SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET... 4 2 NEPENMÄEN KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ... 5 2.1 Fyysinen oppimisympäristö... 5 2.2 Sosiaalinen oppimisympäristö... 5 2.3 Eteläisen alueen toimintakulttuuri... 5 2.4 Yhteistyösuunnitelmat... 6 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 8 3.1 Yleinen tuki perusopetuksessa... 9 3.2 Tehostettu tuki perusopetuksessa... 10 3.3 Erityinen tuki perusopetuksessa... 11 3.4 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki esiopetuksessa... 15 3.4 Yksilölliset suunnitelmat... 20 3.4.1 Oppimissuunnitelma... 20 3.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 22 4 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 24 4.1 Tukiopetus... 24 4.2 Osa-aikainen erityisopetus... 25 4.3 Erityisopetus... 26 4.4 Oppiaineen yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 27 4.4.1 Pidennetty oppivelvollisuus... 28 4.4.2 Toiminta-alueittain opiskelu... 30 4.5 Osa-aikainen erityisopetus Nepenmäen koulussa... 32 4.6 Luokkamuotoinen erityisopetus Nepenmäen koulussa... 33 4.7 Ohjauksellinen ja muu tuki... 34 4.7.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 34 4.7.2 Ohjauksen järjestäminen... 35 4.7.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen... 37 4.7.4 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 39 4.7.5 Perusopetusta tukeva muu toiminta... 40 4.8 huolto ja turvallisuuden edistäminen... 42 4.8.1 huollon yhteistyön järjestäminen... 42 4.8.2 huoltoryhmän toimintamalli ja kokoonpano... 45 4.8.3 Koulun turvallisuuden edistäminen... 47 5 ARVIOINTI... 49 5.1 Oppilaan arviointi perusopetuksessa... 49 5.1.1 Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet... 49 5.1.2 Arviointi Nepenmäen koulussa... 51 5.1.3 lukuvuositodistuksessa eri oppiaineiden arviointi... 52 5.1.4 Arvioinnin kriteerit... 52 5.1.5 Oppilaan itsearviointi... 52 5.1.6 Työskentelyn arviointi... 53 5.1.7 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot... 53 5.2 Käyttäytymisen arviointi perusopetuksessa... 55 5.2.1 Käyttäytymisen arvioinnin perusteet ja tavoitteet... 55 5.2.2 Käyttäytymisen sanallinen ja numeerinen arviointi... 56 5.3 Arvioinnin periaatteet perusopetuksessa niitä oppilaita varten, joiden äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli ja muiden erityisryhmien arviointi... 57 5.4 Arvioinnin uusiminen perusopetuksessa... 57 5.5 Havainnointi ja arviointi esiopetuksessa... 57 5.6 Koulutustoimen ja koulujen toiminnan arviointi... 58 2
6 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA... 59 6.1 Yleistä... 59 6.2 Kuvaus oppilaan taitotasosta alakoulun jälkeen... 59 7 AIHEKOKONAISUUDET... 61 7.1 Perusteet... 61 7.2 Alue- ja koulukohtainen painotus... 61 7.3 Koulun taso... 62 7.3.1 Ihmisenä kasvaminen... 62 7.3.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys... 62 7.3.3 Viestintä ja mediataito... 62 7.3.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys... 62 7.3.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta... 63 7.3.6 Turvallisuus ja liikenne... 63 7.3.7 Ihminen ja teknologia... 63 8 TUNTIJAKO... 64 9 ESIOPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 65 9.1 Kieli ja vuorovaikutus... 65 9.2 Matematiikka... 66 9.3 Ympäristö- ja luonnontieto... 66 9.4 Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveyskasvatus... 67 9.5 Etiikka ja katsomus... 67 9.6 Taide ja kulttuuri... 68 10 VUOSILUOKKIEN 1-6 OPPIAINEOPETUSSUUNNITELMAT... 69 10.1 Äidinkieli ja kirjallisuus... 69 10.2 Vieraat kielet... 77 10.2.1 A1-kieli (englanti)... 78 10.2.2 A2-kieli (saksa ja ranska)... 83 10.3 Matematiikka... 86 10.4 Ympäristö- ja luonnontieto... 93 10.4.1 Ympäristö- ja luonnontieto (1.-4.lk)... 93 10.4.2 Biologia ja maantieto... 99 10.4.3 FYSIIKKA JA KEMIA... 103 10.5 Katsomusaineet... 107 10.5.1 Evankelisluterilainen uskonto... 107 10.5.2 Ortodoksinen uskonto... 112 10.5.3 Elämänkatsomustieto... 117 10.6 Historia... 122 10.7 Taito- ja taideaineet... 125 10.7.1 Musiikki... 125 10.7.2 Kuvataide... 128 10.7.3 Käsityö... 135 10.7.4 Liikunta... 143 LIITE 1 NEPENMÄEN KOULUN PELISÄÄNNÖT... 150 LIITE 2 NEPENMÄEN KOULUSSA KÄYTETTÄVÄT TODISTUSLOMAKKEET... 151 3
