan ja oppimaan oppimiseen. Erityisluokalla vahvistetaan ja tuetaan oppilaan perusopiskelutaitoja, jotta hän selviytyisi eri opiskeluvaiheistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työelämään tutustuttaminen muodostaa alakoulusta yläkouluun jatkuvan kokonaisuuden. Ensimmäisten luokkien aikana tutustutaan oppilaiden lähimpien ihmisten ammatteihin ja koulussa oleviin ammatteihin. Tällöin voidaan pohtia erityisesti, mitä työ on, miksi työtä tehdään ja kuinka työ vaikuttaa perheen elämään. Myös erityisluokan oppilaita perehdytetään työelämään ja lähipiirin ammatteihin. Kolmannella ja neljännellä luokalla tarkastellaan esimerkiksi kotiseudun ammatteja ja kiinnitetään huomiota työympäristöön. Tarkastelun kohteena voi olla työtehtävien luonne, laatu ja määrä. Viidennellä ja kuudennella luokalla tutustutaan koulutuksen merkitykseen ja jatkuvan koulutuksen periaatteeseen. Koulutusta tarvitaan sekä ammattia varten että työelämän ammattitaitovaatimusten ja työtehtävien muuttumisen vuoksi. Oppilaita perehdytetään yläasteella opiskeluun ja valintoihin kuudennella luokalla. Tällöin oppilaat pääsevät mahdollisuuksien mukaan tutustumaan yläkouluun ja sen toimintaan esim. tukioppilaiden, oman opettajan ja opinto-ohjaajan ohjauksessa. 4.7.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetinmuotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. 37
Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. kohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut koordinoidaan koulutuspalvelukeskuksella. Pedagoginen arvio tai selvitys, jossa perustellaan avustajan tai tulkin tarve, lähetetään vastaavalle koulupsykologille koulutuspalvelukeskukselle. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikeaaikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. 38
4.7.4 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajaoppilaalla on oikeus saada perusopetukseen valmistavaa opetusta jos hänen suomen kielen taitonsa on olematon tai heikko. Liitteenä 6 on Joensuun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Valmistavan opetuksen jälkeen maahanmuuttajaoppilas siirtyy perusopetuksen luokkaan. Yläkoulussa maahanmuuttajaoppilas voidaan tarvittaessa vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta (VN päätös 1198 2), jolloin nämä tunnit käytetään suomi toisena kielen (S2) opiskeluun. Maahanmuuttajalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä (S2), mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Opetuksen aloittamiseen tarvitaan kunnassa vähintään neljä samaa kieltä äidinkielenään puhuvaa oppilasta, joiden huoltajat anovat oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Tukea voidaan antaa neljän (4) vuoden ajan maahanmuutosta erillisen maahanmuuttajaoppilaiden tukiopetuksen määrärahan turvin. Maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tai oma opinto-ohjelma, joka voi olla osa oppilaan kotouttamissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmässä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Tutustuttaminen onnistuu parhaiten omakielisissä vanhempainilloissa sekä omakielisellä materiaalilla. Koulun ja kodin välisessä yhteistyössä käytetään tarvittaessa tulkkipalveluja, jotta kumpikin osapuoli tulee ymmärretyksi oikein. 39
4.7.5 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan pääpaino on 1 2 -luokkien oppilaiden iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Iltapäivätoiminta järjestetään valtakunnallisten Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Erityislasten iltapäivätoimintaa lukuun ottamatta toiminnan käytännön järjestäjänä on kolmas sektori, jonka toimintaan Joensuun kaupunki myöntää hakemuksesta avustusta. Tulevaa iltapäivätoimintaa esitellään kouluun tutustumispäivänä, jolloin alkaa myös haku iltapäivätoimintaan. Syksyllä koulu tiedottaa huoltajille koulutuspalvelukeskuksen ohjeiden ja tietojen pohjalta alueen kerho- ja iltapäivätoimintatarjonnasta. Joensuussa tarjotaan iltapäivätoimintaa vähintään perusopetuslain edellyttämä 760 tuntia koulun työvuodessa per toimintaan osallistuva oppilas. Käytännössä toimintaa järjestetään 4 5 tuntia päivässä. Toimintaa järjestetään noudattaen Joensuun kaupungin peruskoulujen lukuvuoden työaikoja. Varhaiskasvatus- ja koulutustoimi sisällyttää iltapäiväkerhossa olevat oppilaat koululaisvakuutuksen piiriin. Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana ovat toiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt. Tavoitteena on tarjota turvallinen ja virikkeellinen iltapäivä kunkin kerholaisen ikä ja kehitystaso huomioiden. Toiminnassa huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet ja pyritään kehittämään lapsen omatoimisuutta, itsetuntoa, sosi- 40
aalista kasvua ja itsenäistymistä. Toiminta sisältää esimerkiksi kädentaitojen harjoittamista, musiikkia, rentoutusta, ulkoilua ja välipalan. Iltapäiväkerhot toimivat tiiviissä yhteistyössä vanhempien ja koulujen kanssa. Lasten vanhempien kanssa käydään läpi iltapäiväkerhon toimintaperiaatteet ja toimintasuunnitelma ennen iltapäivätoiminnan alkua tai aivan sen alettua. Lisäksi ohjaajat ja vastuuhenkilöt osallistuvat tarvittaessa vanhempainiltoihin, kun käsitellään koulun ja iltapäiväkerhon yhteisiä asioita. Yhteistyö kodin kanssa toteutetaan kirjallisesti (esim. reissuvihkot, kirjeet, sähköposti) sekä henkilökohtaisesti esim. vanhempien hakiessa lapsia kotiin kerhosta. Yhteiset toimintaperiaatteet kerhoissa sekä tarkemmat ohjeet yhteistyöstä jaetaan myös kirjallisena koteihin toimintakauden alussa. Aamu- ja iltapäivätoimintajärjestelyt Nepenmäen koulussa Nepenmäen koulun aamu- ja iltapäivätoimintaa koordinoi Joensuun kaupungin koulutuspalvelukeskus. Koulu ei itse järjestä ko. toimintaa, vaan perinteisesti järjestäjänä on ollut Pielisensuun seurakunta. Koulu pyrkii tukemaan seurakunnan toimintaa tässä mahdollisuuksien mukaan (esim. tarjoamalla tilat). kuntatoiminta kuntatoiminnalla tarkoitetaan lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmien kehittämistä sekä koko koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamista. Tavoitteena on luoda oppilaisiin vastuutuntoa ja omatoimisuutta sekä antaa mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan. Nepenmäen koulun oppilaskunta luo osaltaan koulun ilmapiiriä ja henkeä. Nepenmäen koulun oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. kunnan hallitukseen valitaan yleisopetuksen vuosiluokilta 2-6 varsinaiset jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Pienluokilta valitaan 1-3 edustajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. kunnan tavoitteena on tuoda lasten näkökulma esille koulun toiminnassa. Käytännön toimintaa ovat erilaisten aloitteiden ja tapahtumien järjestäminen. Nepenmäen koulun oppilaskunta toimii yhteistyössä muiden alueen koulujen kanssa (alueellinen yhteistyö). 41
4.8 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 4.8.1 OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN Joensuun kaupungin eri hallintokunnat ovat yhdessä tuottaneet opiskelun tuesta seuraavat aineistot: - Kouluikäisen terveyden polku - Joensuulaisen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin polku - Joensuun nuoren aikuisen hyvinvoinninpolku - Joensuun nivelvaihepalvelut nuorille - huollon käsikirja 2009 - Koulun turvallisuussuunnitelma Nämä on julkaistu Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen Internet - sivuilla ja löytyvät Opiskelun tuki valikosta. Koulujen turvallisuussuunnitelmat on tehty yhteistyössä Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen, Palo- ja pelastustoimen sekä poliisin kanssa. Joensuun kaupungin lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmässä (LAKO) on edustus sosiaali- ja terveystoimesta (sosiaalityön ja terveydenhoidon tehtäväalueet), varhaiskasvatus- ja koulutustoimesta sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimesta. Virkamiehistä koostuva koordinaatioryhmä kokoontuu säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Ryhmä kutsuu kokouksiin asiantuntijoita tarvittaessa. Lapsiperhepalveluiden koordinaatioryhmän tehtävänä on 1. kehittää ja arvioida varhaisen puuttumisen mahdollistavia toimintamalleja ja työkäytäntöjä koko kaupungin tasolla, 2. varmistaa poikkihallinnollisten yhteistyökäytäntöjen leviäminen perustasolle, 3. arvioida lapsiperheiden palvelujen ympärille haettavia projekteja, 4. tehdä esityksiä lisäresurssien saamiseksi lapsiperhepalveluihin sekä 5. sitouttaa kolmen keskeisen lapsiperhepalveluja tuottavan hallintokunnan lautakunnat ja johtavat viranhaltijat pysyvään yhteistyöhön yhteisiin esityksiin. huollon järjestelyt Nepenmäen koulussa Nepenmäen koulun oppilashuoltotoimenpiteet perustuvat luokan opettajien ammatilliseen osaamiseen ja oppilastuntemukseen omasta luokasta. Oppimisen ja kasvatustyön sekä terveyden ylläpitämiseksi on koululla käytettävissään myös oppilashuoltoryhmä sekä asiantuntijapalveluja. 42
huoltoryhmä oppilashuollon koordinoinniksi perustettu ryhmä, johon kuuluvat rehtorin, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulupsykologi sekä koulukuraattori. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmään osallistuu myös vastuuopettaja/vastuuopettajat (ja huoltaja) Opettaja Asiantuntijapalvelut terveydenhoitaja koululääkäri erityisopettaja hammaslääkäri koulupsykologi koulukuraattori perhetyöntekijä huollon yhtenä käytännön toimijana on koululla viikoittain kokoontuva oppilashuoltoryhmä, jossa opettajilla on mahdollisuus laajemmassa ammatillisessa piirissä keskustella yksittäisten oppilaiden erityistilanteista. Tarvittaessa myös oppilaat ja oppilaiden vanhemmat kutsutaan mukaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen. huoltoryhmän muodostavat rehtori, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi sekä terveydenhoitaja. huoltoryhmä on tarvittaessa mukana erilaisissa oppilaisiin kohdistuvissa ongelmatilanteissa (esim. oppilaisiin kohdistuvissa kurinpitotoimissa). Koulut informoi huoltajia oppilashuoltojärjestelyistä ja tarvittavista yhteystiedoista sekä tiedottein että kotisivuille. Tarvittaessa koulu on oppilashuollollisessa yhteistyössä myös muiden asiantuntija- ja yhteistyötahojen kanssa (esim. Kasvatus- ja perheneuvola, Joensuun kaupungin Nuorisoasema, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito). huollon toiminta-ajatus huoltotyön tavoitteena on tukea ja ohjata lapsen ja nuoren tervettä kasvua, kehitystä ja itsetuntoa, auttaa oppilasta suuntaamaan voimavaransa opiskeluun ja omaan kehitykseensä niin, että nuori löytäisi ympäristöstään mahdollisuutensa ja käyttäisi niitä. huoltotyöllä pyritään edistämään oppilaan koulunkäyntiä, oppimista ja oppimisesteiden poistamista sekä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. huoltotyötä tekevät kaikki koulussa työskentelevät henkilöt. Eri lähtökohdista tulevia nuoria kannustetaan opiskelussa ja yrittämisessä. Toiminnan avulla halutaan ennaltaehkäistä syrjäytymiskehitystä. Toteutuksessa ovat mukana oppilas ja hänen huoltajansa, luokanopettaja tai luokanvalvoja, aineenopettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulupsykologi, koulukuraattori, oppilashuoltoryhmän muut jäsenet sekä koulun ulkopuoliset sidosryhmät. Esikoulun/ koulun moniammatilliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuolto, nuorisotoimi, poliisin nuorten tiimi ja erilaiset järjestöt. Sosiaali- ja terveydenhuolto tarjoaa lapsiperheille peruspalveluita, joita ovat neuvola, varhaiskasvatus ja terveydenhuolto. Lisäksi on erilaisia lastensuojelun sosiaalityön, avohuollon ja sijaishuollon palveluita. Nuorisotoimi vastaa vapaa-ajan- ja harrastustoiminnasta. Poliisin nuorten tiimi toimii nuorten ja alaikäisten rikosten ehkäisemiseksi. Järjestöt tarjoavat erilaista kasvatustyötä tukevaa toimintaa lapsille ja lapsiperheille. 43
Suunnittelu ja koordinointi Koulutustoimen tasolla suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa Joensuun kaupungin koulutuspalvelukeskus. Koulun tason oppilaiden erityistarpeiden huomioiminen ja koulun kasvatus- ja opetustyön kehittäminen edellyttävät koulussa eri tahojen yhteistyötä. Jokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä. Ryhmä tekee yhteistyötä kotien kanssa. huoltoryhmään otetaan yhteyttä silloin, kun opettaja tai huoltaja on huolissaan oppilaan tilanteesta ja lisätukea tarvitaan tai kun joku oppilashuoltoryhmän jäsenistä näkee tarvetta oppilaan asioiden käsittelyyn. huoltoryhmällä on tärkeä rooli myös rakenteellisiin seikkoihin vaikuttamisessa sekä ennaltaehkäisevän työn suunnittelussa ja mahdollistamisessa. Varsinainen tukitoimien suunnittelu ja toteutus pyritään tekemään huoltajien ja tarvittaessa muiden sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa yhteistyössä. huoltoryhmän keskeisenä tehtävänä on tarvittavien tukitoimien ja etenemisstrategioiden suunnittelu niin, että se tukee oppilaan eheää oppimispolkua erityisesti nivelvaiheissa. Ryhmä myös tukee - opettajan työtä, - vanhempien kasvatustyötä sekä - oppilaan oppimista ja kasvua. Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori (joka on vastuussa ryhmän toiminnasta), erityisopettaja, oppilaanohjaaja (yläkoulu), terveydenhoitaja, koulupsykologi, sosiaalitoimen edustaja ja tarvittaessa apulaisrehtori, luokanopettaja/valvoja ja muut asiantuntijat. huoltoryhmän lisäksi akuuteissa tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa reagointia, koolle kutsutaan nk. akuuttiryhmä. Siihen kuuluvat rehtori, oppilaanohjaaja, erityisopettaja ja asiantuntijaedustaja. 44
4.8.2 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTAMALLI JA KOKOONPANO LUOKANOPETTAJA/ -OHJAAJA vastaa oman luokkansa oppilashuollollisista asioista (tieto huolesta aina luokanopettajalle/ -ohjaajalle) reagoi heti koulumotivaation laskuun, alakuloisuuteen, vuorovaikutusongelmiin, ristiriitaisuuksiin, runsaisiin myöhästymisiin, luvattomiin poissaoloihin, runsaisiin poissaoloihin (yli 50 h), nelosvaaraan, alisuoriutumiseen ottaa huolen puheeksi aina ensin oppilaan ja huoltajien kanssa järjestää tarvittaessa yhteispalaverin, johon voi pyytää työparikseen oppilashuoltoryhmän edustajan toimii vastuuhenkilönä oman luokkansa oppilaiden pedagogisten asiakirjojen laatimisessa ja päivittämisessä OPPILAAN- OHJAAJA LAAJA-ALAINEN ERITYISOPETTAJA YHTEISTYÖ: OPPILAS, HUOLTAJAT - KOULU säännöllinen yhteydenpito kodin ja koulun välillä huoltaja ilmoittaa poissaolosta heti luokanopettajalle/ -ohjaajalle vähintään yksi yhteistyötapaaminen lukuvuodessa tarvittaessa HOJKS- /oppimissuunnitelmapalaverit, joihin luokanopettaja/ - ohjaaja kutsuu luokka-astekohtaiset vanhempainillat, joissa oppilashuoltoryhmän jäsenet esittäytyvät KOULUTERVEYDEN- HOITAJA/ KOULU- LÄÄKÄRI KOULUPSYKOLOGI KOULUKURAATTORI JA/ TAI SOSIAALITYÖN- TEKIJÄ toimii yhdyshenkilönä moniin työntekijäryhmiin omaa selkeän kokonaiskuvan oppilaista ohjaa jatko- koulutukseen ohjaus ohjaa oppimaan ohjaa oppilaan ainevalinnat toimii oppimis- ja keskittymisvaikeuksien asiantuntijana selvittää sopeutumis- ja työrauhaongelmia puuttuu alisuoriutumiseen ja koulupinnaukseen toimii pienryhmä- ja samanaikaisopettana on terveydenhoidon asiantuntija tekee terveystarkastukset pitää sairasvastaanottoa pitää yhteyttä huoltajiin on tarvittaessa mukana huoltajapalavereissa, kun huoli koskee oppilaan terveyttä tai oppilaalla on paljon sairauspoissaoloja tekee oppimisvaikeustutkimukset ohjaa jatkohoitoon ja kuntoutukseen tekee yhteistyötä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa tekee tarvittaessa kriisityötä työskentelee yksilön sekä ryhmän kanssa konsultoi ja tekee asiakastyötä selvittää koti-, kaveri-, vapaa-aika-, kiusaamis-, kriisi- ja suru- sekä rikosasioita sekä päihdeasioita toimii lastensuojeluyhteyshenkilö järjestää huoltajapalaverin, mikäli oppilaalla on toistuvia epämääräisiä poissaoloja REHTORI vastaa oppilashuoltoryhmän toiminnasta selvittelee vaikeat koulukiusaamiset, vastaa kurinpitoasioista (puhuttelu, varoitus, erottaminen) hyväksyy HOJKSaan kirjattujen yksilöllistettyjen oppimäärien tavoitteet OPPILASHUOLTORYHMÄ REHTORI, OPPILAANOHJAAJA, ERITYISOPETTAJA, TERVEYDENHOITAJA, KURAATTORI ja/ tai SOSIAALITOIMEN TYÖNTEKIJÄ, KOULUPSYKOLOGI, lisäksi koululääkäri mahdollisuuksien mukaan kokoontuu säännöllisesti toimii asiantuntijaryhmänä tutkimuksiin ohjauksessa sekä oppilaan tuen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvissä asioissa (pedagogiset arviot, pedagogiset selvitykset, oppimäärien yksilöllistäminen, pienluokkasiirrot) ALUEELLINEN LAAJENNETTU OPPILASHUOLTORYHMÄ ryhmässä rehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, nuorisotyöntekijä, sosiaalitoimen työntekijä, poliisi kutsuu tarvittaessa muita asiantuntijajäseniä tehtävä: alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen ja seuranta 45
huoltoryhmien kokouksista laaditaan muistio, johon kirjataan seuraavat asiat: 1. Paikka, aika ja läsnäolijat 2. Yleiset asiat 3. Nimillä yksilöidyt oppilasasiat (salassa pidettäviä, jokainen oppilasasia kirjataan omalle sivulleen): - vireillepanija eli kenen toimesta asia on tuotu kokoukseen - aihe - päätetyt jatkotoimenpiteet - jatkotyöskentelyyn nimetyt henkilöt - mitä tietoja ja kenelle on annettu - seuranta 4. Muistion laatija Asiakirjoja on säilytettävä lukitussa tilassa. Muistioiden säilytysaika on 10 vuotta. huoltoryhmän velvollisuus on suunnitella ja arvioida toimintaansa siten, että syksyllä käynnistetty suunnitelmallinen toiminta arvioidaan keväällä lukuvuoden päättyessä. Tämän pohjalta voidaan suunnitella tulevan vuoden toimintaa ja erityisesti nivelvaiheisiin liittyviä asioita. huoltoryhmä arvioi jatkuvasti toimintaansa ja kehittää sitä saatavien ohjeiden mukaisesti. Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen koulupsykologit ja -kuraattorit tarjoavat psykososiaalisen oppilashuollon palveluja oppilaiden, heidän huoltajiensa ja opettajien käyttöön. Koulukuraattorien ja koulupsykologien työ toteutuu pääosin koulussa yhteistyössä oppilaiden, heidän huoltajiensa, opettajien ja muiden oppilashuoltotyöhön osallistuvien henkilöiden sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Koulutuspalvelukeskus kohdentaa palvelut tarkoituksenmukaisesti kouluille. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka toimii yhteistyössä alueen lastensuojelutyöntekijöiden kanssa. Koulupsykologi edustaa psykologista asiantuntemusta koulussa. Koulukuraattori ja koulupsykologi osallistuvat oppilaan koulunkäyntivaikeuksiin liittyvien tukitoimien suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. He tuovat alansa asiantuntijoina näkökulmansa koulun oppilashuoltotyön, kouluyhteisön toiminnan, opetus- ja kasvatustyön sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön toteuttamiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulukuraattorin ja psykologin toimintaperiaatteita ovat: - varhainen puuttuminen - mahdollisimman helppo kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuus - ratkaisukeskeisyys - työ tehdään mahdollisimman pitkälle koulussa eli oppilaan omassa arkiympäristössä - tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa Kouluterveydenhuollon järjestää Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja hammashuollon henkilöstö toimivat yhteistyössä koulun muun henkilöstön ja kotien kanssa. Oppilaiden henkilökohtaiset terveystarkastukset sisältävät oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen toteamista ja tukemista sekä kannustamista terveyttä edistävään käyttäytymiseen. kohtaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaat voivat hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle, kun tuntevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henki- 46
löstö voivat myös ohjata oppilaita kouluterveydenhuoltoon oppilaiden fyysisten, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yhteistyö oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun ja kodin välillä on tarpeen, jos oppilaalla on pitkäaikaissairaus, joka vaatii erityisjärjestelyjä koulupäivän aikana ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa huomioon otettavia terveydellisiä seikkoja psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka on otettava huomioon opiskelussa toistuvia poissaoloja oppimisvaikeuksia. Tarkempaa tietoa oppilaan terveyden- ja sairaanhoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestämisestä saa Kouluikäisen terveyden polku julkaisusta, joka löytyy Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen verkkosivuilta. 4.8.3 KOULUN TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Nepenmäen koulun oppilaiden ja henkilökunnan fyysiseen turvallisuuteen liittyvät ohjeet, suunnitelmat ja aikataulut on kirjattu Nepenmäen koulun Turvallisuussuunnitelmaan (järjestyssäännöt, liikenneturvallisuusohjeet, koulun ongelmatilanteet, kriisi- ja pelastussuunnitelma, ensiapu- ja tiedotussuunnitelma ja yleiset toimenpiteet turvallisuuden ylläpitämiseksi). Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireille panija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. huoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. 47
Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. huoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 48
5 ARVIOINTI 5.1 OPPILAAN ARVIOINTI PERUSOPETUKSESSA 5.1.1 OPPILAAN ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET Eteläisen alueen yhdessä sovittuja oppilaan arvioinnin periaatteita opintojen aikana: Alueella noudatetaan opetussuunnitelman valtakunnallisia perusteita. Oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet perustuvat hyvän osaamisen kuvauksiin. Oppiaineiden sanallisessa arvioinnissa kuvaukset muodostavat arvioinnin perustan. Opinnoissa etenemisen periaatteet o, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. o voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytyksi. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. o voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä o Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty,voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa hän jää vuosiluokalle. Hylätty suoritus on mahdollista saada hyväksytyksi opetukseen osallistumatta erillisessä kuulustelussa joko lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Jokaisessa Joensuun kaupungin perusasteen koulussa tarjotaan jokaiselle oppilaalle ja hänen huoltajalleen mahdollisuus arviointikeskusteluun. Arviointikeskustelua tarjotaan jokaiselle oppilaalle ja hänen huoltajilleen 1. luokalla, arviointikeskustelu voi korvata väliarvioinnin. Lisäksi mahdollisuutta tarjotaan luokilla 3-6 kaksi (2) kertaa ja luokilla 7-9 kaksi (2) 49
