Valtatie 22 Oulu-Kajaani. Yhteysvälin kehittämisselvitys

Valtatie 22 Oulu-Kajaani Yhteysvälin kehittämisselvitys

Valtatie 22 Oulu-Kajaani Yhteysvälin kehittämisselvitys Tiehallinto Oulu 2002

Kannen kuvat: Jyrki Suorsa Pohjakartat: Genimap Oy 2000, L4356 Julkaisua saatavana: Oulun tiepiiri Oulu 2002 Tiehallinto OULUN TIEPIIRI Veteraanikatu 5 PL 261 90101 OULU Puhelinvaihde 0204 22 11

ESIPUHE Valtatien 22 kehittämisselvitys yhteysvälillä Oulu-Kajaani koskeva selvitys on laadittu yhteistyössä Tiehallinnon keskushallinnon, Oulun tiepiirin ja konsultin JP-Transplan Oy:n kesken. Lisäksi Tieliikelaitos on tehnyt hankkeiden vaikutustarkastelut IVAR -ohjelmistolla. Keskushallinnossa kehittämisselvityksen yhdyshenkilöinä ovat olleet Juha Sammallahti ja Pekka Ovaska. Työtä on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet Keijo Pulkkinen ja Jussi Sääskilahti Oulun tiepiiristä, Jorma Hämäläinen, Jani Karjalainen ja Jyrki Suorsa konsulttina toimineesta JP-Transplan Oy:stä. Edellä mainittujen lisäksi selvityksen sisältöön ovat vaikuttaneet lukuisat muut JP-Transplan Oy:n, Tiehallinnon keskushallinnon, Oulun tiepiirin ja muiden konsulttien edustajat. Oulussa, lokakuussa 2002 Tiehallinto Oulun tiepiiri

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 7 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT 9 1.1 Työn tausta 9 1.2 Suunnitteluprosessi 9 2 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 11 2.1 Suhde valtakunnalliseen ja maakunnalliseen liikennejärjestelmään 11 2.2 Suhde kansainväliseen liikennejärjestelmään ja valtakunnan aluerakenteeseen 11 2.3 Liikenteen kysyntä 11 2.4 Liikenne-ennusteet 12 2.5 Maankäytön nykytila 12 2.6 Turvallisuus 14 2.7 Ajoneuvoliikenteen palvelutaso 17 2.8 Liikenteen hallinnan nykytila 17 2.9 Joukkoliikenne 18 2.10 Kevyt liikenne 18 2.11 Tiestön kunto 18 2.12 Terveys, elinolot ja viihtyvyys 19 2.13 Luonnonympäristön ja pohjavesien nykytila ja suojaustarpeet 19 2.14 Maaperä, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 19 2.15 Yhdyskuntarakenne, alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva sekä kulttuuriperintö 20 3 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 21 3.1 Pääteiden kehittämisen tavoitteet vuoteen 2030 21 3.2 Oulu-Kajaani yhteysväli 2030 21 4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET 24 5 KEHITTÄMISPOLKU 25 5.1 Tehdyt suunnitelmat ja uudet suunnittelutarpeet 25 5.2 Valtatien kehittämisaikataulu 25 5.3 Jatkosuunnittelutarpeet 26 6 VAIKUTUSTARKASTELUT 27 6.1 Yleistä 27 6.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen 27 6.3 Vaikutukset tienkäyttäjien ja liikennepalveluiden käyttäjien palvelutasoon 27 6.3.1 Ajokustannukset 27 6.3.2 Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät 28

8 Valtatie 22 Oulu-Kajaani 6.3.3 Kevyen liikenteen palvelutaso 29 6.3.4 Joukkoliikenteen palvelutaso 29 6.4 Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen 29 6.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 30 6.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön 30 6.7 Vaikutusten arviointi suhteessa pääteiden kehittämisen tavoitteisiin 30 7 YHTEENVETO 32 7.1 Lähtökohdat ja suunnitteluprosessi 32 7.2 Yhteysvälin nykytila ja ongelmat 32 7.3 Tavoitetila 2030 32 7.4 Toimenpiteet ja kehittämispolku 33 7.5 Toimenpiteiden vaikutukset 33 8 LIITTEET 35

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 9 LÄHTÖKOHDAT 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Työn tausta Tiehallinnossa on käynnissä pääteiden kehittämisen toimintalinjoja laativa projekti, joka on jatkoa keskushallinnon PTS-työlle (Tienpidon linjaukset 2015). Projektin tuloksia käytetään keskeisenä lähtökohtana toimenpiteiden ohjelmoinnille Tiehallinnon eri ohjelmissa. Tienpidon linjaukset työn aikana määritettiin runkoverkko, jolle pääteiden kehittäminen painottuu. Runkoverkon määrittämisen perusteena on käytetty liikenteellistä merkittävyyttä, valtakunnallista yhdistävyyttä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Vuoden 2002 alussa on runkoverkon yhteysväleistä noin puolelle (23kpl) käynnistetty yhteysvälikohtaiset selvitykset, joihin myös tämä selvitys kuuluu. Kehittämisselvitykset lopuille yhteysväleille laaditaan vuonna 2003. Kehittämisselvitysten tavoitteena on ollut tarkastella yhteysvälejä piirijaoista riippumattomina kokonaisuuksina. Samassa yhteydessä on arvioitu olemassa olevien suunnitelmien sisältöä, sekä edelleen pyritty vaikutusten arvioinnin avulla ohjaamaan entisestään toimenpiteiden valintaa. 1.2 Suunnitteluprosessi Tämän kehittämisselvityksen sisältö on tullut uudenlaisen toimintatavan tuloksena, jossa valtakunnallisesti on Tiehallinnon keskushallinnon, tiepiirien ja konsulttien kesken pidetty evästyskokouksia ja seminaareja. Työn lähtökohtina olivat pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön yhteydessä laadittu yhteysvälikortti sekä toimintalinjojen yleiset tavoitteet. Yhteysväliltä kerättiin voimassa oleva suunnittelumateriaali, joka analysoitiin työn alkuvaiheessa. Nykytilannetta, tavoitetilaa, toimenpiteitä ja vaikutuksia arvioitaessa on hyödynnetty yhteysvälin vt 22 Oulu Kajaani (160 km) jakamista erilaisiin jaksoihin. Yhteysväli jaettiin kahteen eri jaksoon, jotka ovat seuraavat: o Oulu (Oulun ETL) Utanen, pituus 60 km o Utanen Rytivaara (vt:n 5 liittymä), pituus 100 km Alustavaa jaksottelua noudatettiin tässä selvityksessä ongelmien ja tavoitetilan määrittelyssä. Nykytilanne ja ongelmat selvitettiin Oulun tiepiirin edustajien sekä konsultin asiantuntijoiden yhteistyönä. Toimenpiteitä ja toimenpideohjelmaa määriteltäessä jaksot oli jaettava vielä pienempiin osuuksiin. Nämä osuudet määräytyivät pitkälti vanhojen suunnitelmien kautta. Kullekin osavälille suunniteltiin ne toimenpiteet, joiden toteuttamista tavoitetilan saavuttaminen edellyttää.