1 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Nepenmäen koulun arvopohjana ovat opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksen tehtävänä on edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksessa käsitellään elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja; näin koulutyö edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta sekä oppilaan edellytyksiä osallistua koulutukseen ja itsensä kehittämiseen. Oppimaan oppimisen ja samalla elämisen hallinnan taitoja opiskellaan ja harjoitellaan läpäisyperiaatteen mukaisesti yli oppiainerajojen. Luonnon ja ihmisen sekä ihmisten väliseen vuorovaikutukseen kuuluvia kestävän kehityksen perusasioita opetetaan ja harjaannutetaan. Tähän kuuluu oppilaan myönteinen käsitys itsestään oppijana ja yhteisön jäsenenä. Oppilaan vastuu omasta toiminnastaan sekä soveltuva vastuunkanto myös lähiyhteisönsä toiminnasta kuuluvat kokonaisvaltaisesti koulutyöhön. Tiedonhankintaa, työskentelytaitoja, tiedon ja median kriittistä arviointia harjoitetaan. Luovuuden ja ilmaisutaidon sekä ongelmanratkaisutaitojen vahvistaminen ovat osa koulutyötä. Hyvät tavat, vastuullisuus, toisen huomioon ottaminen ja suvaitsevaisuus kuuluvat keskeisinä Nepenmäen koulun toimintatapoihin. Arvioivaa suunnittelua, toteutusta sekä prosessin ja tuloksen arviointia harjoitellaan oppilaan edellytykset ja ikäkausi huomioon ottaen. Tavoitteena on tasapainoinen, myönteinen, identiteetiltään vahva, itsenäinen, vastuuntuntoinen ja yhteistyökykyinen ihminen. Opetuksen perustana on aiemmin opittu. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yhteisöllinen oppiminen on olennainen osa koulun toimintaa. Koulun kaikessa toiminnassa pyritään turvallisen, rohkaisevan ja luovan ilmapiirin luomiseen. Nepenmäen koulun tehtävänä alueen alakouluna on antaa oppilaille perusvalmiudet oppimiselle ja työskentelylle. Nepenmäen koulun toiminta-ajatus on seuraava: Nepenmäen koulussa pyritään kaikessa toiminnassa turvallisen, rohkaisevan ja luovan ilmapiirin rakentamiseen. Koulun oppilaita kasvatetaan itsensä ja toiset hyväksyviksi, vastoinkäymisiäkin sietäviksi sekä rehellisiksi ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulussamme opitaan tarpeellisia tietoja ja taitoja monipuolisin menetelmin yksin ja yhdessä toimien.. 4
2 NEPENMÄEN KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖ 2.1 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Nepenmäen koulu rakentuu kahdesta eri aikoina valmistuneesta kokonaisuudesta (uusi ja vanha puoli). Koulun vanhalla puolella sijaitsee hallinto- ja ruokalarakennus, johon on rakennettu kiinni vanhan puolen luokkatilarakennukset. Hallintorakennuksessa on opettajainhuone, rehtorin ja koulusihteerin työhuoneet, kokoushuone, oppivälinevarasto sekä koulun keittiö ja ruokala sekä alakerrassa terveydenhoitajan ja iltapäiväkerhon tilat. Nepenmäen koulun uudelle puolelle sijoittuvat loput luokkatilat sekä aineluokat musiikkia, tekstiilityötä ja kielenopetusta. (Tarvittaessa luokkien käyttötarkoitusta muutetaan tilannekohtaisesti.) Uudella puolella on myös koulukirjasto/ atk-luokka sekä liikuntasali. 2.2 SOSIAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Toiminta-ajatuksen mukaisesti Nepenmäen koulu pyrkii olemaan turvallinen koulu, joka tarjoaa laadukasta opetusta. Koululla on oppimista tukeva ilmapiiri. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kouluumme sovittu kaikkia koskevat pelisäännöt (ks. liite 1). 2.3 ETELÄISEN ALUEEN TOIMINTAKULTTUURI Alueen arvoperustana on kasvattaa peruskouluikäiset aktiivisiksi ja kriittisiksi tiedonhankkijoiksi suvaitsevaisiksi ja kansainvälisiksi sosiaalisiksi ja hyvätapaisiksi yritteliäiksi ja vastuullisiksi itsestä, omasta työstä ja ympäristöstä. vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi Alueen toiminta-ajatuksena on antaa oppilaille hyvät perustiedot ja taidot opettaa kulttuurin ja tradition merkitys vahvistaa oppilaan minäkäsitystä ja itsetuntoa luoda oppilaille edellytyksiä harjaantua hyvissä vuorovaikutustaidoissa edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Alueella tuetaan oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Eteläisen alueen perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Alueen kouluissa tavoitteena on oppimisen ilo. Keskeistä on rauhallinen työskentely ja asioihin syventyminen yhdessä oppien ja tehden. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme monipuolisia opetusmenetelmiä, otamme oppilaat huomioon yksilöinä, tarjoamme esteettisiä elämyksiä, noudatamme perinteitä ja korostamme hyvien tapojen merkitystä sekä tarjoamme heille erilaisia oppimisympäristöjä. Tavoitteiden saavuttamista tukevat myös kaupungin yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt ja koulujen toimintaohjeet. 5