kertaa. Opetussuunnitelmaansa perustuen koulu voi tarjota mahdollisuutta myös useammin. Arviointikeskusteluista vastaavat esiopettajat, luokanopettajat ja luokanvalvojat. Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien 50
saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. 5.1.2 ARVIOINTI NEPENMÄEN KOULUSSA Lähtökohtana on tavoitepohjainen arviointi. Oppilaan suoritusta verrataan opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Eri oppiaineissa on määritelty hyvän osaamisen kriteerit perusopetuksen eri vaiheissa. Hyvän osaamisen kriteereitä sovelletaan oppiaineiden arvioinneissa. Arviointi antaa palautetta oppilaalle, vanhemmille kuin koulullekin. Välineenä arvioinnin suorittamiseksi ovat mm.: havainnointi itsearvioinnit kirjalliset kokeet (jakson päättyessä) testit (lukukauden lopussa) arviointi 1. suullinen tai kirjallinen syyslukukauden lopussa tai kevätlukukauden alussa 2. todistus kerran lukuvuodessa (voi olla myös sanallinen) Seuraavalle vuosiluokalle siirtäminen Mikäli oppilas on hyväksytysti suorittanut eri oppiaineiden sisällöt, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Alin hyväksytty suoritus määritellään ainekohtaisten tavoitteiden pohjalta ottaen samalla huomioon oppilaan kokonaiskehitys lukuvuoden aikana. etenee koulussamme vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Suoritusten hylkääminen, niiden uudelleen suorittaminen ja vuosiluokalle jättäminen Oppilaalla on mahdollisuus hylätyn suorituksen uusintaan lukuvuoden aikana tai kesällä. Suoritettavasta koealueesta ja kokeen järjestämisestä päättää rehtori yhdessä opettajan kanssa. Jos suoritus hyväksytään, oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Vuosiluokalle jäämisestä päättää rehtori opettajan kanssa huoltajaa kuultuaan. Syynä voi olla yksi tai useampia hylättyjä suorituksia, uudelleensuorituksen hylkääminen, yleinen koulumenestyksen heikkous tai huoltajan pyyntö luokalle jättämisestä. Vuosiluokalle jääneen oppilaan suoritukset raukeavat. 51
5.1.3 LUKUVUOSITODISTUKSESSA ERI OPPIAINEIDEN ARVIOINTI Sanallinen arviointi annetaan luokilla 1.-4. luokkien arvioinneissa. Numeerista arviointia käytetään vuosiluokkien 5.-6. todistuksissa. Nepenmäen koulussa käytetään Joensuun kaupungin yhteisiä arviointiohjeita (ml. arviointikriteerit ja todistukset). Hylätyn arvosanan saaminen hyväksytyksi Jos oppilaan työskentely lukuvuoden aikana ei riitä hyväksyttyyn arvosanaan, on koulu yhteydessä oppilaan huoltajiin ja järjestää tarvittaessa ylimääräisen kokeen. voi saada hylätyn arvosanan hyväksytyksi perusoppiaineksesta laaditussa erillisessä kokeessa lukuvuoden aikana. (Perusopetuslaki 38, Perusopetusasetus 11 ) 5.1.4 ARVIOINNIN KRITEERIT Vuosiluokat 1-4 Erinomainen on saavuttanut oppiaineen tavoitteet erinomaisesti, osoittaa kiinnostusta ja harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan. Oppilaan työskentely on suunnitelmallista, huolellista ja itsenäistä. on oma-aloitteinen ja hän osaa soveltaa opittua tietoa. Hyvä on saavuttanut opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet hyvin ja oppilaan työskentely on yleensä suunnitelmallista, huolellista ja itsenäistä. Kohtalainen on saavuttanut opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet osittain ja hänen työskentelynsä taso vaihtelee. Epävarma ei ole saavuttanut opetussuunnitelmassa mainittuja tavoitteita ja hän tarvitsee usein opettajan ohjausta. Vuosiluokat 5-6 10 (erinomainen) ylittää lähes kaikkien oppiaineen tavoitteiden ja oppisisältöjen edellyttämän osaamisen perustason ja tämän lisäksi hän osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan ja tekee erinomaisesti annetut tehtävät sekä osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja kantaa vastuuta yhteistoiminnallisessa oppimisessa, 9 (kiitettävä) ylittää useimpien oppiaineen kriteerien edellyttämän osaamisen perustason ja tekee kiitettävästi annetut tehtävät sekä osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja kantaa vastuuta yhteistoiminnallisessa oppimisessa, 8 (hyvä) osoittaa hyvää oppiaineen tavoitteiden edellyttämää osaamista, tekee hyvin annetut tehtävät sekä osallistuu tuntityöskentelyyn ja on yhteistyökykyinen, 7 (tyydyttävä) osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen tavoitteet edellyttävät ja tekee tyydyttävästi annetut tehtävät ja osallistuu tuntityöskentelyyn, 6 (kohtalainen) osoittaa joidenkin oppiaineen tavoitteiden edellyttämää osaamista ja tehtävien tekemisessä on puutteita ja huolimattomuutta, 5 (välttävä) pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää osaamista. 4 (hylätty) ei pysty osoittamaan tavoitteiden edellyttämää osaamista eikä hänellä ole edellytyksiä siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. 5.1.5 OPPILAAN ITSEARVIOINTI Itsearvioinnin ensisijaisena tehtävänä on oppijan oppimisen tukeminen. Itsearvioinnilla pyritään myös kasvattamaan oppijan itsetuntemusta sekä antamaan hänelle työvälineitä, joiden avulla hän kykenee myös tulevaisuuden oppimistilanteissa arvioimaan omaa oppimistaan ja toimintaansa. Nepenmäen koulun oppilaat voivat arvioida oppimistaan, käyttäytymistään sekä työskentelytaitojaan eri keinoin (mm. erilaisten lomakkeiden, oppimiskansioiden tai päiväkirjojen avulla). Kouluvuoden aikana järjestetään mahdollisesti myös arviointikeskusteluja, joissa oppilas ja opettaja yhdessä keskustelevat oppilaan koulutyöhön liittyvistä asioista. Näihin keskusteluihin voivat osallistua myös oppilaan huoltajat. 52
5.1.6 TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Työskentelyn arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja omaaloitteisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa. Arvioinnissa noudatetaan Joensuun kaupungin yhteisiä ohjeita, kriteereitä ja lomakkeita. Työskentelytaitojen arviointikriteerit Erinomainen Toimit esimerkillisesti. Hyvä Taito hallinnassa. Kohtalainen Tarvitset vielä ohjausta. Epävarma Tarvitset toistuvasti ohjausta. 5.1.7 TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Henkilötunnus merkitään ainoastaan päättö- ja erotodistukseen sekä erityisestä tutkinnosta annettaviin todistuksiin. Muihin todistuksiin tulee oppilaan nimi ja syntymäaika. Jos oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin suomen kielellä, niin todistuksen lisätietoihin merkitään käytetty kieli ja sillä opetetut aineet. Luokat 1-4 Kaikissa kaupungin peruskouluissa käytetään hallinto-ohjelman yhteisiä lukuvuositodistuspohjia, joita koulu voi täydentää omalla logollaan. Luokat 5-9 Numeroarviointi aloitetaan kaikissa Joensuun kaupungin kouluissa 5. luokalta. Mikäli oppilaan kokonaistilanne huomioiden on tarkoituksenmukaista arvioida oppilaan osaamista sanallisesti vielä 4. luokan jälkeen, voidaan oppilashuoltoryhmän päätöksellä näin menetellä korkeintaan 7. luokan loppuun. Hallinto-ohjelmasta tulostettavaan numerotodistukseen tulee merkitä opetuksen järjestäjän nimi, todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan syntymäaika, todistuksen antamispäivä ja allekirjoitus. Todistukseen merkitään myös arvio oppilaan käyttäytymisestä, oppilaan opinto-ohjelma, arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet sekä työskentelyn arviointi, mikäli se arvioidaan erikseen. Todistuksen lisätietoihin merkintä: Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen todistus. 53
TODISTUS Tarkennuksia/muutoksia ja mahdollisia lisätietoja Yleisopetus Huom. maahanmuuttajaoppilaat Erityisopetus (HOJKS) - opetus järjestetty oppiaineittain tai toiminta-alueittain 10-v. oppivelvollisuus tai 11-v. oppivelvollisuus Väliarviointi koulun opetussuunnitelman mukaisesti Lukuvuositodistus - numeroarviointi vuosiluokilla 5-9 (huom. poikkeukset), tulostetaan kaupungin graafisten ohjeiden mukaiselle paperille. Mikäli väliarviointi numeroin, kaikki oppiaineet arvioidaan erillisinä. Terveystieto alkavana oppiaineena: Jos oppilaalla opetusta 7.lk:lla ennen väliarviointia, arvioidaan maininnalla hyväksytty/hylätty. Ellei opetusta, ei arvioida ennen kevättä. Uskonnon arvosana merkitään todistukseen vain, jos järjestäjänä kunta. Todistukseen vain merkintä uskonto (ei ev.l/ort.). Lukuvuosiarvioinnissa arvioidaan numeroin kaikki oppiaineet (myös TT) sekä valinnaisaineet (opetusta väh. 2 vkt). Lisätietoihin: Arvosanat: erinomainen (10), kiitettävä (9), hyvä (8), tyydyttävä (7), kohtalainen (6), välttävä (5), hylätty (4). Äidinkielen ja kirjallisuuden osalta lisämerkintä suomi toisena kielenä Todistuksen lisätietoihin merkintä: on osallistunut oman äidinkielen ( ) opetukseen. Lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan erillinen todistus. Jos oppilaalla Yleinen oppimäärä, arviointi kuten yleisopetuksessa Yksilöllinen oppimäärä: numeroarvosana tai sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*), arviointi yksilöllisten tavoitteiden pohjalta. Sanallinen käyttäytymisen arviointi voidaan merkitä samaan lomakkeeseen. Lisätietoihin: on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Erotodistus - annetaan kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle oppilaalle - erillistä erotodistusta ei tarvita, jos oppilas siirtyy kaupungin koulusta toiseen - erotodistuksena käytetään välitodistusta/lukuvuositodistusta, jonka liitteeksi koulun tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Poikkeuksena on ennen 7.luokan syyslukukauden loppua annettava erotodistus, joka on vapaamuotoinen sanallinen arviointi täydennettynä oppilaan tuntijaolla. - erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota - erotodistukseen merkitään oppilaan koko henkilötunnus. 54
5.2 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI PERUSOPETUKSESSA 5.2.1 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN PERUSTEET JA TAVOITTEET Hyvä käytös on yksi elämänlaadun osatekijä, jota koulukasvatus tukee. Hyvä käytös edesauttaa oppimista, kouluviihtyvyyttä ja vahvistaa työilmapiiriä kasvatus- ja opetustavoitteiden mukaisesti. Sillä luodaan tapaperustaa tätä päivää ja huomista varten. Opettajakunta ja kouluyhteistyötoimikunta ovat käsitelleet käyttäytymisen tavoitteita. Hyvään käytökseen kuuluvat mm. rehellisyys, luotettavuus, toisen huomioon ottaminen ja arvostaminen ihmisenä, vastuuntuntoisuus, oikeudenmukaisuus, hyvätapaisuus, tahdikkuus, siisteys ja täsmällisyys, turvallisuustekijöiden huomioon ottaminen, työn arvostaminen, myönteinen suhtautuminen työ- ja elinympäristöön sekä terveelliset elämäntavat ja vastuunkanto yleensäkin omasta toiminnasta. Hyvään käytökseen kuuluu luonnollisesti myös yhteisten sääntöjen tunteminen, niiden noudattaminen, sitoutuminen ja sisäistäminen sekä mahdollisuuksien mukaisesti niiden kehittäminen. Nepenmäen koululaisten ajatuksista on koottu seuraava koulurauhanjulistus, johon koulun oppilaat ja henkilökunta sitoutuvat: NEPENMÄEN KOULUN KOULURAUHANJULISTUS Nepenmäen koulu on meidän kaikkien yhteinen työpaikka. Olemme kaikki yhdessä luomassa kouluumme turvallista ilmapiiriä ja viihtyisää työskentely-ympäristöä. Haluamme taata toisillemme työrauhan, emmekä rikkoa sitä meluamalla tai muuten häiritsemällä. Sovimme siitä, ettei ketään kiusata, vaan että kaikki olisimme kavereita toisillemme. Olemme kohteliaita. Emme ota toisten tavaroita, vaan kannamme vastuun itse kukin omista tavaroistamme ja koulumme omaisuudesta. Käyttäytymisen arviointi on jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Oppilaan käyttäytymisen arviointi on oppilaan itsearviointia sekä huoltajien ja opettajien antamaa arviointia. Todistuksissa annettava käyttäytymisen arviointi tapahtuu vuosiluokkien 1-4 todistuksissa yhdessä työskentelytaitojen arvioinnin kanssa. Käyttäytymisen arviointi on numeerista 5.- 6. -luokkien todistuksissa. 55
5.2.2 KÄYTTÄYTYMISEN SANALLINEN JA NUMEERINEN ARVIOINTI Nepenmäen koulussa käytetään sanallisessa arvioinnissa Joensuun kaupungin yhteisiä arviointimääräyksiä. Sanallinen arviointi tapahtuu vuosiluokilla 1-4 työskentelytaitojen arvioinnin yhteydessä arviointiasteikolla erinomainen, hyvä, kohtalainen ja epävarma (ks. 4.1.6. Työskentelytaitojen arviointi. Numeroarvoinnin skaala ja kriteerit ovat seuraavat: Numeroarviointi 10, erinomainen : käyttäytyy esimerkillisesti ja tahdikkaasti on koulutyössään säännöllinen, täsmällinen suhtautuu vastuuntuntoisesti yhteiseen ja yksityiseen omaisuuteen on luotettava, rehellinen, oikeudenmukainen ja oma-aloitteinen huomioi toiset ja suhtautuu myönteisesti kouluyhteisöön ja pitää yllä työrauhaa 9, kiitettävä noudattaa sääntöjä ja annettuja ohjeita ottaa toiset huomioon on luotettava ja rehellinen aktiivisuus hyvässä käyttäytymisessä vaillinaisempaa kuin arvosanassa 10 suhtautuu vastuuntuntoisesti yhteiseen ja yksityiseen omaisuuteen 8, hyvä käyttäytyminen yleensä moitteetonta yhteistyötaidoissa kehittämisen varaa noudattaa yleensä koulun sääntöjä ja koulurauhan julistusta 7, tyydyttävä noudattaa sääntöjä suurimmalta osalta oma-aloitteinen työskentely käyttäytymisasioissa vaillinaista työrauhaongelmia 6, kohtalainen ei halua noudattaa yhteisiä sääntöjä jatkuvaa epäasiallisuutta käyttäytymisessä ja aiheuttaa käytöksellään ongelmia opetuksen seuraaminen vaikeaa 5, välttävä ja koulutyöskentelyssä ja käyttäytymisessä vakavia häiriöitä 4, hylätty käyttäytymisellään vaatii luokan tai koulun ulkopuolisten henkilöiden aputoimenpiteitä 56
5.3 ARVIOINNIN PERIAATTEET PERUSOPETUKSESSA NIITÄ OPPILAITA VARTEN, JOIDEN ÄIDINKIELI ON MUU KUIN KOULUN OPETUSKIELI JA MUIDEN ERITYISRYHMIEN ARVIOINTI Oppilaan äidinkieli voi olla muu kuin suomi. Vieraskielisen oppilaan arvioinnin perusteet on annettu opetushallituksen määräyksessä 8/011/95, 23.2.1995. Arvioinnissa painotetaan joustavuutta; oppilaan suomen kielen taito on otettava huomioon jokaisen oppiaineen arvioinnissa. Oppilaalta, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ei edellytetä suomenkielisille tarkoitetun äidinkielen tavoitteiden saavuttamista. Äidinkieli -oppiaineen sijasta häntä arvioidaan suomi toisena kielenä -oppiaineen tavoitteiden mukaan. Arvosana merkitään todistuksen kohtaan äidinkieli/suomen kieli. Todistuksen lisätietoihin merkitään maininta: suomi ei ole oppilaan äidinkieli. Suomen lisäksi oppilasta arvioidaan äidinkielessään, jos hän on saanut siinä opetusta. Vieraskielisen oppilaan arviointi pelkästään numeroin on vaikeaa. Numeroiden lisänä voi aina olla sanallista arviointia. Sanallinen arviointi on etenkin koulun ja/tai opettajan vaihtuessa parempi ja tiedottavampi vaihtoehto kuin pelkät numerot. Todistuksessa on hyvä eritellä, mitä suomen kielen osa-alueita oppilaalle on opetettu ja miten hän ne hallitsee., joka ei ole puutteellisen opetuskielen taidon vuoksi suorittanut vuosiluokan koko oppimäärää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, voidaan rehtorin ja oppilaan opettajan päätöksellä siirtää seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hänellä arvioidaan olevan edellytyksiä seuraavan vuosiluokan suorittamiseen. Tällöin luokalta siirtämisen peruste selvitetään todistuksen lisätietoja kohdassa. Erityisopetuksen arviointi sekä muun kuin oppivelvollisen oppilaan arvioinnin periaatteet ja suoritusohjeet sekä maahanmuuttajaoppilaille järjestettävän perusopetuksen valmistavan opetuksen arviointi noudattaa kunnallista yhtenäistä käytäntöä. 5.4 ARVIOINNIN UUSIMINEN PERUSOPETUKSESSA Arvioinnin tiedoksi saamisesta kahden kuukauden kuluessa oppilaan huoltaja voi pyytää opinnoissa etenemisestä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Koulun rehtori ja oppilaan opettaja päättävät uudesta arvioinnista. Mikäli huoltaja on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilaan huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta. 5.5 HAVAINNOINTI JA ARVIOINTI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet sekä lapsen esiopetuksen suunnitelmassa asetetut tavoitteet toteutuvat. Alkusyksystä esiopetukseen tulevan lapsen ja hänen perheensä kanssa käydään keskustelu, jossa kartoitetaan perustiedot ja taidot. Keskustelun tukena käytetään jokaiselle lapselle tehtävää kaavaketta, johon kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet. Koko esiopetusvuoden aikana tapahtuvan havainnoinnin ja arvioinnin tarkoituksena on seurata, kuinka lapsi saavuttaa hänelle asetettuja tavoitteita. Sen perusteella lapsi, vanhemmat ja esiopettaja yhdessä koulun laaja-alaisen erityisopettajan kanssa pystyvät tarkistamaan ja asettamaan edelleen uusia tavoitteita. Yhteistyössä perheen, lapsen ja 57
vanhempien kanssa käydään kehittämiskeskusteluja, joissa esille tulleisiin asioihin jokainen osapuoli voi sitoutua. Esiopetusvuoden aikana arvioidaan myös lapsen kouluvalmiudet. Huoltajille tulee antaa asiasta riittävästi tietoa ja heitä tulee rohkaista ratkaisuissaan löytämään sopivin ajankohta ja koulumuoto lapsen koulun aloitukseen. Esiopettaja välittää tiedot lapsen taidoista ja valmiuksista tulevaan kouluun Terveiset koululle lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttävät esiopettaja ja vanhemmat yhdessä. Itsearviointia harjoitellaan esiopetuksessa monipuolisesti. Omaa oppimista arvioidessaan lapsi pohtii myös tunteitaan ja erittelee edellytystensä mukaisesti, mitä asioita hän piti vaikeina, mitä helppoina ja miksi. Esiopetusvuoden päätyttyä jokainen lapsi saa osallistumistodistuksen. 5.6 KOULUTUSTOIMEN JA KOULUJEN TOIMINNAN ARVIOINTI Koulujen vuosisuunnitelmaprosessi muodostaa koulutustoimen oman toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen yleisen kehikon. Koulutustoimen strategiassa linjataan koulutustoimen kehittäminen ja arviointi. Perusasteen toimintaohjelmassa esitetään strategian toimeenpanon keskeiset toimenpiteet oppilaitosalueilla ja kouluissa. 58
6 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA 6.1 YLEISTÄ Tieto- ja viestintätekniikasta on tehtävä opiskelijalle luonteva osa oppimis- ja työympäristöä. Tietokonelaitteistojen ja perustyökaluohjelmien käyttö luo perustan sille, että tietoverkkojen ja verkko-oppimisympäristöjen tarjoamien mahdollisuuksien avulla voidaan edistää oppimista. Se voi olla ajasta ja paikasta riippumatonta, mutta samalla se edellyttää vastuullista verkkokäyttäytymistä sekä turvallisuusnäkökohtien huomioonottamista. Erityisesti nuorimpien oppilaiden kohdalla on otettava huomioon, että avoimessa Internetissä on myös kaupallisia ja pahantahtoisia toimijoita. Kaikille yhteinen tietotekniikan oppiaines sisällytetään eri oppiaineisiin, koska kaikille yhteistä tietotekniikka-nimistä oppiainetta ei ole opetussuunnitelmassa. Asioiden eri oppiaineisiin sisällyttäminen on koulun tehtävä, ja se kuvataan opetussuunnitelmissa. Koulukohtaisissa suunnitelmissa kuvataan, minkä oppiaineen/-aineiden yhteydessä eri asiat toteutetaan. Samassa yhteydessä varmistetaan, että opettajilla on riittävät taidot ja tarvittava resurssit, kuten ohjelmistot ja vuorot atk-luokassa, tai riittävästi koneita omassa luokassaan. Koska kaikille yhteisen tietotekniikan opetus toteutuu eri oppiaineiden puitteissa, sen arviointi sisältyy näiden oppiaineiden arviointiin. Erillisiä tietotekniikan opintokortteja tms. ei käytetä, mutta kunkin luokkatason opettajan tulee voida luottaa siihen, että hänelle tulevat oppilaat ovat opiskelleet tässä liitteessä luetellut luokka-astekohtaiset asiat. Samalla turvataan opiskelijoiden riittävät tietotekniset perusvalmiudet peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnoissa. 6.2 KUVAUS OPPILAAN TAITOTASOSTA ALAKOULUN JÄLKEEN 1. tietokoneen ja oheislaitteiston peruskäyttö osaa käynnistää ja tarvittaessa kirjautua koneelle. Hän osaa käyttää tallennusvälineitä, tulostaa ja siirtää kuvia koneelle. Hän hallitsee tiedostojärjestelmän ja osaa siirtää tietoa ohjelmasta toiseen. Hän tietää kuinka toimia jumiutuneen koneen kanssa. 2. työvälineohjelmistot Kaikkien oppilaiden tulee hallita vähintäänkin auttavasti seuraavat ohjelmistot: tekstinkäsittely, esitysgrafiikka / kuvankäsittely, nettiselain ja apuohjelmat (resurssienhallinta, hakutoiminto, mediasoitin) 3. turvallinen verkossa työskentely hallitsee netin perussovellukset: tiedonhaun, sähköpostin, palvelusivustot. Hän tuntee netiketin, ja ymmärtää turvata henkilökohtaiset tietonsa, sekä tietää netissä olevan myös paljon väärää tietoa. 4. verkko-oppimisympäristö Tällä hetkellä käytössä oleva oppimisympäristö alakouluissa on Eno -verkkokoulu. Mikäli tätä käytetään jatkossakin, tulee kullekin oppilaalle saada automaattisesti luotavat käyttäjätunnukset. Oppilaiden tulee osata kirjautua oppimisympäristöön ja luoda ja päivittää sinne erityyppisiä tiedostoja sekä ladata sinne muualla luotuja tiedostoja. Alla olevassa taulukossa on kuvattu tieto- ja viestintätekniikan luokka-astekohtaiset vähimmäissisällöt. 59
