Kh 27.4.2009 Val 8.6.2009
SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat Kunnanjohtajan puheenvuoro 1 Kunnan yleinen kehitys 2 Väestön muutokset ja ikärakenne 2 Asuntotuotanto 3 Työllisyys 4 Työllistämistoimet 5 Kokonaistalouden tarkastelu 6 Kunnallistalouden näkymät 6 Kunnan talous vuonna 2008 7 Konsernitarkastelu 15 Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Kunnan johdon ja konsernijohdon lausumat sisäisestä valvonnasta 21 Kunnanhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitulos- ja rahoituslaskelma Konsernitase Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus 30 Toteutumisvertailu Tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Vaalit 31 Tarkastustoimi 31 Hallintokeskus 32 Sosiaalikeskus 44 Sivistyskeskus 60 Ympäristöpalvelukeskus 69 Tekninen keskus 73 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 76 Investointien toteutuminen 78 Kuntaliitos 1.1.2005 87 Investointi- ja kehittämishankkeiden tuet, toteutuminen 2008 ja suunnitelma 2009-2010 Yhdistymisavustusten käyttö, toteutuminen 2008 ja 88 suunnitelma 2009-2010 Rahoitusosan toteutuminen 92
Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 93 Rahoituslaskelma 94 Tase 95 Konsernituloslaskelma 97 Liitetiedot Kunnan liitetiedot 101 Konsernin liitetiedot 118 Eriytetyt tilinpäätökset Liikelaitosten tilinpäätökset 124 Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus 142 Tilinpäätösmerkintä 142 Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 143 Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 144
Kunnanjohtajan puheenvuoro Valtuustokausi 2005-2008 oli Kangasalla voimakkaan kehityksen aikaa. Kunnan asukasluku kasvoi 2 042 hengellä. Voimakas kasvu on näkynyt taloudellisena toimeliaisuutena. Työllisyystilanne parantui, rakentaminen oli vilkasta ja palvelut kehittyivät myönteisesti. Asuntotuotanto oli varsin korkealla tasolla. Kangasalan työllisyystilanne oli Pirkanmaan parhaita, meille syntyi uusia työpaikkoja ja ennätystahtiin myös uusia yrityksiä. Kaupparekisteritietojen mukaan 2007 ja 2008 Kangasalla perustettiin Tampereen jälkeen eniten yrityksiä. Kaikkiaan Kangasalla on yrityksiä yli 1 600. Yleinen taloudellinen aktiivisuus näkyi yritysten perustamisena. Viime vuonna Kangasalan keskustan rakentamistyö edistyi asuntotuotannon ohella kahdella kunnan hankkeella. Kunnan omistama uimahalliyhtiö aloitti hallin rakentamisen. Sen valmistuminen vapuksi 2009 on vuosikymmeniä odotettu merkittävä liikuntapaikkahanke ja tarjoaa tuntuvan lisän kunnan palvelutarjontaan. Kirjaston laajennustyö alkoi pohjatöillä ja hanke valmistuu käyttöönotettavaksi vuoden 2010 alussa. Nykyisen kirjaston tilat peruskorjataan laajennuksen valmistuttua. Valtuustokauden alussa Kangasala ja Sahalahti yhdistyivät. Organisaatioiden yhdistyminen on tapahtunut hyvin ja palvelutoimintojen hoitajat ovat päässeet hyvään yhteistyöhön. Vuonna 2008 valmisteltiin myös Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toiminnan lopettaminen ja sen yhdistäminen Kangasalan kunnan toimintaan vuoden 2009 alusta. Valmistelutyö jatkuu niin, että Kuhmalahden ja Pälkäneen ohella terveyskeskusyhteistyön piiriin tulevat Juupajoki ja Orivesi vuonna 2011. Nämä seudulliset yhteistyö- tai yhdistymisasiat ovat osana koko maassa toteutettavaa kuntarakenteen ja palvelutuotannon uudistamista. Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi suurin odotuksin. Todellisia hyötyjä on toistaiseksi vähän näkyvissä. Yhteistoiminnan ja siihen liittyvien sopimusten valmisteluun on käytetty paljon työtä. Tällä hetkellä voidaan todeta, että yhteistoiminta-alueella toiminnallinen yhdistyminen on onnistunut. Vuoden 2008 lopulla kansainvälisen talouden taantuman vaikutukset alkoivat näkyä selvästi myös Suomessa. Kangasalan kunnan talouteen vaikutus tuntui erityisesti sijoitusvarallisuuden arvon alenemisena niin, että talousarviossa ennakoitua tuottoa ei voitu tulouttaa. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuottoon heikentyminen ulottuu varsinaisesti vasta vuonna 2009. Taloustilanne asettaa lähivuosina kunnan erittäin vaikeiden haasteiden eteen. Kunnille annettujen lisävelvoitteiden hoitamiseen ei ole kaikilta osin osoitettu riittävää rahoitusta. Kuntien velvoitteita tulisi lieventää. Kangasalan kunnan luottamushenkilöt ja henkilöstö ovat tehneet mittavan työn kunnan kehittämisessä ja palvelutuotannon turvaamisessa. Kiitän kaikkia Kangasalan asukkaiden hyväksi tehdystä työstä. Kiitän myös kaikkia kunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita hyväntahtoisesta ja kehittävästä toiminnasta. Jukka Mäkelä kunnanjohtaja 1
KUNNAN YLEINEN KEHITYS Väestö Kangasalan kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, jossa oli 31.12.2008 28 kuntaa. Vuoden 2008 lopussa kangasalalaisia oli 28 227, joista miehiä oli 13 948 ja naisia 14 279. Ulkomaiden kansalaisia oli 313 (v. 2007 299). Väestö kasvoi vuodessa 494 asukkaalla, muutosprosentin ollessa 1,8. Väestön lisäys aiheutui sekä syntyvyydestä että muuttoliikkeestä. Väestö osa-alueittain Osa-alue 2007 *1.1.2009 %-osuus 2008 Muutos -% 07/08 Vatiala 4 422 4620 16,37 4,48 Suorama 5 796 5916 20,96 2,07 Kirkonkylä 9 050 9051 32,07 0,01 Itäosa 1 645 1682 5,96 2,25 Pohjoisosa 3 497 3609 12,79 3,20 Eteläosa 750 798 2,83 6,40 Sahalahti 2359 2370 8,40 0,5 Muu 214 176 0,62-17,76 Yhteensä 27 733 28 222 100,00 1,76 Lähde: Tilastokeskus * Kunnan raja muutos Val 10.11.2008 108: Kangasalta Tampereelle 1.1.2009 5 henkilöä. Väestön ikärakenne 85-80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Miehet 2009, 13 948 Naiset 2009, 14 279 Miehet 2008, 13 713 Naiset 2008, 14 020 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma viiteen ikäluokkaan Ikäluokka 31.12.2007 31.12.2008 %-osuus 2008 Muutos-% 07/08 0-6 2 797 2 907 10,3 3,9 7-16 3 663 3 667 13,0 0,1 17-64 17 303 17 510 62,0 1,2 65-74 2 259 2 346 8,3 3,8 75-1 711 1 797 6,4 5,0 Yhteensä 27 733 28 227 100,0 1,8 2