2.4 YHTEISTYÖSUUNNITELMAT ESIOPETUS PERUSOPETUS NIVELSUUNNITELMA - pyrkimys luonnolliseen yhteydenpitoon: esimerkkeinä yhteiset juhlat, tapahtumat, tilojen käyttö, tiedotteiden vaihto, yhteisprojektit ja -hankkeet - säännöllinen yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa keskeistä - kouluilla ja päiväkodeilla voi olla myös omia yhteistyökäytänteitään, joista sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. Esiopetus alkuopetus niveljärjestelyt Ajankohta Aloite- / vastuutaho Erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaaminen oikean tyyppiseen opetukseen huhti- toukokuu koulupsykologi esiopettaja laaja-alainen elto Ilmoittautuminen 1. luokalle tammikuu koulutuspalvelukeskus, Esiopettajan ja luokan- tai erityisopettajan tapaaminen - henkilökohtaiseen tapaamiseen - tapaaminen perusta luokkien muodostamiselle Mahdollinen kouluuntuloterveystarkastuksen aikaistaminen erityistä tukea tarvitseville lapsille Mahdollinen esioppilaiden oppitunti maalistoukokuu rehtorit esiopettajat luokanopettajat, erityisopettajat helmi-kesäkuu esiopetuksen kiertävä erityisopettaja helmi-huhtikuu esiopettajat (myös luokanopettaja voi olla aloitteellinen) Pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien lasten tammimaaliskuu Varko, päiväkodit, tuen tarpeen määrittely koulut 1.-luokkalaisten kouluun tutustuminen toukokuu koulutuspalvelukeskus, rehtori, luokanopettajat Terveiset koululle - lomake toimitetaan koululle huhtikuu esiopettaja ALAKOULU YLÄKOULU -NIVELSUUNNITELMA Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä yhteistyötahoina toimivat Karsikon ja Niinivaaran alueella luovuttavat koulut Iiksenvaaran koulu, Karsikon koulu, Nepenmäen koulu ja Niinivaaran koulu. Lisäksi oppilaita siirtyy erikoisluokille myös muista kaupungin kouluista. Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä noudatetaan seuraavaa nivelsuunnitelmaa: 6
Alakoulu yläkoulu-niveljärjestelyt Ajankohta Aloitetaho/ läsnäolijat Iltakoulu alueen 6. luokkalaisille marraskuu aineen-/luokanopet. Lähikoulupaikka 7. luokalle, erikoisluokille hakeminen - yläkouluesite ja hakulomake Varkosta oppilaille - ohjeet huoltajille wilma-ilmoittautumiseen joulutammikuu Varko luokanopettajat Valintakokeet erikoisluokille tammikuu aineenopettajat, oppilaanohjaajat Oppilaaksiotto tammimaaliskuu Varko Pielisjoen koulun yleisinfo alakouluilla - luokkien muodostamisen periaatteet - 7. luokan valinnaisaineiden esittely - valintakorttien jako maalishuhtikuu oppilaanohjaajat Erityisen tuen päätökset, pienluokkapäätökset huhtikuu Varko, ktj Nivelpalaverit alakouluilla - tukioppilaiden tunti: esittäytyminen, tietoja yläkoulusta ja leikkejä, luokanopettaja nivelpalaverissa Luokkien muodostaminen Tulevien 7.-luokkalaisten ja heidän huoltajiensa kouluun tutustumistilaisuus 1) oppilaat tutustuvat luokkaan, luokanohjaajaan ja tukioppilaskummeihin 2) huoltajille tietoja luokkien muodostamisesta, syyslukukauden alkamisesta, luokanohjaajien esittäytyminen huhti-toukokuu luokanopettaja alakoulun ohr, yläkoulun ohr huhti-toukokuu kuraattori, terveydenhoitaja ja oppilaanohjaajat toukokuu 1) luokanohjaaja ja tukioppilaat 2) rehtori, oppilaanohjaajat, erityisopettajat ja luokanohjaajat tietojen siirto yläkouluun (primus) kesäkuu koulusihteerit Erityisopettajien nivelpalaverit elo-syyskuu ala- ja yläkoulun erityisopettajat Mahdollinen seurantapalaveri yläkoulunsa aloittaneiden toiminnasta - voidaan myös hoitaa puhelimitse elo-syyskuu ala- ja yläkoulun erityisopettajat ja luokanohjaaja Sidosryhmäyhteistyö Nepenmäen koulu toimii perinteisesti harjoittelupaikkana useiden eri oppilaitosten opiskelijoille (mm. Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu, Humanistinen Ammattikorkeakoulu, Joensuun ammatti-instituutti). Yhteistyötä tehdään tilannekohtaisesti myös Pielisensuun seurakunnan, Joensuun ortodoksisen seurakunnan sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa (esim. iltapäiväkerhojen järjestäminen). Sidosryhmäyhteistyötä voidaan tehdä myös eri projektien yhteydessä. 7
3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaiden tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti ja tuen antaminen aloitetaan riittävän varhain. Oppilaalle tarjottava tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaan tukea suunniteltaessa otetaan huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Tuen taso ja opetuksen järjestämispaikka eivät ole sidoksissa toisiinsa. Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi opiskella kokoaikaisesti integroituna ns. yleisopetuksen ryhmässä tai tehostetun tuen oppilas voi opiskella pienluokassa. Opetusryhmä mietitään oppilaan tarpeista käsin yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa neuvotellen. Rehtori on vastuussa oppilaiden jakamisesta eri opetusryhmiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Huoltajalle ja oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Luokanopettaja/ luokanohjaaja on oman luokkansa osalta yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä oppilaan tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hän - vastaa yhteistyöstä kodin kanssa (tuen tarpeesta tiedottaminen, koolle kutsuminen), - on mukana tukea suunnittelevassa moniammatillisessa ryhmässä, - vastaa oppilaan tuen järjestämistä koskevien asiakirjojen päivittämisestä ja kirjaamisesta (hankkii tarvittavat tiedot eri tahoilta) määräajoin. saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Joensuussa sairaalaopetusta antaa Tikkamäen koulu, joka toimii osana Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutointa. Sairaalaopetuksen oppilaat ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tutkimuksissa tai hoidossa olevia peruskoululaisia. He tulevat koko sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaalaopettajat tekevät yhteistyötä oppilaan kotikoulun kanssa. Oppilaan tullessa tutkimuksiin tai hoitoon osastolle neuvotellaan kotikoulun opettajien kanssa kouluun liittyvistä kysymyksistä. Sairaalaopetuksessa olon aikana tehdään kotikoulun kanssa tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelman ja arvioinnin osalta. Oppi- 8
laan palautuessa kotikouluunsa sairaalaopettaja käy koululla tukemassa oppilaan koulunaloitusta palautuspalaverissa, johon osallistuvat oppilas, huoltaja, kotikoulun henkilöstöä sekä sairaalaopettaja. Tutkimus- ja hoitojakson aikana tehdään tiivistä yhteistyötä myös huoltajien ja hoitohenkilökunnan kanssa sekä koulu- että hoitoneuvotteluissa. Sairaalaopetuksessa olevat oppilaat noudattavat kotikoulunsa opetussuunnitelmaa tai HOJK- Saa. Tueksi laaditaan oppimissuunnitelma. 3.1 YLEINEN TUKI PERUSOPETUKSESSA Laadukas perusopetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisentaitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Yleisen tuen vaiheessa voidaan käyttää kaikkia tuen muotoja (eriyttäminen, tukiopetus, ohjaus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, oppilashuolto, apuvälineet) lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksessä päätettävää tukea. Konkreetteja yleisen tuen muotoja ovat mm. - oppilaiden oman tason mukaiset, sopivasti haasteelliset harjoitus- ja kotitehtävät - opiskelustrategioiden ohjaaminen - liikkumisen mahdollistaminen - tehtävän/ tilanteen jäsentäminen, palautteen positiivisuus ja johdonmukaisuus - lisäajan antaminen - pienempi opiskeluryhmä - joustavat ryhmittelyt eri perustein - rauhallinen ympäristö - monikanavaisuus opetuksessa - mahdollisuus suorittaa koe pienemmissä osissa - kodin ja koulun välinen yhteistyö - oppitunnin, kokeen ja oppimateriaalin selkeys - läksykerho 9
3.2 TEHOSTETTU TUKI PERUSOPETUKSESSA Yleisen tuen ollessa riittämätöntä, oppilaalle annetaan tehostettua tukea. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan myöhemmin. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Joensuun kaupungin Varhaiskasvatus- ja koulutustoimen pedagogisen arvion pohja löytyy Wilmasta (liite 6a). Pedagogisessa arviossa kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan luokanopettaja tai luokanohjaaja yhdessä oppilasta opettavien opettajien (aineenopettaja, erityisopettaja) kanssa laatii kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion liitteenä tulee olla myös jonkin muun asiantuntijan (psykologinen, lääketieteellinen tai sosiaalinen) lausunto oppilaan tuen tarpeesta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatil- 10
lisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. 3.3 ERITYINEN TUKI PERUSOPETUKSESSA Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilasvoi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen määräaikainen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään - oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä - mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut - tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen - oppimäärän yksilöllistäminen tai siirtyminen opiskelemaan yksilöllistetystä yleiseen oppimäärään - pidennetty oppivelvollisuus tai siirtyminen pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen - oppivelvollisuuteen - opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain - poikkeaminen oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esitai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. - Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee päiväkodin tai koulun laatimaan - pedagogiseen selvitykseen perustuen koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa, uuden erityisen - tuen päätöksen tekee koulun rehtori/ koulun johtaja, mikäli päätökseen ei sisälly resussointia tai muutoksia resursoinnissa (esimerkiksi muutos pääsääntöisessä ope- 11