Luokkaaste 1-2 3-4 5-6 Tiedostoille tehtävien toimenpiteiden hallinta (siirto, kopiointi, palautus ym.) Ohjelmien samanaikainen käyttö, tiedonsiirto ohjelmien välillä leikepöydän avulla. Sujuva tulostaminen työvälineohjelmistot Tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoittaminen Piirtäminen kuvankäsittelyohjelmalla Tekstinkäsittelyn perusmuotoilut leikepöydän käyttö ja töiden tallennus Pienen kirjoitelman teko Esitysgrafiikka / kuvankäsittelyohjelman ohjelman perustoiminnot Digikuvaus, ja kuvan siirtäminen verkkoon tai tiedostoon Sujuva tekstinkäsittely Esitysohjelmatiedoston käyttäminen esitelmässä Kuvien muokkaaminen ohjelman avulla - mitä on / ei ole sallittua tehdä. Videokuvaus tiedonhaku ja toiminta verkkomaailmassa Ohjattu Internetin käyttäminen Annetulle nettisivustolle siirtyminen Myös verkossa on säännöt (netiketti) Löydetty vastaus voi olla myös väärin Vastausten etsiminen lyhyisiin kysymyksiin Sivustoilla navigoiminen, selaimen perustoiminnot Sähköpostin lukeminen/lähettäminen Verkossa käyttäytyminen Itsensä ja käyttäjätunnusten suojaaminen Virustorjuntaohjelman ja palomuurin tarkoituksen ymmärtäminen Tiedon omatoiminen etsiminen verkosta (hakusanoilla).. Sähköisiin palveluihin, esim. kirjaston sähköisiin palveluihin tutustuminen Tallentaminen Internetistä, ohjelmakirjastot Sähköpostin liitteet Tekijänoikeus Tietoturvan merkitys ja turvalliset työskentelytavat tietokoneen ja oheislaitteiston peruskäyttö Tietokoneen käynnistäminen ja sen osat Ohjelmien käynnistäminen Eri syöttölaitteiden käytön opettelu (näppäimistö, hiiri, cdasema) Yksinkertaisista vikatilanteista selviytyminen (jumiutunut ohjelma, koko kone jumissa..) Tiedostojen tallennus ja eri tallennusvälineiden käyttö (muistitikku, kiintolevy, cd/dvd???) Ohjattu tulostaminen verkkooppimisympäristö Yksinkertaisten opetusohjelmien käyttö Oppimisympäristöön tutustuminen, ja itsenäinen kirjautuminen. Tehtävien teko tietokoneella Oppimisympäristön eri välineet, reaaliaikainen chat, verkkokeskustelu, sivustot Omien töiden tallentaminen oppimisympäristöön ja työn jatkaminen seuraavalla kerralla Muualla tehtyjen töiden siirtäminen oppimisympäristöön
7 AIHEKOKONAISUUDET 7.1 PERUSTEET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Opetusta eheytetään erilaisten teema- ja toimintapäivien, aihekokonaisuuksien ja koulun juhlien avulla. Eheyttämistä tapahtuu jatkuvasti eri aineiden opetuksen yhteydessä sopivia teemoja käsiteltäessä ja oppiainerajoja ylitettäessä. Aihekokonaisuusteemat ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia 7.2 ALUE- JA KOULUKOHTAINEN PAINOTUS Nepenmäen koulun painotusalue on kieli ja kulttuuri. Kulttuurikasvatuksesta huolehditaan läpi peruskoulun niin, että oppilaille taataan tietyt kulttuurivierailut kouluaikana. Yhteistyötä tehdään erillisen sopimuksen mukaan kulttuuritoimen kanssa. Sopimukseen pyritään saamaan maininta alueen koulujen toimimisesta koeyleisönä eri produktioissa. Peruskoulun aikana tavoitteena on, että kaikki oppilaat käyvät ainakin seuraavissa tapahtumissa: teatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä ja elokuvissa. Näiden lisäksi kutsutaan koululle vierailemaan eri kulttuurialojen edustajia tai käydään katsomassa heidän esityksiään. Samoin käydään katsomassa naapurikoulujen ja -luokkien esityksiä ja näyttelyitä. Kulttuuriin kuuluu myös liikunta- ja tapakulttuuri. Eri liikuntalajin edustajat esittelevät harrastustaan ja oppiaineiden sisällä korostetaan tapakasvatusta. Kielenopiskelussa pyritään aktiivisesti sekä oman että vieraan kielen opiskelun tukemiseen. Toimintamuotoina voivat tulla kyseeseen A2-kielivalinnoissa aktiivisuus sekä vieraskielisten lasten kotikielen tukemiseen tehtävä työ. Alueen yläkoulussa (Pielisjoen koulu) on aluepainotusten mukaisesti musiikki- ja LUMAluokat. Nepenmäen koulussa tuetaan näitä painotuksia käytännön opetusjärjestelyin. 61
7.3 KOULUN TASO 7.3.1 IHMISENÄ KASVAMINEN Aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä kaikessa koulun toiminnassa. Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Alueelliset toteuttamisen periaatteet Alueellinen arvoperusta ja toiminta-ajatus Myönteinen vuorovaikutus jokapäiväisessä toiminnassa Nivelvaiheiden suunnitelmat Moniammatillinen yhteistyö Erilaiset hankkeet Tuki- /kummioppilastoiminta 7.3.2 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Tämä aihekokonaisuus kulkee läpi koko koulun arjen. Oman itsensä ja toisten kunnioittamiseen harjaannutaan jo arkitilanteissa. Hyvät tavat näkyvät koulun arjessa; tunneilla, välitunneilla, ruokailuissa, vierailuissa ja koulun tilaisuuksissa. 7.3.3 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Aihetta käsitellään kaikkien oppiaineiden yhteydessä. Media-analyysi läpäisyperiaatteella luokilla 1 6. Esimerkkejä käytännön koulutyössä: sanomalehtiviikko (sisällön analysointi) ja aikakauslehtipäivä. 7.3.4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Aihekokonaisuus auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luo pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Aihetta käsitellään eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Kouluyhteisössämme oppilaat otetaan mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan erilaisia koulun tapahtumia. Yhtenä merkittävänä toimintamuotona on oppilaskuntatoiminta, johon kaikki koulun oppilaat kuuluvat. Muita esimerkkejä tästä aihekokonaisuudesta ovat mm. lasten juhlien lipunmyynti, kahviotoiminta ja diskon järjestäminen. Kummioppilastoiminta on hyvä esimerkki osallistuvasta kansalaisuudesta. 62
7.3.5 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUU- DESTA Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia ja opettaa tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Alueelliset toteuttamisperiaatteet Alueellinen arvoperusta ja toiminta-ajatus Vastuu ympäristöstä jokapäiväisessä toiminnassa Kestävän kehityksen elämäntavan omaksumisen periaate Erilaiset painotukset ja hankkeet 7.3.6 TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. Aihekokonaisuuteen kuuluvia teemoja sisältyy Nepenmäen koulun opetussuunnitelman liitteeseen 3: Kriisiohje ja liitteeseen 4: Nepenmäen koulun pelastautumissuunnitelma. 7.3.7 IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja niiden käyttöä, sekä johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Aiheen käsittely toteutuu kaikissa oppiaineissa, erityisesti MA, YLT, FY, KE, HI, TN/TS. Toteutus koulussa tapahtumien/teemojen kautta: projektityöt eri oppiaineissa, tutustumiskäynnit ja pajapäivät. 63
8 TUNTIJAKO Nepenmäen koulun tuntijako on sopusoinnussa Joensuun kaupungin tuntijaon kanssa (alla oleva taulukko). Vuosittain työsuunnitelmassa päätetään siitä, kuinka koulukohtaisesti jaettavat tunnit sijoittuvat vuosiluokittain. Uusien tuntijakojen käyttöönotto tapahtuu vuosittain sitä mukaa kun uusien opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaiset oppiainetavoitteet otetaan käyttöön. 1 2 3 4 5 6 Äidinkieli 7 7 5 5 4 5 A-KIELI 2 2 2 2 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 Biologia, maantieto Ympäristö- ja luonnontieto 2 1 Fysiikka, kemia 2 2 2 3 1 1 Terveystieto integroitu Uskonto/elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 HI 2 1 MU 1 1 1 1 1 1 KU 1 1 1 1 1 1 KS 1 1 1 1 2 2 LI 2 2 2 2 2 2 YHT 18 18 20 20 22 22 Koulu päättää* 1-1- 3-3- 3-3- A2-kieli 3 3 *Tarkoittaa koulun vapautta sijoittaa tunteja oppiaineisiin tai usean oppiaineen kokonaisuuksiin tai valinnaisuuteen. Kuitenkin tunneista vähintään 6 (luokilla 1-4) ja 6 (luokilla 5-6) tulee sijoittaa taito- ja taideaineisiin. Esiopetettavien tuntimäärä viikossa 20 tuntia, joka sisältää myös kielikylpytunnin. Nepenmäen koulussa noudatetaan pääsääntöisesti normaalia viikkotyöjärjestystä. Poikkeuksena voivat kyseeseen tulla: a) Nepenmäen koulun luokat voivat tehdä retkiä ja leirikouluja. Retket ja leirikoulut voivat olla osan koulupäivästä, yhden koulupäivän tai useamman koulupäivän mittaisia. Tilanteen mukaan, erityisistä syistä voi retki tai leirikoulu olla myös viikonloppuna. Rehtori hyväksyy yli yhden koulupäivän mittaiset retket sekä leirikoulut toimintasuunnitelmien perusteella. b) Koulun toiminnan kannalta olevat erityiset syyt. Mikäli koulun toiminnan kannalta on perusteltua (esim. tapahtuma, tilaisuus, käytännön järjestely), voi koulupäivä olla rehtorin hyväksynnällä koko koululla tai tietyillä luokilla muunkin mittainen kuin työsuunnitelmassa on määrätty. 64
9 ESIOPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 9.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Esiopetuksen tavoitteet herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen luoda pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle tukea kielen avulla lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja oppimisprosessin kehittymistä kasvattaa lasta aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi tutustuttaa lapsi satuihin, kertomuksiin, kertoviin tietoteksteihin, runoihin ja loruihin, sekä erilaisiin viestintävälineisiin opettaa lapsi odottamaan omaa vuoroaan huomioidaan kulttuuri- ja kielivähemmistölapset suomen kielen taitojen kartuttamisessa, jotta lapsilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet koulutyön aloittamiselle. lapsi eläytyy kuulemaansa, hän saa aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisen elämää vahvistuu Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen Kielellisen tietoisuuden vahvistaminen Esiopetus osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin leikki, kerronta, esittäminen ja arkipäivän vuorovaikutustilanteet kuunteleminen omien tarinoiden ja riimien keksiminen draamalliset työtavat satujen, kertomusten, tietotekstien, runojen ja lorujen lukeminen yksin ja toisten kanssa tai aikuisen seurassa kielen tutkiminen (erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet, äänteet) kielellä leikkiminen, loruilu ja riimittely kirjoitettuun kieleen tutustuminen leikkikirjoittaminen erilaisiin viestintävälineisiin tutustuminen kynäote muotojen harjoittaminen suuret linjat lukusuunta huomioiden kirjainten, tavujen ja sanojen tunnistaminen äänteen ja kirjaimen vastaavuus äänteen keston tunnistaminen loogisen ajattelun ja lukusuunnan kehittäminen kuvasarjojen avulla 65
9.2 MATEMATIIKKA Esiopetuksen tavoitteet luoda ja vahvistaa pohjaa matematiikan oppimiselle ohjata lasta havainnoimaan luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviä matemaattisia ilmiöitä tukea lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaan tarjota monipuolisia kokemuksia matemaattisten käsitteiden ymmärtämiselle kehittää lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja tarjota lapselle yksilöllisen matemaattisen ajattelun kehittymistä edistävä oppimisympäristö ohjata lasta hahmottamaan lukusanan, numerosymbolin ja lukumäärän vastaavuuden sekä oivaltamaan lisäämisen ja vähentämisen periaatteet. Keskeiset sisällöt Esiopetus matemaattisten ilmiöiden havainnointi ja tutkiminen leikeissä ja arkipäivän tilanteissa lapsen matemaattisen käsityksen avartaminen laulujen, tarinoiden, liikunnan, pienten työtehtävien, keskustelun ja pelien avulla lapsen ympäristöön liittyvien esineiden, eliöiden, kappaleiden, kuvioiden, aineiden ja ilmiöiden luokittelu, vertailu ja järjestäminen muotojen, määrien tai muiden ominaisuuksien perusteella lapsen oma ajattelun tarkkailu ja omasta ajattelusta kertominen lukukäsite luokittelu, vertailu ja järjestäminen geometristen muotojen tunnistaminen ja vertailu tilaan liittyvät peruskäsitteet (paikankäsitteet) aikaan liittyvät peruskäsitteet mittaaminen 9.3 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Esiopetuksen tavoitteet lasta ohjataan ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja lasta ohjataan tuntemaan oman toimintansa vaikutus lähiympäristöönsä lasta ohjataan ottamaan huomioon toiminnassaan luonnon monimuotoisuus, ympäristön viihtyvyys ja kauneus lasta ohjataan toimimaan ympäristöä säästäen ja hoitaen lasta ohjataan arvioimaan ja suhtautumaan kriittisesti saatuun tietoon. Keskeiset sisällöt Esiopetus luonnonvaraisen ja rakennetun ympäristön tutkiminen ja havainnointi retket ja liikkuminen lähiympäristössä lapsen omien kiinnostuksen kohteiden, elämysten, kokemusten ja kysymysten pohtiminen tiedon etsiminen, tutkiminen soveltaminen ja arviointi ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskevien käsitteiden oppiminen, päätelmien tekeminen ja syy seuraussuhteiden löytäminen havaintojen ja tutkimustulosten merkitseminen muistiin ja niiden esittäminen piirtäen, kertoen ja näytellen 66
9.4 FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS JA TERVEYSKASVATUS Esiopetuksen tavoitteet edistää lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, kasvua ja kehitystä auttaa lasta tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia ohjata lasta myönteisiin ihmissuhteisiin, tunne-elämän terveyteen ja väkivallan välttämiseen edistää lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan tunnistaa ja osaa nimetä tunteita osaa asettua toisen asemaan tukea lapsen ryhmätyötaitoja, omatoimisuutta ja aloitteellisuutta. Keskeiset sisällöt Esiopetus turvallisen liikkumisen harjoittelu lähiympäristössä terveydestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen työn, levon ja virkistyksen tasapainosta huolehtiminen hyvien ruokailutapojen oppiminen tapakasvatus päivittäinen, monipuolinen, ohjattu ja omaehtoinen liikunta ja leikki hienomotoriikkaan, kädentaitoihin sekä silmän ja käden yhteistyöhön liittyvät harjoitukset ja arkipäivän toiminnot perusliikuntataitojen oppiminen 9.5 ETIIKKA JA KATSOMUS Esiopetuksen tavoitteet edistää lapsen itsetunnon kehittymistä ja sosiaalisten taitojen oppimista ohjata lasta katsomuksellisen ajattelun kehittämiseen antaa lapselle mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten niitä vietetään tutustuttaa lapsi oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuriidentiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja ympäristöön kulttuurista katsomuskasvatusta käsitellään kaikille lapsille yhteisenä mahdollisuutena tutustua suomalaisen yhteiskunnan kulttuurisiin juuriin, joihin liittyy olennaisena kulttuuri- ja luontoperinnön tunteminen ja arvostaminen (esim. juhlat) uskontokasvatuksessa kohdataan uskontoon liittyviä asioita, tutustutaan uskonnollisiin juhliin ja oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin suhtaudutaan jokaisen perheen uskonnolliseen vakaumukseen kunnioittavasti elämänkatsomustietokasvatuksessa käsitellään ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, ihmisen ja luonnon suhdetta, suvaitsevaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Keskeiset sisällöt Esiopetus lapsen eettistä ja katsomuksellista ajattelua kehittävät keskustelut, roolileikit ja näytelmät kotiseurakunnan toimintaan tutustuminen kirkkovuoden juhlapyhiin ja niiden perinteeseen tutustuminen lasten virret ja hengellinen musiikki oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin tutustuminen minä itse, ihminen koti luonto muu ympäristö 67
9.6 TAIDE JA KULTTUURI Esiopetuksen tavoitteet harjoittaa lapsen luovuutta, mielikuvitusta ja itseilmaisua järjestää mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja -nautintoihin sekä niistä keskustelemiseen ohjata lasta pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen ja omatoimiseen työskentelyyn kannustaa arvostamaan omaa ja toisen lapsen aikaansaannosta tukea lapsen aistiherkkyyden, havaintokyvyn ja avaruudellisen hahmottamisen kehitystä tukea lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurien monimuotoisuudesta rohkaista monipuoliseen itseilmaisuun kehittää lapsen hienomotoriikkaa ja näppäryyttä. Keskeiset sisällöt Esiopetus kuvien tekeminen, niiden tarkastelu ja niistä keskusteleminen erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin tutustuminen kuvataiteessa ja käsitöissä taidekokemukset ja -nautinnot sekä niistä keskustelu laulaminen, soittaminen, musiikin kuuntelu ja musiikkiliikunta erilaisiin keho- ja rytmisoittimiin sekä musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen erilaisiin viestintävälineisiin tutustuminen ja niiden käytön harjoittelu äänimaailman ja musiikin tutkiminen viestinnässä monipuolinen itseilmaisun harjoittelu erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä 68
10 VUOSILUOKKIEN 1-6 OPPIAINEOPETUSSUUNNITELMAT 10.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1. luokka Tavoitteet haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause alustavasti ja aakkoset. oppii vähitellen kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen Lukeminen ja kirjoittaminen 1. luokka osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin esittäminen, kerronta ja leikki tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen äänne-kirjain-vastaavuus, äänteiden ja kirjainten yhdistäminen tavuiksi, tavujen yhdistäminen sanoiksi lauseiden muodostamisen alkeet lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi oikea kynäote ja kirjoitusasento sanavälit tavuttaminen omien tekstien tuottamisen alkeet Kirjallisuus runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat ja sarjakuvat kirjaston käyttöön tutustuminen 2. luokka Tavoitteet haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, aakkoset ja aakkosjärjestys. oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä. ymmärtää lukemaansa saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy 69
Keskeiset sisällöt 2. luokka Puhuminen ja kuunteleminen osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin esittäminen, kerronta ja leikki tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen ja niiden vertailu Lukeminen ja kirjoittaminen tavujen yhdistäminen sanoiksi ja lauseiden muodostaminen sanoista lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet ja kirjoi- tuskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi luetunymmärtämistehtävät oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon varmistaminen sanavälit tavuttaminen isot alkukirjaimet lauseiden lopetusmerkit omien tekstien tuottamisen harjoittelu Kirjallisuus runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat, tietokirjat ja sarjakuvat kirjaston käytön harjoittelu luetun kirjan tai tekstin käsittely (keskustelu, kertominen, ja esittely) KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavuja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 70
3. luokka Tavoitteet oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja oppii toimimaan tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa. oppii lukemaan erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana, tutustuu erilaisiin lukutapoihin oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. harjaantuu rakentamaan erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisuaan ja tottuu arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan käsin; kokeilee kirjoitelmaa tekstinkäsittelylaitteella. oppii valitsemaan ja lukemaan monenlaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta kiinnostuu omasta ja ympäristön kielistä ja antaa niille arvoa oppii perusteita mediasta ja viestintävälineistä (esim. sanomalehti). Keskeiset sisällöt 3. luokka Vuorovaikutustaidot viestintärohkeuden ja halun ylläpitäminen vuorovaikutuksen havainnointi kertominen, oma mielipide, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu Tiedonhankintataidot erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia erilaisiin tietoteksteihin tutustumista kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto, ohjattu yksinkertainen tiedonhaku tietoverkoista Tekstin ymmärtäminen tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen Puhe-esitysten ja yleisökontakti, äänenkäyttö kirjoitusten laatiminen oman tekstin suunnittelu tutun asian selostaminen, mielipide ajatuskartta kirjoittamisen tukena otsikon mukainen puhuminen ja kirjoittaminen yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsiala oikeinkirjoituksen perusasioita (kaksoiskonsonantti, diftongi, äng-äänne, yhdyssana, vuorosanojen kirjoittaminen) Kielen tehtävät ja sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu rakenne sanaluokkiin tutustuminen (substantiivit, adjektiivit, verbit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) Kirjallisuus luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemuksien jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä 71
4. luokka Tavoitteet toimii aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä osallistuen itse ja huomioiden vastaanottajan toimii tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana ja harjaantuu erilaisissa lukutavoissa ja luetunymmärtämisessä oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa ja käsittelee omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisun taitojaan pystyen myös arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamista tekstinkäsittelylaitteella. lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sitä itse valiten kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan ja sen kieliopilliseen perustaan sitä arvostaen hyödyntää viestintävälineitä. Keskeiset sisällöt 4. luokka Vuorovaikutus-taidot omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen kertominen ja selostaminen, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu Tiedonhankintataidot erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia hakusanojen avulla erilaisiin tietoteksteihin tutustumista (tietokirjoissa, lehdissä, internetissä, CDromeilla) kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto Tekstin ymmärtäminen tekstin sisällön ja rakenteen ennakointia (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen yksinkertaisista teksteistä (tiivistys, väliotsakkeet, kysymykset, päätelmät) luetun ja kuullun arviointia Puhe-esitysten ja yleisökontakti, jaksotus, äänenkäyttö kirjoitusten laatiminen otsikointi ja kappalejako tutun asian selostaminen ja kuvailu, juoni, mielipide yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsialakirjoitus oikeinkirjoituksen perusasioita (yhdyssanat ja yhdysmerkki, pilkku yhdyslauseissa, vuorosanat) oman tekstin suunnittelu Kielen tehtävät ja sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu ja vertailu rakenne sanaluokat (substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit, numeraalit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys-, huudahdus- ja yhdyslause) Kirjallisuus luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemusten jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä, fakta, fiktio keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä, kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtumaaika ja -paikka 72