10 Valtatie 22 Oulu-Kajaani LÄHTÖKOHDAT Nämä toimenpiteet arvioitiin pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön mukaisiin kiireellisyysluokkiin. Toimenpideohjelma muodostettiin yhdistämällä eri toimenpiteitä kokonaisuuksiksi, jotka sitten määriteltiin kiireellisyyden perusteella eri koreihin. Näin saadulle toimenpideohjelmalle arvioitiin vaikutukset. Valtatietä 22 välillä Oulu-Kajaani koskeva selvitys on laadittu yhteistyössä Tiehallinnon keskushallinnon, Oulun tiepiirin ja konsultin JP-Transplan Oy:n kesken. Lisäksi Tieliikelaitos on tehnyt hankkeiden vaikutustarkastelut IVAR -ohjelmistolla. Keskushallinnossa kehittämisselvityksen yhdyshenkilöinä ovat olleet Juha Sammallahti ja Pekka Ovaska. Työtä on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet Keijo Pulkkinen ja Jussi Sääskilahti Oulun tiepiiristä, Jorma Hämäläinen, Jani Karjalainen ja Jyrki Suorsa konsulttina toimineesta JP-Transplan Oy:stä. Edellä mainittujen lisäksi selvityksen sisältöön ovat vaikuttaneet lukuisat muut JP-Transplan Oy:n, Tiehallinnon keskushallinnon, Oulun tiepiirin ja muiden konsulttien edustajat.

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 11 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANA- LYYSI 2.1 Suhde valtakunnalliseen ja maakunnalliseen liikennejärjestelmään Oulun ja Kajaanin välinen valtatie 22 on osa poikittaista tieyhteyttä Ruotsista Tornion raja-asemalta Vartiuksen raja-aseman kautta Venäjälle. Yhteysväli yhdistää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskukset toisiinsa ja toimii näitä kahta maakuntaa yhdistävänä valtaväylänä. Oulun ja Kajaanin välillä on myös suora rautatieyhteys. Molemmissa kaupungeissa on myös lentoasema, joiden liikenne on pääasiassa kotimaan liikennettä. Kaupungit ovat myös rautatie- ja linja-autoliikenteen solmukohtia. 2.2 Suhde kansainväliseen liikennejärjestelmään ja valtakunnan aluerakenteeseen Valtatie 22 ei kuulu Eurooppa-teiden verkkoon. EU:n liikennepolitiikassa tie on kuitenkin katsottu strategisesti merkittäväksi ja siksi se on osa yleiseurooppalaista TEN-teiden verkkoa. Oulun satama ja tuleva yhdistettyjen kuljetusten terminaali nostavat yhteysvälin kansainvälistä merkittävyyttä osana Ruotsin ja Venäjän välistä poikittaista tieyhteyttä. Yhteysvälin valtakunnallisesti merkittävimmät työssäkäyntialueet ovat Oulun ja Kajaanin seudut. Oulun seutu on suuri, monipuolinen ja väestöltään selvästi kasvava kaupunkiseutu. Väkimäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä 189 000 lähes kahdellakymmenellä tuhannella vuoteen 2030 mennessä (206 000 Tilastokeskuksen muuttoliikkeen sisältävä arvio). Seudulla on laaja-alaisen perusteollisuuden lisäksi valtakunnallisesti merkittävä informaatioteknologia-, elektroniikka- ja teletekniikanalan keskittymä. Kajaanin seutukunta on keskisuuri, mutta väestöltään lievästi vähenevä seutukunta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueen väestö vähenee nykyisestä (60 000) vuoteen 2030 mennessä vajaalla kolmella tuhannella henkilöllä (57 000) 2.3 Liikenteen kysyntä Yhteysväli on muuhun runkoverkkoon verrattuna pääosin vähäliikenteinen. Valtatien 22 liikennemäärät ovat nykyisin n. 1000 13 500 ajoneuvoa vuorokaudessa keskiarvon ollessa koko yhteysvälillä n. 2900 ajon./vrk. Vilkkaimmat osuudet ovat Oulun kaupungin sisääntulojaksolla (Madekoski Oulu, KVL 13 500) ja vähäisintä liikenne on Törmäkylän ja Vaalan Kirkonkylän välisellä tieosuudella (KVL alle 1000). Raskaan liikenteen liikennemäärät vaihtelevat yhteysvälillä 150-900 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä on keskimäärin n. 10% KVL:stä. Raskaan liikenteen osuus on keskimäärin pienempää kuin muualla runkoverkolla. Vilkkain jakso on välillä Maikkula Oulu ja vähäisin liikennemäärä on Muhoksen ja Paltamon välillä.

