Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLife LIFE ENV/FIN/000604

Transkriptio

1 2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLife LIFE ENV/FIN/ After Life viestintäsuunnitelma PesticideLife MTT

2 PesticideLife projekti Euroopan Unionin poliittiset päätöksentekijät ovat arvioineet, ettei kasvinsuojeluaineiden käyttö ole kestävällä tasolla. Vuonna 2006 laadittu Temaattinen strategia torjunta aineiden kestävästä käytöstä tähtäsi kasvinsuojeluaineiden käytöstä johtuvien ympäristö ja terveysriskien vähentämiseen sekä vähentämään riippuvuutta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Kasvinsuojelu on keskeinen osa onnistunutta kasvintuotantoa. Integroidussa kasvinsuojelussa eli IPM:ssä (Integrated Pest Management) yhdistellään erilaisia keinoja kasvintuhoojien lisääntymisen rajoittamiseksi ja niiden torjumiseksi niin, että toiminta on taloudellisesti perusteltua. Etusijalla ovat ennaltaehkäisevät menetelmät kuten monipuolinen viljelykierto, kestävät lajikkeet ja maanmuokkausmenetelmät. Kasvintuhoojien torjunnassa biologiset, fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät ovat etusijalla, jos sellaisia voidaan ottaa käyttöön taloudellisesti kestävällä tavalla. Kemiallinen kasvinsuojelu on vasta viimesijainen torjunnan muoto. Silloin kasvintuhoojat torjutaan todetun tarpeen mukaisesti hyödyntämällä tarkkailua, ennustemenetelmiä ja kynnysarvoja. PesticideLife oli demonstraatiohanke, jossa testattiin ja kehitettiin IPM menetelmiä yhdeksällä tilalla ja kaikkiaan 77 viljalohkolla vuosina Maatilat sijaitsivat Etelä Pohjanmaalla, Lounais Hämeessä ja läntisellä Uudellamaalla. Valituilla viljalohkoilla viljeltiin kevätviljojen lisäksi syysvehnää ja ruista. PesticideLife hankkeen tavoitteena oli kehittää ja testata IPM menetelmiä ja torjunnan kynnysarvoja viljan tuotannossa yhteistyössä viljelijöiden kanssa sekä tuottaa ja välittää integroitua kasvinsuojelua ja sen käyttöönottoa koskevaa tietoa niin kansallisesti kuin pohjoisella viljelyvyöhykkeellä, joka tarkoittaa Pohjoismaita ja Baltian maita. Yhtenä tavoitteena oli myös hyödyntää jo olemassa olevia sekä kehittää uusia yhteistyöverkostoja kasvinsuojelualalla kansallisen toimintaohjelman (NAP) periaatteiden viemisessä käytäntöön viljanviljelyssä. Yhdessä hankkeen työpaketissa kehitettiin uusi menettelytapa mittaamaan kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia ympäristöriskejä ja vaikutuksia. PesticideLife hanketta koordinoi Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja hankekumppaneita olivat Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Nylands Svenska lantbrukssällskap (NSL). Hanke on saanut Euroopan unionin Life+ rahoitustukea. Hankkeen sidosryhmät: Berner Oy (kasvinsuojeluainekauppa), Raisio Oyj (ruoka ja rehuteollisuus) ja Kasvinsuojeluseura (KSS). PesticideLife Sivu 2