5. luokka Tavoitteet oppii arvioimaan omaa ilmaisuaan ja kehittää taitoaan ilmaista itseään osaa sopeuttaa sanoman tilanteen mukaan oppii eri medioiden viestien tarkastelua oppii etsimään tietoa erityyppisistä lähteistä harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kirjoittaa kirjoitelmaa tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä kehittää omaa käsialaansa vahvistaa lukuharrastustaan ja monipuolistaa lukutottumuksiaan säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen tutustuu uusiin kaunokirjallisuuden lajeihin ymmärtää kirjoitetun ja puhutun kielen eroja oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita, vahvistaa tietojaan sanojen luokittelusta ja oppii lisää verbien käytöstä ja merkityksestä tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin havainnoida ja arvostaa ympäristössään puhuttavia kieliä Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Tiedonhallintataidot Tekstin ymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus ja muu kulttuuri 5. luokka keskustelutaitojen kehittäminen (keskustelu, haastattelu, väittely) viestintätilanteen- ja välineen huomioon ottaminen puhutun tekstin tiivistäminen oman ilmaisun rikastuttaminen tiedon haku tietoverkoista ohjatusti monipuolisten tietotekstien käyttö pääasioiden erottaminen yksityiskohdista tekstin tiivistäminen mediatekstin analysointia ja tuottamista (mainos) silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista ajatuskarttojen laadinta, tekstin ajatusten pohdinta ja tekstien kertaaminen tekstin otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelua kirjoitetaan käsin ja koneella puhe-esityksen valmistaminen tukisanalistaa apuna käyttäen kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen vastaanottamista ja antamista lauseiden tarkastelua tekstien rakentamisessa (pää- ja sivulause) lauseen pääjäsenet (subjekti ja predikaatti) verbien aika- ja persoonamuodot, aktiivi ja passiivi tuttujen sanaluokkien kertaaminen ja partikkelit adjektiivien vertailuasteet sijamuodot alustavasti puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua erilaisten tekstien runsas lukeminen yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen ja käsitteleminen lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhdistäminen (Kalevalaan ja kansanrunouteen tutustuminen) 73
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 74
Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot 6. luokka Tavoitteet: harjaantuu toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan huomioon vastaanottaja omassa viestinnässään oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tottuu tiedonhankintaan ja -käyttöön kirjoittaa sujuvasti käsialalla kehittyy monipuoliseksi ja omaperäiseksi tekstien tekijäksi oppii suunnittelemaan viestintäänsä oppii hyödyntämään kielitietoa puhuttaessa ja kirjoitettaessa. monipuolistaa lukuharrastusta, jolloin kirjallisuuden tuntemus syvenee säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa Tekstinymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Tiedonhallintataidot Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin 6.luokka viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistaminen monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen keskustelut oma puhe-esitys luetun ohjattu analysointi tietotekstin tiivistäminen monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen (silmäilevä, etsivä, päättelevä) mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen jäsenneltyjen kirjoitelmien ja puhe-esitysten laatimista oman puhe-esityksen havainnollistaminen omien kirjoitelmien arviointia oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen tekstin sujuva kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tietojen hankinta eri lähteistä tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhaussa lähteiden luotettavuuden arviointia yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua erilaisten tekstien runsas lukeminen yhteisten ja valinnaisten teosten lukeminen (4-5 kokonaisteosta) lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista (Kalevala, kansanperinne) lause- ja virketajun syventäminen lauseenjäseniä: subjekti, predikaatti ja objekti sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat verbien taipuminen kerrataan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja (murre) teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoihin tutustumista 75
Arviointi Kirjallisuus Arviointi on pitkälle havaintojen tekemistä oppilaan työskentelystä. Myös lukemisharrastus ja sen osoittaminen on hyväksi. Kielenkäyttötaidot Arviointi perustuu suullisten ja kirjallisten töiden tarkasteluun. Myös itsearviointia käytetään. Opettajan testit ovat apuna arvioinnissa. Kielentuntemus Painopiste kieliopissa on soveltamistaidossa ja ilmaisussa, ei niinkään mekaanisessa ulkoaoppimisessa. Integrointi Opetuksessa huomioidaan ajankohtaisuus: juhlat, teemaviikot, merkkipäivät, teatteriesitykset yms. ja muut oppiaineet. 76
10.2 VIERAAT KIELET Tie kielitaitoon tunnistaminen ymmärtäminen soveltaminen tuottaminen Vieraan kielen käyttötaito Vieraan kielen opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppimallaan kielitaidolla selviytyy arkielämän kielenkäyttötilanteissa. Suullisen taidon lisäksi hän osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia. Kulttuuri ja tapakasvatus tutustuu opetettavan kielen kulttuuriin ja oppii asennoitumaan ennakkoluulottomasti hänelle uuden kulttuurin edustajiin ja ilmiöihin. Samalla hän oppii hyvien tapojen merkityksen eri ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Vieraan kielen oppiminen tukee myös kasvatusta kansainvälisyyteen. Tavoitteet kielellisen tietoisuuden kehittyminen pohjan luominen kielen opiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille myönteisen asenteen syntyminen elinikäistä kielen opiskelua kohtaan uteliaisuuden ja ennakkoluulottoman asenteen syntyminen eri kieliä ja kulttuureita kohtaan ilmaisurohkeuden kehittyminen myös vieraalla kielellä oma suullinen tuottaminen sana- ja sanontatasolla kielen kuulemisen ja ymmärtämisen kautta Alkuopetus Kielten opiskelu voidaan aloittaa leikinomaisesti ja toiminnallisesti jo peruskoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Tavoitteellinen ja systemaattinen kielen opetus aloitetaan kolmannelta luokalta. Opetus on pääasiassa suullista ja toiminnallista: lauluja, leikkejä, askartelua, väritystä, pelejä, satuja, roolileikkejä ja loruja. Keskeiset sisällöt Vieraaseen kieleen tutustuminen 1. 2.lk yksinkertainen, arkipäivän tilanteisiin liittyvä kommunikointi kouluun ja kotiin liittyvät asiat 77
10.2.1 A1-KIELI (ENGLANTI) Vuosiluokat 1-2 Kieliopintojen tulee alkaa viimeistään kolmannella luokalla. Mikäli kielten opetus aloitetaan tätä aikaisemmin, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on toiminnallista ja leikinomaista. Tavoitteet tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa Keskeiset sisällöt 1-2- luokka jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa. 3. luokka Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Tavoitteet: 3- luokan oppilas oppii Kieli kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkien tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa Kulttuuritaidot tuntemaan kohdekulttuuria sekä tutustuu alustavasti sen ja kotimaan välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti. Oppimisstrategiat toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään kielenopiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin 78
Keskeiset sisällöt 3. luokka Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Rakenteet Viestintästrategiat Kulttuuritaidot Oppimisstrategiat lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten kaupassa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa. viestinnän kannalta keskeiset rakenteet, jotka voivat vaihdella vuosiluokittain opetusjärjestelyistä ja oppimateriaaleista riippuen, esim: substantiivin yksikkö ja monikko sekä s genetiivi. Be-, can- ja have verbit. Keskeisiä pronomineja ja prepositioita. Lukusanoja. puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. oppilas käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten parija pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. 4. luokka Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Tavoitteet: 4. luokan oppilas oppii Kieli kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana Kulttuuritaidot tuntemaan suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu alustavasti niiden välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti. Oppimisstrategiat toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään kielenopiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin 79
Keskeiset sisällöt 4. luokka Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Rakenteet lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten kaupassa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa. viestinnän kannalta keskeiset rakenteet, jotka voivat vaihdella vuosiluokittain opetusjärjestelyistä ja oppimateriaaleista riippuen, esim: substantiivin yksikkö ja monikko sekä s genetiivi. Be-, can- ja have verbit. Keskeisiä pronomineja ja prepositioita. Lukusanoja. Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa Kulttuuritaidot oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppimisstrategiat oppilas käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten parija pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. Arviointi Arvioinnin perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. 5. luokka Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Tavoitteet: 5. luokan oppilas oppii Kielitaito Kulttuuritaidot Opiskelustrategiat kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkien tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa tuntemaan suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu alustavasti niiden välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti. toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin 80
Keskeiset sisällöt 5. luokka Tilanteet ja aihepiirit perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, mahdollisesti myös kohdeoman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta kulttuurista Suomessa Rakenteet edellisten rakenteiden syventäminen ja laajentaminen; järjestysluvut, yleis- ja kestopreesens, imperfekti Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Kulttuuritaidot oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. oppilas pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa Opiskelustrategiat oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. 6. luokka Tavoitteet: 6. luokan oppilas oppii Kielitaito Kulttuuritaidot Opiskelustrategiat kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkien tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa tuntemaan suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustuu alustavasti niiden välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti. toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin 81
Keskeiset sisällöt 6. luokka Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa kielen kielialueen näkökulmasta Rakenteet edellisten rakenteiden syventäminen ja laajentaminen; adjektiivin vertailu Viestintä-strategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Kulttuuritaidot oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. oppilas pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa Opiskelu-strategiat oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: ymmärtämi- Kuullun nen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. Arviointi Arviointi perustuu aktiiviseen tuntityöskentelyyn, kokeiden osoittamaan taitoon, myönteiseen opiskeluasenteeseen ja vastuulliseen annettujen tehtävien suorittamiseen. Harrastuneisuus oppiainetta kohtaan otetaan myönteisenä seikkana huomioon. 82
10.2.2 A2-KIELI (SAKSA JA RANSKA) Saksan ja ranskan kieltä tarjotaan Nepenmäen koulussa vapaaehtoisena A2-kielenä. A2- kieliryhmät muodostuvat Joensuun kaupungin ohjeiden mukaisesti. Ryhmät voivat olla usean alakoulun yhteisryhmiä. Vapaaehtoinen A2-kieli alkaa viimeistään viidennellä luokalla. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten niin, että oppilas uskaltaa käyttää kieltä rohkeasti omien edellytystensä mukaisesti. Tärkeää on luoda hyvä pohja, oppimisen ilo sekä myönteinen asenne läpi elämän jatkuvalle vieraiden kielten ja kulttuurien harrastamiselle. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. 5. luokka Tavoitteet: Tavoitteet Kieli kertomaan lyhyesti itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot tuntemaan ja tunnistamaan alustavasti oman ja kohdekulttuurin välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa arkisissa tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti Oppimisstrategiat toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään kielenopiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Keskeiset sisällöt 5. luokka Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Rakenteet lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa omaan ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot arkinen asioiminen eri tilanteissa A2-saksa Viestinnän kannalta kielelle keskeistä kielioppia, pääpiirteissään: verbin taivutus: preesens artikkelin käyttö monikko pronominit prepositiot alustavasti A2-ranska artikkelit viestinnän kannalta tärkeiden verbien preesens-taivutus lukusanat 1-50 viestinnän kannalta tärkeitä prepositioita omistuspronominit kellonajat kysyminen 83
Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja kielenulkoiseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Kulttuuritaidot oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppimisstrategiat oppilas käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten parija pienryhmäkeskustelua sekä oppikirjaa ja sanastoa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. 6. luokka Tavoitteet: Tavoitteet Kieli kertomaan lyhyesti itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot tuntemaan ja tunnistamaan alustavasti oman ja kohdekulttuurin välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa arkisissa tilanteissa kohteliaasti ja asiallisesti Oppimisstrategiat toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenopiskelutilanteissa käyttämään kielenopiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten pari- ja pienryhmätyöskentelyä. käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Rakenteet asuminen maalla ja kaupungissa omaan ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot arkinen asioiminen eri tilanteissa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista A2-saksa Viestinnän kannalta kielelle keskeistä kielioppia, pääpiirteissään: rakenteita: verbin taivutus: perfekti teitittely modaaliverbit artikkelin käyttö monikko akkusatiivi ja datiivi alustavasti omistuspronominit prepositiot alustavasti A2-ranska Viestinnän kannalta keskeisiä kielen Est-ce que-kysymys ja muita kysymyslauseita lisää prepositioita: à, de lukusanat 50- lisää omistuspronomineja viestinnälle tärkeiden verbien preesens mennyt aikamuoto: passé composé lähifutuuri käskymuotoja 84
Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja kielenulkoiseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Kulttuuritaidot oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja.. Oppimisstrategiat oppilas käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten parija pienryhmäkeskustelua sekä oppikirjaa ja sanastoa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: ymmärtämi- Kuullun nen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. 85
10.3 MATEMATIIKKA Yleistä Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa. Matematiikka vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikkaa ei ole vain ja ainoastaan matematiikan tunnilla; jokainen koulussa opiskeltava aine sisältää aineksia matematiikasta. Matematiikan opetuksen tulee olla systemaattista ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden oppimiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun ja toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan. 1. luokka Tavoitteet Ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan oppii käyttämään matematiikkaa jokapäiväisessä elämässään ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja oppii perustelemaan ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita harjaantuu ratkaisemaan erilaisia matemaattisia ongelmia Keskeiset sisällöt (3h) Luvut ja laskutoimitukset Algebrallinen ajattelu Geometria Mittaaminen 1. luokka lukukäsite: lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö yksinkertaisia lukujonoja kaksiulotteisten muotojen tunnistaminen ja nimeäminen geometriset peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma mittaamisen periaate mittaustuloksen arviointi 86
2. luokka Tavoitteet Ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan oppii käyttämään matematiikkaa jokapäiväisessä elämässään ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja oppii perustelemaan ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita harjaantuu ratkaisemaan erilaisia matemaattisia ongelmia Keskeiset sisällöt (3h) 2. luokka Luvut ja laskutoimitukset kertolaskua ja kertotauluja jakolaskua konkreettisilla välineillä lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen murtoluvun käsitteen pohjustamista konkreettisin välinein Algebrallinen ajattelu säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista Geometria ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen kolmiulotteisten muotojen rakentaminen geometriset peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen mittaustuloksen arviointi Tietojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina 87
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. 3. luokka Tavoitteet Ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen käsitteiden ja rakenteiden hankkimisen pohjaksi. oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä oppii huomaamaan, että matemaattisiin tehtäviin on useita ratkaisuja oppii avustaen selittämään omaa ajatteluaan ja matematiikan tehtävän ratkaisumalliaan oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita 88
Keskeiset sisällöt (4h) 3. luokka Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmäkäsite, lukualue 0-10000, tutustuminen 60-järjestelmään, kellonajat lukujen luokittelua ja järjestämistä kertolaskua, kertotaulut 1-10 sujuvasti, kertolasku allekkain; 1- numeroinen kertoja jakolaskuun tutustuminen; jakolaskun ja kertolaskun yhteys laskujärjestys, sulkeiden käyttö päässälaskua murtoluvun käsitteeseen tutustuminen erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tutkiminen Algebrallinen ajattelu lausekkeen käsite lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia Geometria suurennoksia ja pienennöksiä kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen: kuinka monta kertaa mittaväline sisältyy mitattavaan mittaustulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen sekä todennäköisyys yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen 4. luokka Tavoitteet oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä oppii huomaamaan, että matemaattisiin tehtäviin on useita ratkaisuja oppii avustaen selittämään omaa ajatteluaan ja matematiikan tehtävän ratkaisumalliaan oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita Keskeiset sisällöt (4h) 4. luokka Luvut ja laskutoimitukset kertotaulun (luvut 1-10) varmentaminen, kertolasku allekkain; 2- numeroinen kertoja lukualue 0-1000000 laskujärjestys, sulkeiden käyttö lukujen luokittelua ja järjestämistä mekaaninen jakolasku jakoviivalla tai jakokulmassa sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus laskualgoritmeja murtoluvun käsite ja murtolukujen muunnokset desimaaliluvun käsite murtoluvun ja desimaaliluvun välinen yhteys murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua laskutoimitusten tulosten arviointi ja tarkistaminen erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen Algebrallinen ajattelu lausekkeen käsitteen varmentaminen ja lausekkeiden rakentaminen sanallisista tehtävistä lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia 89
Geometria Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys suurennoksia ja pienennöksiä peilauksia suoran ja pisteen suhteen ja symmetria yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat kulman mitta ja kulmien luokittelu erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu piiri kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista mittaustulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen erilaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen keskiarvoon tutustuminen koordinaatistoon tutustuminen tietojen luokittelu ja järjestäminen 5. luokka Tavoitteet: oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä oppii huomaamaan, että matemaattisiin tehtäviin on useita ratkaisuja oppii avustaen selittämään omaa ajatteluaan ja matematiikan tehtävän ratkaisumalliaan oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta oppii soveltamaan sääntöjä ja noudattamaan ohjeita oppii keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä työskentelemään ryhmässä Keskeiset sisällöt (4h) Luvut ja laskutoimitukset Algebrallinen ajattelu Geometria Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys 5. luokka desimaaliluku - käsitteen varmentaminen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslasku desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen murtoluku -käsitteen varmentaminen ja murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla laskutoimitusten tulosten arviointi ja tarkistaminen ja pyöristäminen sulkeiden käyttö mekaanisen jakolaskun varmentaminen ja jakokulman opettaminen, 2- numeroinen jakaja negatiivisen kokonaisluvun käsite erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tutkiminen ja oman ratkaisumallin perustelu yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä säännönmukaisuuksia, vertailuja ja riippuvuuksia suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava symmetria ja yhtenevyys konkreetein välein ympyrä ja sen osia erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu piiri ja pinta-ala tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen koordinaatisto keskiarvon käsite ja laskeminen tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä 90