12 Valtatie 22 Oulu-Kajaani YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI Oulun ja Kajaanin välisestä raskaasta tieliikenteestä suurin osa on kustannustehokkuutta vaativia kuljetuksia. Kuljetusmäärät ovat suurimmillaan Oulun ja Utajärven välisellä tiejaksolla (1-2 milj. t/a). Täsmällisyyttä vaativia kuljetuksia on alle 0,5 milj. t/a. 2.4 Liikenne-ennusteet Oulun kaupunkiseudun alueella on käytetty Oulun seutuyleiskaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman 2020 verkon ennusteita. Liitteessä 1 on esitetty EMME/2 tulosteet. Muhos-Kajaani välillä on käytetty Tiehallinnon yleisiä kasvukerroinennusteita. 30000 25000 kvl 2000 kvl 2020 20000 15000 10000 5000 0 2 2 2 2 3 3 4 6 8 9 9 9 10 10 11 12 12 13 13 15 16 17 18 19 19 20 20 20 21 21 21 22 22 22 22 23 25 25 26 27 28 29 29 30 30 30 31 32 Kuva 1. Nykyinen ja ennustettu liikennemäärä tieosittain välillä Oulu Kajaani (Rytivaara, vt 5 liittymä). 2.5 Maankäytön nykytila Pohjois-Pohjanmaalle on valmistumassa maakuntakaava ja Oulun seudulle on valmistumassa seudullinen yleiskaava, johon liittyen Oulu ja Muhos valmistelevat omia yleiskaavojaan. Yhteysväliä ajatellen Muhoksen ohikulkutievaraus tulee säilymään nykyisissäkin kaavoissa. Lisäksi Oulun kaupungissa maankäyttö laajenee nauhamaisesti valtatien vartta pitkin. Kuitenkin Oulujokivarren arvokas maisema-alue halutaan säilyttää, vaikkakin jokivarren haja-asutus on kasvanut voimakkaasti ja voidaan puhua jo lähes yhte-

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 13 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI näisestä nauha-asutuksesta Oulun ja Muhoksen välillä. Tulevassa Oulujokivarren osayleiskaavassa keskitytään jokivarren maankäyttöön tarkemmin. Kuva 2. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaluonnos. Kuva 3. Oulun seutuyleiskaavaluonnos Oulu-Pikkarala.

14 Valtatie 22 Oulu-Kajaani YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI Kuva 4. Oulun seutuyleiskaavaluonnos Pikkarala-Muhos. Kainuun seutukaava on valmistunut v.1991 ja maakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt Kainuun liitossa. Alkuvaiheessa maakuntakaavan laatiminen sisältää mm. maakuntakaavan ohjelmoinnin, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä alueidenkäytön tavoitteiden laatimisen. Lisäksi mm. Paltamossa on valmistunut osa-yleiskaavoja. Kaavoissa ei ole merkittävää maankäytön lisäystä vt:n 22 läheisyyteen. 2.6 Turvallisuus Tienpituutta kohden laskettujen liikennekuolemien perusteella yhteysväli edustaa runkoverkon keskitasoa. Valtaosa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on joko kohtaamisonnettomuuksia tai liittymä- ja kevyenliikenteen onnettomuuksia Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia yhteysvälillä sattui tarkastelujaksona 1997-2001 yhteensä 65 kappaletta, joissa loukkaantui 100 henkilöä ja kuoli yhdeksän. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ja niissä loukkaantuneet ja kuolleet onnettomuusluokittain esitellään kuvassa 5. Kuolemantiheyden perusteella yhteysvälin vaarallisin kohta on Oulun ja Muhoksen väli, jossa tieosittaiset vaihtelut ovat suuria (kuvat 7 ja 8). Oulun ja Muhoksen välisellä osuudella sattui 1997-2001 27 kpl henkilövahinkoonnettomuutta, joissa loukkaantui 35 henkilöä ja kuoli viisi henkilöä.

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 15 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 10 Muu onnettomuus Hirvi Jalankulku 8 Oulu Muhos Utajärvi Vaala Polkupyörä Peräänajo Kohtamisonnettomuus Risteämisonnettomuus 6 Ohitusonnettomuus Kääntymisonnettomuus Yksittäisonnettomuus 4 2 0 2 3 4 5 6 8 9 10 11 12 16 18 20 21 22 25 26 27 28 29 30 31 32 TIEOSA Kuva 5. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet tieosittain ja onnettomuusluokittain 1997-2001. Muu Hirvi Jalankulku Polkupyörä Mopo Peräänajo Loukkaantuneet Kuolleet HEVAT Kohtamisonnettomuus Risteämisonnettomuus Ohitusonnettomuus Kääntymisonnettomuus Yksittäisonnettomuus 0 5 10 15 20 25 Kuva 6. Kaikki onnettomuudet tarkastelujaksolla onnettomuusluokittain 1997-2001. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys ja aste tieosittain on esitetty seuraavissa kuvissa. Onnettomuustiheys on onnettomuuksien määrä vuotta ja sataa tiekilometriä kohti. Onnettomuusaste on onnettomuuksien määrä vuotta ja sataa miljoonaa ajokilometriä kohti. On huomattava, että luokittelu on suoritettu koko yhteysvälille, eli kuvissa esitetään tämän yhteysvälin tieosat, joilla onnettomuusasteet ja tiheydet ovat pieniä, keskitasoa tai suuria. Tässä ei siis verrata koko runkoverkkoon, vaan on pyritty löytämän yhteysvälin vaarallisimmat tieosat, joihin kohdentamalla parannustoimenpiteitä, voitai-