Asuntotuotanto Kuntaan valmistui kertomusvuonna 249 asuntoa. Omakotituotanto on hiipunut, mutta rivi- ja kerrostalotuotanto oli edellisvuotta suurempi. Tavoite talotyypeiltään, rahoitusmuodoiltaan ja hallinnaltaan monipuolisesta asuntotuotannosta saavutettiin. Valmistuneista 107 omakotitalosta vain 14 rakennettiin kunnan luovuttamille tonteille. Tontteja on saatu jakoon aiempaa runsaammin, mutta toistuvasti tontinmyyntitavoitteeseen ei ole päästy. Rakennuslupien määrä asuinrakentamiseen romahti alle puoleen aiemmasta. Ensisijaisena tavoitteena yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pidetään nykyisen rakenteen tiivistämistä ja täydentämistä. Asukkaat ohjataan valitsemaan laadukas ympäristö, jonka palvelut tyydyttävät arkielämän tarpeet, joiden tarjoaminen taajaman ulkopuolella tulee kunnalle kalliiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi asuinrakentaminen tulisi sijoittaa pääosin 2-3 km etäisyydelle keskustoista tai joukkoliikenteen laatukäytävien varsille. Valmistuneet asunnot Kangasalla talotyypin mukaan 1998-2008 (v. 2005 alkaen kuntaliitostiedot) 350 300 250 200 150 100 50 0 Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan 1998-2008 Kerrostalot Rivitalot Pientalot 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 3
Työllisyys Vuonna 2008 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 5,6, mikä on 2,0 prosenttia alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo 7,6. Pirkanmaan keskiarvo oli 8,2. Edellisvuoden (2007) keskiarvo Kangasalla oli 5,7 Työttömyyden kehitys 2001-2008 15 Kangasala Pirkanmaa Koko maa 10 5 0 2001/1 5 9 2002/1 5 9 2003/1 5 9 2004/1 5 9 2005/1 5 9 2006/1 5 9 2007/1 5 9 2008/1 Lähde: Pirkanmaan Te-keskus Työttömien määrän kehitys 1990-2008 2500 Työttömien määrän kehitys 1990-2008 2000 1500 1000 500 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työttömät työnhakijat Pitkäaikaistyöttömät Nuorisotyöttömät Lähde: Hämeen työvoimapiiri ja Pirkanmaan Te-keskus 4
Työllistämistoimet Työttömyystilanteen helpottamiseksi kunta pyrkii edistämään työllisyyttä erityisin työllistämistoimin. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea työmarkkinakelpoisuuden säilyttämistä tarjoamalla mahdollisuus määräaikaiseen työsuhteeseen tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Kunnan työllistämistoimenpiteet tukevat valtion työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. Vuonna 2008 Kangasalan kunnalla palkkatuetussa työssä oli 30 henkeä ja erilaisissa harjoitteluissa 31 henkeä. Työpaikkojen lukumäärän kehitys 31.12.1995-2005 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kangasala Kangasala + Sahalahti Lähde: Tilastokeskus Työssäkäyntitilastoa 2005 2006 2007e Työpaikat 31.12. (Ti) 8 280 8 449 Työvoima 31.12. (Te, Ti) 13 440 13 638 13 771 Työllinen työvoima 31.12. (Ti) 12 240 12 712 12 973 Työvoiman osuus väestöstä % 50,1 50,0 48,8 Työpaikkaomavaraisuus % 67,6 66,5 Työmatkaliikenne 31.12. (Ti) Kangasalta 7 075 7 553 Kangasalle 3 115 3 290 e=ennakkotieto Kangasala ja Sahalahti yhteensä Ti = Tilastokeskus Te = Työvoima- ja elinkeinokeskus 5
KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Finanssikriisi on sittemmin paitsi laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi myös edennyt seuraavaan vaiheeseen, jonka keskeinen piirre on ylivelkaantuneidenpankkien ja muiden talousyksiköiden liiallisten velkojen vähentäminen. Maailmantalouden kasvu on hidastunut luottokriisin syvenemisen myötä erittäin paljon. Vuonna 2008 maailmankauppa kasvoi runsaat kolme prosenttia. Vuonna 2009 maailmankaupan arvioidaan supistuvan yli neljä prosenttia. Talouskasvu vuonna 2008 jäi odotettua heikommaksi. Suomen kansantaloudella on ollut takanaan menestyksellinen viidentoista vuoden mittainen kasvuputki. Viime vuoden lopulla alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen, minkä seurauksena kansantuotteemme supistunee tänä vuonna 3-4 prosenttia. Bruttokansantuote laski rajusti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja jäi koko vuoden osalta 0,9 % positiiviseksi. Kokonaistuotannon määrä lisääntyi arvioiden mukaan n. 0,8 %, vaikka tuotannon volyymi laski 2,7 % vuoden viimeisellä neljänneksellä ja viennin volyymi laski 1,1 prosenttia. Myös ensi vuodelle on esitetty miinusmerkkisiä lukuja, mikä merkitsee kokonaistuotantomme supistuvan vuosina 2009 ja 2010 yhteensä jopa viitisen prosenttia. Tämä ennuste poikkeaa merkittävästi niistä ennusteista, joita vielä vuosi sitten arvioitiin kansantuotteen kasvuluvuksi keskipitkällä aikavälillä. Työllisten lukumäärä lisääntyi vuonna 2008 noin 7 000 henkilöllä ja työttömyysaste oli 6,6 prosenttia ja työllisyysaste yli 69 prosenttia. Työvoimatoimistoissa oli joulukuun lopussa 233 800 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 14 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä oli joulukuussa lomautettuna 23 700 eli 14 200 enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työttömyyden arvellaan edelleen kasvavan vuoden 2009 aikana. Työllisen työvoiman määrä oli hieman alle 2,5 miljoonaa henkilöä. Kunnallistalouden näkymät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakate heikkeni vuonna 2008 yllättävän nopeasti ja johti kuntien yhteenlasketun tuloksen heikkenemiseen peräti kymmenellä prosentilla. Tuloksen heikkenemisen taustalla on kuntien toimintamenojen noin 7 prosentin kasvu. Palvelujen ja materiaalien ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 %. Kuntien keskimääräinen veroprosentti kohosi 18,55 prosenttiin ja kuluvalle vuodelle edelleen 18,59 prosenttiin. Tuloveroprosentin ennustetaan jatkossakin nousevan. Kuntien kokonaislainakanta kohosi viime vuonna 9,7 miljardiin euroon. Asukasta kohden lainakanta kasvoi lähes 1700 euroon. Tänä vuonna kuntien yhteenlaskettu tulos jää negatiiviseksi ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä, ja ensi vuodesta on tulossa vielä heikompi. Kuntien verotulot pienenevät tänä vuonna arviolta 500 miljoonaa euroa yhteisöveron romahtaessa.. Kustannukset pysyvät kuitenkin yhä korkealla tasolla ja lisäävät kuntien menoja yhteensä noin 1500 miljoonaa euroa. Tästä syntyvä noin kahden miljardin euron rahoitusaseman heikkeneminen vastaa kuntaveron korottamista yli kahdella prosenttiyksiköllä. Ilman valtion lisäpanosta kuntien verotus uhkaa kiristyä merkittävästi. 6
