PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Samankaltaiset tiedostot
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

IPM-kokemuksia kesältä 2010

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä , Jokioinen Patrik Erlund, NSL

PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Integroitu kasvinsuojelu (IPM) osana viljatilojen kestävää kasvintuotantoa

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Integroidun torjunnan yleiset periaatteet

Katsaus kasvukauden 2018 tuholaisiin

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Integroitu kasvinsuojelu siementuotantotiloilla Tutkimus pohjoissavolaisten siemenviljelijöiden kasvinsuojelukäytännöistä

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljantuotannon haasteet

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Kylvö suoraan vai suojaan?

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojeluainelain tulevaisuuden näkymät

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Yhteenveto kasvukauden 2012 PesticideLife-demonstraatiolohkojen tuloksista ja tulosten arviointi

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Kasvintuotanto kannattaa

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Ahvenniemi, P., Junnila, S., Jalli, H., Ketola, J. 2011: Torjunta-aineresistenssin tilannekatsaus. Kasvinsuojelulehti 1/ : 4-6.

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Kauran kasvinsuojelu

Viljojen kasvinsuojelu PesticideLife hankkeen demonstraatiotiloilla

PesticideLife. Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa LIFE08 ENV/FIN/000604

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Hukkakauravalvonnan raportti Evira/1005/0411/2012

Kasvitautien torjunta viljoilla

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Syysviljan kasvinsuojelu

Säilörehun tuotantokustannus

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Integroitu torjunta Suomessa

Reijo Käki Luomutarkastaja

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Kuminan tautitilanne

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kuminan perustaminen suojakasviin

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLife LIFE ENV/FIN/000604

Integroidun torjunnan yleiset periaatteet (ja tulevaisuus)

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Valvonnat ja ajankohtaista tukijärjestelmistä

Integroitu kasvinsuojelu (IPM) ja riskienhallinta viljanviljelyssä

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Transkriptio:

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.

Sisältö PesticideLife -hanke IPM toimenpiteet Tuholaisten määrä Rikkakasvien määrä Kasvitautien määrä Satotietoja Viljelijöiden palaute Mitä ensi vuonna? Kuva: Aino-Maija Alanko

Mikä PesticideLife? EU:n Life ohjelman osittain rahoittama hanke Tavoitteena: IPM periaatteiden tunnetuksi tekeminen ennen vuotta 2014 sekä kasvinsuojeluaineiden ympäristövaikutusten ja - riskien selvittäminen Mukana yhdeksän tilaa kolmella alueella Demonstraatiot viljoilla kesinä 2010 2013 Kuva: Riikka Nousiainen, MTT 2012

IPM toimenpiteet vuosina 2010-2012 Kasvintuhoojien seuranta Kasvintuhoojien esiintyminen Tehtyjen kasvinsuojelutoimenpiteiden tehokkuus Toimenpiteiden vaikutus sadon määrään ja laatuun Ennakointi Kasvukauden aikana tehtävät toimenpiteet Torjunta-aineresistenssin välttäminen Kuvat: Aino-Maija Alanko

Tuholaisten seuranta kesällä 2012 Tuomikirvat Tuomikirvariski korkea (kuva 2) Havainnot kasvustosta ja kelta-ansoista Eniten Uudenmaan lohkoilla, jossa torjuntakynnykset ylittyivät Muita tuholaisia (keltaansat) Tähkäsääsket Laskennat Torjuntakynnykset eivät ylittyneet Kuvat 1 ja 2: Tuomikirvojen tuhoriskiennuste. Vertailu vuosilta 2011 ja 2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus www.mtt.fi/kasper

Tuholaisia keskimäärin per ansa Tuholaisia keskimäärin per ansa Tuholaisia keskimäärin per ansa Tuholaisten esiintyminen keltaansoissa 2012 Esimerkki yhdeltä lohkolta kultakin demonstraatioalueelta: 50,0 Jokioinen 40,0 30,0 20,0 10,0 tuomikirva viljakirva kahukärpänen juovakirpat kaskas 0,0 vk 24 vk 25 vk 26 Kuva: Aino-Maija Alanko Etelä-Pohjanmaa Uusimaa 50,0 50,0 40,0 30,0 tuomikirva viljakirva 40,0 30,0 tuomikirva viljakirva 20,0 10,0 kahukärpänen juovakirpat kaskas 20,0 10,0 kahukärpänen juovakirpat kaskas 0,0 vk 24 vk 26 0,0 vk 22 vk 23 vk 24 vk 25

Rikkakasvit kesällä 2012 Määrä vaihtelee suuresti alueittain ja lohkoittain Eri lajeja esiintyi paljon Kostea kesä hyvä taimettuminen Kesän aikana hyvät olosuhteet rikkakasveille herbisidikäsittelyt lisäsivät satoa Tulisi kiinnittää huomiota oikean aineen, annoksen ja käsittelyajankohdan valintaan Kuva: Aino-Maija Alanko

Kasvitautien esiintyminen kesällä 2012 Siemenlevintäiset kasvitaudit kesän 2012 riesana Otolliset olosuhteet myös lehtilaikkutaudeille Torjuntakynnykset ylittyivät pääsääntöisesti Ruosteita esiintyi runsaasti paikoitellen Kasvitautiennustemalli lupaava

Satotietoja kesältä 2012 HF H- F- Uusimaa 6872 6405 (-7%) 6458 (-6%) Häme 5335 5133 (-4%) 4005,5 (-25%) Esimerkkisatoja kahdelta alueelta käsitellyiltä lohkoilta, viljelykasvina vehnä Oikein ajoitettuna käsittelyt usein lisäävät satoa Kuva: Aino-Maija Alanko

Sään vaikutus Pohjoiset olot äärialue Vaihtelu suurta vrt. Etelä- ja Pohjois- Suomi tai Länsi- ja Itä-Suomi Kasvillisuusvyöhykkeet Meri- ja mannerilmasto Ilmastonmuutoksen myötä ääri-ilmiöt saattavat yleistyä Kaksi märkää syksyä takana syysviljojen kylvö lähes mahdotonta Myöhäinen kylvö keväällä myöhäinen korjuu syksyllä Vaikka kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet olisi tehty parhaalla mahdollisella tavalla IPM:n kannalta, sato voi silti jäädä puimatta äärimmäisistä sääilmiöistä johtuen Kuva: Leo Palomäki

2012 syksyllä e-mail kysely demonstraatioviljelijöille Taloudelliset syyt Kiinnostus (viljelijän arvot) Sadon laadun ja määrän turvaaminen Osaamisen kehittäminen ennakkoon Opittu vähentämään turhia ruiskutuksia Monia IPM menetelmiä jo käytössä Tarvitaan lisää tietoa kasvintuhoojien tunnistamisesta Tarkkailua pidetään haasteellisena Esitysten sisältö ja selkeys IPM ja integroitu kasvinsuojelu ovat tuntemattomia termejä IPM:n hyviä puolia korostettava Aktiivinen pitkäntähtäimen viestintä

Mitä ensi vuonna? Tarvitsemme lisää sopimusviljelijöitä Mahdollisuus testata IPM menetelmiä omalla tilalla ennen vuotta 2014 Palautekeskusteluja hankkeen toimijoiden kanssa Tiedottamista Raportit Julkaisut Sähköinen viestintä Tapahtumat Kuva: Aino-Maija Alanko

Kiitos mielenkiinnostanne! Jos haluat mukaan testaamaan IPM menetelmiä, ota yhteyttä: sanni.junnila@mtt.fi aino-maija.alanko@mtt.fi Kuva: Aino-Maija Alanko