14 14 14 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 15 15 15 15 16 16 16 16 16 23 23 23 23 23 23 23 23 23 16 Valtatie 22 Oulu-Kajaani YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI siin vähentää eniten henkilövahinko-onnettomuuksia. Tieosa 2 on jaettu kahteen osaan. 2 2 3 4 5 6 8 9 10 11 12 12 12 12 12 12 12 12 12 13 15 16 16 16 16 17 18 19 19 20 20 20 20 20 20 20 20 20 21 22 22 22 22 22 22 22 22 22 25 VT22 Onnettomuustiheys, HEVA [onnettomuuksien määrä vuotta ja sataa tiekilometriä kohti] 26 26 26 26 26 26 26 26 26 28 27 28 29 30 31 SUURI (10-184) KESKITASOA (5-9.9) PIENI (0-4.9) 32 32 32 32 32 32 32 32 32 Kuva 7. Onnettomuustiheys tieosittain, vt 22. Valtatiellä 22 suurimmat onnettomuustiheydet ovat tiejakson vilkkaimmin liikennöidyllä alkuosalla. Muhoksen kohdalla tieosilla 8 ja 9 on sattunut runsaasti erityisesti kevyenliikenteen onnettomuuksia. Muhoksen ja Utajärven välillä tieosalla 11 sekä tieosalla 31 Paltamossa, on sattunut sekä kohtaamis- että suistumisonnettomuuksia. Onnettomuusasteet ovat suuria eli suoritteeseen suhteutettuna vaarallisimmat tieosat ovat tieosan 2 alku, jossa on eniten sattunut risteämisonnettomuuksia, tieosa 3 Iinatin ja Madekosken välillä, jossa erityisesti on ollut peräänajoja käännyttäessä vasemmalle. Vaarallisiin lukeutuu myös tieosa 11 Muhoksen ja Utajärven välillä, jossa on sattunut kohtaamisonnettomuuksia, peräänajoja ja tieltä suistumisia. Tieosalla 25 Kivesjärven kohdalla on sattunut ohitusonnettomuuksia ja hirvionnettomuuksia. Tieosilla 27-31 Paltamossa on sattunut runsaasti sekä suistumisia että hirvikolareita.

14 14 14 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 15 15 15 15 16 16 16 16 16 23 23 23 23 23 23 23 23 23 Valtatie 22 Oulu-Kajaani 17 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2 2 3 4 5 6 8 9 10 11 12 12 12 12 12 12 12 12 12 13 15 16 16 16 16 17 18 19 19 20 20 20 20 20 20 20 20 20 21 22 22 22 22 22 22 22 22 22 25 VT22 Onnettomuusaste [onnettomuuksia vuotta ja sataa milj. ajokm. kohden] 26 26 26 26 26 26 26 26 26 28 27 28 29 30 31 SUURI (10-36) KESKITASO (6-9.9) PIENI (0-5.9) 32 32 32 32 32 32 32 32 32 Kuva 8. Onnettomuusaste tieosittain, vt 22. 2.7 Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Yhteysvälin liikenteellinen kapasiteetti on nykyiselle liikennemäärälle riittävä. Ruuhkautuneisuutta ei vielä esiinny. Jos mitään toimenpiteitä ei tehdä, alkaa Kaukovainio Maiikulan väli ruuhkautua vuoteen 2010 mennessä ja muuallakin Oulun ja Muhoksen välisellä tieosuudella alkaa esiintyä ongelmia vuoteen 2020 mennessä. Yhteysvälin liikennöitävyyttä heikentää erityisesti välillä Oulu-Utajärvi nopeusrajoitusten vaihtelu, tien mutkaisuus ja kapeus. Tien poikkileikkaus vaihtelee ja on liikennemääriin suhteutettuna liian kapea Oulun ja Utajärven Keski- Niskan välillä, sekä Paltamosta Kontiomäelle valtatien 5 liittymään. Liikenteen ajoneuvo- ja aikakustannukset ovat yhteysvälillä runkoverkon keskitasoa korkeammat. 2.8 Liikenteen hallinnan nykytila Yhteysvälillä on kaksi keli- ja liikennekameraa; Hyrkkäällä ja Kivesvaaralla. Valtatiellä 22 on yksi nopeusnäyttöpiste Oulussa Madekoskella. Yhteysvälillä on kolme liikenteen automaattista mittauspistettä (LAM); Mieslahdessa, Muhoksella ja Vaalassa. Muuttuvia liikennemerkkejä yhteysvälillä on neljä kappaletta Muhoksella. Yhteysvälillä ei toistaiseksi ole automaattista nopeusvalvontaa. Yhteysvälin ainoa tiesääasema sijaitsee Utajärvellä.

18 Valtatie 22 Oulu-Kajaani YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2.9 Joukkoliikenne Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen kysyntä yhteysvälillä on runkoverkon keskitasoa. Oulun ja Kajaanin välillä kulkee arkivuorokautena 12 20 maakuntakeskusten välistä pikavuoroa Yhteysväli on Oulu-Muhos välillä seudullisen joukkoliikenteen tarjonnan piirissä. Vuoroja ajetaan yli 40 arkipäivisin. Muhoksen jälkeen kaukoliikenteen tarjonta asteittain vähenee tai haarautuu vt:ltä 22 ollen Vaalan ja Paltamon välillä noin 10 vuoroa arkipäivisin. Yhteysvälin loppuosalla Paltamon jälkeen joukkoliikenteen tarjonta kaksinkertaistuu Kajaaniin suuntautuvan liikenteen määrän lisääntyessä. Pysäkkeihin liittyvät asiat ovat vt:llä 22 pääsääntöisesti kunnossa lukuun ottamatta yksittäisiä ongelmia. Esimerkiksi Muhoksella on koulumatkoihin liittyen ollut esillä ongelmia yhteyksissä pysäkeille, alikulkuyhteyttä ja kevyen liikenteen väylää ei välttämättä ole. Käytetyimpiä pysäkkejä ovat useimmiten kuntakeskusten pääpysäkit. Oulu- Muhos seutuliikenteen tärkeimmät vt:n 22 varren pysäkit sijaitsevat Muhoksen keskustaajamassa, mutta myös muutamat keskustan ulkopuoliset pysäkit ovat vilkkaassa käytössä. Pysäkkejä on inventoitu Oulun seudun joukkoliikenteen laatukäytäväsuunnitelman yhteydessä. Suunnitelman toimenpideohjelma tähtää tärkeiden pysäkkien parempaan varustelutasoon, pysäkki-informaatioon ja talvikunnossapitoon. 2.10 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen järjestelyllä on merkitystä paikallisiin olosuhteisiin ja yhteyksiin. Selkeitä yhteyspuutteita on mm. Muhoksella Viskaali Korivaaran välillä, Utajärven Alakylässä sekä Paltamon ja Mieslahden välisellä tieosuudella. Kevyen liikenteen alikulkuja on yhteysvälillä verrattain vähän tarpeeseen nähden. Esimerkiksi Muhoksen ja Rytivaaran välisellä osuudella on ainoastaan kaksi kevyen liikenteen alikulkua, joista toinen palvelee lähinnä ulkoilureittiä. Alikulun tarvetta on havaittu mm. Muhoksella, Utajärvellä, Paltamossa ja Mieslahdella. 2.11 Tiestön kunto Yhteysvälillä on paljon kantavuus- ja vauriotavoitteen alittavia tieosuuksia. Kantavuusjakauma on huonohko ja päällysrakenteessa on normaalia vaurioitumista. Yhteysväli olisi tutkittava tarkemmin mahdollisten rakenteellisten ongelmien varalta.