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. 91
6. luokka Tavoitteet ymmärtämään matematiikan käsitteitä ja säännönmukaisuuksia sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä matemaattisten ongelmien ratkaisuun ja tiedonhankintaan ilmaisemaan ja perustelemaan omaa ajatteluaan ja matemaattisen ongelman ratkaisuaan tutkimaan eri ratkaisujen soveltuvuutta ja mielekkyyttä ryhmätyötaitoja Keskeiset sisällöt (4h) 6. luokka sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja esittämistä sekä mallintamista matemaattisen tekstin tuottamista ja tulkitsemista Ajattelun taidot ja menetelmät matemaattisen todistamisen harjoittelua erilaisten ratkaisumenetelmien vertailua ja arviointia yhtäsuuruuden ja erisuuruuden ymmärtäminen luonnolliset luvut, kokonaisluvut ja rationaaliluvut peruslaskutoimitusten varmentaminen prosentin käsite; yksinkertaisia prosenttilaskuja aikalaskut, aikaväli luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä Luvut ja laskutoimitukset murtolukujen laventaminen ja supistaminen, desimaaliluvun esittäminen murtolukuna desimaalilukujen kertolasku murtolukujen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tutkiminen ja oman ratkaisumallin perustelu aritmeettisten lukujonojen tutkimista Algebrallinen ajattelu säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia Funktiot koordinaatisto kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä Geometria kappaleiden nimeäminen ja luokittelu symmetria suoran ja pisteen suhteen keskiarvon käsitteen ja keskiarvon laskemisen varmentaminen tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen Todennäköisyys ja tilastot tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen todennäköisyyden käsitteeseen tutustuminen Arviointi Arvioinnin lähtökohtana ovat opetussuunnitelman perusteiden hyvän osaamisen kriteerit. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon seuraavia asioita: kokeet ja testit projektit, tutkimustehtävät työskentelyn ja ajattelun taidot kotitehtävien tekeminen itsearviointi Arvioinnissa tulee huomioida oppilaiden persoonalliset ratkaisu- ja ajattelumallit, niin ettei arviointi perustu ainoastaan oppilaan saamaan oikeaan tai mahdollisesti väärään vastaukseen, vaan painotus on oppilaan ajatteluprosessin arvioinnissa. 92
10.4 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 10.4.1 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO (1.-4.LK) Yleistä Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. 1. luokka Tavoitteet oppii tekemään havaintoja luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä hankkimalla niistä kokemuksia ja elämyksiä tekemään yksinkertaisia kokeita tutkimalla ja kokeilemalla käyttämään apuna yksinkertaisia tutkimusvälineitä sekä erilaisia kuvallisia tiedonlähteitä vertailemaan tarkastelemiaan kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia sekä luokittelemaan niitä arvioimaan hankkimaansa tietoa pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä sekä opettelee huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua ja toimintamalleja toimimaan turvallisesti liikenteessä. 93
Keskeiset sisällöt 1. luokka Eliöt ja elinympäristöt elollinen ja eloton lähiympäristön kasveja ja eläimiä erilaisissa elinympäristöissä luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, oma kouluyhteisö kotiseutu ja maapallo luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö omassa kaupunginosassa ihmisen elinpaikkana ympäristökasvatus vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä Ympäristön sää ilmiöitä ja aineita veden ja ilman ominaisuuksia materiaalien (lasi ja muovi, puu ja paperi, metalli ja tekstiili) tunnistaminen ja tutkiminen paloturvallisuus Ihminen, terveys ja aistit turvallisuus omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, lepo, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti ja liikkuminen henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot monikulttuurisuus fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy vaaratilantilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa turvallinen liikennekäyttäytyminen Juhlat ja teemat vuosittaiset juhlat, merkkipäivät ja perinne 2. luokka Tavoitteet oppii tekemään havaintoja luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä hankkimalla niistä kokemuksia ja elämyksiä lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja tekemään yksinkertaisia kokeita tutkimalla ja kokeilemalla sekä hankkimalla tietoja myös muilla tavoilla käyttämään apuna yksinkertaisia tutkimus- ja muita välineitä sekä erilaisia kuvallisia, kirjallisia ja sähköisiä tiedonlähteitä vertailemaan tarkastelemiaan kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia sekä luokittelemaan niitä arvioimaan hankkimaansa tietoa sekä käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä sekä huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua ja toimintamalleja toimimaan turvallisesti liikenteessä. 94
Keskeiset sisällöt 2. luokka Eliöt ja elinympäristöt lähiympäristön kasveja, sieniä ja eläimiä luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina ruuan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö omassa kaupunginosassa ja kaupungissa ihmisen elinpaikkana kartta ympäristökasvatus (kierrätys) vuorokauden- ja vuodenaikoihin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä Ympäristön ilmiöitä ja aineita sää ja lämpötilan mittaaminen vesi ja veden olomuodot lähiympäristön maa- ja kallioperä hankaussähköön ja virtapiiriin tutustuminen yksinkertaisten tutkimusten avul- Ihminen, terveys ja turvallisuus la, sähköturvallisuus kasvu ja kehitys henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot monikulttuurisuus yksinkertaiset ensiaputoimet fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy yleisen hätänumeron käyttö 112 turvallinen liikennekäyttäytyminen Juhlat ja teemat vuosittaiset juhlat, merkkipäivät ja perinne vaaratilantilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa 3. luokka Tavoitteet oppii tekemään havaintoja luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä tutkien ja erilaisia lähdeaineistoja käyttäen aistimalla ja erilaisia tutkimusvälineitä käyttäen kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita ja tutkimusraportteja vertailemaan tarkastelemiaan kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia sekä luokittelemaan niitä lukemaan yksinkertaisia karttoja ja käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. tuntemaan kotiseutuaan, sen luontoa ja itseään osana lähiyhteisöjä, omaa kansaa ja ihmiskuntaa tuntemaan ja arvostamaan maapallon eri alueita, niiden luontoa ja kulttuureja 95
Keskeiset sisällöt 3. luokka Eliöt ja elinympäristöt PIHA JA PUISTO ELINYMPÄRISTÖNÄ eliöiden sopeutuminen kasvi - ja eläinlajien tunnistaminen, kuvaileminen ja luokittelu luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina kasvien ja eläinten elämänvaiheisiin tutustuminen Oma lähiympäristö, kotiseudun luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön havainnoiminen ja kotiseutu, jäsentäminen ja maapallo ihmisen maaston keskeisimpien piirteiden hahmottaminen ja maaston havainnollistaminen eri tavoin elinpaikkana kartan ilmaisuun tutustuminen Suomen maantietoa Ympäristön ilmiöitä ja aineita Ihminen, terveys ja turvallisuus jääkausi yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän ja jousen, toimintaperiaatteen tutkiminen erilaisten rakenteiden, kuten kolmio- ja putkirakenteiden lujuuteen tutustuminen arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen oman koulun turvallisuus liikennekäyttäytyminen sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen 4.luokka Tavoitteet oppii tekemään havaintoja luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä tutkien ja erilaisia lähdeaineistoja käyttäen aistimalla ja erilaisia tutkimusvälineitä käyttäen kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita ja tutkimusraportteja vertailemaan tarkastelemiaan kohteita, ilmiöitä ja tapahtumia sekä luokittelemaan niitä lukemaan yksinkertaisia karttoja ja käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä tuntemaan kotiseutuaan, sen luontoa ja itseään osana lähiyhteisöjä, omaa kansaa ja ihmiskuntaa tuntemaan ja arvostamaan maapallon eri alueita, niiden luontoa ja kulttuureja. 96
Keskeiset sisällöt Eliöt ja elinympäristöt Oma lähiympäristö, kotiseutu, ja maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä ja aineita Ihminen, terveys ja turvallisuus 4. luokka NIITTY JA RANTA ELINYMPÄRISTÖNÄ eliöiden sopeutuminen kasvi - ja eläinlajien tunnistaminen, kuvaileminen ja luokittelu luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina kasvien ja eläinten elämänvaiheisiin tutustuminen fotosynteesi eliökunnan järjestelmä rakennemallina kotiseutuun ja omaan maakuntaan tutustuminen: niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden tarkasteleminen maapallon ymmärtäminen ihmisen elinpaikkana vuorokauden ja vuodenaikoihin liittyviin käsitteisiin tutustuminen ilman ominaisuuksien tutkiminen sekä palaminen ja paloturvallisuus veden ominaisuuksien ja olomuodon muutosten tutkiminen, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa. ääneen ja valoon liittyvien ilmiöiden tutkiminen kuten äänen ja valon eteneminen ja heijastuminen, varjon muodostuminen, äänen ja valon lähteet, kuulon ja näön suojeleminen lämpöilmiöiden tutkiminen, kuten lämpötilan mittaaminen, lämmön siirtyminen ja lämmittäminen magneettisiin ja sähköisiin ilmiöihin kuten kompassiin, hankaussähköön ja virtapiiriin tutustuminen yksinkertaisten tutkimusten avulla koti- ja vapaa-ajan tapaturmat terveelliset elämäntavat sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Eliöt ja ympäristöt ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. 97
Ympäristön aineita ja ilmiöitä osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 98
10.4.2 BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen, jossa oppilas harjaantuu verbalisoimaan hankkimaansa tietoa ja oppii käyttämään kaavioita, diagrammeja, karttoja, kuvia tietojen julkaisemisessa. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Biologia 5. luokka Tavoitteet oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset eliökunnan kokonaisuuden hahmottamisen ja luokittelemisen ympäristölukutaitoa ja harjoittelee ympäristöystävällistä toimintaa. Keskeiset sisällöt Eliöt ja elinympäristöt Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys Luonnon ja ympäristön suojeleminen 5. luokka PELTO / MAATALOUS elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen eläinten ja kasvien lisääntyminen ohjattu kasvien kerääminen ihmisen kehon rakenne, keskeiset elintoiminnot lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu, oman kehon arvostaminen ja suojeleminen tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät päihdekasvatus terveelliset elämäntavat terveellinen ravinto luonnon monimuotoisuuden merkitys kierrätys 99
6. luokka Tavoitteet oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa ymmärtämään seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset. Keskeiset sisällöt 6. luokka Eliöt ja elinympäristöt METSÄ JA SUO lajistoa ravintoketjut metsätyypit ja kasvupaikkatekijät metsän ja suon moninaiskäyttö jokamiehenoikeudet Ihmisen rakenne, elintoiminnot, läheisyyden tarve kasvu ja kehitys ihmissuhteisiin ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu ensiaputaidot Luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Maantieto Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. 100
5. luokka Tavoitteet oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtymään Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Keskeiset sisällöt 5. luokka Eurooppa Euroopan tarkasteleminen maailman kartalla sekä Euroopan karttakuvan hahmottaminen Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet Euroopan eläimistö erilaisten karttojen, karttapallon ja muiden maantieteellisten tietolähteiden käyttö tiedon havainnollistamisen harjoittelu 6. luokka Tavoitteet oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtymään Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Keskeiset sisällöt 6. luokka / Maantieto Monimuotoinen maapallo maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataitojen harjoittelu kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeet ihmisen elinympäristöinä (sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet) tutustuminen eri maanosien kulttuureihin luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti. Eliöt ja elinympäristöt tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän 101
osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella. Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa. Karttataidot osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja. Eurooppa osana maailmaa tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa. Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. 102
10.4.3 FYSIIKKA JA KEMIA Fysiikka Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. 5. luokka Tavoitteet oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan alaan kuuluvia käsitteitä esittämään hankkimaansa tietoa kirjoittamalla, suullisesti, piirtämällä, kaavioilla ja mallintamalla Keskeiset sisällöt 5.luokka Luonnonrakenteet Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas Maan vetovoima ja kitka voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen 103
6. luokka Tavoitteet oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan alaan kuuluvia käsitteitä esittämään hankkimaansa tietoa kirjoittamalla, suullisesti, piirtämällä, kaavioilla ja mallintamalla Keskeiset sisällöt 6.luokka Energia ja sähkö lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sähköturvallisuus erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja maapallon energiavarat Kemia Kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön aineista tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. 5. luokka Tavoitteet oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa kemian alaan kuuluvia käsitteitä esittämään hankkimaansa tietoa kirjoittamalla, suullisesti, piirtämällä, kaavioilla ja mallintamalla ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden ja ottamaan kantaa niihin omissa valinnoissaan 104
Keskeiset sisällöt Aineet ympärillämme 5.luokka ilman koostumus ja ilmakehä veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa sekä niiden haitat 6. luokka Tavoitteet oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa kemian alaan kuuluvia käsitteitä esittämään hankkimaansa tietoa kirjoittamalla, suullisesti, piirtämällä, kaavioilla ja mallintamalla Keskeiset sisällöt 6.luokka Aineet ympärillämme maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syyseuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Energia ja sähkö tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. 105
Luonnon rakenteet osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja liikenteessä tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä. Aineet ympärillämme tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista. 106
10.5 KATSOMUSAINEET 10.5.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Evankelisluterilaisen uskonnonopetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitys hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Evankelisluterilaisen uskonnon ydintehtävänä on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentamiseksi. Liikkeelle lähdetään periaatteella tutusta tuntemattomaan. Keskeisessä asemassa opetuksessa ovat 1) oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tutustuminen tietojen ja omien kokemusten kautta 2) Raamattuun perehtyminen 3) oppilaiden rohkaiseminen eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen. 1.-luokka Tavoitteet tutustuu evankelisluterilaisen kirkon toimintaan kotiseurakunnan toiminnan ja työmuotojen kautta tutustuu lähiympäristön kristilliseen perinteeseen ja juhliin kirkkovuoden aikana pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä ja soveltaa oppimaansa arkipäivän eri tilanteissa tutustuu Raamatun keskeisiin opetuksiin o Raamattu kirjana o UT: Jeesuksen kotimaa ja keskeisiä kertomuksia o VT: Keskeisiä kertomuksia Jumalan huolenpidosta Keskeiset sisällöt 1. luokka Luottamus ja turvallisuus oppilaan kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä Jumala Isänä Arvokas ja ainutlaatuinen elämä minun juureni; perheeni perinteitä toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, suvaitsevaisuus Raamatun kertomuksia ja opetuksia Raamattu kirjana (UT ja VT) Eettisyyteen kasvattaminen yhdessä elämisen kysymyksiä Luterilaisen kirkon elämää kotiseurakunta, lasten seurakunta kirkkovuoden keskeiset juhlat virsikirjaan tutustuminen ja lasten hengelliset laulut Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot omassa lähiympäristössä, suvaitsevaisuus 107
2. luokka Tavoitteet tutustuu evankelisluterilaisen kirkon toimintaan kotiseurakunnan toiminnan ja työmuotojen kautta tutustuu lähiympäristön kristilliseen perinteeseen ja juhliin kirkkovuoden aikana pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä ja soveltaa oppimaansa arkipäivän eri tilanteissa tutustuu Raamatun keskeisiin opetuksiin o Raamattu kirjana o UT: Jeesuksen kotimaa ja keskeisiä kertomuksia o VT: Keskeisiä kertomuksia Jumalan huolenpidosta Keskeiset sisällöt 2. luokka Luottamus ja turvallisuus oppilaan kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä Jeesuksen opetuksia Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä minun juureni: sukuni perinteitä valintojen tekeminen ja vastuullisuus, suvaitsevaisuus teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia Raamatun kertomuksia ja opetuksia Jeesuksen kotimaa Jeesuksen opetuksia auttamisesta, sopimisesta, omastatunnosta, turvallisuudesta rukous: Isä meidän rukous Eettisyyteen kasvattaminen kultaisen säännön periaate Luterilaisen kirkon elämää kotikirkko, lastenseurakunta kirkkovuoden keskeiset juhlat Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma lastenvirret ja hengelliset laulut oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot omassa lähiympäristössä, suvaitsevaisuus 3. luokka Tavoitteet oppii kohtaamaan elämää luottamuksella ja rohkeudella, sitä arvossa pitäen tutustuu uuden ja vanhan testamentin pääkertomuksiin ja niiden sisältöihin oppii pohtimaan eettisiä kysymyksiä ja soveltamaan niitä omaan elämään tutustuu seurakunnan keskeisiin toimintoihin. Keskeiset sisällöt 3. luokka Hyvä elämä yhdessä elämisen ilot ja hankaluudet luottamus elämään, itseen ja muihin suvaitsevaisuus ja oppilaan elämään liittyvät valintatilanteet Raamatun kertomuksia ja opetuksia alku- ja patriarkkakertomukset Egyptistä luvattuun maahan Herran siunaus Eettisyys, vastuullisuus kultainen sääntö ihmisen arvo alkukertomuksia vasten kymmenen käskyä Seurakuntaelämä joulu ja pääsiäisen aika Hengellinen musiikki virret ja lasten hengelliset laulut 108
4. luokka Tavoitteet oppii kohtaamaan elämää luottamuksella ja rohkeudella, sitä arvossa pitäen tutustuu uuden ja vanhan testamentin pääkertomuksiin ja niiden sisältöihin oppii pohtimaan eettisiä kysymyksiä ja soveltamaan niitä omaan elämään tutustuu seurakunnan keskeisiin toimintoihin. Keskeiset sisällöt 4 luokka Hyvä elämä ihmiselämän arvokkuus ja rikkaus luonnon kunnioitus suvaitsevaisuus ja oppilaan elämään liittyvät valintatilanteet Raamatun kertomuksia ja opetuksia Jeesuksen elämä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Isä meidän -rukous Eettisyys, vastuullisuus kultainen sääntö oikeudenmukaisuus ja oikea ja väärä -kysymykset Seurakuntaelämä kirkko jumalanpalvelus kirkolliset toimitukset toiminta seurakunnan jäsenenä kirkkovuoden juhlat Hengellinen musiikki virret ja lasten hengelliset laulut 5. luokka Tavoitteet oppii kohtaamaan elämää luottamuksella ja rohkeudella, sitä arvossa pitäen tutustuu Uuden testamentin pääkertomuksiin ja niiden sisältöihin tutustuu kalenteri- ja kirkkovuoden juhliin tutustuu seurakunnan keskeisiin toimintoihin tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin oppii pohtimaan eettisiä kysymyksiä ja soveltamaan niitä omaan elämään Keskeiset sisällöt 5. luokka Luottamus ja turvallisuus oppilaiden omista kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia asioita Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus vastuullisuus valintojen tekeminen suvaitsevaisuus Raamatun kertomuksia ja opetuksia Jeesus Nasaretilainen Jeesuksen vertaukset vuorisaarna Eettisyyteen kasvaminen Kultainen sääntö rakkauden kaksoiskäsky yhdessä elämisen kysymykset Luterilaisen kirkon elämä seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten diakonia ja toiminta seurakunnan jäsenenä kirkkovuosi kristilliset symbolit kirkossa kirkkotaide hengellinen musiikki Oppilaita ympäröivä maailma alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaan elämään 109
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. hahmottaa uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. osaa käyttää uskonnollista tietoa hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. 110
6. luokka Tavoitteet oppii kohtaamaan elämää luottamuksella ja rohkeudella, sitä arvossa pitäen tutustuu kalenteri- ja kirkkovuoden juhliin tutustuu seurakunnan keskeisiin toimintoihin tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin oppii pohtimaan eettisiä kysymyksiä ja soveltamaan niitä omaan elämään Keskeiset sisällöt 6. luokka Oppilaan maailmankatsomuksellinen elämän merkitys ja rajallisuus pohdinta Maailmanuskonnot tutustuminen keskeisiin maailman uskontoihin Raamattu alkuseurakunnan synty Paavali Raamatun käyttö Kirkko Idän ja lännen kirkot Martti Luther kirkkovuosi Suomalainen katsomusperinne kotikirkko ortodoksisuus muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä kristinuskosta irtautuneita liikkeitä Ihminen eettisenä olentona eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen ja soveltaminen käytännön ongelmien kautta vastuullisuus valintojen tekeminen Oppilaita ympäröivä maailma tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaan elämään Arviointi Uskonnon tavoitteiden saavuttamista arvioidaan eri menetelmiin. Oppilaan edistymistä arvioidaan muun muassa kokeiden, tunti- ja kotitehtävien sekä erilaisten ryhmätöiden avulla. Arvioitaessa otetaan huomioon myös oppilaan aktiivisuus tunneilla; arviointi on jatkuvaa. Uskonnon opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta myös itsearviointiin. Omien ajatusten ja asenteiden tarkkaileminen ja arviointi ovat tärkeitä taitoja, kun opetellaan kunnioittamaan elämää ja ihmisarvoa. 111