3 PesticideLife hankkeen päätulokset Kolmen demonstraatiovuoden aikana ( ) kehitettiin kasvinsuojeluriskien ennustemenetelmiä ja kasvintuhoojien havainnointia. Demonstraatiot tuottivat keskeistä tietoa kasvitautiennustemallin kehittämiseksi. Torjunnan kynnysarvot ja kasvitautien ennustemallit ovat kasvinsuojelupäätöksen tekemisessä tärkeitä työkaluja. Viljelijät kokevat havaintojen teon usein liian haastavaksi ja aikaa vieväksi. Siksi havaintomenetelmiä tulisi kehittää helppokäyttöisemmiksi ja niiden hyötyjä tulisi korostaa enemmän. Demonstraatiot osoittivat, että kestävä kasvintuotanto on kestävän kasvinsuojelun perusta. Monet kasvinsuojeluongelmat voidaan välttää käyttämällä sopivaa viljelykiertoa ja tervettä kylvösiementä sekä huolehtimalla viljelymaan tuottavuudesta. Euroopan unionissa kehitettyjä HAIR2010 riski indikaattoreita hyödynnettiin kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien mittaamisessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Kehitetty uusi menettelytapa on kuvattu hankkeen raportissa. Menettelytapaa tarjotaan viranomaiskäyttöön mittaamaan kasvinsuojeluaineiden käytöstä johtuvien riskien muuttumista IPM:n käyttöönoton seurauksena. Hanke on tutustuttanut viljelijöitä IPM:n yleisiin periaatteisiin. Yhteistyö viljelijöiden, neuvonnan, viranomaisten ja tutkijoiden välillä on ollut hedelmällistä ja johtanut eri ryhmien välisen ymmärryksen lisääntymiseen. Yhteinen oppiminen on ollut IPM:n kehittämisen ydintä. Yhteistyö on laajentunut kansainväliseksi. Kansainvälisten seminaarien järjestäminen yhteistyössä NJF:n (Pohjoismaiden Maataloustutkijoiden Yhdistys) kanssa lisäsi julkisuutta ja osallistujien määrää. Projektin aloitteesta perustettiin myös NJF:n alainen IPM työryhmä Työryhmä järjesti ensimmäisen seminaarinsa marraskuussa 2012 Tallinnassa. Seuraavaksi työryhmän on tarkoitus tukea C IPM hanketta (Coordinated Integrated Pest Management in Europe) ja verkostoitumista Eurooppa tasolla. PesticideLife on osallistunut IPM portaalin kehittämiseen yhteistyössä MTT:n IPM APU hankkeen ja Kasvinsuojeluseuran kanssa. Kesällä 2013 valmistui portaalin ensimmäinen demoversio, jota esiteltiin Farmari maatalousnäyttelyssä Seinäjoella. Portaali sisältää tietoa kasvintuhoojista, niiden ennaltaehkäisystä ja torjuntamenetelmistä. PesticideLife hankkeen demonstraatioviljelijöitä pyydettiin arvioimaan ja antamaan palautetta portaalista. Seuraava vaihe portaalin kehittämistyössä on KSS:n johdolla laajentaa yhteistyötä myös muihin ryhmiin ja hakea rahoitusta jatkotyölle. MMM:n (Maa ja metsätalousministeriö) rahoitustuesta portaalin kehitystyölle on myös neuvoteltu. PesticideLife Sivu 3

4 Viestintästrategia Viestintä projektin aikana PesticideLife hankkeessa viestintä ja tiedotus on ollut aktiivista. Hanke on järjestänyt 3 kotimaista ja 2 kansainvälistä seminaaria ja 9 alueellista pellonpiennartapahtumaa sekä osallistunut moniin alan seminaareihin, näyttelyihin ja muihin tapahtumiin. Hankkeen asiantuntijat ovat olleet haluttuja esitelmöitsijöitä. Neljän hankevuoden aikana hankkeen toimijat ovat pitäneet yhteensä 154 esitelmää ja osallistuneet asiantuntijoina mm. lakiin perustuvaan kasvinsuojelukouluttajien koulutukseen. PesticideLife oli esillä kahtena vuonna Euroopan komission vuosittain järjestämässä Green Week tapahtumassa. Hanke julkaisi tuloksistaan 5 MTT Raportti sarjan julkaisua ja 4 muuta raporttia, jotka kaikki löytyvät hankkeen nettisivuilta. Lehtiartikkeleita on