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 19 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2.12 Terveys, elinolot ja viihtyvyys Liikenteen aiheuttama melu muodostaa suurimmat viihtyvyys ongelmat yhteysvälillä. Valtatie 22:n melualueella (>55 db) asuu Paltamon taajamassa ja Utajärvellä yhteensä n. 200 henkilöä. 2.13 Luonnonympäristön ja pohjavesien nykytila ja suojaustarpeet Valtatie 22 ei rajoitu valtakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaisiin luonnonsuojelualueisiin. Tien läheisyydessä on kuitenkin uhanalaisten kasvien esiintymiskohteita ja soidensuojeluohjelmiin kuuluvia soita, jotka tulee ottaa huomioon toimenpiteiden myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Valtatie 22 sijaitsee Vaalassa välillä Laajakangas-Kankari vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesialueen pituus tielinjalla on noin 7,7 km. Valtatien vaikutusalueella on kaksi vedenottamoa Isohete ja Kankari. Isohete on 500 m:n etäisyydellä ja Kankari 300 m:n etäisyydellä valtatiestä. Pohjaveden virtaussuunta on tieltä vedenottamolle päin. Lisäksi valtatie 22 ylittää Oulussa Hangaskankaan pohjavesialueen, jolle on aiemminkin arvioitu tiestä olevan pieni riski. Vedenottamot ovat pohjavesialueen keskiosassa. Yksi vedenottamo sijaitsee tien alapuolella virtaussuuntaan nähden. Kuva 9. Pohjavesialueet Hangaskankaalla ja Kankarissa. 2.14 Maaperä, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Utasen ja Rytivaaran välillä on joitakin uhanalaisten kasvien esiintymispaikkoja. Muita arvokkaiksi luokiteltuja luontokohteita tien läheisyydessä ovat mm. Jaalangan tervaleppäkorpi, Luodelahdensuo Vaalan ja Paltamon rajal-

20 Valtatie 22 Oulu-Kajaani YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI la. Kivesvaaran sekä Keräsenvaaran lehdot ja letot kuuluvat Natura 2000- alueisiin. 2.15 Yhdyskuntarakenne, alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva sekä kulttuuriperintö Valtatie 22 kulkee Oulun ja Vaalan välillä Oulujoen laaksoa myötäillen, Oulun kaupunkialueen jälkeen osana valtakunnallisesti arvokasta Oulujokilaakson maisema-aluetta (Kuva 10). Vaalan ja Rytivaaran välillä tie sijaitsee Oulujärven pohjoispuolella. Oulun ja Vaalan välillä tieympäristöä leimaa Oulujokilaakson kumpuilevat pellot. Vaalan ja Rytivaaran välillä tieympäristöä leimaa monenlaiset metsät. Linjaus on Oulujokilaaksossa loivasti kaarteinen ja Vaalan ja Rytivaaran välillä jäykempi sisältäen paljon suoriakin osuuksia. Maisema on pääosin suurimuotoista, yksityiskohdiltaan köyhää ja tasaista. Vaalan ja Paltamon rajalla Petäjälahden seudulla maisema alkaa muuttua kainuulaiseksi vaaramaisemaksi. Paltamon seutua hallitsee Kivesvaaran ja sen ympäristön kumpuileva maasto sekä Melalahti - Vaarankylä maisemakokonaisuus. Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus Oulujokilaakson kulttuurimaisema Kuva 10. Oulujokivarren kulttuurimaisema-alue.

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 21 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 3 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 3.1 Pääteiden kehittämisen tavoitteet vuoteen 2030 Pääteiden kehittämisen yleisenä päämääränä on mahdollisimman turvallinen pääteiden verkko, joka samalla mahdollistaa sujuvan autoliikenteen, ennakoitavissa olevan matka-ajan, minimoi liikenteen ja tienpidon haitat ympäristöön ja parantaa joukko- ja kevyen liikenteen palvelutasoa. Kehittämisratkaisut sopeutetaan tienvarren maankäyttöön sekä paikallisiin ja seudullisiin erityispiirteisiin. Pääteiden (yhteysvälin) kehittämistä ohjaavat seuraavat tavoitteet: 1. Turvallisuus: Yhteysvälillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmien inhimillisen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. 2. Ympäristö: Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät yhteysvälillä. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. 3. Toimivuus: Yhteysväliä kehitetään siten, että sen liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla, eli ruuhkaantuneisuutta ei juuri esiinny. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet niin kasvavalla kuin taantuvillakin alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. 4. Taloudellisuus: tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi. 3.2 Oulu-Kajaani yhteysväli 2030 Vuonna 2030 valtatie 22 Oulusta Kajaaniin on tärkeä osa poikittaista tieyhteyttä Ruotsista Tornion raja-asemalta edelleen Venäjälle. Tie on osa päätieverkon ydintä, runkoverkkoa, joka yhdistää Oulun ja Kajaanin talousalueet toisiinsa turvallisesti ja sujuvasti. Kehittäminen ja ylläpito on tapahtunut kustannustehokkain toimin pääasiassa nykyisiä yhteyksiä hyväksi käyttäen. Tien kehittämisessä liikenneturvallisuus on ollut ensisijainen tavoite. Tien vilkasliikenteisin osuus on Oulun ja Muhoksen väli, johon myös kehittämistoimenpiteet ovat painottuneet. Tienvarsiasutuksen ja taajamien kohdat on parannettu liikenneturvallisuutta korostaen. Tie on yhtenäinen ja tasalaatuinen. Tien tekninen laatutaso ja telemaattiset liikenteenohjausratkaisut, kuten muuttuvat nopeusrajoitukset, mahdollistavat turvallisen ja sujuvan liikkumisen. Yhteysväli Oulu Kajaani alkaa Oulun eritasoliittymästä jatkuen nelikaistaisena Iinatin eritasoliittymään asti. Iinatista Utajärvelle tie on yksiajoratainen