10.5.2 ORTODOKSINEN USKONTO Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. Aihekokonaisuudet ja ortodoksinen uskonto Aihekokonaisuuksista Ihmisenä kasvaminen sisältyy monelta osin ortodoksiseen uskonnon opetukseen. Myös Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta soveltuvat ortodoksisen uskonnon opetuksen keskeisiin sisältöihin luontevasti. Aihekokonaisuus Viestintä ja mediataito otetaan huomioon esim. käytettäessä opiskelun välineenä Ortodoksisen uskonnonopetuksen verkkoympäristöä Ortowebbiä. Työtavat Uskonnonopetuksessa korostuvat monipuoliset työtavat ja elämyksellisyys. Jumalanpalveluksiin osallistumiset, retket ja vierailut syventävät tunnilla opittua ja niiden avulla oppilas voi soveltaa käytännössä aiemmin oppimaansa. Kirjallisten tehtävien lisäksi oppilaalle tarjotaan mahdollisuus syventää persoonallisesti opittua sopivalla tavalla askartelun, piirtämisen ja käsitöiden avulla. Kirkkolaulujen laulamisen ja erilaisten yhteistoiminnallisten työtapojen avulla voidaan havainnollistaa oppiaineen yhteisöllistä luonnetta. Kerronta on uskonnonopetuksen perinteinen työtapa, jota tulee käyttää erityisesti alimmilla luokkatasoilla. Ortodoksisen uskonnonopetuksen verkkoympäristö Ortoweb tarjoaa mahdollisuuden TVT:n käyttöön opetuksessa. Koska ortodoksisen uskonnon tunneilla on yleensä samassa ryhmässä eri ikäisiä oppilaita, käytetään usein opetuksessa vuorokursseja. Yhtenäiseen käytäntöön vuorokurssien rytmissä pyritään siten, että parittomien vuosien syyslukukaudella aloitetaan parittomien vuosiluokkien sisältöjen opiskelu ja parillisten vuosien syyslukukaudella aloitetaan parillisten vuosiluokkien sisältöjen opiskelu. Vuosiluokat 1-5 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksen rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. 112
1. luokka Tavoitteet: : oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä oppii tuntemaan kirkkovuotta tutustuu oman seurakunnan toimintaan tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuoden kautta osallistuu ortodoksiseen liturgiaan oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella Keskeiset sisällöt 1. luokka Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten joulu, teofania, palmusunnuntai ja pääsiäinen oppilaan oma taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä paasto joitakin pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaos sekä pyhittäjät Sergei ja Herman Kirkon jäsenenä oma kirkko, ortodoksina perheessä ja koulussa risti, ristinmerkki ja ikoni rukous, kuten Isä meidän ja ruokarukous seurakunnan lapsityö luterilainen kirkko oman koulun oppilaiden uskontoja Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia Jeesuksen kotimaa Liturginen elämä yleisimmät kirkkoveisut ja tärkeimpien juhlien veisuja kirkkomatka kirkko rakennuksena Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena Isä, Poika ja Pyhä Henki oikea ja väärä ystävyys ja suvaitsevaisuus 2. luokka Tavoitteet: syventää ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä oppii tuntemaan kirkkovuotta tutustuu oman seurakunnan toimintaan tutustuu Jeesuksen elämään ja opetuksiin kirkkovuoden juhlien kautta osallistuu ortodoksiseen liturgiaan tutustuu alustavasti muihin uskontoihin oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan 113
Keskeiset sisällöt 2. luokka Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset tärkeimmät kirkkovuoden juhlat kuten palmusunnuntai, ristin ylentäminen ja kirkkovuoden alku oppilaan nimikkopyhä paasto joitakin pyhiä ihmisiä kuten Johannes Kastaja ja apostoli Johannes teologi Kirkon jäsenenä kodin ja maanhedelmien siunaaminen liturgia vainajien muisteleminen seurakunnan lapsityö lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja Raamattu pyhänä kirjana luominen Jeesuksen opetuksia evankeliumi Liturginen elämä nimenanto kaste ja ehtoollinen kirkkomatka, papin tapaaminen yleisimmät kirkkoveisut kirkko pyhänä paikkana Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena lähimmäisenrakkaus väärin tekeminen ja katumus 3. luokka Tavoitteet: : oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään tutustuu oman seurakunnan elämään osallistuu ortodoksiseen liturgiaan perehtyy Vanhan Testamentin kertomuksiin oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä tutustuu oman lähiympäristön uskontoihin Keskeiset sisällöt 3. luokka Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset kirkkovuoden keskeisiä juhlia Raamatun kertomusten ja kirkon perimätiedon pohjalta, erityisesti Neitsyt Marian juhlat oman kirkon pyhän elämäkerta Kirkon jäsenenä ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla kotiseurakunta ja sen toiminta lähiympäristön muut uskonnot Raamattu pyhänä kirjana alkukertomukset patriarkkakertomukset Egyptistä luvattuun maahan Liturginen elämä sakramenteista ehtoollinen tutustuminen liturgiaan jumalanpalvelusten toimittajat kirkkorakennus suurten juhlien ikoneja jumalanpalvelusveisuja, tropareja ja rukoushetken veisuja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen kymmenen käskyä ja niiden merkitys omassa elämässä ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisuutena 114
4. luokka Tavoitteet: : oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään tutustuu oman seurakunnan elämään perehtyy Uuden Testamentin kertomuksiin oppii pohtimaan omaan elämään liittyviä eettisiä kysymyksiä osallistuu ortodoksiseen liturgiaan Keskeiset sisällöt 4 luokka Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset kirkkovuoden keskeisiä juhlia Raamatun kertomusten ja kirkon perimätiedon pohjalta, erityisesti Kristuksen juhlat suuren paaston käytäntöjä ja merkityksiä Sergei ja Herman Valamolainen oppilaan oma suojeluspyhä Kirkon jäsenenä kotiseurakunta ja sen toiminta seurakunnat ja hiippakunnat Suomessa ONL Raamattu pyhänä kirjana Jeesuksen elämä ja opetukset ylösnousemus pääsiäisen yhteydessä Liturginen elämä liturgiaan valmistautuminen sakramenteista kaste, voitelu, katumus ja avioliitto suurten juhlien ikoneja jumalanpalvelusveisuja, tropareja ja rukoushetken veisuja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen eettisiä kysymyksiä Jeesuksen opetusten pohjalta 5. luokka Tavoitteet: : oppii ortodoksisuuden peruskäsitteitä perehtyy kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään ja liturgiseen elämään tutustuu uskonopin peruskysymyksiin perehtyy Raamatun kertomuksiin ja oppii pohtimaan Raamatusta nousevia eettisiä kysymyksiä osallistuu ortodoksiseen liturgiaan Keskeiset sisällöt 5 luokka Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset kirkkovuosi paastot, sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset kirkon suuria opettajia ja marttyyreja Kirkon jäsenenä ortodoksinen perinne maailmassa luostarien toiminta juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä Raamattu pyhänä kirjana evankeliumin kirjoittajat alkuseurakunnan elämää apostolinen lähetystyö Liturginen elämä kirkko pyhänä paikkana ikoni pyhänä esineenä sakramenteista pappeus ja sairaanvoitelu jumalanpalvelusveisuja, tropareja ja rukoushetken veisuja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet pelastus ja iankaikkinen elämä kirkko ja seurakunta kymmenen käskyn etiikka 115
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään. oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään. osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään. tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. 6. luokka Tavoitteet: : vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon ja sen liturgiseen elämään perehtyy Raamattuun pyhänä kirjana osallistuu ortodoksiseen liturgiaan Keskeiset sisällöt 6 luokka Raamattu apostolien teot profeetat kuninkaiden aika alkuseurakunnan elämää Liturgiikka sakramentit jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia ja muita kirkollisia toimituksia Pyhän Nikolaoksen kirkko: ulkonäkö, pohjapiirros, kirkon osat, kalustus ja esineistö ajan pyhittäminen jumalanpalvelusveisuja, tropareja ja rukoushetken veisuja Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekeminen ja kokeet. ta kannustetaan jatkuvaan itsearviointiin, joka täydentää opettajan antamaa arviointia. Itsearviointi tukee oppimista ja oppilaan käsitystä omasta opiskelusta. 116
10.5.3 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudentavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. 1. luokka Tavoitteet oppii ymmärtämään erilaisia elämänkatsomuksellisia näkökulmia saa tukea oman elämänkatsomuksen rakentamisessa oppii erottamaan oikean ja väärän harjaantuu vastuullisiin valintoihin oppii keskustelemaan elämänkatsomuksellisista kysymyksistä, missä yhteydessä hän saa tietoja erilaisista katsomuksista sekä kulttuuriperinnöistä ja oppii niihin liittyviä käsitteitä saa tukea terveen itsetunnon kehittymiseen oppii hyväksymään erilaisuutta (suvaitsevaisuus) Keskeiset sisällöt 1. luokka Minäkuva lapsen oikeudet ja velvollisuudet ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen (ystävyys, vastuuntunto, empatia) Kulttuuri-identiteetti oman koulun ja kodin tapa- ja juhlaperinne Ihmisen ja luonnon suhde luonnon merkitys ihmiselle oma vastuu ympäristöstä ja toisesta ihmisestä Yhteisö oman yhteisön jäsenenä toimiminen ja sitä kautta muiden hyvinvointiin ja yhteiseen tulevaisuuteen vaikuttaminen säännöt vastavuoroisina sopimuksina ja niiden mukaan toimiminen 117
2. luokka Tavoitteet oppii ymmärtämään erilaisia elämänkatsomuksellisia näkökulmia saa tukea oman elämänkatsomuksen rakentamisessa oppii erottamaan oikean ja väärän harjaantuu vastuullisiin valintoihin oppii keskustelemaan elämänkatsomuksellisista kysymyksistä, missä yhteydessä hän saa tietoja erilaisista katsomuksista sekä kulttuuriperinnöistä ja oppii niihin liittyviä käsitteitä saa tukea terveen itsetunnon kehittymiseen oppii hyväksymään erilaisuutta (suvaitsevaisuus) Keskeiset sisällöt Minäkuva Kulttuuri-identiteetti Ihmisen ja luonnon suhde Yhteisö 2. luokka lapsen oikeudet ja velvollisuudet ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen (ystävyys, vastuuntunto, empatia) oman lähiympäristön uskontoihin, katsomuksiin ja niiden kulttuurisiin ilmenemismuotoihin tutustuminen käsitykset maailmansynnystä luonnon merkitys ihmiselle oma vastuu ympäristöstä ja toisesta ihmisestä oman yhteisön jäsenenä toimiminen ja sitä kautta muiden hyvinvointiin ja yhteiseen tulevaisuuteen vaikuttaminen maailman rauha, kansojen yhteistoiminta, ihmisoikeudet (YK) säännöt vastavuoroisina sopimuksina ja niiden mukaan toimiminen 3. luokka Tavoitteet oppii ilmaisemaan ajatuksiaan ja osallistumaan tunnistaa omia vahvuuksiaan ja rajoituksiaan pyrkii vastuulliseen ja rakentavaan käyttäytymiseen ja eettiseen toimintaan arkipäivän tilanteissa oppii tuntemaan oman maan ja lähiympäristön kulttuuripiirteitä ymmärtää luonnon arvojen merkityksen ihmiselle Keskeiset sisällöt Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu ihmisen hyvyys Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti kuka olen ja mitä osaan suomalainen kulttuuri Yhteisö ja ihmisoikeudet Ihminen ja ympäristö 3. luokka omat vahvuudet ja rajoitukset oikeudenmukaisuus oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä ajattelun vapaus vastuu ja vapaus elämässä rakentava toimiminen kotona ja koulussa suvaitsevaisuus tieto ja ymmärrys etiikan perusteita kultainen sääntö rehellisyys, reiluus luottamus teon tarkoitus ja seuraus elämän synty ja kehitys elämän erilaisia muotoja maa ja maailmankaikkeus ympäristössä tapahtuvia muutoksia ympäristön (luonnon) kauneus ja merkitys ihmiselle 118
4. luokka Tavoitteet: kohtaa erilaisuuden mahdollisuutena oppia uutta tutustuu suvaitsevaisuuden periaatteisiin pyrkii rakentaviin toimintamalleihin ihmissuhteissa tutustuu lasten oikeuksiin oppii kantamaan vastuuta elinympäristöstään Keskeiset sisällöt 4. luokka Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu suvaitsevaisuus ja syrjintä uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus rakentava toiminta kiusaamistilanteissa Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti elämänvaiheet ja toiveet erilaisia elämäntapoja suomalaiset kulttuurivähemmistöt suvaitsevaisuus elämänkatsomus Yhteisö ja ihmisoikeudet teon moraalinen oikeutus oikeus ja velvollisuus rauha lasten oikeudet Ihminen ja ympäristö syntymä elämä ja kuolema luonnossa yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta 5.luokka Tavoitteet tutustuu oikeudenmukaisuuden periaatteisiin tutustuu erilaisiin elämän- ja maailmankatsomuksiin tutustuu ihmisoikeuksiin ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteen valinnoissaan pyrkii ratkomaan ongelmatilanteita rakentavasti kehittää arvostelukykyään kasvaa kohtaamaan epävarmuutta Keskeiset sisällöt 5 luokka Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu rikkaus ja köyhyys maailmassa arvo ja normi rakentava toiminta ongelmatilanteissa hyvä elämä Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti monikulttuurisuus maailman kulttuuriperintö erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia viestinnän ja median käyttöä mediakriittisyys Yhteisö ja ihmisoikeudet tasa-arvo oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja demokratia ihmisoikeudet tulevaisuuden maailma Ihminen ja maailma luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys maailmanperintö ja ympäristö 119
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. 6. luokka Tavoitteet oppii kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta kehittää kykyään eettiseen toimintaan ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteen valinnoissaan rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä laajentaa katsomuksellista yleissivistystään oppii arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön oppii ymmärtämään omien valintojensa merkityksen tulevaisuuden rakentamisessa Keskeiset sisällöt 6. luokka Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta kansalaisoikeudet demokratia käsite mediaviestien vertailu ja valikoiminen mediakriittisyys Katsomusten maailma oma elämänkatsomus katsomusvapaus uskonto ja elämänkatsomus Kulttuuri ympäristöetiikka yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista kulutuskäyttäytyminen Tulevaisuus minun tulevaisuuteni oma fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta 120
Arviointi Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu hyvän katsomuksellisen osaamisen kriteereihin. Elämänkatsomustiedossa arviointia ei tule nähdä pelkästään opettajan antamana palautteena tai oppilaiden suoritusten arviointina, vaan kiinteänä osana katsomuksellista oppimisprosessia. Kun arviointi pyritään sisällyttämään oppilaan henkilökohtaiseen oppimisprosessiin, opetuksessa voidaan antaa paremmin tilaa oppilaiden omalle kasvulle, itsenäiselle ajattelulle, kysymysten heräämiselle ja oman toiminnan itsenäiselle arvioinnille. Elämänkatsomustiedossa on tärkeää korostaa oppilaiden itsearviointikykyä. Oppilaita tulee rohkaista ja ohjata arvioimaan omia käsityksiään, ajattelutapojaan ja arvostuksiaan. arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota oppilaiden aktiivisuuteen, yhteistyökykyyn ja siihen, kuinka oppilaat sitoutuvat opiskeluprosesseihin. 121
10.6 HISTORIA Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä opettaa oppiaineeseen liittyviä taitoja. Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. 5. luokka Tavoitteet oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyminen tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuutta historiassa ja hahmottamaan menneen ajan kokonaisuutena esittämään muutokselle syitä Keskeiset sisällöt Omat juuret ja historiallinen tieto Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit Eurooppalaisen sivilisaation synty 5. luokka oman perheen historiaan tutustuminen ohjata oppilasta ymmärtämään omaa historiaansa, sukupolvi käsite, esim. sukupuun rakentaminen, retki hautausmaalle tai oman kotiseudun historiaan tutustuminen auttaa oppilasta käsittämään aikaa ja muutosta omassa lähiympäristössään, kuinka täällä ennen elettiin, mitä muutoksia on tapahtunut ja miksi tutustua historian lähteisiin, esim. kirjoituksiin, muisteluihin, esineisiin, valokuviin, rakennettuun ympäristöön esim. tiedon hankkiminen menneisyydestä haastattelemalla, vanhoja esineitä tai kuvia tarkastelemalla käsitteet esihistoriallinen ja historiallinen aika käsitteet kivikausi, pronssikausi ja rautakausi kivikauden ihmisen elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena oman kotiseudun esihistorialliset löydöt maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisen elämään ensimmäisten korkeakulttuureiden synty, esimerkkinä Egypti antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri Rooman valtakunnan synty, laajentuminen ja hajoaminen antiikin yhteiskuntajärjestelmä ja hallinto, Ateenan demokratia tiede, taide, uskonto ja kulttuuri antiikin sivistyksen leviäminen ja heijastuminen tähän päivään 122
Keskiaika uskontojen vaikutukset yhteiskuntaan ja ihmisten elämään kristinuskon leviäminen ja kirkon yhteiskunnallinen mahti islamin synty ja leviäminen, vaikutukset Eurooppaan kristinuskon leviäminen Suomeen ihmisten eriarvoinen asema, säätyjako Suomen liittäminen osaksi Ruotsia 6. luokka Tavoitteet oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika ja uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyminen tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuutta historiassa ja hahmottamaan menneen ajan kokonaisuutena esittämään muutokselle syitä Keskeiset sisällöt 6. luokka Uuden ajan murros Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa kirkon valta murtuu reformaatio löytöretket, maailmankuvan avartuminen ja siirtomaiden hankinta tieteen kehittyminen renessanssi taiteessa uuden ihmiskuvan synty Suomi Ruotsin valtakunnan osana suomalaisten elämää kuninkaan alamaisina ja kasvavan suurvallan asukkaine Suomen alueen muotoutuminen ja muutokset Ruotsin valtakunnan osana Joensuun alueen liittäminen Ruotsiin suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Suomen aseman muutos Ruotsin suurvalta-aseman romahtaessa ja Venä- Vapauden aate voittaa alaa jän noustessa suurvallaksi Ranskan suuri vallankumous ranskalainen yhteiskunta ennen vallankumousta, itsevaltiuden aika ja valistus vallankumouksen syyt ja seuraukset Lisäksi koulukohtaisesti valiten yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka Jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri Kaupankäynnin kehitys Kulttuurin kehitys Liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys Väestössä tapahtuneet muutokset Historian opetuksen elävöittäminen Historian opetusta voidaan elävöittää ja syventää mm. opintoretkien avulla, esim. Olavinlinna, museot, esihistorialliset löydöt Joensuun alueella, Kolin kallioiden jääkauden jäänteet integroimalla historiaa äidinkieleen, esim. historialliset draamat ja kirjoitelmat integroimalla historiaa kuvaamataitoon ja musiikkiin 123
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Tiedon hankkiminen menneisyydestä osaa erottaa faktan mielipiteestä osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Historiallisen tiedon käyttäminen osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. Arviointi Arvioinnissa noudatetaan jatkuvaa arviointia. Oppilaan myönteinen asennoituminen, osallistuminen asian käsittelyyn tuntitilanteissa, aktiivisuus lähdeaineistoon perehtymisessä sekä tiedon soveltaminen ja tuottaminen sekä historian syy-yhteyksien ymmärtäminen ovat arviointiin vaikuttavia tekijöitä. Oppilaan suullinen, kirjallinen, kuvallinen ja muut historian esittämisen ilmaisumuodot otetaan huomioon arvioinnissa. ta ohjataan itsenäiseen ja kriittiseen itsearviointiin. Läksyjen lukeminen ja tehtävien tekeminen, historiaan liittyvät työt ja esitykset sekä suulliset ja kirjalliset kokeet otetaan huomioon arvioinnissa. Arviointia annetaan oppilaille jatkuvasti suullisena palautteena. Lisäksi oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan arviointitietoja numeroarvosteluna todistuksissa ja erilaisten tiedotteiden ja kokeiden avulla. Oppilaiden itsearviointi täydentää opettajan tekemiä arviointimuotoja. 124
10.7 TAITO- JA TAIDEAINEET 10.7.1 MUSIIKKI 1. luokka Tavoitteet oppii luonnollista äänenkäyttöä ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä yksin että ryhmässä tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin leikinomaisesti oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ääniympäristöä ja musiikkia tutustuu musiikillisiin peruskäsitteisiin saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänelle muodostuu myönteinen asenne musiikkiin ymmärtää, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa Keskeiset sisällöt harjoitetaan ääntä puhuen, loruillen ja laulaen tutustutaan musiikillisiin vastakohtaisuuksiin (hiljainen-voimakas, molli-duuri, korkea-matala) kuunnellaan monenlaista musiikkia eläytyen tasajakoisen ja kolmijakoisen rytmin sekä tempon vaihtelujen kokeminen ja tunnistaminen leikkien ja liikkuen kokeillaan erilaisia rytmisoittimia harjoitellaan Suomen suven avaus lauluja 2. luokka Tavoitteet oppii luonnollista äänenkäyttöä ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä yksin että ryhmässä tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin leikinomaisesti oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ääniympäristöä ja musiikkia tutustuu musiikillisiin peruskäsitteisiin saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänelle muodostuu myönteinen asenne musiikkiin ymmärtää, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa Keskeiset sisällöt harjoitetaan ääntä puhuen, loruillen ja laulaen tunnistetaan musiikillisia vastakohtaisuuksia kuunnellaan monenlaista musiikkia eläytyen tasajakoisen ja kolmijakoisen rytmin sekä tempon vaihtelujen kokeminen ja tunnistaminen leikkien ja liikkuen kehitetään perussyketajua soitetaan rytmisoittimia harjoitellaan Suomen suven avaus -lauluja 3. luokka Tavoitteet oppii luonnollista äänenkäyttöä ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin tutustuu johonkin melodiasoittimeen oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia oppii musiikillisia peruskäsitteitä laajentaa laulu- ja soitto-ohjelmistoa, osa lauluista opetellaan ulkoa saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänelle muodostuu myönteinen asenne musiikkiin oppii käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta 125