ilmestynyt yli 35 ja hankkeesta kertovia postereita on ollut esillä parikymmentä. Kolme IPM:stä kertovaa videota on tuotettu koulutuskäyttöön. Hankkeen nettisivut ovat olleet ahkerassa käytössä ja vierailijoiden määrä kuukaudessa on parhaimmillaan noussut jopa 2500 kävijään. Sosiaalisessa mediassa hankkeeseen on voinut tutustua myös Facebookin and Blogin välityksellä. Viestintätoimet hankkeen päätyttyä Hankkeessa saatujen tulosten välittäminen eteenpäin jatkuu vähintään 3 5 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. Nettisivut tarjoavat tietoa IPM:stä ja käytännön ohjeita kestävän kasvinsuojelun toteuttamiseksi. Nettisivujen ylläpito ja päivitys jatkuu viiden vuoden ajan projektin päättymisen jälkeen. Luotettavan IPM tiedon tarve on todella suuri nyt, kun IPM:n yleisiä periaatteita on noudatettava vuodesta 2014 alkaen. Hankepäällikkö ja muita hankkeen asiantuntijoita on kutsuttu puhujiksi useisiin seminaareihin ja koulutustapahtumiin (Taulukko 1). Vuoden 2014 alkupuolella julkaistaan eri lehdissä kolme artikkelia hankkeen tuloksista (Taulukko 2). PesticideLife hanke valittiin yhdeksi MTT:n kärkihankkeeksi ja sitä esitellään sekä MTT:n vuosikertomuksessa (2013) että asiakasryhmille suunnatussa yleisesittelymateriaalissa. Koulutusvideot IPM aihealueesta ovat herättäneet laajaa kiinnostusta koulutuksen järjestäjissä ja linkit sähköiseen jakeluun on lähetetty kaikille maatalousalan korkeakouluille Suomessa. Hankkeen tuloksia esitellään myös vuosittaisissa maatalousnäyttelyissä ja peltopäivillä (Taulukko 3). Yksi hankekumppaneista, Nylands Svenska Lantbrukssällskap, on myös maatalouden neuvontajärjestö ja sillä on erinomaiset valmiudet levittää hankkeen tuloksia ja parhaita käytäntöjä viljelijöiden keskuuteen. Toinen hankekumppaneista, Tukes, on kemikaalien turvallisuutta ja kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelman (NAP) toimeenpanoa valvova viranomainen Suomessa. Hankkeen tulokset hyödynnetään suoraan NAP:n toimeenpanossa ja kehittämisessä. Hankkeen tuottama IPM tieto on jo nyt laajasti käytössä Tukesin järjestämässä kouluttajien koulutuksessa. PesticideLife Sivu 4

5 Taulukko 1. Suunnitellut viestintätapahtumat alkuvuonna 2014 PesticideLife hankkeen päättymisen jälkeen Tapahtuma Paikkakunta kk/vuosi Miten hanke on esillä Maataloustieteen päivät Helsinki 1/2014 Esitelmä Kasvinsuojelupäivä Jokioinen 1/2014 Posteri, esitteet Kasvintuotanto kannattaa hankkeen loppuseminaari Mikkeli 1/2014 Esitelmä, esitteet, julkaisuja VYR viljelijäseminaari Hämeenlinna 1/2014 Esitelmä, esitteet, julkaisuja TEHO+ hankkeen loppuseminaari Kasvinsuojelu ja kasvinsuojeluaineneuvottelukuntien kokous Turku 2/2014 Posteri, esitteet Helsinki 2/2014 Esitelmä IPM viljelijäkoulutus Hollola 2/2014 Esitelmä, esitteet, julkaisuja Kasvinsuojelukouluttajien koulutus, järjestäjänä Tukes Sokerijuurikkaan viljelijöiden kasvinsuojelukoulutus Sokerijuurikkaan viljelijöiden kasvinsuojelukoulutus Mikkeli 2/2014 Esitelmä, esitteet Piikkiö 3/2014 Esitelmä, esitteet Säkylä 3/2014 Esitelmä, esitteet Taulukko 2. Tulossa olevia lehtikirjoituksia vuoden 2014 alkupuolella Lehti Julkaisuajankohta Artikkelin sisältö Maaseudun Tiede Maaliskuu 2014 IPM hyödyttää viljelijää, kuluttajaa ja ympäristöä MTT ELO Kevät 2014 PesticideLife hankkeen esittely Leipä leveämmäksi Yara Maaliskuu 2014 Mitä IPM viljely tarkoittaa? PesticideLife Sivu 5