22 Valtatie 22 Oulu-Kajaani YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 10,5 m päällysteleveydellä. Ohitusturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta on parannettu ohituskaistoilla. Kevyenliikenteen verkko ulottuu Oulusta Muhokselle yhtenäisenä jaksona rinnakkaisteitä hyödyntäen. Muhoksen ja Utajärven välisellä haja-asutusalueella kevytliikenne käyttää leveitä pientareita. Muhoksen taajaman liikennettä hidastava vaikutus liikenneturvallisuusongelmineen on ratkaistu sujuvalla ja liikenneturvallisella ohitustiellä vuoteen 2030 mennessä. Nopeusrajoitus tavoitetilassa on 60 km/h Oulun eritasoliittymästä Joutsentien eritasoliittymään asti, jonka jälkeen nopeusrajoitus on 80 km/h Madekoskelle asti. Madekoskelta Utajärvelle nopeusrajoitus on pääasiassa 100 km/h. Muhoksen ohikulkutien liittymissä ja Utajärven kohdalla nopeusrajoitus on 80 km/h. Utajärven ja Paltamon välinen osuus on leveydeltään 8 m ja Paltamosta Rytivaaraan vt:n 5 liittymään tie on leveydeltään 9 m. Jaksolla on kiinnitetty huomiota tiealueen liikenneturvallisuuteen, kunnossapitoon sekä viihtyisyyteen mm. korostamalla alueen vesistö- ja vaaramaiseman luonteenpiirteitä. Tien nopeusrajoitus Utajärven ja Rytivaaran välillä on pääasiassa 100 km/h. Vaalan kohdalla on pistemäinen 80 km/h maantien 800 liittymässä, Paltamon kohdalla nopeusrajoitus 80 km/h ja Kantatien 78 liittymässä pistemäinen 60 km/h. Kevyenliikenteen väylät taajamien kohdilla ovat yhtenäisiä ja varustettuina riittävin alikulkuyhteyksin. Joukkoliikenteen palvelutaso on selvästi parantunut alueilla missä asutus on lisääntynyt. Erityisesti Oulun ja Muhoksen välistä joukkoliikennettä on parannettu palvelemaan tehokkaammin lisääntyvää työmatkaliikennettä. Muutamilla tärkeimmillä kaupunki/seutuliikenteen pysäkeillä on saatavissa reaaliaikaista matkustajainformaatiota. Yhteysvälin kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen on samalla parantanut yhteyksiä pysäkeille. Tavoitetila esitellään seuraavan sivun kuvassa ja tarkemmin osaväleittäin liitteessä.

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 23 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 Kuva 11. Vt 22 tavoitetila 2030.

24 Valtatie 22 Oulu-Kajaani KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET 4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Pääteiden kehittämisen yhtenäistämiseksi eri runkoväleille suunnitellut toimenpiteet luokitellaan yhdenmukaisin periaattein eri tärkeysluokkiin seuraavasti. I luokkaan kuuluvat suunnitelmat Kiireellisimmät toimenpiteet, ensisijaisesti: 1. kuolemaan johtavien onnettomuuksien vähentämiseksi 2. riskialttiimpien pohjavesialueiden suojaamiseksi 3. merkittävimpien yli 65 db:n melutasosta aiheutuvien häiriöiden poistamiseksi II-luokkaan kuuluvat suunnitelmat Sellaiset toimenpiteet, jotka: 1. vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia 2. parantavat kevyen ja joukkoliikenteen palvelutasoa 3. säilyttävät autoliikenteen palvelutason nykytasolla liikenteen kasvusta huolimatta III-luokkaan kuuluvat suunnitelmat Muut toimenpiteet, jotka vaaditaan yhteysvälin saamiseen kokonaisuudessaan toimintalinjojen mukaiseen kuntoon. Liitteessä 3 on näillä periaatteilla tehty yhteysvälin toimenpiteiden luokitus. Toimenpiteistä on jätetty pois ne, joiden toteuttamista ei nykyään pidetä tarpeellisena. Osa näistä on ollut selvästi ylimitoitettuja ja osa tarpeettomia maankäytön varauksia. Kehittämisohjelmaan valittujen toimenpiteiden kustannukset osaväleittäin on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko1). Taulukko 1. Kehittämisohjelman toimenpiteiden kustannukset (M ). OSAVÄLI Luokka I Luokka II Luokka III Yhteensä Oulu (Oulun ETL) Utanen 8,3 25,3 22,2 55,8 Utanen Rytivaara (vt:n 5 liittymä) 3,7 0,8 4,1 8,6 Yhteensä 12,0 26,1 26,3 64,4