tuksen järjestämispaikassa tai tulkki-/ avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Kun erityisen tuen päätöstä tarkistetaan ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. - Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamista sekä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymistä koskevan päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja siihen liitetyn asiantuntijalausunnon perusteella. Henkilöstöresursointi ja rekrytointi (avustaja- ja tulkkipalvelut) tapahtuu johtosäännön määräämällä tavalla. Pienluokkasijoituksia koordinoi vastaava koulupsykologi. Erityisen tuen päätös tehdään aina pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon perustuen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen tapahtuu osana pedagogista selvitystä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatusja koulutustoimen pedagogisen selvityksen pohja löytyy Wilmasta (liite 6c). Pedagogisen selvityksen laatimista varten luokanopettaja tai luokanohjaaja hankkii a) oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä tehostetun tuen aikana b) moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä arvion siitä, millaista tukea oppilas tarvitsee jatkossa. Oppilaan siirtyessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen, em. selvitykset toimitetaan moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tarkastelun jälkeen koulutuspalvelukeskuksen vastaavalle koulupsykologille. Näiden selvitysten perusteella vastaava koulupsykologi ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tähän arvioon pohjautuen koulutustoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla pedagoginen selvitys käsitellään koulun oppilashuoltoryhmässä, ja rehtori sekä muu oppilashuoltoryhmä tekevät arvion erityisen tuen tarpeesta. Erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen koulun rehtori/ koulun johtaja. Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön tai nivelvaiheen sijoituspaikkaan, päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän 12
Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee pedagogisen selvityksen liitteeksi tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta laaditaan uusi pedagoginen selvitys, joka tarkastellaan moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan toisen vuosiluokan jälkeen tapahtuvassa tarkistamisessa, koulun rehtori/ johtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (muutos pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa tai tulkki- /avustajapalveluissa). Tällöin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Jos erityisen tuen tarpeen todetaan jatkuvan ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tapahtuvassa tarkistamisessa, koulutustoimenjohtaja tekee uuden erityisen tuen päätöksen. Mikäli katsotaan, että oppilas ei em. tarkistamisajankohdassa enää tarvitse erityistä tukea, tulee siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tehdä hallinnollinen päätös. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea hänelle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Myös päätöksen siirtymisestä pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Mikäli erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee pääsääntöisesti pienluokassa ja harkitaan oppilaan siirtämistä opiskelemaan yleisopetuksen suurempaan ryhmään, järjestetään kokeilujakso yleisopetukseen (3-6 kk). Kokeilujaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jonka huoltajat allekirjoittavat. Sopimuspohja löytyy Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden Intranetistä. 13
Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (2. vuosiluokan jälkeen, ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä sekä aina tarvittaessa) Ajankohta 2. vuosiluokan jälkeen tai tarvittaessa Ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä Todetaan pedagogisen selvitykseen ja OHR käsittelyyn perustuen, että erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen erityisen tuen tarve jatkuu ei enää tarvetta erityiseen tukeen, oppilas siirtyy tehostettuun tukeen Jatkotoimenpiteet Yksikön johtaja tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden erityisen tuen päätöksen, mikäli päätökseen ei sisälly muutoksia pääsääntöisessä opetuksen järjestämispaikassa, tulkki-/ avustajapalveluissa tai muussa resursoinnissa. Muussa tapauksessa uuden päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Uuden erityisen tuen päätöksen tekee KTJ. KTJ tekee päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Pedagogisten asiakirjojen laatimisen vastuuhenkilöt Pedagoginen arvio Laaditaan - tehostettuun tukeen siirryttäessä - tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä. Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä koulun ja kodin välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely. Oppimissuunnitelma Laadittava - joustavan perusopetuksen oppilaalle - starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) - kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) - kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) - tehostetun tuen vaiheessa Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. 14