6 Taulukko 3. Vuosittaiset näyttelyt ja peltopäivät, joihin hankkeen on suunniteltu osallistuvan Maatalounäyttely/ tapahtuma Paikkakunta Ajankohta Miten hanke on esillä Okra maatalousnäyttely Loimaa Heinäkuu, joka Posteri, esitteet toinen vuosi, 2014 Farmari maatalousnäyttely Joensuu Heinäkuu, joka Posteri, esitteet toinen vuosi, 2015 Lepaan Puutarhanäyttely Hämeenlinna Elokuu Esitteet Etelä Pohjanmaan Peltopäivä Ylistaro Heinäkuu 2014 Posteri, esitteet Västankvarn Peltopäivä Inkoo Heinäkuu, joka toinen vuosi, 2015 Posteri, esitteet Tulevia hankkeita ja toimintaa PesticideLife hankkeen inspiroimana käynnistyi MTT:ssä muitakin IPM aiheisia tutkimushankkeita ja useille uusille hankkeille ollaan hakemassa rahoitusta PesticideLife hankkeessa saatujen tulosten työstämiseksi edelleen. Kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamien ympäristöriskien mittaamisessa saatuja kokemuksia ja tuloksia tullaan jakamaan tulevaisuudessa Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken ja jopa laajemmin Euroopan alueella. Kansallinen toiminta IPM matriisityöskentely käynnistyi Jyväskylässä marraskuussa 2012 pidetyn IPM seminaarin tuloksena. matriisityöryhmä koostuu MTT:n, Helsingin Yliopiston, Tukesin, Puutarhaliitton ja Kasvinsuojeluseuran kasvinsuojeluammattilaisista. Työryhmän tavoitteena on kerätä kasvikohtaisesti olemassa oleva kasvinsuojelutietämys ja kartoittaa tietoaukot, jotta tulevaa IPM tutkimusta voidaan suunnata tarpeenmukaisesti. PesticideLife hankkeen asiantuntijat ovat keskittyneet viljakasvien kasvinsuojelukysymyksiin erityisesti integroidun kasvinsuojelun näkökulmasta. Työryhmä on kokoontunut viidesti vuoden 2013 aikana ja samanaikaisesti useissa pienryhmissä on keskitytty kasvikohtaisiin kysymyksiin. Matriisityö jatkuu 2014 ja sen tavoitteena on pohjustaa C IPM verkostotyöskentelyä ja laajemmin eurooppalaista kasvinsuojelututkimusta. IPM tietoalustan eli portaalin kehittäminen jatkuu KSS:n johdolla. PesticideLife ja IPM APU hankkeiden rahoitustuella kehitetty portaalin demoversio on pohjana jatkokehitystyölle, jonka tavoite on pilvipalveluna toimiva IPM tietoalusta viljelijöiden kasvinsuojelupäätösten tueksi. KSS valmistelee yhteistyössä MTT:n ja muiden tahojen kasvinsuojeluammattilaisten kanssa rahoitushakemusta jatkotyön rahoittamiseksi vuosina Tavoitteena on rakentaa kattava, vuorovaikutteinen ja reaaliaikainen työkalu viljelijöiden käyttöön. Tulevaisuudessa IPM tietoalustan merkitys tietolähteenä olisi suuri ja se varmistaisi IPM tiedon jakamisen PesticideLife hankkeen päätyttyä. PesticideLife Sivu 6