Keskeiset sisällöt opitaan oman äänenkäytön ja melodiasoitinten avulla hahmottamaan säveltason vaihteluita. tutustutaan moniääniseen lauluun kaanon-laulujen avulla. kehitetään perussyketajua. tutustutaan nuotinnuksen peruskäsitteisiin. tehdään yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja keksitään omia rytmejä ja melodioita. tutustutaan musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto) liittyvään peruskäsitteistöön. monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen ja keskustelua musiikin luomasta tunnelmasta. harjoitellaan Suomen suven avaus lauluja 4. luokka Tavoitteet oppii luonnollista äänenkäyttöä ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin tutustuu johonkin melodiasoittimeen oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia oppii musiikillisia peruskäsitteitä laajentaa laulu- ja soitto-ohjelmistoa, osa lauluista opetellaan ulkoa saa kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänelle muodostuu myönteinen asenne musiikkiin oppii käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta Keskeiset sisällöt opitaan oman äänenkäytön ja melodiasoitinten avulla hahmottamaan säveltason vaihteluita ja pyritään soivaan yhteislauluun. tutustutaan moniääniseen lauluun kaanon-laulujen ja yksinkertaisten kaksiäänisten melodioiden avulla. etsitään sanarytmejä perussykkeen lisäksi. tutustutaan nuottikirjoitukseen musiikin merkintätapana. harjoitellaan säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa ja keksitään omia rytmejä ja melodioita. tutustutaan musiikin elementteihin (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto) laajemmin. monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen ja keskustelua musiikin luomasta tunnelmasta. harjoitellaan Suomen suven avaus -lauluja KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet. 126
5. luokka Tavoitteet: : käyttää ääntään luonnollisesti ja ilmaisee itseään laulaen, soittaen tai liikkuen osaa soittaa rytmejä ja pieniä melodioita oppii kuuntelemaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia sekä arvioimaan sitä oppii käyttämään musiikillisia peruskäsitteitä ja ymmärtää musiikin koostuvan eri elementeistä (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto) käyttää omia ideoitaan musisoinnissa ylläpitää ja laajentaa laulu- ja soitto-ohjelmistoa tutustuen eri musiikkityyleihin ja kulttuureihin painottaen suomalaista musiikkia, osa lauluista opetellaan ulkoa kokee musiikin myönteisenä asiana Keskeiset sisällöt käytetään omaa ääntä monipuolisesti ja tutustutaan erilaisiin laulutapoihin yksi- ja moniäänisen ohjelmiston avulla. Osa ohjelmistosta osataan ulkoa. harjoitellaan yhteissoittoa valiten ryhmälle sopivia soittotehtäviä ja käytetään myös omia ideoita musiikin tekemisessä harjoitellaan nuottien ja muiden musiikillisten merkintöjen käyttämistä soittotehtävien yhteydessä: kuudestoistaosarytmit (ti-tiri, tiri-ti ja tiri-tiri) monenlaisen musiikin kuuntelua ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti harjoitellaan Suomen suven avaus -lauluja 6. luokka Tavoitteet: käyttää ääntään luonnollisesti ja ilmaisee itseään laulaen, soittaen tai liikkuen osaa soittaa rytmejä ja pieniä melodioita oppii kuuntelemaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia sekä arvioimaan sitä oppii käyttämään musiikillisia peruskäsitteitä ja ymmärtää musiikin koostuvan eri elementeistä (rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto) käyttää omia ideoitaan musisoinnissa ylläpitää ja laajentaa laulu- ja soitto-ohjelmistoa tutustuen eri musiikkityyleihin ja kulttuureihin painottaen suomalaista musiikkia, osa lauluista opetellaan ulkoa kokee musiikin myönteisenä asiana Keskeiset sisällöt käytetään omaa ääntä monipuolisesti ja tutustutaan erilaisiin laulutapoihin yksi- ja moniäänisen ohjelmiston avulla, osa ohjelmistosta osataan ulkoa harjoitellaan yhteissoittoa valiten ryhmälle sopivia soittotehtäviä ja käytetään myös omia ideoita musiikin tekemisessä harjoitellaan nuottien ja muiden musiikillisten merkintöjen käyttämistä soittotehtävien yhteydessä: synkooppi monenlaisen musiikin kuuntelua ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti laajennetaan musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta koti- ja ulkomaisessa musiikissa harjoitellaan Suomen suven avaus lauluja tutustutaan musiikin käyttöön mediassa Arvioinnin erityispiirteet musiikissa Arvioinnissa huomioidaan myönteistä asennetta ja innostuneisuutta musiikin oppitunneilla. 127
10.7.2 KUVATAIDE Yleistä Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1.-4. tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen (erityisesti alkuopetuksessa. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. 1. luokka Tavoitteet oppii tekemään havaintoja ympäristöstään tuntemaan kuvallisen ilmaisun ja viestinnän keskeisiä ilmaisukeinoja, materiaaleja, työvälineitä ja tekniikoita ja käyttämään niitä apuna kuvallisessa ilmaisussa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä ja käyttämään niitä hyväksi omassa työskentelyssään ymmärtämään taiteen tekemisen prosessiluonteisuuden Keskeiset sisällöt Piirtäminen Maalaaminen Muovailu, rakentelu ja taittelu Grafiikka Muuta 1. luokka elävän viivan harjoittaminen lyijykynä, hiili, liitu, puuväri värien nimet, väriympyrä siveltimen käyttö vesivärit, peitevärit välineiden huolto muovailuvaha, savi, lumi, paperi, pahvi, erilaiset massat yksinkertaisiin paino-menetelmiin tutustuminen sabluuna-, leimasin- ja kasvipainanta valokuviin ja taidekuviin tutustuminen luonnonympäristön, esineympäristön ja rakennetun ympäristön havainnointi kuvan ja tekstin yhdistelyharjoituksia 2. luokka Tavoitteet oppii tekemään havaintoja ympäristöstään tuntemaan kuvallisen ilmaisun ja viestinnän keskeisiä ilmaisukeinoja, materiaaleja, työvälineitä ja tekniikoita ja käyttämään niitä apuna kuvallisessa ilmaisussa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä ja käyttämään niitä hyväksi omassa työskentelyssään ymmärtämään taiteen tekemisen prosessiluonteisuuden 128
Keskeiset sisällöt 2. luokka Piirtäminen oppisisältöjen käsittelyä sekä harjoittelua jatketaan ja syvennetään Maalaaminen oppisisältöjen käsittelyä sekä harjoittelua jatketaan ja syvennetään Muovailu, rakentelu ja oppisisältöjen käsittelyä sekä harjoittelua jatketaan ja syvennetään taittelu Grafiikka sopivan välineen ja materiaalin valinta Muuta materiaalien ominaisuuksien tutkiminen kuvalliset muuntujat väri, viiva, muoto, valo ja varjo, tila ja liike ilmaisussa, sommittelu valokuviin ja taidekuviin tutustuminen median kuvaviestien kriittinen tarkastelu (tietokonepelien kuvat, TV, elokuva ja video) tietotekniikkaan tutustuminen mahdollisuuksien mukaan oman ja muiden kulttuurien perinnön hyödyntäminen työskentelyssä 3. luokka Tavoitteet oppii tekemään havaintoja ympäristöstään tuntemaan kuvallisen ilmaisun ja viestinnän keskeisiä ilmaisukeinoja, materiaaleja, työvälineitä ja tekniikoita ja käyttämään niitä apuna kuvallisessa ilmaisussa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä ja käyttämään niitä hyväksi omassa työskentelyssään ymmärtämään taiteen tekemisen prosessiluonteisuuden tuntemaan median kuvaviestien sisältöjä ja muotoja 129
Keskeiset sisällöt 3.luokka Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus erilaisten viivojen ja pintarakenteiden tuottaminen viivaimen käyttö havaintoon pohjaava kuvaaminen Maalaus erilaisten sivellinjälkien tuottaminen maalaustekniikat (vesiväri- ja sekatekniikat) värioppi: väriympyrä, pää- ja välivärit, värien sekoittaminen Grafiikka käsitteet: grafiikka, vedostus yksinkertaisiin painomenetelmiin tutustuminen: monotypia, frottage painanta toisto ja rytmi Muovailu kolmiulotteinen muovailu ja rakentaminen eri materiaaleista (esim. savi, darvimassa, paperimassa, pahvi ja paperi) Sommittelu tutustutaan joihinkin sommittelun peruskäsitteisiin ja elementteihin Kuvailmaisu luokan tuotosten tarkastelua ja keskustelua niiden pohjalta Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taiteen historia tutustuminen vähäisessä määrin kotimaisten taiteilijoiden tuotantoon Paikallinen taidekulttuuri mahdollinen museo tai taidenäyttelykäynti tai esim. tutustuminen Pekkalan kuvataidekouluun 3.-4. lk:n aikana Kuvien analysointi taidekuvien tarkastelu, havaintojen teko ja keskustelu niiden pohjalta Ympäristö Luonnon ja rakennetun lähiympäristön luontoon ja rakennuksiin tutustumista ja niiden kuvaamista ympäristön vuorovaikutus Ympäristöestetiikka luonnon maiseman ja rakennetun maiseman kuvaamista Media- ja kuvaviestintä kuvan ja tekstin yhdistäminen; mainoskuva sarjakuva: kertomuksen muuttaminen kuviksi, puhekuplat erilaisten kuvien tarkastelua, niiden merkitysten ja viestien pohtimista 4. luokka Tavoitteet oppii tekemään havaintoja ympäristöstään tuntemaan kuvallisen ilmaisun ja viestinnän keskeisiä ilmaisukeinoja, materiaaleja, työvälineitä ja tekniikoita ja käyttämään niitä apuna kuvallisessa ilmaisussa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä ja käyttämään niitä hyväksi omassa työskentelyssään ymmärtämään taiteen tekemisen prosessiluonteisuuden tuntemaan median kuvaviestien sisältöjä ja muotoja 130
Keskeiset sisällöt 4. luokka Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus erilaiset piirtimet (lyijykynä, värikynät, hiili, liitu, huopakynä) tilavaikutelman luominen omien mittasuhteiden alkeet eri kuvakulmiin tutustuminen havaintojen pohjalta Maalaus erilaisten sivellinjälkien tuottaminen erilaisiin maalaustekniikoihin tutustuminen luonnostelu ja hahmottelu värioppi: vastavärit ja värin sävyt, murretut värit Grafiikka yksinkertaisiin painomenetelmiin tutustuminen: monotypia, painanta, erilaiset sapluunat toisto ja rytmi Muovailu kolmiulotteinen muovailu ja rakentaminen eri materiaaleista (esim. savi, darvimassa, paperimassa, pahvi ja paperi) Sommittelu tutustutaan joihinkin sommittelun peruskäsitteisiin ja elementteihin Kuvailmaisu luokan tuotosten tarkastelua ja keskustelua niiden pohjalta Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taiteen historia oppilas tutustuu eri aikakausien taiteeseen Paikallinen taidekulttuuri mahdollinen museo tai taidenäyttelykäynti tai esim. tutustuminen Pekkalan kuvataidekouluun 3.-4.lk:n aikana Kuvien analysointi taidekuvien tarkastelu, havaintojen teko ja keskustelu niiden pohjalta Ympäristö Luonnon ja rakennetun lähiympäristön luontoon ja rakennuksiin tutustumista ja niiden kuvaamista ympäristön vuorovaikutus Ympäristöestetiikka ympäristön muutosten tunnistaminen Media- ja kuvaviestintä kuvan ja tekstin yhdistäminen sarjakuva: kertomuksen muuttaminen kuviksi, tarinan rytmitys, kuvakoot erilaisten kuvien tarkastelua, niiden merkitysten ja viestien pohtimista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 131
5. luokka Tavoitteet oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa Keskeiset sisällöt 5. luokka Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus piirtämistä omiin havaintoihin, kokemuksiin ja mielikuviin pohjautuen sekä tarkasti mallista piirtäen tekninen piirtäminen (esim. viivaimen ja harpin käyttö, ruutusuurennos) valon ja varjon kuvaaminen ihmisen kuvaaminen Maalaus väriopin ja maalaustekniikoiden soveltamista erilaiset sivellintekniikat akvarelli- ja sekatekniikoiden monipuolinen käyttö värioppi (esim. värin murtaminen ja taittaminen, valööriasteikko) kollaasi Grafiikka eri painomenetelmiin tutustumista (esim. kohopaino, linopaino, kaaviopaino, laakapaino, monotypia) Keramiikka ja kuvanveisto kolmiulotteinen muovailu ja rakentaminen eri materiaaleista (esim. savi, kipsivalu, liisterityöt, kuvanveiston alkeita) Sommittelu Kuvasommittelun perusteita: tasapaino, rytmi, jännite, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva Kuvataiteen tyylit ja kuvasymboliikka joihinkin kuvataiteen tyyleihin ja kuvasymboliikkaan tutustumista ja niiden käyttöä omassa kuvailmaisussa Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Taiteen historia taiteen historian keskeisiin piirteisiin tutustuminen eri kulttuurien kuvamaailmaan tutustumista (esim. primitiivinen, Egyptin, antiikin, keskiajan taide, integrointi historiaan) ohjattuja näyttely- ja museovierailuja mahdollisuuksien mukaan Kuvien analysointi taidekuvan rakenteen tutkimisen, tulkinnan ja taidekritiikin harjoittelua työskentelyprosessien päätteeksi kuvista keskustellaan ja niitä tarkastellaan yhdessä luokan kanssa Ympäristöestetiikka ja luonnon- ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua arkkitehtuuri paikallisen rakennusperinnön tutkimista perehtyminen esi-/historialliseen asuinympäristöön (esim. kalliomaalaukset, kivikautinen kylä, Egyptin/Kreikan/Rooman kulttuuri, keskiaikainen rakennustaide esim. linna/luostari/kirkko ja kirkkotaide/seinämaalaukset, eri rakennustyylit) arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylilajeihin ja perinteisiin tutustumista Media ja kuvaviestintä kuvan käyttötarkoituksen tarkastelua mediassa, mediaesitysten analyysia, integrointi äidinkieleen kuvakerronta ja kuvitus (esim. mainonta, esite, juliste) mainonnan eri kanavia ja ilmaisukeinoja 132
6. luokka Tavoitteet oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa Keskeiset sisällöt 6. luokka Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus piirtämistä omiin havaintoihin, kokemuksiin ja mielikuviin pohjautuen sekä tarkasti mallista piirtäen tekninen piirtäminen valon ja varjon kuvaaminen ihmisen kuvaaminen ( esim. mittasuhteet, croquis, muotokuva, kasvo- tai yksityiskohtatutkielmia, tutustumista ihmisen kuvaukseen eri aikakausien taiteessa) Maalaus väriopin ja maalaustekniikoiden soveltamista akvarelli- ja sekatekniikoiden monipuolista käyttöä värisymboliikka, kontrastit, värin vaikutus kokemukseen maisema-, asetelma-, muotokuvamaalaus montaasi Grafiikka eri painomenetelmiin tutustumista syventäen aiemmin opittua vedostemerkintä: T.p.l a passepartout l. ikkunakehys Keramiikka ja kuvanveisto keraamisen tuotteen valmistaminen (esim. veistos, naamio, reliefi l. korkokuva, käyttö- tai koriste-esine) Tilataide ja taide ympäristössä keskustelua taiteesta lähiympäristössä ja taiteen mahdollisuuksista vaikuttaa tilataiteen ilmaisutapoihin tutustumista mm. ympäristön viihtyisyyteen Sommittelu Kuvataiteen tyylit ja kuvasymboliikka kuvasommittelun perusteita: tasapaino, rytmi, jännite, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva syventäen aiemmin opittua perspektiivipiirtämisen alkeita joihinkin kuvataiteen tyyleihin ja kuvasymboliikkaan tutustumista ja niiden käyttöä omassa kuvailmaisussa Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Kuvien analysointi Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu taiteen historian keskeisiin piirteisiin ja eri kulttuurien kuvamaailmaan tutustumista (esim. primitiivinen/ Egyptin/ antiikin/keskiajan taide, integrointi historiaan) ohjattuja näyttely- tai museovierailuja mahdollisuuksien mukaan taiteilijan työhön tutustumista mahdollisuuksien mukaan taidekuvan rakenteen tutkimisen, sisällöllisen tulkinnan ja taidekritiikin harjoittelua työskentelyprosessien päätteeksi kuvista keskustellaan ja niitä tarkastellaan yhdessä luokan kanssa luonnon- ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua rakennusperinnön ja erilaisten ympäristöjen tutkimista ja arviointia 133
Media ja kuvaviestintä arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista tutustuminen johonkin kuuluisaan suomalaiseen arkkitehtuurin ja muotoilun edustajaan tilan havainnointi, suunnittelu ja rakentaminen (esim., pienoismallit) Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten, elokuvien ja TV-ohjelmien rakenteellista ja sisällöllistä analyysia, integrointi äidinkieleen videokuvauksen alkeita (mm. laitteisiin tutustuminen, omien videoiden tekeminen ja kuvaaminen, kuvakulmat ja koot, kameran liikkeet, käsikirjoitus, kuvaussuunnitelma Arviointi Arviointi jakautuu opettajan tekemään suoritusten arviointiin oppitunnilla ja oppitunnin jälkeen sekä oppilaan suorittamaan itsearviointiin työprosessin aikana ja jälkeen. 134
10.7.3 KÄSITYÖ Johdanto Käsityö on yleissivistävä, käden taitoja kehittävä ja työntekoon kasvattava oppiaine. Sen perustana ovat työn ja tekemisen arvostus, eettiset, ekologiset, esteettiset ja ekonomiset arvot. Käsityössä pyritään luovaan ongelmanratkaisuun, johon sisältyvät suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kädentaitojen opiskelun avulla myös oppilaan myönteinen minäkuva kehittyy. Käsityönopetus pyrkii: Kehittämään oppilaan suunnittelutaitoja Käsityötuotteiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota toimivuuteen, esteettisyyteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Työskentelyssä korostetaan oppilaan tason mukaista, ongelmalähtöistä ja persoonallista lähestymistapaa. Toteutussuunnitelmaa laatiessaan oppilas harjaannuttaa avaruudellista hahmottamiskykyään, ongelmanratkaisutaitojaan sekä soveltaa oppimiaan perustaitoja. Suunnittelutyötä tukee yhteys kuvaamataitoon sekä materiaalien hankinta erilaisista lähteistä. Suunnitelmaa esittäessään oppilas voi käyttää erilaisia toteutustapoja, kuten piirroksia ja malleja. Opettamaan perustaitoja suunnitelmien toteuttamiseksi Käsityön opetuksen tehtävänä on opettaa oppilaalle käsityötaitoja eri materiaalien ja tekniikoiden alueelta siten, että taitoja harjaannutetaan ja syvennetään vuosittain toistuvilla opetussisällöillä. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein tutkien, kokeillen, keksien ja oppien kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Opetus kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja niiden käyttöä. Opettamaan turvallista ja myönteistä työskentelyä Käsityönopetuksen tulee luoda puitteet joissa oppilas kokee käsityön tekemisen mielekkääksi ja innostavaksi. Tavoitteena on kehittää oppilaan työskentelyn suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja omatoimisuutta ja ohjata häntä työn tekemiseen sekä yksin että erilaisissa ryhmissä - tärkeää on oman ja toisen työn arvostaminen. Suunnitellessaan ja työskennellessään oppilas havainnoi toimiaan, reagoi muutoksen tarpeeseen ja arvioi toimintaansa ja työnsä lopputulosta. Käsityönopetuksessa korostetaan vastuun ottamista omasta työstä ja sen loppuunsaattamisesta. ta ohjataan huolehtimaan työvälineistä ja -ympäristöstä sekä huomioimaan työturvallisuudesta annetut ohjeet. Käsityönopetus saa oppilaan ymmärtämään itsensä osaksi ympäröivää yhteiskuntaa, sen kulttuuria, historiaa ja tulevaisuutta. Käsitöissä oppilasta ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kantamaan vastuuta kuluttamisesta ja ympäristöstä. Hänelle opetetaan käsityötuotteiden huoltoa ja korjausta sekä ohjataan tuotteiden mielekkääseen uudelleenkäyttöön. saa työskentelyään varten tietoja oman maansa ja muiden maiden käsityökulttuureista sekä työ- ja tuotantoelämästä. Opetuksen järjestämisestä 1.-2. luokilla oppiaineena on alkuopetuksen käsityö, jonka sisällöt ja materiaalit valitaan askartelun, tekstiilityön ja teknisen työn alueelta. 3.-6. luokkien aikana oppilaat opiskelevat vuosittain lukukauden sekä tekstiilityötä että teknistä työtä. 135
Käsityön opetuksen keskeiset sisällöt 1.-4. luokilla Arkipäivän elämän keskeiset tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden valmistamista kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja, käsityötuotteita, -välineitä, - materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä oppilasta lähellä, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä, esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö. 1. luokka Tavoitteet oppii tuntemaan ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja tekniikoita oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä kehittää kädentaitojaan, jolloin myös hänen ongelmanratkaisukykynsä kehittyy oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötään oppii kiinnittämään huomiota töiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä Keskeiset sisällöt 1. luokka Ompelu neulan ja langan käyttö solmun tekeminen erilaiset pistot: esim. etupisto, pykäpisto, yliluomispisto Virkkaus sormivirkkaus Kirjonta vohvelikangaskirjonta Muut tupsut, nyöri napin tai helmen kiinnitys liimaamalla Puutöiden alkeet naulaaminen yksinkertaiset naula- ja liimaliitokset työturvallisuus oman työn suunnittelu 2. luokka Tavoitteet oppii tuntemaan ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja tekniikoita oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä kehittää kädentaitojaan, jolloin myös hänen ongelmanratkaisukykynsä kehittyy oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötään oppii kiinnittämään huomiota töiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä Keskeiset sisällöt 2. luokka Ompelu erilaiset pistot: esim. etupisto, pykäpisto, yliluomispisto Virkkaus ketjusilmukka Kirjonta Muut napin tai helmen kiinnitys ompelemalla Puutöiden alkeet sahaaminen yksinkertaiset naula- ja liimaliitokset maalaaminen tutustuminen omaan ja muiden kulttuuriperintöön esim. karjalainen käsityöperinne 136