Kangasalan kunnan talous vuonna 2008 Kunnan vuoden 2008 toiminnallinen tulos käyttötalouden toimintakulujen osalta toteutui 102,0 prosenttisesti, kun otetaan huomioon tehdyt talousarvion muutokset. Alkuperäisen budjetin kulut nousivat 6,5 milj. euroa, josta palvelujen ostojen lisäykset olivat yhteensä 4,4 milj. Niissä terveydenhoidon lisämäärärahat olivat n. 1,8 milj. euroa ja ylitys 0,7 milj. euroa. Henkilöstömenot ylittyivät lähes 1,2 milj. euroa. Toimintamenot nousivat edellisestä tilinpäätöksestä 9,6 prosenttia, jota voidaan pitää kestämättömänä kehityksenä. Toimintatuotot toteutuivat 98,7 prosenttisesti ja toimintakate 102,5 prosenttisesti. Toimintakulujen ja toimintatuottojen suhde (12,9 %) on edelleen selkeästi alle tavoitellun 15 prosentin. Kunnan kokonaismenojen kasvu oli vuoteen 2007 verrattuna 13,7 prosenttia. Investointien muutos oli 47,3 prosenttia, joka vaikutti osaltaan voimakkaaseen kasvuun. Käyttötalouden rahoitus sen sijaan toteutui ennakoitua paremmin hyvän verotulokertymän ja valtionosuuksien nousun johdosta, jotka huomioitiin jo talousarvion muutoksina. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen oli lähes 10,7 ja valtionosuuksien 15,3 prosenttia. Toimintamenojen huomattavan suuri kasvu, huolimatta verotulojen ja valtionosuuksien merkittävästä lisäyksestä, kunnan taloudellinen tasapaino heikkeni ja tulos painu alijäämäiseksi. Rahoitustuottojen- ja kulujen osalta talousarvio ei toteutunut ennakoidusti, sillä korkojen noususta johtuen korkomenot ylittyivät noin 0,21 milj. euroa ja sijoitusvarojen tuloutukset jätettiin kokonaisuudessaan tekemättä rahoitusmarkkinoiden huonon kehityksen seurauksena. Edellä oleva huomioiden ja muut talousarvion toteutuman poikkeamat, kunnan toiminnalliseksi tulokseksi muodostui 6,90 milj. euroa ja poistojen, 7,05 milj. euroa, jälkeen kunnan tilikauden 2008 tulos oli - 0,102 milj. euroa. Käyttötalouden tulos ei edelleenkään ole, Kuntastrategia 2013, talouden hallinnan tunnuslukujen, Vuosikate/Poistot -% 100 ja Vuosikate/Investointien omarahoitus -% 75, mukainen. Edellä olevat luvut olivat vuoden 2008 tilinpäätöksessä 97,6 % ja 37,1 %. Luvut ovat edellisvuotta heikommat. Kunnan kokonaislainakanta nousi 9,5 milj. eurolla 34,5 milj. euroon. Asukasta kohden lainaa on 1 222 euroa. 7
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin. Tuloslaskelma, ml. vesilaitos Ta+mta Tp 2008 Tp 2007 Ero % Ulkoiset erät, 1 000 2008 Tp07/Tp08 Toimintatuotot 15 876 15 750 14 047 12,1 Valmistus omaan käyttöön 331 257 292-11,8 Toimintakulut -121 468-123 918-113 015 9,6 TOIMINTAKATE -105 262-107 911-98 677 9,4 Verotulot 87 715 90 029 81 362 10,7 Valtionosuudet 24 650 24 925 21 613 15,3 Rahoitustuotot ja -kulut 1 808-166 1 906-108,7 Korkotuotot 240 389 350 11,0 Muut rahoitustuotot 2 570 549 2 441-77,5 Korkokulut -991-1 091-867 25,8 Muut rahoituskulut -11-13 -19-29,5 VUOSIKATE 8 912 6 876 6 204 10,8 Poistot ja arvonalentumiset -6 512-7 045-6 064 16,2 Suunnitelman mukaiset poistot -6 512-7 045-6 064 16,2 TILIKAUDEN TULOS 2 400-169 140-220,6 Poistoeron muutos 47-119 Varausten muutos 0 668 Rahastojen muutos 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 400-121 689-117,6 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen (myös valtion rahoitusosuus) osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tuloslaskelman tunnusluvut 2008 2007 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,7 12,5 Vuosikate/Poistot, % 97,6 102,3 Vuosikate, euroa/asukas 243,6 223,7 Asukasluku 31.12. 28 227 27 733 8
Toimintatuotot/ % toimintakuluista = 100xToimintatuotot/ (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Kangasalan kunnan tavoite on ollut nostaa suhdeluku vähintään 15 %:iin. Vuosikate/Poistot, % =100xVuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen riittävän. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja rahoitusosuudet. Kangasalan kunnan vuosikate on selkeästi alijäämäinen investointien suhteen ja tulorahoitus näin ollen epätyydyttävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei kuitenkaan voida asettaa. Vuosikatteen kehitys 2005-2011 8 7 6,2 6,9 7,2 7,5 6 5 4 4,5 4,2 3,9 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 Ta 2009 Ts 2010 Ts 2011 2008 2007 Tuloveroprosentti 19,00 19,00 Verotettava tulo/as (verotusvuosi) 15 020 13 965 Asukasluku 31.12. 28 227 27 733 9
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kunnan toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Rahoituslaskelma, ml.vesilaitos Ta+mta Tp 2008 Tp 2007 Ero % 1 000 2008 Tp07/Tp08 Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 912 6 876 6 204 10,8 Tulorahoituksen korjauserät -1 531-517 196,0 Investointien rahavirta Investointimenot -21 586-19 810-13 451 47,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin 94 1 290 859 50,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 300 2 744 595 361,3 - Tase-erien välinen siirto/ Osakkeet ja osuudet-rahoitusarvopaperit 7 950-100,0 Toiminnan ja investointien rahavirta -12 281-10 431 1 639-736,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -21-26 -17,4 Antolainasaamisten vähennys 70 63 97-34,7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 700 13 680 8 000 71,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 200-4 187-3 737 12,1 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 897 2 991-36,6 Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset -26 21-224,5 - Tase-erien välinen siirto/ Oma pääoma-toimeksiantojen pääomat -40 Vaihto-omaisuuden muutos 1 2-30,0 Saamisten muutos -1 167 1 152-201,4 Korottomien velkojen muutos 3 089 1 857 66,3 Rahoituksen rahavirta 9 570 11 432 7 326 56,1 Rahavarojen muutos -2 711 1 002 8 965-88,8 Rahavarojen muutos 1 002 8 965-89 Rahavarat 31.12. 15 541 14 539 Rahavarat 1.1. 14 539 5 574 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2008 2007 Investointien tulorahoitus, % 37,1 49,3 Pääomamenojen tulorahoitus,% 30,3 38,2 Lainanhoitokate 1,5 1,5 Kassan riittävyys, pv 38,1 41 Asukasluku 31.12. 28 227 27 733 10
INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno+ Antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvunarvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. MAKSUVALMIUS Kassavarat 31.12 = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) =365 pv x kassavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Kassastamaksuina käytetään kuukauden kassastamaksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 11
Tase ja sen tunnusluvut Tase Tp 2008 Tp 2007 1 000 euroa V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 127 184 Muut pitkävaikutteiset menot 2 256 1 845 **Aineettomat hyödykkeet yhteensä 2 382 2 029 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 12 881 12 074 Kiinteistöjen liittymismaksut 46 Rakennukset 30 755 30 067 Kiinteät rakenteet ja laitteet 30 332 22 417 Koneet ja kalusto 1 706 1 463 Muut aineelliset hyödykkeet 259 259 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 444 3 055 **Aineelliset hyödykkeet yhteensä 79 422 69 336 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 25 381 25 559 Muut lainasaamiset 297 361 Muut saamiset 186 165 **Sijoitukset yhteensä 25 865 26 084 ***Pysyvät vastaavat yhteensä 107 669 97 450 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 452 575 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 623 626 Muut toimeksiantojen varat 152 148 ***Toimeksiantojen varat yhteensä 1 227 1 350 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 3 4 **Vaihto-omaisuus yhteensä 3 4 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 437 2 705 Muut saamiset 108 *Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 2 544 2 705 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 102 2 097 Lainasaamiset 1 47 Muut saamiset 2 303 1 276 Siirtosaamiset 958 616 *Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 5 364 4 036 **Saamiset yhteensä 7 908 6 741 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 250 1 572 Muut arvopaperit 6 706 6 706 **Rahoitusarvopaperit 6 956 8 278 **Rahat ja pankkisaamiset 8 585 6 261 ***Vaihtuvat vastaavat yhteensä 23 452 21 284 VASTAAVAA 132 348 120 083 12
Tase 2008 2007 1 000 euroa V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma 45 640 45 640 Muut omat rahastot 12 241 12 241 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 14 390 13 701 Tilikauden yli-/alijäämä -121 689 **Oma pääoma yhteensä 72 149 72 271 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 76 123 Vapaaehtoiset varaukset 3 923 3 923 **Poistoero ja vapaaeht. varauks. yhteensä 3 999 4 047 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 370 515 Lahjoitusrahastojen pääoma 623 627 Muut toimeksiantojen pääomat 172 171 **Toimeksiantojen pääomat yhteensä 1 164 1 313 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 27 344 18 571 Lainat julkisyhteisöiltä 2 004 2 444 Saadut ennakot 1 520 1 519 Muut velat 3 704 3 281 Siirtovelat 150 150 *Pitkäaikainen yhteensä 34 722 25 965 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 707 3 516 Lainat julkisyhteisöiltä 441 471 Saadut ennakot 303 302 Ostovelat 3 827 3 193 Muut velat 1 618 1 435 Siirtovelat 9 418 7 570 *Lyhytaikainen yhteensä 20 313 16 488 **Vieras pääoma yhteensä 55 035 42 453 VASTATTAVAA 132 348 120 083 Taseen tunnusluvut 2008 2007 Omavaraisuusaste, % 58,3 64,5 Rahoitusvarallisuus /asukas -1 054,3-697,8 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 40,7 34,7 Lainat /asukas 1 222 902 Lainakanta 31.12. milj. euroa 34,5 25,0 Lainasaamiset 31.12., milj. euroa 0,3 0,4 Asukasluku 31.12. 28 227 27 733 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. 13
Omavaraisuus-% =100x (Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas =(Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma-saadut ennakot)/asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntatalouden rahoitusvarallisuus on 197,23 euroa/asukas negatiivinen (v. 2005). Suhteellinen velkaantuneisuus-% =100x (Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla ollut keskimäärin 30 %. Lainakanta 31.12 =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset 31.12 =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kokonaistulot ja -menot, ulkoiset ml. vesilaitos KOKONAISTULOT JA -MENOT 2008, ULKOISET ml. vesilaitos TULOT milj. % MENOT milj. % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 15,750 10,7 Toimintakulut 123,918 83,3 Verotulot 90,029 60,9 Valmistus omaan käyttöön -0,257-0,2 Valtionosuudet 24,925 16,9 Korkokulut 1,091 0,7 Korkotulot 0,389 0,3 Muut rahoituskulut 0,013 0,0 Muut rahoitustuotot 0,549 0,4 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Käyttöomaisuuden myyntivoitot -1,547-1,0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot -0,017 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,290 0,9 Investointimenot 19,810 13,3 Pysyvien vastaav. hyödykk. luovutustulot 2,744 1,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,063 0,0 Antolainasaamisten lisäys 0,021 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13,680 9,3 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 4,187 2,8 Lyhytaikaistenlainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 147,872 100,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 148,767 100,0 14
KONSERNITARKASTELU KONSERNIRAKENTEEN KUVAUS 2008 Kangasalan Lämpö Oy Koy Säästökeskus Koy Taloherttua 100 % 66 % 65 % 100 % 88 % Kangasalan kunta 100 % 84 % Koy Harjusola Koy Rantakoivistontie 3 Koy Vatialan Kasarminportti Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Asoy Kangasalan Lillianpuisto Kangasalan Uimahalli Oy 100 % 100 % 59 % Koy Kangasalan terveysasema ja kirjastotalo 100 % 72 % Koy Kangasalan Ostoskeskus Koy Sahalahden Yrittäjätalo Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymät Koy Tieliikennemuseo 46 % Koy Lentolan Teollisuustalo 27 % Kangasalan seudun terveyskeskuksen ky 74 % Pirkanmaan sosiaalipalvelujen ky 5 % Kuhmalahden - Kangasalan vanhainkodin ky 50 % Koy Nattarin Lähipalvelukeskus 23 % Kangasalan Jäähalli Oy 31 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky 6 % Pirkanmaan liitto 5 % Pirkanmaan koulutuskonserni-ky 7 % Valkeakosken seudun koulutusky 0,5 % Tampereen kaupunkiseudunky 8 % Hämeen päihdehuollon ky 2 % 15
KUNTAKONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTEISÖT Kunnan konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kunnalla on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa, velvoitteita ja vastuuta. KANGASALAN UIMAHALLI Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita vuokraoikeuden nojalla Kangasalan kunnan Herttualan kylässä/407, asemakaava-alueen korttelin 13 tonttia nro 3 ja sillä sijaitsevaa uimahallirakennusta ja harjoittaa rakennuksessa uimahalliin ja sen oheispalveluihin liittyvää liiketoimintaa tai vuokrata rakennuksen tiloja edellä mainitun toiminnan harjoittamista varten. Osakepääoma 750 000 euroa, osakkeita 100 kpl. Koko osakekannan omistaa Kangasalan kunta. Pälkäneen kunta on tehnyt 50 000 ja Kuhmalahden kunta 20 000 määräisen osakeyhtiölain 11 luvun 1 :n 1. momentin 3. kohdan mukaisen osakepääomasijoituksen. Talous Tilikauden tase 31.12.2008 8 320 170,70 euroa. Lainat 31.12.2008 10 700 000 euroa, josta nostettu tilikaudella 7 500 000 euroa. KIINTEISTÖ OY TALOHERTTUA Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Heikki Salmela Kiinteistö Oy Taloherttua vastaa kunnan vuokratalotoiminnasta (rakennuttaa ja hallinnoi). Yhtiön rakennuskanta käsittää 971 asuinvuokrahuoneistoa 53 925,9 hm 2 ja 222 777 hm 3. Lisäksi yhtiöllä on 5 kpl liikehuoneistoja, yhteensä 560 hm2. Lisäksi yhtiöllä on 5 kappaletta liikehuoneistoja: yksi Jokioistentie 8:ssa 154 hm2 ja neljä Kangasalantie 1123:ssa 406 hm2, yhteensä 560 hm3. Vuoden 2006 aikana aloitettu Tupatie 3:n peruskorjauksen suunnittelu lähti toteutumaan korjaushankkeena vuonna 2007. Varsinaiset rakennustyöt aloitettiin elo-syyskuussa 2007. Kohde valmistui urakka-asiakirjojen mukaisesti 30.6.2008. Vuoden 2007 syksyllä aloitettiin Vääränkalliontie 10:n peruskorjauksen suunnittelu ja varsinaiset rakennustyöt on aloitettu 13.10.2008 ja valmistuu urakka-asiakirjojen mukaisesti 30.9.2009. Taloherttuan asunnoissa oli vuonna 2008 241 kpl asunnonvaihtoja sekä asuntojen käyttöaste oli 97,27 % vuonna 2008. Vuonna 2008 vuokrasaatavat kasvoivat ja tästä syystä on perintää tehostettu. Yhtiön maksuvalmius vuonna 2008 on ollut hyvä. Osakepääoma ja osakeomistus Osakepääoma 3 069 429,66, osakkeita 3 650 kpl á 840,94. Kangasalan kunta omistaa koko osakekannan. 16
Talous Taseen loppusumma on 33 081 345,78 euroa. Lainat Kiinteistöyhtiön lainat ovat 31.12.2008 yhteensä 27 403 550,44 euroa, joista ns. aravalainojen osuus 13 717 651,01 euroa. KIINTEISTÖ OY HARJUSOLA Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen Yhtiön rakennusten huoneistojakautuma: - asuinhuoneistoja 16 kpl 1 135 hm 2 - liike- ja toimistohuoneistoja 34 kpl 3 298 hm 2 - autotalleja 6 kpl 192 m 2 Rakennusten tilavuus 17 600 rm 3 Osakepääoma ja osakkeenomistaja Yhtiön osakepääoma on 31.12.2008 223 353,57 euroa, osakkeita 5 312 kpl, nimellisarvo 42,05 euroa. Osakkeenomistajat Kangasalan kunta Kangasalan seurakunta Osakkeet 3 528 osaketta 1 784 osaketta Kangasalan kunnan omistusosuus on 66,4 %. Talous Taseen loppusumma on 868 349,71 euroa. Lainat Lainat 31.12.2008, pitkäaikainen 184 614,32 euroa KIINTEISTÖ OY KANGASALAN SÄÄSTÖKESKUS Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen Säästökeskuksen kiinteistö, Keskusaukio 2, liikerakennus valmistunut 1975: Liike- ja toimistohuoneistoja 17 kpl, 2 575,5 hm2, rakennuksen, tilavuus 13 200 rm3. Osakepääoma ja osakeomistus Yhtiön osakepääoma on 35 379,17 euroa. Osakkeita 210 355 kpl á 16,82 senttiä. Osakkeenomistajat Osakkeet hm2 Kangasalan kunta 135 893 1 712,5 Kangasalan Optiikka Oy 13 241 148,0 Apis Homeopaattinen Rohdosliike Ky 13 905 155,5 Misce Oy 21 793 274,0 Pirkanmaan Lähivakuutusyhdistys 10 992 123,0 Kangasalan Kirjakauppa Ky 9 704 108,5 Annukka Lintulahti 4 827 54,0 Yhteensä 210 355 2575,5 Kangasalan kunta omistaa kiinteistöyhtiöstä 64,6 %. 17
Talous Yhtiön taseen loppusumma on 1 179 445,04 euroa. Lainat 31.12.2008 yhtiöllä ei ollut pitkäaikaisia lainoja KIINTEISTÖ OY KANGASALAN TERVEYSASEMA JA KIRJASTOTALO Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen Kiinteistö sijaitsee Suoraman koulutontista vuokratulla alueella. Rakennuksen huoneistojakautuma: - kirjastotilat 297,0 m 2 - terveysasematilat 279,5 " - väestönsuojatilat 184,5 " - sosiaali-, neuvottelu- ym. yht. tilat 136,5 " Yhteensä 897,5 m 2 Osakepääoma ja osakeomistus Yhtiön osakepääoma on 328 134,64 euroa, osakkeita 19 510 kpl, á n. 16,82 euroa. Osakkeenomistajat Kangasalan kunta Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Osakkeet 11 515 osaketta 7 995 osaketta Kangasalan kunnan suora omistusosuus yhtiöstä on n. 59 % ja kokonaisomistusosuus terveyskeskuskuntayhtymä huomioiden n. 89 %. Talous Taseen loppusumma on n. 1 167 286,25 euroa. Lainat Yhtiöllä ei kertomusvuonna ole ollut pitkäaikaisia lainoja. KANGASALAN LÄMPÖ OY Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Paavo Piitulainen Osakepääoma ja osakeomistus Kangasalan kunta omistaa yhtiön koko osakekannan, 600 osaketta. Yhtiön osakepääoma on 100 912,76 euroa. Investoinnit: Veturitien 7 MW lämpökeskus, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2009. Kaukolämpölinja Veturitien lämpökeskukselta Pitkäjärven koululle valmistui joulukuussa 2008. Talous Taseen loppusumma on 8 162 890,66 euroa. Lainat Rahalaitoslainat 31.12.2008 (sisältää myös 2009 lyhennykset) 1 233 637,47 euroa. 18