7 Neuvontajärjestö ProAgria on saanut rahoitusta Maa ja metsätalousministeriöltä (MMM) Wisu Kasvitautiennustemallin jatkokehitystyölle. Mallia testattiin ja varmistettiin hankkeen demostraatio ja yhteistyötiloilla. Jatkokehitystyön tarkoituksena on tehdä mallista entistäkin luotettavampi ja laajentaa sen aluetta koskemaan useampia kasvitauteja ja mahdollisesti joitakin tuhoeläimiä. PesticideLife hankkeen hankekumppani NSL on yksi jatkohankkeen vastuullisista, joten kehittäminen on suoraa jatkoa PesticideLife hankkeessa tehdylle työlle. PesticideLife hankkeen Senior Supervisor Kari Tiilikkala toimii kehityshankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. PesticideLife tuotti tietoa kansallista kestävän kasvinsuojeluaineiden käytön toimintaohjelmaa (NAP) varten. Viisi hankkeen asiantuntijaa oli mukana kansallisessa NAP työryhmässä. MMM julkaisi NAP:n keväällä PesticideLife hankkeen ensimmäinen projektitutkija, Pauliina Laitinen, valittiin Tukesiin kansalliseksi NAP koordinaattoriksi vuoden 2012 alussa. Hänelle hankkeessa karttunut IPM tietämys vakuutti Tukesin rekrytoijat, kun Suomen korkeinta IPM osaajan paikkaa täytettiin. Hankepäällikkö Sanni Junnila nimitettiin MTT:n edustajaksi NAP ohjausryhmään, joka seuraa NAP:n käyttöönottoa ja päivitystä. Sari Autio, Tukesin edustaja PesticideLife hankkeessa, aloitti vuoden 2014 alussa tohtorin (Ph.D. thesis) opinnot hankkeen inspiroimana. Väitöstutkimuksen aiheena on Tools for evaluating the implementation of the national action plan for sustainable use of plant protection products in Finland. NAP:n väliarviointi tehdään vuosina Sari Aution tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä, kun valmistellaan seuraavan toimintaohjelmakauden tavoitteita ja toimintaa. Neljän vuoden aikana hanke koulutti 10 uutta IPM asiantuntijaa Suomeen. Heidän työllään on laaja sosiaalinen vaikutus jatkossa. Biochar demonstraatiot hankkeessa osoittivat, että uudenlaisella suodatusteknologialla voidaan vähentää torjunta aineiden huuhtoutumista. Puupohjainen Biochar adsorboi tehokkaasti monia torjunta aineita. Alustaviin tutkimustuloksiimme perustuen joitakin hankkeita on jo käynnistynyt ja uusia teknologioita tullaan käyttämään Euroopassa lähivuosina. PesticideLife Sivu 7

8 Monia kansallisia hankehakemuksia on jo valmisteltu ja tullaan valmistelemaan, ensisijaisesti koskien ekotoksisuuden arviointityökaluja, jotka otettiin mukaan malleihin MTT:llä PesticideLife hankkeessa, katso Taulukko 4. Taulukko 4. Pääosin PesticideLife hankkeen päättymisen jälkeen valmistellut ja valmisteltavat hankehakemukset. Ajankohta Hankkeen nimi Rahoituslähde Kansallinen/ kansainvälinen Hanke hyväksytty Syksy 2012 Lähiruuan ekologiset vaikutukset Maa ja metsätalousministeriö Kansallinen Kyllä Syksy 2013 Maatilojen energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden kestävät parannuskeinot Maa ja metsätalousministeriö Kansallinen Ei Syksy 2013 Mallien ja teknologioiden kehittäminen torjuntaaineiden huuhtoutumiseen pohjaveteen ja pintavesiin arvioimiseksi ja kontrolloimiseksi, taimitarhat pilottitapauksina Water JPI Pilot Call, EU Kansainvälinen Valmisteilla, vastaus kesällä 2014 Kevät Resurssitehokkuus, Life Viljatilojen energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden kestävät parannuskeinot Valmisteilla Aluerahoitus Kansallinen Valmisteilla Syksy 2014 Kevät 2014 Kasvinsuojeluaineiden siirtyminen vesistöihin ja vaikutukset vesieliöihin Maatalouden päästöjen mittaaminen ja LCA menetelmien kehittäminen Suomen Akatemia Kansallinen Valmisteilla Suomen Akatemia Kansallinen Valmisteilla Kesä 2014 Ei kemiallinen rikkakasvien torjunta vihanneskasveilla ELY keskus Kansallinen ja kansainvälinen Valmisteilla PesticideLife Sivu 8