TEKNINEN TYÖ 3. luokka Tavoitteet : kykenee vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn arvostaa omaa työtään ja suhtautuu siihen myönteisesti tutustuu teknisen työn materiaaleihin (esim. puu, metalli, muovi) tutustuu teknisen työn käsityövälineisiin, työstötekniikoihin (leikkaava, lastuava ja muovaava työstö) sekä liittämiseen ja pintakäsittelyyn oppilasta ohjautuu keksimään, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia yksilönä ja ryhmässä Keskeiset sisällöt Puu Metalli Suunnittelu Tekniikka/huolto ja korjaus 3. luokka mittaaminen, merkitseminen ja suorakulman käyttö poikki- ja halkisahaus naula-, ruuvi- ja liimaliitos höyläys ja vuoleminen hionta eri välinein lakkaus, maalaus, petsaus käsiporaus ja koneporaus pehmeän langan taivutus ohuen pellin leikkaus ja muotoilu yksinkertaisen työpiirroksen laatiminen polkupyörän alkeishuolto virtapiiriin tutustuminen 4. luokka Tavoitteet : kykenee vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn arvostaa omaa työtään ja suhtautuu siihen myönteisesti tutustuu teknisen työn materiaaleihin (esim. puu, metalli, muovi), käsityövälineisiin, työstötekniikoihin (leikkaava, lastuava ja muovaava työstö) sekä liittämiseen ja pintakäsittelyyn. (Huom! Työstökoneista voidaan käyttää opettajan välittömässä valvonnassa laikkahiomakonetta, akkuporakonetta ja pylväsporakonetta.) ta pääsee ohjatusti keksimään, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia yksilönä ja ryhmässä. Tällöin pelkkä prosessi voi toimia oppimistuloksena konkreetin tuotteen sijasta. tutustuu mahdollisuuksien mukaan taustalla vaikuttaviin luonnonilmiöihin työvälineiden käytön, sähköopin (elektroniikka) ja mekaniikan (laiterakentelu) kautta. Keskeiset sisällöt Puu Metalli Suunnittelu Tekniikka/huolto ja korjaus 4. luokka mittaaminen, merkitseminen ja suorakulman käyttö poikki- ja halkisahaus naula-, ruuvi- ja liimaliitos höyläys, vuoleminen ja talttaus hionta eri välinein lakkaus, maalaus, petsaus käsiporaus ja koneporaus pehmeän langan taivutus ohuen pellin leikkaus ja muotoilu yksinkertaisen työpiirroksen laatiminen polkupyörän alkeishuolto virtapiiriin tutustuminen 137
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. 5. luokka Tavoitteet kykenee vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn arvostaa omaa työtään ja suhtautuu siihen myönteisesti voi kokea iloa työn suunnittelusta ja toteuttamisesta osaa arvioida työtään tutustuu teknisessä käsityössä käytettäviin materiaaleihin kiinnostuu käsityöharrastuksesta Keskeiset sisällöt Puu Metalli, muovi Suunnittelu ja piirtäminen Tekniikka/huolto ja korjaus 5. luokka käsin tehtävä muotosahaus poratappiliitos työntömittaan tutustuminen höyläystaitojen vahvistus, oikea käyttö ja säätäminen erilaisiin pintakäsittelytekniikoihin tutustuminen polttokoristelu mahdollisuuksien mukaan talttaustaitojen varmentaminen teknisessä työssä käytettävien yleisimpien puulajien tunnistaminen metallin sahaus, niittaus, pakotus, poraus ja viilaus taitojen kehittäminen muovin sahauksessa, porauksessa ja hionnassa. taitojen kehittäminen muovin taivutuksessa mahdollisuuksien mukaan työsuunnitelman laadinta ja toteutus mittayksiköt millimetreinä polkupyörän tekniikkaan tutustuminen 138
6. luokka Tavoitteet kykenee vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn arvostaa omaa työtään ja suhtautuu siihen myönteisesti voi kokea iloa työn suunnittelusta ja toteuttamisesta osaa arvioida työtään tutustuu teknisessä käsityössä käytettäviin materiaaleihin kiinnostuu käsityöharrastuksesta Keskeiset sisällöt Puu Metalli Suunnittelu Tekniikka/huolto ja korjaus 6. luokka aikaisemmin opittujen työtapojen varmentaminen saranointi sorvaukseen tutustuminen puuliitoksiin tutustuminen teknisessä työssä käytettävien yleisimpien puulajien erottaminen metallin taivutus ja pintakäsittely ruuvikannan upotus työntömitan käytön varmentaminen työsuunnitelman laadinta ja toteutus yksinkertainen mittakaavapiirros materiaalin tarpeen arviointi suunnittelussa polkupyörän huolto (ketjut, jarrut, puhdistaminen, öljyäminen) elektroniikkaan tutustuminen Arviointi Oppilaan itsearviointi prosessin aikana ja oppilaan oma arvio valmiista työstä. Opettajan antama arviointi ja palaute työskentelyprosessista ja tuotoksesta. Oppilaan asenne oppiaineeseen ja työskentelyyn huomioidaan myös suoritettaessa lopullista arviointia. 139
TEKSTIILITYÖ 3.luokka Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas kykenee vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn arvostaa omaa työtään ja suhtautuu siihen myönteisesti tutustuu eri materiaaleihin ja työtapoihin toteuttaa itsesuunnittelemia töitä saa perustiedot ja -taidot, joita voi soveltaa arkielämässä Keskeiset sisällöt Ompelu ompelutyön suunnittelu ja kankaan valinta, oikean ja nurjan tunnistus kankaan leikkaaminen mittojen mukaan tai kaavaa apuna käyttäen eteen- ja taaksepäin ompelutekniikan sekä käännösten oppiminen ala- ja ylälangan pujottaminen koneeseen ja perusompeleiden säätö alalangan puolaaminen kankaan harsimisen, huolittelun, sauman ja päärmeen oppiminen saksien, mittojen, merkitsemisvälineiden, neulojen ja silitysraudan käyttö mahdollisuuksien mukaan kankaan kuviointia, kirjontaa tai muita erikoistekniikoita 4.luokka: Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas kykenee vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn arvostaa omaa työtään ja suhtautuu siihen myönteisesti tutustuu eri materiaaleihin ja työtapoihin toteuttaa itsesuunnittelemia töitä saa perustiedot ja -taidot, joita voi soveltaa arkielämässä Keskeiset sisällöt Ompelu ompelukoneen käytön vahvistaminen mittaaminen ja kaavan valmistaminen kaavojen asettaminen kankaalle langansuunnan mukaisesti työohjeiden ymmärtäminen ja työn valmistus ohjeen mukaan Kankaan kuviointi mahdollisuuksien mukaan kankaan kuviointia, kirjontaa tai muita erikoistekniikoita Tekstiilitietous puuvilla materiaalina Lankatyöt virkkaus (ketjuvirkkaus) KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. 140
5. luokka Tavoitteet syventää ja kartuttaa käsityötietojaan ja taitojaan suunnittelemalla ja toteuttamalla laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia tuotteita kykenee itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja rohkaistuu luovaan suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun kykenee itseohjautuvaan työskentelyyn sekä yhteistyöhön muiden kanssa oppi arvioimaan omaa työtään ja arvostamaan oman työnsä laatua ottaa työskentelyssään huomioon esteettiset, eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot oppii työvälineiden turvallista, ergonomista ja tarkoituksenmukaista käyttöä oppii arvostamaan käsityökulttuuria Keskeiset sisällöt Ompelu Lankatyöt ompelukoneen käyttötaitojen vahvistaminen ompelun työjärjestyksen ymmärtäminen esimerkkitöitä: pussi, kangasvarjostin, amerikkalainen jalkapallo, niskatyyny Neulonta neulonnan työotteet silmukoiden luominen oikea silmukka, edestakaisneule neuleen päättäminen, lankojen päättely, höyrytys esim. pehmolelu, kaulaliina Virkkaus kiinteä silmukka pieni virkkaustyö (esim. kukkaro, maskotti) Muut tekniikat kirjonta Tekstiilitietous villa (muun opetuksen ohessa) 6. luokka Tavoitteet syventää ja kartuttaa käsityötietojaan ja taitojaan suunnittelemalla ja toteuttamalla laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia tuotteita kykenee itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja rohkaistuu luovaan suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun kykenee itseohjautuvaan työskentelyyn sekä yhteistyöhön muiden kanssa oppi arvioimaan omaa työtään ja arvostamaan oman työnsä laatua ottaa työskentelyssään huomioon esteettiset, eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot oppii työvälineiden turvallista, ergonomista ja tarkoituksenmukaista käyttöä oppii arvostamaan käsityökulttuuria 141
Keskeiset sisällöt Ompelu Lankatyöt Muut tekniikat kirjonta Tekstiilitietous muut luonnonkuidut peruskaavan käyttö taloudellisen leikkuusuunnitelman ja toimivan työjärjestyksen laatiminen ompelutyö, jossa taskun kiinnittäminen (esim. reppu, laukku, esiliina, seinätaskukko) Neulonta taitojen vahvistaminen nurja silmukka, neulemerkit joustinneule leventäminen ja kaventaminen opitaan käyttämään sanallista ja kuvallista ohjetta Arviointi Luokilla 1-4 todistuksessa mainitaan, että oppilas on saavuttanut tavoitteet käsityössä. 5.-6. luokilla annetaan numeroarviointi. Lukuvuoden aikana arvioidaan sekä oppilaan työskentelyä että työskentelyn tuloksia. ta kannustetaan myös jatkuvaan itsearviointiin. 142
10.7.4 LIIKUNTA Johdanto: Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunnan opetuksen päämääränä on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti oppilaan toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää, että opetuksessa otetaan huomioon oppilaan yksilöllisyys mahdollisuuksien mukaan. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa korostuvat yhteisöllisyys, vastuullisuus, reilu peli sekä turvallisuus. Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Vuosiluokat 1-4 Vuosiluokkien 1-4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet, sukupuoli sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja niin sisä- kuin ulkoliikunnassakin. Liikunnan opetuksen tulee antaa tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivalluksille. 1. luokka Tavoitteet Kokee liikunnan ja oppimisen iloa Oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa Oppii turvalliset liikuntatavat, lihashuollon perusteita ja uimataidon Harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista Oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä Oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa Oppii pukeutumaan ja varustautumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan. 143
Keskeiset sisällöt Perusvalmiudet Luonnossa tapahtuva liikunta Voimistelu ja tanssi Uinti Palloilu Luistelu Hiihto 1. luokka kävely, juoksu, hyppy heitto, kiinniotto, potku, lyönti järjestäytyminen (esim. jono, rivi, piiri) kuperkeikka, kieriminen, kiipeäminen, riippuminen luontoretket ja leikit suunnistuksen alkeet (kuvasuunnistus, helppo pihakartta) perus-, väline- ja telinevoimistelu musiikkiliikunta ja luova liikunta veteen totuttautuminen vesileikit uintiharjoitteet erilaisten pallojen käsittely palloleikit ja pelit (joissa tilaa myös aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivallukselle) luistinten sitominen tasapaino pysähtyminen/kaatuminen etu- ja takaperin luistelu jääpelejä ja leikkejä suksien jalkaan laittaminen erilaisia hiihtoharjoitteita mäen nousu- ja laskutavat 2. luokka Tavoitteet Kokee liikunnan ja oppimisen iloa Oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa Oppii turvalliset liikuntatavat, lihashuollon perusteita ja uimataidon Harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista Oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä Oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa Oppii pukeutumaan ja varustautumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan. Keskeiset sisällöt 2. luokka Perusvalmiudet eri tekniikoiden harjoittelua jatketaan ja syvennetään luontoretket ja leikit Luonnossa tapahtuva karttaan tutustuminen liikunta pihakartat lähialueen kartta Voimistelu ja tanssi perus-, väline- ja telinevoimistelun tekniikoita harjoitellaan ja syvennetään musiikkiliikunta ja luova liikunta Uinti sukeltaminen alkeisselkä ja myyräuinti Palloilu eri palloleikkien ja pelien harjoittelua jatketaan ja syvennetään Luistelu luistelutaidon ja - tekniikoiden varmistaminen Hiihto hiihtotaidon ja tekniikoiden varmistaminen 144
3. luokka Tavoitteet Kokee liikunnan ja oppimisen iloa Oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa Oppii turvalliset liikuntatavat, lihashuollon perusteita ja uimataidon Harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista Oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä Oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa Oppii pukeutumaan ja varustautumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan. Keskeiset sisällöt Perusliikunta Teline- ja välinevoimistelu Musiikkiliikunta Palloilu Vesiliikunta Luontoliikunta Talviliikunta 3. luokka Juoksu-, hyppy- ja heittoharjoitteita lihashallintaa, ketteryyttä ja voimaa lisääviä liikkeitä permannolla ja telineillä leikkejä ja pikku tansseja kehonhallintaa ja rytmitajua kehittäviä harjoitteita musiikin rytmissä liikkuminen tasa- ja kolmijakoinen rytmi erilaisten ulko- ja sisäpalloilulajien (esim. lentopallo, koripallo, salibandy, jalkapallo, pesäpallo, jääkiekko ja ringette) viitepelejä ja pienpelejä vesileikkejä ja uintiharjoitteita liukuminen myyräuinnin syventäminen alkeisselkäuinti vapaauinnin alkeet alkeishyppyjä suunnistusharjoitteita karttamerkkien opettelua kartan suuntaaminen maaston mukaan erilaiset opetuskartat luonnossa liikkuminen ja käyttäytyminen sekä retkeily luistelu kypärän käyttö luistelutekniikoiden kehittäminen jääpelejä ja leikkejä hiihto hiihtotekniikoiden alkeita 145
4. luokka Tavoitteet Kokee liikunnan ja oppimisen iloa Oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa Oppii turvalliset liikuntatavat, lihashuollon perusteita ja uimataidon Harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista Oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä Oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa Oppii pukeutumaan ja varustautumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten sekä huolehtimaan puhtaudestaan. Keskeiset sisällöt 4. luokka Perusliikunta juoksu-, hyppy- ja heittoharjoitteita Teline- ja välinevoimistelu lihashallintaa, ketteryyttä ja voimaa lisääviä liikkeitä permannolla ja telineillä Musiikkiliikunta leikkejä ja pikku tansseja kehonhallintaa ja rytmitajua kehittäviä harjoitteita musiikin rytmissä liikkuminen tasa- ja kolmijakoinen rytmi Palloilu erilaisten ulko- ja sisäpalloilulajien (esim. lentopallo, koripallo, salibandy, jalkapallo, pesäpallo, jääkiekko ja ringette) viitepelejä ja pienpelejä Vesiliikunta rintauinnin alkeet vapaauinnin kehittäminen pää edellä ja jalat edellä hyppyjä Luontoliikunta suunnistusharjoitteita karttamerkkien opettelua kartan suuntaaminen maaston mukaan erilaiset opetuskartat luonnossa liikkuminen ja käyttäytyminen sekä retkeily luistelu Talviliikunta kypärän käyttö luistelutekniikoiden kehittäminen jääpelejä ja leikkejä hiihto hiihtotekniikoiden kehittelyä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. 146
5. luokka Tavoitteet: kehittää edelleen motorisia perustaitojaan ja oppii liikunnan lajitaitoja osaa tarkkailla ja kehittää toimintakykyään ymmärtää liikunnan ja lihashuollon merkityksen oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan huomioiden erilaiset liikuntatilanteet ja sääolosuhteet kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa ja hyväksymisessä osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista Keskeiset sisällöt Perusliikunta Voimistelu Musiikkiliikunta ja - ilmaisu Palloilu Luontoliikunta Uinti ja vedestä pelastaminen Talviliikunta Muut 5. luokka Yleisurheilu korkeushypyn, pituushypyn, keihäänheiton ja kuulantyönnön kokonaissuorituksen harjoittelu pika-, aita-, kestävyys- ja viestijuoksuharjoitteet Perus- ja kuntovoimistelu Lihaskuntoharjoitteet kuntopiirit ja kuntoradat Teline-/välinevoimistelu teline-/välinevoimistelu-liikkeiden ja lyhyiden sarjojen harjoittaminen Erilaisia tansseja esim. seuratansseja (tytöt ja pojat yhdessä) suomalaisia ja ulkomaisia kansantansseja hip hop ja break dance Eri palloilulajien (esim. lentopallo, koripallo, salibandy, jalkapallo, pesäpallo ja jääpelit) perustekniikoiden harjoittelu peli-idea säännöt Erilaiset suunnistusharjoitteet / retkeily karttamerkit kartanlukutaidon lisääminen mittakaavan opettelu luonnossa liikkuminen Perustekniikoiden harjoittelu (vapaauinti, selkäuinti ja rintauinti) matkauinti sukeltaminen hyppyjä 1-5 metristä Luistelu kypärän käyttö Perusluistelutekniikoiden harjoittelua taitoluistelun alkeita jääpelit (säännöt) ja harjoitusradat Hiihto hiihdon perustekniikoiden harjoittelua hiihtomaatyyppiset harjoitteet Uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta mahdollisuuksien mukaan toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa 147
6. luokka Tavoitteet kehittää edelleen motorisia perustaitojaan ja oppii liikunnan lajitaitoja osaa tarkkailla ja kehittää toimintakykyään ymmärtää liikunnan ja lihashuollon merkityksen oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan huomioiden erilaiset liikuntatilanteet ja sääolosuhteet kokee liikunnan ja oppimisen iloa oppii itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa ja hyväksymisessä osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista Keskeiset sisällöt Perusliikunta Voimistelu Musiikkiliikunta ja - ilmaisu Palloilu Luontoliikunta Uinti ja vedestä pelastaminen Talviliikunta Muut 6. luokka Yleisurheilu korkeushypyn, pituushypyn, keihäänheiton ja kuulantyönnön kokonaissuorituksen harjoittelu pika-, aita-, kestävyys- ja viestijuoksuharjoitteet Perus- ja kuntovoimistelu Lihaskuntoharjoitteet kuntopiirit ja kuntoradat Teline-/välinevoimistelu teline-/välinevoimistelu-liikkeiden ja lyhyiden sarjojen harjoittaminen Erilaisia tansseja esim. seuratansseja (tytöt ja pojat yhdessä) suomalaisia ja ulkomaisia kansantansseja hip hop ja break dance Eri palloilulajien (esim. lentopallo, koripallo, salibandy, jalkapallo, pesäpallo ja jääpelit) perustekniikoiden harjoittelu peli-idea säännöt Erilaiset suunnistusharjoitteet/ retkeily karttamerkit kartanlukutaidon lisääminen mittakaavan opettelu luonnossa liikkuminen Perustekniikoiden harjoittelu (vapaauinti, selkäuinti ja rintauinti) matkauinti sukeltaminen hyppyjä 1 5 metristä Luistelu kypärän käyttö Perusluistelutekniikoiden harjoittelua taitoluistelun alkeita jääpelit (säännöt) ja harjoitusradat Hiihto hiihdon perustekniikoiden harjoittelua hiihtomaatyyppiset harjoitteet Uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta mahdollisuuksien mukaan toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa 148
Arvioinnista 1-4 luokilla sanallinen arviointi luokan lopulla oppilas arvioidaan valtakunnallisen hyvän osaamisen kuvauksen pohjalta. 5-6 vuosiluokilla liikunnan kurssiarvosanan perustan muodostavat: 1. Liikuntatiedot ja taidot 2. Työskentely: aktiivinen osallistuminen, yritteliäisyys, käyttäytyminen ja varusteista huolehtiminen 3. Fyysinen toimintakyky (kunto) Fyysisen toimintakyvyn ja liikuntataitojen arvioinnin tulee kohdistua keskeisiin kykyihin ja taitoihin sekä olla riittävän monipuolista. Kuntoa arvioidaan joko valtakunnallisilla tai opettajan omilla mittareilla, joista on olemassa vertailukelpoisia viitearvoja. Taitoja arvioidaan pääasiassa havainnoimalla. Tietoja arvioidaan havainnoimalla ja suullisesti kyselemällä. Opettaja voi tarvittaessa vaatia kirjallisen näytön (koe ja/tai tutkielma) lähinnä terveyteen, lajitietoihin ja taitoihin sekä liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä. 149
LIITE 1 NEPENMÄEN KOULUN PELISÄÄNNÖT Nepenmäen koululla on voimassa Joensuun kaupungin yhteiset järjestyssäännöt. Oheinen pelisäännöstö edelleen tarkentaa ja ohjaa ko. koko kaupungin tason sääntöä. Järjestys- ja pelisääntöjen rikkomuksista ovat seuraamukset kaupungin järjestyssäännöissä esitetyt. Oppitunnilla: Keskityn opiskeluun enkä häiritse toisia. Huolehdin tehtävistäni ja tavaroistani. Toimin opettajan antamien ohjeiden mukaan. Siivoan jälkeni. Ruokalassa: Annan toisille ruokarauhan enkä puhu ruoka suussa. Maistan kaikkia ruokia ja syön lautasen tyhjäksi. Palautan lautasen ja tarjottimen tyhjänä palautuskärryyn. En ahnehdi. Otan ruokaa sen verran kuin jaksan syödä. Välitunnilla: Koulualueelta saa poistua vain opettajan tai rehtorin luvalla. Vietän välitunnit ulkona. Siirryn välitunnille heti oppitunnin päätyttyä. Oleskelen välituntialueella. Leikin ja pelaan välitunnilla niin etten vahingoita toista ja pihan välineistöä. Noudatan sovittuja vuoroja pelikentällä ja kiikuissa. En heittele kiviä, lumipalloja tms. joka voi vahingoittaa toista. Koulumatkalla: Olen varovainen liikenteessä. Noudatan liikennesääntöjä. En aja rinnakkain. Annan jokaisen kulkea koulumatkansa rauhassa. Säilytän polkupyörän lukittuna sille osoitetussa paikassa. Otan polkupyörän irrotettavat lisävarusteet mukaani (esim. lamppu, pumppu, pyöräilykypärä). Lähden koulusta heti tuntien päätyttyä. Kuljen koulumatkat yleisiä teitä pitkin (ei yksityispihojen kautta). Aineenopetustiloissa: Odotan tunnin alkua työtilojen ulkopuolella ja menen sisään vasta kun opettaja antaa luvan. Huolehdin, että työvälineet tulevat käytön jälkeen niille varatuille paikoille ja työtilat jäävät siistiin kuntoon. Käytän työskentelyyn tarvitsemiani välineitä ohjeiden mukaan, niin että ne säilyvät moitteettomassa kunnossa. Atk-luokassa: Käytän vain koulun tallennusvälineitä.. Tallennan ja tulostan vain tarpeellisen. Työskentelen koneella oman luokan vuorolla. Pelaan pelejä vain opettajan luvalla. Noudatan muita ATK-luokan käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita (avaaminen, sulkeminen, ym.). 150
LIITE 2 KEET NEPENMÄEN KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT TODISTUSLOMAK- Nepenmäen koulussa käytetään Joensuun kaupungin yhteisiä todistuslomakkeita. Käytössä olevat eri todistuslomakkeet ovat: Lukuvuositodistukset (E-6lk) - Esiluokan osallistumistodistus - 1.-luokan lukuvuositodistus - 2.-luokan lukuvuositodistus - 3.-luokan lukuvuositodistus - 4.-luokan lukuvuositodistus - 5.-luokan lukuvuositodistus - 6.-luokan lukuvuositodistus Välitodistukset (1-6lk) (voidaan korvata arviointikeskustelulla) - 1.-luokan välitodistus - 2.-luokan välitodistus - 3.-luokan välitodistus - 4.-luokan välitodistus - 5.-luokan välitodistus - 6.-luokan välitodistus Erotodistukset (1-6) - 1.-luokan erotodistus - 2.-luokan erotodistus - 3.-luokan erotodistus - 4.-6.-luokilla käytettävä erotodistus Käyttäytymisen arviointiliitteet (1-6) - käyttäytymisen arviointi 1.-luokalla - käyttäytymisen arviointi 2.-luokalla - käyttäytymisen arviointi 3.-luokalla 151
MUISTIINPANOJA: 152