KANGASALAN KIINTEISTÖPALVELU OY Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Heikki Salmela Yleistä, osakkeenomistajat, osakepääoma Kulunut toimintavuosi oli Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy:n osalta hallitun kasvun vuosi. Kasvua tapahtui kaikilla toimialueilla. Kustannusvastaavuutta on edelleen tehostettava kaikkien toimialueiden osalta paremman tuloksen saavuttamiseksi. Siivous- ja huoltotyön osalta on toimintojen kehittämistä jatkettava. Kehittämistyössä suurena apuna tulee olemaan siivoustyönjohtajan ja huoltotyönjohtajan määrätietoinen toiminta. Huoltotyössä on lisättävä oman työn osuutta ja seurattava tarkasti sijaisten sekä kesätyöntekijöiden tarvetta. Henkilöstöresurssit isännöinnin osalta ovat riittävä tiedossa olevien tulevien kohteiden hoitamista varten. Mikäli kasvua tapahtuu, tarvitaan yksi uusi isännöitsijä. Tehtävien ja vastuiden uudelleenjakamisella on luotu uutta hallintomallia, jolla on parannettu asiakaspalvelua ja lisätty tehokkuutta. Rakentaminen Kangasalla ja lähiympäristössä on hiljentynyt edellisistä vuosista merkittävästi. Uusi kasvu on luotava vanhasta kannasta, jossa kilpailu on kovempaa kuin uusien kohteiden osalta. Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy:n monipuolisesta toimintavahvuudesta johtuen vuoden 2009 toimintojen laajuus näyttää erittäin hyvältä kaikkien osa-alueiden osalta. Rakentamisen hiljennettyä näkyy se myös rakennuttajapalveluiden tarjonnassa, joita on tarjottu yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuitenkin vuosi 2009 on tältä osin varsin kohtuullinen tehtyjen sopimusten puitteissa. Vuonna 2009 siirtyminen asteittain sähköiseen laskujen maksatukseen ja laskutukseen tehdään mahdolliseksi. Toimintavarmuutta ja asiakkaiden luottamusta sekä pitkäjännitteisyyttä luovat vuosisopimukset, joita on koko asiakaskunnasta noin 85 %. Osakkeenomistajat Kiint. Oy Kangasalan Säästökeskus Kangasalan Lämpö Oy Kiint. Oy Taloherttua Osakkeet 110 os. 110 os. 110 os. Yhtiön osakepääoma on 5 550,20 euroa. Talous Taseen loppusumma 31.12.2008 1 063 636,92 euroa. Lainat Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista lainaa. (Lyhytaikaista yhteensä 453 470,96 euroa. KIINTEISTÖ OY VATIALAN KASARMINPORTTI Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen Kiinteistö sijaitsee osoitteessa Ilkontie 1. Tontin pinta-ala on 4 406 m 2, tuotantorakennus valmistunut 2001, erillisiä tuotantohuoneistoja 6 kpl, yhteensä 1 392 hm 2, rakennuksen tilavuus 7 420 rm 3. Osakepääoma ja osakeomistus Huoneisto 1 Jotemec Oy 1 327 osaketta Huoneisto 2 Jotemec Oy 1 031 osaketta Huoneisto 3 Kangasalan kunta 1 242 osaketta haltija Jonelec Oy Huoneisto 4 Kangasalan kunta 2 358 osaketta haltija Divacont Oy Huoneisto 5 Kangasalan kunta 8 130 osaketta haltija Jotel Oy Huoneisto 6 Kangasalan kunta 662 osaketta haltija Jotel Oy 19
Osakepääoma 49 615,44 euroa, osakkeita 14 750 kpl à n. 3,36. Kangasalan kunta ja Jotemec Oy ovat yhtiön perustajia. Muut yritykset eli Jotel Oy, Divacont Oy ja Jonelec Oy lunastavat yritystilasopimuksen mukaisesti tuotantohuoneistonsa Kangasalan kunnalta. Talous Kiinteistöyhtiön taseen loppusumma 31.12.2008 on 1 660 623,17 euroa. Lainat Yhtiö on velaton. KIINTEISTÖ OY SAHALAHDEN YRITTÄJÄTALO Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen Tontin pinta-ala 5 600 m2. Liikerakennus on valmistunut v.1986, liikehuoneistoja 8 kpl, yhteensä 845,5 m2, rakennuksen tilavuus 3 645 rm3. Osakepääoma ja osakeomistus Yhtiön osakepääoma on 10 548 euroa, osakkeita 2 737 kpl á 4 euroa. Osakkeenomistajat Kangasalan kunta Tmi Jylhäniemi, Tuominen Matti Osakkeet 1 893 osaketta 744 osaketta Talous Yhtiön taseen loppusumma on 534 747,29 euroa. Lainat 31.12.2007 10 675,44 euroa KUNTAYHTYMÄT Kangasalan seudun terveyskeskuksen ky 74 % Kuhmalahden Kangasalan vanhainkodin ky 50 % Tampereen kaupunkiseudun ky 8 % Pirkanmaan koulutuskonserni ky 7 % Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky 6 % Pirkanmaan sosiaalipalvelujen ky 5 % Pirkanmaan liitto 5 % Hämeen päihdehuollon ky 2 % Valkeakosken seudun koulutus -ky 0,5 % OSAKKUUSYHTIÖT Kiinteistö Oy Tieliikennemuseo 46 % Kangasalan Jäähalli Oy 31 % Kiinteistö Oy Lentolan Teollisuustalo 27 % Kiinteistö Oy Nattarin Lähipalvelukeskus 23 % 20
KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Vastuutaho: Kunnanhallitus Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2008) mukaan: Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa kuntalain 25 a:n mukaan konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja tai pormestari sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto voi käyttää konsernivalvonnassa apuna toimialajohtoa, kunnan sisäisen tarkastuksen yksikköä tai erikseen konserniyhteisöjen valvontaan valittua henkilöä. Kunnanhallituksen selonteon tueksi ovat hallintojohtaja ja talousjohtaja toteuttaneet kuntakonsernin keskeisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajille, joiden omistusosuus on 100 % (Kangasalan Lämpö Oy, Kiinteistö Oy Taloherttua, Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy ja Kiinteistö Oy Kangasalan Säästökeskus), kirjallisen arvioinnin, jonka perusteella tehdään selkoa yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta edellyttämistä osa-alueista. Kysymykset on laadittu soveltaen yleisohjeen kappaletta 3.7.4. Arvioinnissa tuli ottaa kantaa välillä 1...5, kuinka oman konsernivalvonnan osa-alueet ovat toteutuneet. (1. ei ollenkaan, 2. jonkin verran, vähän, 3. kohtuullisesti, hyvin, 4. erinomaisesti, aukottomasti, täysin kunnossa, 5 en osaa sanoa) Kiinteistö Oy Kangasalan Säästökeskuksen toimitusjohtaja Pentti Oittinen ei palauttanut arviointia. A) Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa 1) Onko johtosäännössä määrätty tarkasti konsernijohto ja sen vastuut? ( 3,5 ) 2) Ovatko konserniohjeet ajantasaiset ja riittävät? ( 2 ) 3) Varmistavatko konserniohjeet päätöksenteon tarkoituksenmukaisuuden? ( 3 ) 4) Varmistavatko konserniohjeet riskien ennalta ehkäisemisen? ( 3 ) 5) Varmistavatko konserniohjeet ajantasaisen raportoinnin ja tiedottamisen? ( 2 ) Vapaassa tekstissä on esitetty kysymyksiä raportointitapojen ohjeistuksesta, voimassa olevan konserniohjeen toimituksesta sekä konsernipankista. B) Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä 6) Millaisia ohjeita kunnan edustajille on annettu? Onko ohjeistettu: * yhtiökokouksessa/hallituksessa käsiteltäviä asioita? ( 2,5 ) * tavoitteiden asettamista ja seurantaa? ( 1,5 ) * sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä? ( 2,5 ) * raportointia? ( 2 ) 7) Toteutuvatko valtuuston päättämät omistajapoliittiset linjaukset ohjeita noudattamalla? Onko ohjeistus täsmällistä ja riittävää? ( 3 ) 8) Onko tytäryhtiöissä toimittu ohjeiden mukaisesti? ( 4,5 ) C) Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi 9) Onko kunta omistajana asettanut tavoitteita tytäryhteisöille? ( 3 ) 10) Ovatko tavoitteet tarkoituksenmukaisia ja riittäviä, jotta konsernijohto voi niiden perusteella saada oikean kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta? ( 3,5 ) 21