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 25 KEHITTÄMISPOLKU 5 KEHITTÄMISPOLKU 5.1 Tehdyt suunnitelmat ja uudet suunnittelutarpeet Valtatielle 22 on laadittu lukuisia suunnitelmia vuoden 1990 jälkeen. Useimmat suunnitelmat ovat perustuneet tien raskaaseen parantamiseen (leventäminen, kantavuuden lisääminen, geometrian parantaminen, siltojen kunnostukset ja liittymäjärjestelyt). Lisäksi on ehdotettu liikenneturvallisuutta lisääviä hankkeita (kevyen liikenteen väylät, alikulut ja sillat, tievalaistus ja liittymien kanavoinnit). Suunnitelmien kokonaiskustannuksiksi on arvioitu n. 50 M. Näiden suunnitelmien pohjalta, karsimalla selvästi ylimitoitetut toimenpiteet ja uudistamalla vanhentuneita toimenpiteitä ja uusia tarpeita kartoittamalla on muodostettu uudet hankekokonaisuudet. 5.2 Valtatien kehittämisaikataulu Valtatien 22 kehittämisaikataulu osaväleittäin esitetään seuraavissa taulukoissa (Taulukot 2 ja 3). Taulukko 2. Valtatien 22 kehitysaikataulu; osaväli Oulu Utanen. Hanke Kaukovainio IInatti Toisen ajoradan rakentaminen välille Joutsentie Poikkimaantie Toisen ajoradan rakentaminen välille Poikkimaantie Iinatti. Eritasoliittymät 3 kpl+ Vt4 ramppijärjestelyt Iinatin eritasoliittymä (suuntaisliittymä) Muut järjestelyt Iinatti Hyrkäs tien leventäminen liittymäjärjestelyt kev. liik. järjestelyt Muhoksen ohitustie Ohituskaistat (Madekoski ja Laukka) Muhoksen ylikulkusillan uusiminen Muut järjestelyt Hyrkäs Utanen tien leventäminen ohituskaistapari kevyen liikenteen järjestelyt liittymien parantamisia uusi levähdysalue meluntorjunta ja maisemointi Muut järjestelyt 1,11 0,75 0,42 5,3 0,50 3,86 0,37 0,55 1,49 11,43 8,4 5,62 0,69 0,73 0,77 Kustannukset M -2010 2010-2020 2,3 12,9 2020-2030 4,7 4,71 17,2 0,02 1,16 15,50 0,55 0,60 0,7 3,9 0,2 1,80 0,50 0,61 0,65 0,24 0,70 0,10 0,19 0,09 YHTEENSÄ 8,3 25,2 22,1

26 Valtatie 22 Oulu-Kajaani KEHITTÄMISPOLKU Taulukko 3. Valtatien 22 kehitysaikataulu osaväli Utanen Rytivaara Hanke Utanen Rytivaara liittymäjärjestelyjä kevyen liikenteen järjestelyjä tien leventäminen levähdysalueiden/pysäköimisalueiden rakentaminen pohjaveden suojaus Kankarin kohta Kivesjärven ylikulkusillan uusiminen ohituskaistapari Kivesvaara (vaatii kallioleikkauksen avartamista) tievalaistuksen rakentaminen Paltamo-Mieslahti Muut järjestelyt 0,42 0,47 0,10 0,60 0,24 Kustannukset M -2010 2010-2020 3,7 0,8 1,44 0,12 1,16 2020-2030 4,1 0,48 1,04 2,02 0,27 0,28 YHTEENSÄ 3,7 0,8 4,1 Valtatien 22 välin Kaukovainio Iinatti (tieosalla 2) kehittäminen riippuu Kaakkurin maankäytön toteutusaikataulusta (kts. Yleiskaavaluonnos kuva 3). Vuoteen 2020 mennessä liikennemäärät nousevat ennusteen mukaan 25 000 ajoneuvoon/vrk. Tämä aiheuttaa pääsuunnan ylikuormittumista ja liittymien välityskykyyn ongelmia. Toisen ajoradan rakentamiseen Joutsentien ja Poikkimaantien välillä on varauduttava jo vuoteen 2010 mennessä. 5.3 Jatkosuunnittelutarpeet Merkittävimmät jatkosuunnittelutarpeet lähivuosina ovat seuraavat: Kaukovainio Heikkilänkangas välille on tehty yleissuunnitelma 1997. Yleissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä (erityisesti eritasoliittymät) ja toteutuksen vaiheistuksia tulee arvioida ja tarkentaa. Päivitetyn yleissuunnitelman pohjalta tulee aloittaa rakennussuunnitelman valmistelu. Välille Iinatti - Utanen sekä Kivesvaaran kohdalle esitettyjen ohituskaistaparien yleissuunnittelu tulee käynnistää ennen vuotta 2010. Valtatien 22 Oulu Kajaani oikaisemista on tarkasteltu useissa eri yhteyksissä viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Tuoreimpana on Kainuun liiton toimesta käynnistetty syksyllä 2002 liikennetaloudellisen selvityksen laatiminen hankkeelle "Vt 22 Oulu Kajaani oikaiseminen välillä Petäjälahti Kajaani". Selvityksen pohjalta on tarkoitus tehdä päätös laadittavana olevaa maakuntakaavaa varten tarvittavista mahdollisista jatkoselvityksistä.

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 27 VAIKUTUSTARKASTELUT 6 VAIKUTUSTARKASTELUT 6.1 Yleistä Vaikutustarkastelut on koottu liitetaulukoihin. Seuraavassa on tärkeimmät vaikutukset koko yhteysvälillä. 6.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Kaikki turvallisuusvaikutukset on arvioitu TARVA-ohjelmiston erillisversiolla 4.21, joka on laadittu pääteiden kehittämisen toimintalinjatyötä varten. Kaikkien tämän selvityksen kehittämistoimenpiteiden yhteisvaikutuksesta henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee arviolta 21 % (3,3 kpl vuodessa) ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä alenee 24 % (0,5 kpl vuodessa). Koska pääteiden kehittämisen tavoitteena on ollut vähentää erityisesti vakavia onnettomuuksia, voidaan todeta esitettyjen toimenpiteiden toteuttavan näitä tavoitteita kohtalaisesti. Vuoteen 2010 mennessä toteutettavaksi ehdotetut toimenpiteet vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia 16 % ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 22 %. Toisen vaiheen toimenpiteiden jälkeen onnettomuusvähenemät ovat henkilövahinkojen osalta noin 21 % ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta 26%. Tarkemmat luvut näkyvät liitteessä 6. 6.3 Vaikutukset tienkäyttäjien ja liikennepalveluiden käyttäjien palvelutasoon 6.3.1 Ajokustannukset Ajokustannustarkastelut on tehty IVAR-ohjelmiston versiolla 2.01. Vuotuiset aikakustannukset nykyverkolla ovat 26 M /vuosi ja ne kasvavat ilman toimenpiteitä vuoteen 2030 mennessä 39 M /vuosi. Kaikkien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen aikakustannukset ovat 37 M vuodessa. Kevyiden ajoneuvojen matka-aika koko yhteysvälillä (Oulu Kajaani) lyhenee vuonna 2030 toimenpiteiden seurauksena 4 min ja raskailla ajoneuvoilla vajaa 4 min verrattuna tilanteeseen, jolloin toimenpiteitä ei tehdä lainkaan. Ajoneuvokustannukset kasvavat nykyisistä 31 M /v vuoteen 2030 mennessä 47 M /v. Toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvokustannuksiin, vaan ne ovat niiden jälkeenkin 47 M /v. Päästökustannukset vähenevät vuositasolla nykyisestä 4,4 M /v vuoteen 2030 mennessä 3,0 M /v toimenpiteiden kanssa tai ilman. Vähennys johtuu pääosin ajoneuvokannan uudistumisesta ja moottoriteknologian paranemisesta. Suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole merkittävää kokonaisvaikutusta päästökustannuksiin.