9 Kansainväliset hankkeet ja työryhmät PesticideLife hankkeen aloitteesta 2011 perustettu NJF IPM työryhmä jatkaa toimintaansa NJF:n alaisuudessa. Työryhmä suunnittelee IPM tutkimustarpeiden kartoittamista pohjoisella viljelyvyöhykkeellä eli Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueilla sekä valmistelee IPM pilotti maatilaverkoston toteuttamista. Suunnitelmissa on myös kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan tietokannan rakentaminen. NORBARAG (Nordic Baltic Resistance Action Group) on kansainvälinen, kasvinsuojeluaineresistenssiä kartoittava työryhmä. Hankkeen asiantuntijoilla on keskeinen rooli työryhmässä ja he välittävät hankkeen tuloksia vuosittain järjestettävässä seminaarissa. PesticideLife hankkeen Senior Supervisor Kari Tiilikkala toimii NORBARAG työryhmän puheenjohtajana kaksivuotiskaudella Lisää tietoa löytyy NORBARAG:n nettisivuilta osoitteesta: Yksi hankkeen tavoitteista oli kehittää menettelytapa kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamien ympäristö ja terveysvaikutusten mittaamiseen. Yhteistyötä tehtiin HAIR2010 riski indikaattorien kehittäjien kanssa (Roel Kruijne Alankomaista). Heidän kokemuksiaan ja apuaan kysyttiin sähköpostitse. Joulukuussa 2013 tohtori Kruijne puolestaan tiedusteli, voisivatko he käyttää julkaisemiamme tuloksia HAIR ohjelmiston uuden käyttöohjeen tuottamisessa. Alkuperäiset kasvinsuojeluaineiden käyttötiedot omistavalta viranomaiselta, TIKE:ltä pyydettiin ja saatiin lupa, ja niinpä alueellisten ELY keskusten tulokset palvelevat nyt HAIR ohjelmiston kehittäjiä. Hankkeessa käytetty aluemalli oli uusi ja siksi merkityksellinen. PesticideLife hanke tulee näin osaksi uutta, valmisteilla olevaa HAIR käyttöohjetta lähitulevaisuudessa. PesticideLife hankkeessa saadut kokemukset ovat lisänneet valmiutta uusiin kansainvälisiin hankehakuihin. MTT on hankekumppanina C IPM Eranet projetissa (Coordinated Integrated Pest Management in Europe), jota koordinoi ranskalainen maataloustutkimuslaitos INRA. Tämä hanke käynnistyi ja se tulee liittämään PesticideLife hankkeessa tuotetun tiedon kansainväliseen tutkimukseen. C IPM hankkeen tavoite on luoda synergiaa kansallisten ja eurooppalaisten tutkimushankkeiden sekä yksityisen sektorin toiminnan välille IPM:ssä ja pienten käyttökohteiden kasvinsuojelussa, kun pyritään varmistamaan IPM:n yleisten periaatteiden toteuttamisen korkea taso eurooppalaisten maanviljelijöiden keskuudessa. MTT:ssä on tehty valmisteluja HORIZON2020 hankehakuun osallistumiseksi. PesticideLife hankkeen LCA asiantuntija osallistui englantilaisen Harber Adams Yliopiston koordinoimaan IPM tutkijoiden kokoukseen Brysselissä Yhteinen IPM rahoitushakemus Horizon2020 hakuun tehtäneen MTT:ssä ollaan suunnittelemassa IPM koordinaattorin toimen perustamista varmistamaan IPM tutkimuksen ja viestinnän toteuttamista PesticideLife hankkeen päättymisen jälkeen. PesticideLife Sivu 9