3.4 YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetus perustuu laadukkaaseen pedagogiikkaan, riittävään osaamiseen ja lapsen kehityksen tuntemiseen. Menetelmissä korostuvat erityisesti toiminnallisuus ja leikki. Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä sekä turvata jokaiselle lapselle mahdollisuus ryhmässä toimimiseen omien edellytystensä mukaan. Toiminnan lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja itsetunnon vahvistaminen. Lapsen tukemisen ajatus sisältyy kaikkeen kasvatukseen ja opetukseen. Perustana on koko opetusryhmän voimavarojen hyödyntäminen. Esiopetuksen tärkeänä painopistealueena on mahdollisten oppimisvaikeuksien, kehitysviivästymien ja psykososiaalisen oireilun varhainen havaitseminen ja tunnistaminen. Havainnoinnin tukena esiopettaja käyttää Koppi-kansion (kansio esioppilaan taitojen havainnoinnin ja kartoittamisen tueksi) tehtäviä tai vastaavia tehtäviä esiopetusmateriaalista ja tarvittaessa Koppi-kansion havainnointilomaketta. Oman havainnoinnin tukena esiopettajalla on mahdollisuus käyttää laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan konsultaatioapua jo ennen lapsen oppimissuunnitelman tekemistä (yleinen tuki). YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI (Esiopetuksen oppimissuunnitelma) Pedagoginen arvio Esiopetuksen oppimissuunnitelma Pedagoginen selvitys HOJKS TUKIMUODOT YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy - pienryhmätoiminta - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan tuki - avustajien tuki - toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimisja toimintaympäristö - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - pienryhmätoiminta - yksilöohjaus ja eriyttämisen mahdollisuus - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan tuki - avustajien tuki - monipuolinen toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimisja toimintaympäristö - lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen havainnointi ja dokumentointi - toiminnan arviointi - pienryhmätoiminta - yksilöohjaus ja eriyttämisen mahdollisuus - esiopetuksen oppilashuollon tuki - erityislastentarhanopettajan ja laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan tuki - avustajien tuki - monipuolinen toiminnan strukturointi - apuvälineet - lapsen toimintaa tukeva oppimisja toimintaympäristö 15
Pedagoginen arvio Laaditaan - tehostettuun tukeen siirryttäessä - tehostetusta tuesta yleiseen tukeen siirryttäessä Voidaan laatia jo yleisen tuen vaiheessa. Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä esiopetuksen ja kodin välillä. Esiopettaja kirjaa yleisen tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO/ ELTO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely. Oppimissuunnitelma Laadittava - joustavan perusopetuksen oppilaalle - starttiluokan oppilaalle (ellei ole erityisen tuen piirissä) - kun oppilaalle on tehty vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun päätös (Perusopetusasetus 11 3 momentti) - kun oppilaalle on tehty päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ) - tehostetun tuen vaiheessa Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopettaja laatii sisältöalueiden tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO/ EL- TO on mukana tukea suunniteltaessa. Pedagoginen selvitys Päivitetään vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä /erityisestä tuesta tehostettuun tukeen siirtymistä koskevaa päätöstä - määräaikainen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen - määräaikainen tarkistaminen ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä - tarkistaminen aina tarvittaessa Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO/ ELTO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR-käsittely 16
Erityisen tuen päätös Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: - siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa - erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen) - Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, avustajan tai tulkin tarve, apuvälineet, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) Ensimmäinen lapselle/ oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Uuden erityisen tuen päätöksen tekee kyseisen yksikön johtaja, mikäli kyseessä ei ole resurssi- tai nivelvaiheen sijoituspäätös (pienluokka-, avustaja-/ tulkkipalvelut). Jos päätös vaikuttaa resurssien käyttöön, päätöksen tekee päiväkotien esioppilaiden osalta päivähoidonjohtaja ja koulujen esioppilaiden osalta koulutustoimenjohtaja. Jos päätös vaikuttaa nivelvaiheen sijoituspaikkaan, niin päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tuesta tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtymisestä tekee koulutustoimenjohtaja. HOJKS Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Esiopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja esiopetuksen välillä. Esiopettaja laatii sisältöalueiden tavoitteet, ydinsisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO/ EL- TO on mukana tukea suunniteltaessa. 17
Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätös HOJKS Laaditaan aina ennen erityisen tuen päätöstä/ siirtymistä takaisin tehostettuun tukeen. Uusi erityisen tuen päätös laaditaan: - siirryttäessä tehostetusta tuesta erityiseen tukeen - erityisen tuen päätökseen sisältyvien asioiden muuttuessa - erityisen tuen päätöstä tarkistettaessa, ainakin 2. vuosiluokan lopussa sekä ennen 7. vuosiluokan alkua (mikäli ei ole tarvetta uusia näissä kohdissa, tehdään hallinnollinen päätös siirtymisestä erityisestä tuesta takaisin tehostettuun tukeen) - Erityisen tuen päätöksessä päätetään kaikki oppilaan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat (pidennetty oppivelvollisuus ja siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen, oppimäärän yksilöllistäminen ja siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen oppimäärän mukaiseen opiskeluun, avustajan tai tulkin tarve, toimintaalueittain opiskelu, pääsääntöinen opetuksen järjestämispaikka, erityisestä tehostettuun tukeen siirtyminen jne.) Laaditaan aina, kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös. Päivitettävä vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Ei ole enää hallinnollinen asiakirja. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteys-henkilönä kodin ja koulun välillä. Oppi-aineen opetuksesta vastaava opettaja kirjaa tehostetun tuen aikana tarjotun tuen ja sen vaikuttavuuden arvion. EO on mukana tukea suunniteltaessa. OHR käsittely Ensimmäisen oppilaalle tehtävän erityisen tuen päätöksen tekee koulutustoimenjohtaja. Erityisen tuen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen sekä ennen 7. vuosiluokkaa tai tarvittaessa. Ks. edeltävä taulukko. Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen (määräaikaisuus) on rehtorin vastuulla. Päätöksen siirtymisestä erityisestä tehostettuun tukeen tekee koulutustoimenjohtaja. Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta ja siirtymisestä takaisin yleiseen oppivelvollisuuteen tekee koulutustoimenjohtaja. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi, kerää tarvittavat tiedot eri tahoilta ja toimii yhteyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. EO on mukana tukea suunniteltaessa. Rehtori hyväksyy yksilöllistettyjen oppimäärien oppiainekohtaiset tavoitteet allekirjoituksellaan. 18
Erityisen tuen päätös PoL 17 Asia ja sen selvitys siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen siirtyminen erityiseen tukeen ilman edeltävää tehostettua tukea Päätöksen perustelut pedagoginen selvitys, PoL 17 PoL 17, asiantuntijalausunto Päättäjä KTJ KTJ erityisen tuen päätöksen tarkistaminen 2. vuosiluokan jälkeen pedagoginen selvitys, PoL 17 KTJ/ yksikön johtaja erityisen tuen päätöksen tarkistaminen ennen 7. vuosiluokkaa pedagoginen selvitys, PoL 17 KTJ Päätetään erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tarvittaessa siirtyminen erityisestä tuesta tehostettuun tukeen opetuksen pääsääntöinen järjestämispaikka avustamispalvelut/ tulkitsemispalvelut/ apuvälineet siirtyminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 pedagoginen selvitys, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 pedagoginen selvitys, PoL 17, PoA 2, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010, (asiantuntijalausunto) pedagoginen selvitys, PoL 17, PoL 31, asiantuntijalausunto lääketieteellinen selvitys, PoL 17, PoL 25, KTJ/ yksikön johtaja KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai muutos edeltävään päätökseen -> KTJ - ei muutoksia edeltävään päätökseen eikä kyseessä nivelvaiheen päätös -> yksikön johtaja -nivelvaiheen päätös tai edeltävään päätökseen muutos -> KTJ KTJ siirtyminen pidennetystä yleiseen oppivelvollisuuteen pedagoginen selvitys, psykologinen tai lääketieteellinen selvitys, PoL 25 oppimäärän yksilöllistäminen pedagoginen selvitys, PoL 11, PoL 17 siirtyminen yksilöllistetyn oppimäärän opiskelusta yleisen op- PoL 17 pedagoginen selvitys, PoL 11, pimäärän mukaiseen opiskeluun KTJ yksikön johtaja yksikön johtaja siirtyminen oppiainejakoisesta toiminta-alueittain opiskeluun oppiaineen opiskelusta vapauttaminen poikkeaminen tunti- tai oppiainejaosta pedagoginen selvitys, asiantuntijalausunto, tuntijakoasetus 9, PoL 17, PoL 18 pedagoginen selvitys, PoL 18 19 pedagoginen selvitys, PoL 17 yksikön johtaja yksikön johtaja yksikön johtaja