11) Onko konserniohjaus, -valvonta ja raportointi vastuutettu selkeästi kunnan toimielimille ja viranhaltijoille? ( 2,5 ) 12) Miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet? ( 4,5 ) D) Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Kunnanhallitus toteaa, että Kuntalain muutoksen myötä (27.4.2007/519), jossa Kuntalain 13 :ään on lisätty valtuuston tehtäviin valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista, on kunnan talousarvioasiakirjaan vuodelle 2009 ensimmäistä kertaa tuotu yhtenäisiä tunnuslukuja liittyen keskeisiin kunnan tytäryhtiöihin. Asiaa ei näin ollen kysytty yhtiöiltä tähän arvioon. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että talousarvion sisältämiä tytäryhteisöjen tavoitteita laajennetaan, jotta omistaja voi kattavammin arvioida tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannan, analysoinnin ja raportointijärjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi tunnuslukuvertailu kannattavuudesta, maksuvalmiudesta, vakavaraisuudesta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta auttaa taloudellisten riskien arviointia kuntakonsernissa. Lisäksi voidaan arvioida myös tytäryhteisöjen raportointia investointitarpeista ja niihin varautumisesta. E) Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen käyttö sekä siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Kunnanhallitus toteaa, että keskitettyjä konsernitoimintoja tai konsernipalveluja ei ole ollut tarpeen arvioida niiden vähäisyyden vuoksi. Siirtohinnoittelu ei ole ollut käytössä. Asiaa ei näin ollen kysytty yhtiöiltä tähän arvioon. Jatkossa kuntakonsernissa on mahdollista selvittää mahdollisuuksia yhteistoimintaan esim. rahoitus- ja sijoitustoiminnassa, maksuliikenteen hoidossa, hankinnoissa ja riskienhallinnassa, vakuuttamisessa, henkilöstöpolitiikassa ja tietohallinnossa. Konsernin keskitettyjen toimintojen järjestämisestä on perusteltua päättää konserniohjeessa. Tytäryhteisön johdolla on kuitenkin velvollisuus toimia ensisijaisesti sitä koskevien yhteisölakien sekä oman yhteisön edun mukaisesti. Konsernipalvelujen osalta on mahdollista selvittää keskitetysti konserniyhteisön sisällä tuotettuja palveluja esim. toimitila- ja kiinteistöpalvelut, taloushallinnon palvelut, tietohallinnon palvelut ja muut hallinnon palvelut kuten arkistointi sekä monistus. Kirjallisen arvioinnin perusteella konsernivalvonnan taso on kohtuullinen, mutta vaatii päivittämistä ja kehittämistä. Parhaiten onnistuneeksi arvioitiin tytäryhtiöiden toimiminen annettujen ohjeiden mukaisesti sekä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Heikoimmaksi arvioitiin edelliseen ristiriitaisesti nähden ohjeiden antaminen tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa. Kunnan talousarviossa vuodelle 2009 on määritelty sekä strategisen johdon tavoitteisiin omistajapolitiikan periaatteiden toteutuminen, pääoman tuotto % sekä omistajaohjauksen toimivuus. Viitaten kohtaan D, kunnan talousarvioasiakirjaan vuodelle 2009 ensimmäistä kertaa tuotu yhtenäisiä tunnuslukuja liittyen keskeisiin kunnan tytäryhtiöihin, joita voidaan arvioida tilinpäätöksessä vuodelta 2009. Myös liiketoimintayksikkö Oksan tavoitteisiin vuoden 2009 talousarvioon on merkitty konserniohjauksen kehittäminen ja kunnan konserniohjeen päivittäminen. 22
Konsernituloslaskelma Tp 2008 1 000 euroa Toimintatuotot 69 436 Toimintakulut -172 095 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta ( tappiosta) 2 Toimintakate -102 657 Verotulot 90 029 Valtionosuudet 24 925 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 588 Muut rahoitustuotot 406 Korkokulut -2 276 Muut rahoituskulut -396 Vuosikate 10 619 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 999 Tilikauden yli- ja alipariarvot -1 Satunnaiset erät 194 Tilikauden tulos -187 Tilinpäätössiirrot 237 Vähemmistöosuudet 3 Tilikauden ylijäämä 54 Konsernituloslaskelman tunnusluvut 2008 Toimintatuotot/toimintakulut % 40,3 Vuosikate/poistot % 96,5 Vuosikate /asukas 3765 Asukasmäärä 28 227 23
Konsernin rahoituslaskelma Tp 2008 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 10 617 Satunnaiset erät 194 Tulorahoituksen korjauserät -1 689 9 123 Investointien rahavirta Investointimenot -35 833 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 983 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 235-30 615 Toiminnan ja investointien rahavirta -21 493 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -16 Antolainasaamisten vähennykset 89 73 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 25 370 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 410 Lyhytaikaisten lainojen muutos 516 20 477 Oman pääoman muutokset 703 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -55 Vaihto-omaisuuden muutos -160 Saamisten muutos -1 330 Korottomien velkojen muutos 3 352 1 807 Rahoituksen rahavirta 23 060 Rahavarojen muutos 1 567 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 22 242 Rahavarat 1.1. 20 674 1 567 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut 2008 Investointien tulorahoitus % 31,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 27,1 Lainanhoitokate 1,7 Kassan riittävyys 37,6 24