Hallinnollisen päätöksen, pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen liitteeksi vaaditaan asiantuntijalausunto (lääketieteellinen, psykologinen tai sosiaalinen) seuraavissa tapauksissa: - Perusopetuksen aloittaminen vuotta aiemmin - Perusopetuksen aloittaminen vuotta myöhemmin (Starttiluokka ja muut) - Perusopetuksen aloittaminen erityisopetuksen pienluokassa - Pidennetyn oppivelvollisuuden aloittaminen - Pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen siirtyminen - Erityiseen tukeen siirtyminen ilman sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta esi- ja perusopetuksen aikana Mikäli lapsi käy esikoulua koulun yhteydessä sijaitsevassa pienluokassa ja aloittaa perusopetuksen ensimmäisen luokan saman koulun pienluokassa, ei pedagogista selvitystä tarvitse laatia. Pedagoginen arvio, tehostetun tuen oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, erityisen tuen päätös ja HOJKS ovat salassa pidettäviä asiakirjoja. Tieto tehostetun ja erityisen tuen saamisesta ovat salassa pidettäviä. Em. asiakirjat on säilytettävä paperimuodossa ja lukitussa tilassa oppilaan perusopetusajan jälkeen kymmenen vuoden ajan. Allekirjoitetut asiakirjat (paperiversiona) liitteineen säilytetään siinä koulussa, jossa oppilas opiskelee. Kun oppilas siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen tai muuttaa koulusta toiseen, siirtyvät opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät asiakirjat/ tiedot (oppimissuunnitelma/ erityisen tuen päätös/hojks) muiden oppilaspapereiden mukana uuteen kouluun. Muiden tietojen (asiantuntijalausunnot) siirtämiseen vaaditaan huoltajan yksilöity (mitä tietoja lähetään, mihin tarkoitukseen ja kenelle lähetetään) tiedonsiirtolupa. Muussa tapauksessa lausunnot palautetaan huoltajalle. 3.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 3.4.1 OPPIMISSUUNNITELMA Joensuun esi- ja perusopetuksessa laaditaan oppimissuunnitelma joustavassa perusopetuksessa, tehostetun tuen piirissä, starttiluokalla ja sairaalaopetuksessa oleville oppilaille. Lisäksi muiden kuin oppivelvollisten suorittaessa perusopetuksen oppimäärää, laaditaan oppilaille oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan myös oppilaille, joille on tehty hallinnollinen päätös opintojen suorittamisesta vuosiluokkiin sitomattomasti (Perusopetusasetus 11 3 momentti) tai päätös Erityisistä opetusjärjestelyistä (Perusopetuslaki 18 ). Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Kyseinen hallintopäätös tapahtuu Perusopetusasetuksen 11 3. momentin mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Tällöin opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet kirjataan HOJKSaan. 20
Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös Perusopetuslain 18 mukaisesti. Yleisen tai tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan kohdalla hallinnollisen päätöksen perusteleminen tapahtuu pedagogisella arviolla, jossa myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Päätöksen jälkeen oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilas on erityisen tuen piirissä, päätöksen perustelu tapahtuu pedagogisella selvityksellä, jonka osana myös oppilaan ja huoltajien kuuleminen tapahtuu. Oppilaan opintojen eteneminen kirjataan tällöin HOJKSaan. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppimissuunnitelma voidaan laatia yleisen tuen vaiheessa lisäämään oppilaan, opettajan ja huoltajien tietoisuutta oppilaan tuen toteuttamisesta ja oppilaan edistymisestä. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. Yleisen tuen oppimissuunnitelma laaditaan samalle pohjalle kuin tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Suunnitelmasta täytetään soveltuvat/ tarvittavat osat. Mikäli oppimissuunnitelma on laadittu ilman edeltävää pedagogista arviota, on kyseessä yleisen tuen oppimissuunnitelma. Mikäli edetään tehostettuun tukeen, on oppilaasta laadittava pedagoginen arvio. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana huollollisen käsittelyn jälkeen oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, tulee antaa tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Ylemmille vuosiluokille siirryttäessä oppilaan osuus oppimissuunnitelman laatimisessa korostuu. Oppimissuunnitelma pohjautuu paljolti pedagogiselle arviolle, jossa on jo arvioitu oppilaan tarvitsemaa tukea. Luokanopettaja/ -ohjaaja/ erityisluokanopettaja koordinoi oppimissuunnitelman laatimista. Hän harkitsee, keitä muita asiantuntijoita tarvitsee mukaan oppilaan tilanteen arviointiin, tuen suunnitteluun sekä oppimissuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja laatii oppimissuunnitelmaan oppiaineen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin periaatteet. Erityisopettaja toimii tukea suunnittelevassa tiimissä oppimisvaikeuksien asiantuntijana. Oppimissuunnitelma tulee lukuvuosittain päivittää marraskuun loppuun mennessä, ellei siihen ole selkeää estettä. Oppimissuunnitelma laaditaan ja päivitetään yhdessä huoltajien kanssa. 21