Konsernitase Tp 2008 1 000 euroa 2008 2007 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 050 916 Muut pitkävaikutteiset menot 1 854 2 087 Ennakkomaksut 2 4 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 2 905 3 007 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 15 339 14 442 Rakennukset 84 987 74 695 Kiinteät rakenteet ja laitteet 33 194 24 857 Koneet ja kalusto 4 790 4 547 Muut aineelliset hyödykkeet 435 474 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 6 725 4 349 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 145 470 123 364 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 976 696 Muut osakkeet ja osuudet 2 817 3 836 Muut lainasaamiset 297 361 Muut saamiset 185 195 Sijoitukset yhteensä 4 276 5 088 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 152 651 131 459 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 698 810 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 623 626 Muut toimeksiantojen varat 152 148 Toimeksiantojen varat yhteensä 1 474 1 584 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 698 537 Keskeneräiset tuotteet 13 Muu vaihto-omaisuus 1 1 Ennakkomaksut 1 2 Vaihto-omaisuus yhteensä 713 539 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 437 2 705 Muut saamiset 180 109 Siirtosaamiset 9 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 2 617 2 823 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 5 107 4 292 Lainasaamiset 186 99 Muut saamiset 3 115 1 929 Siirtosaamiset 1 723 1 612 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 10 131 7 932 Saamiset yhteensä 12 748 10 755 25
1 000 euroa 2008 2007 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 11 21 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 424 1 572 Joukkovelkakirjalainasaamiset 73 72 Muut arvopaperit 6 706 6 706 Rahoitusarvopaperit yhteensä 7 214 8 371 Rahat ja pankkisaamiset 15 028 12 382 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 35 703 32 047 VASTAAVAA YHTEENSÄ 189 827 165 090 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma 45 710 45 641 Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä 2 229 Arvonkorotusrahasto 205 Muut omat rahastot 14 639 13 895 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 11 130 8 969 Tilikauden yli/alijäämä 54 514 Oma pääoma yhteensä 71 737 71 249 VÄHEMMISTÖOSUUDET 996 956 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 479 1 416 Vapaaehtoiset varaukset 4 779 4 844 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yhteensä 6 259 6 261 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 8 9 Muut pakolliset varaukset 909 865 Pakolliset varaukset yhteensä 917 875 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 618 536 Lahjoitusrahastojen pääomat 829 846 Muut toimeksiantojen pääomat 188 426 Toimeksiantojen pääomat yhteensä 1 635 1 809 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 53 367 34 177 Lainat julkisyhteisöiltä 15 310 16 188 Lainat muilta luotonantajilta 251 Saadut ennakot 1 520 1 519 Liittymismaksut ja muut velat 4 354 3 906 Siirtovelat 150 150 Pitkäaikainen yhteensä 74 951 55 940 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 147 4 500 Lainat julkisyhteisöiltä 878 800 Lainat muilta luotonantajilta 164 Saadut ennakot 379 375 Ostovelat 7 505 5 873 Muut velat 2 957 3 640 Siirtovelat 15 303 12 814 Lyhytaikainen yhteensä 33 333 28 002 Vieras pääoma yhteensä 108 284 83 941 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 189 827 165 090 26
Konsernitaseen tunnusluvut 2008 2007 Omavaraisuusaste 42,0 48,1 Suhteellinen velkaantuneisuus 57,7 Kertynyt ylijäämä/alijäämä 1000 11 184 9 483 Kertynyt ylijäämä/alijäämä /asukas 396 342 Konsernin lainat, /asukas 2697 2 007 Konsernin lainakanta 31.12., milj. euroa 76,1 55,7 Konsernin lainasaamiset 31.12., milj. euroa 0,3 0,4 Konsernin henkilöstömäärä 1 612 1 469 Kunnan asukasluku 28 227 27 733 Kuntakonsernin yllä olevat tunnusluvut lasketaan samojen kaavojen mukaan kuin kunnankin taseesta. Tunnusluvut kertovat niin ikään samoista asioista kunnan taseen kanssa. (kts. kunnan taseen tunnusluvut). 27
KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallituksen selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuutaho: Kunnanhallitus Yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 2008) mukaan: Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan on tarkoitus varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. 1.1.2009 voimaan astuneen hallintosäännön 5 ja 70 mukaan sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja riskienhallinta ovat johtamisen apuvälineitä ja niistä vastaa kunnanhallitus. 13 mukaan kunnanjohtaja vastaa sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan järjestämisestä ja 15 palvelukeskuksen johtaja ja liiketoimintayksikön johtaja johtamansa organisaation osalta vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vastuualueellaan. Myös tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Kunnanhallituksen selonteon tueksi ovat hallintojohtaja ja talousjohtaja toteuttaneet keskeisille johtaville viranhaltijoille (apulaiskunnanjohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimenjohtaja, tekninen johtaja ja Kangasalan Vesi -liikelaitoksen toimitusjohtaja), kirjallisen arvioinnin, jonka perusteella tehdään selkoa yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta edellyttämistä osa-alueista. Kysymykset on laadittu soveltaen yleisohjeen kappaletta 3.3. Arvioinnissa tuli ottaa kantaa välillä 1...5, kuinka oman organisaation sisäisen valvonnan osa-alueet ovat toteutuneet. (1. ei ollenkaan, 2. jonkin verran, vähän, 3. kohtuullisesti, hyvin, 4. erinomaisesti, aukottomasti, täysin kunnossa, 5 en osaa sanoa) Huomionarvoista johtavien viranhaltijoiden vastauksissa on se, että yhteenkään kysymykseen ei annettu arvoa 5 (en osaa sanoa). A) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen keskiarvo 1) Ovatko nykyiset säännöt ja ohjeet riittävänä tukena ja ( 3 ) asianmukaisia johtamisen ja hallinnon järjestämiseksi? 2) Tunteeko henkilöstö keskeiset ohjeet, säännöt ja menettelytavat? ( 2,6 ) 3) Reagoiko esimies ohjeiden, sääntöjen ja menettelytapojen noudattamatta jättämiseen ( 3 ) 4) Ovatko tehtäväjaot ja vastuut selkeitä, henkilöstö on ne tiedostanut ja ne ovat ajanmukaisia, toteutuuko tilivelvollisuus? ( 3 ) Lisäksi todetaan, että henkilöstöhallinnon ohjelmisto Populuksen osalta tarvitaan menettelytapojen sopimisessa. B) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus 5) Toteuttaako johto visiota, strategiaa ja tavoitteita? ( 3 ) 6) Onko visio, strategia, tavoitteet viestitetty henkilöstölle ja sidosryhmille? ( 2,8 ) 7) Ovatko yksikön tavoitteet johdettu toimialan tavoitteista? ( 3,2 ) 28