28 Valtatie 22 Oulu-Kajaani VAIKUTUSTARKASTELUT 6.3.2 Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät Nykyisin vuoden 50. huipputunnin aikana ei yhteysvälin kokonaispituudessa ilmene yhtään ruuhkaista osuutta (palvelutasot E ja F). Ruuhkaisuus kasvaa kuitenkin vuoteen 2030 mennessä ilman toimenpiteitä noin 15 km:iin. Vuoden 300. huipputunnin aikana ei nykyisin ilmene ruuhkaa ja vuoden 2030 tilanteessakin yhteensä noin 5 km pituudella. Toimenpiteiden toteuttamisen seurauksena (vuonna 2030) vuoden 50. huipputunnin aikana saadaan ruuhkainen osuus (palvelutasot E ja F) typistettyä 15 km:stä muutamaan sataan metriin. Vuoden 300. huipputunnin aikana saadaan ruuhkan syntyminen niin ikään tehokkaasti ehkäistyä. Liikenteen sujuvuus säilyy nykyisen tasoisena. Taulukko 4. Vt 22 Oulu Kajaani palvelutasovertailua nykytilanteen ja vuoden 2030 tilanteen kesken eri vaiheen toimenpiteiden toteutuksella. Laskentavuosi 2000 2030 2030 2030 2030 Toteutetut toimenpiteet 2000 verkko 2000 verkko 2010 verkko 2020 verkko 2030 verkko Linkkien pituus (km) 159,510 159,510 159,510 159,510 173,810 Liikennesuorite (milj. autokm) 166,62 240,25 240,25 240,01 240,47 kevyet 150,28 212,94 212,94 212,73 212,99 raskaat 16,34 27,31 27,31 27,29 27,48 Suoritteen %-osuus A-C 95,8 84,7 88,4 95,0 97,6 D 4,2 11,0 9,5 4,7 2,4 E 0,1 3,2 1,7 0,2 0,1 F 0,0 1,1 0,3 0,0 0,0 Ruuhkakm tiet (E ja F) 50. tunti 0,0 14,7 10,2 3,0 0,3 100. tunti 0,0 10,5 9,3 0,7 0,0 300. tunti 0,0 5,1 3,9 0,0 0,0 Oulu Madekoski Muhos Utajärvi Vaala Paltamo Valtatie 5 Palvelutaso/ tieosa 2 3 4 5 6 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 25 26 27 28 29 30 31 32 A - ajaminen lähes vapaata ja vaivatonta - ajo-olosuhteet hyvät - ohittaminen helppoa - liikenne sujuu kohtalaisesti, mutta häiriöt mahdollisia - jonoja alkaa esiintyä - liikenne ruuhkautunutta - ohittaminen hyvin vaikeaa - äkkijarrutuksia esiintyy B C D E - liikenne ruuhkautunutta - ohittaminen lähes mahdotonta - sivutieltä pääsy erittäin vaikeaa - tie tukkeutunut F - autot matelevat ja pysähtelevät Tiejakson palvelutaso (50. Huipputunti) v.2000 v.2030 Kuva 12. Palvelutasovaihtelut vt 22 Oulu (tieosa 2) Kajaani (tieosa 32) nykyhetkellä ja vuonna 2030, jos mitään toimenpiteitä ei tehdä. Kuvassa vuoden 50. huipputunti.

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 29 VAIKUTUSTARKASTELUT Oulu Madekoski Muhos Utajärvi Vaala Paltamo Valtatie 5 Palvelutaso/ tieosa 2 3 4 5 6 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 25 26 27 28 29 30 31 32 A - ajaminen lähes vapaata ja vaivatonta - ajo-olosuhteet hyvät - ohittaminen helppoa - liikenne sujuu kohtalaisesti, mutta häiriöt mahdollisia - jonoja alkaa esiintyä - liikenne ruuhkautunutta - ohittaminen hyvin vaikeaa - äkkijarrutuksia esiintyy B C D E - liikenne ruuhkautunutta - ohittaminen lähes mahdotonta - sivutieltä pääsy erittäin vaikeaa - tie tukkeutunut F - autot matelevat ja pysähtelevät Tiejakson palvelutaso (300. Huipputunti) v.2000 v.2030 Kuva 13. Palvelutasovaihtelut vt 22 Oulu (tieosa 2) Kajaani (tieosa 32) nykyhetkellä ja vuonna 2030, jos mitään toimenpiteitä ei tehdä. Kuvassa vuoden 300. huipputunti. 6.3.3 Kevyen liikenteen palvelutaso Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat erityisesti Oulun ja Muhoksen välillä, jossa kevyt liikenne voi kokonaisuudessaan siirtyä joko omille väylille tai hiljaisille rinnakkaisväylille. Utajärven ja Paltamon taajamissa ja niiden liepeillä kevyen liikenteen olosuhteet paranevat väylästön parantuessa. Hajaasutusalueella tien leventäminen mahdollistaa leveämmät pientareet kevyen liikenteen käyttöön. 6.3.4 Joukkoliikenteen palvelutaso Ajoneuvoliikenteen olosuhteiden parantaminen edistää myös linjaautoliikenteen sujuvuutta. Pysäkeille saapuminen ja sieltä poistuminen on entistä turvallisempaa kevyen liikenteen väylien ja tien leventymisen ansiosta. Samanaikainen pysäkkivarustelun ja informaation kehittäminen erityisesti Oulun seutuliikenteen alueella on välttämätöntä kulkumuodon aseman säilyttämiseksi. 6.4 Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen Utasen ja Rytivaaran välille on esitetty tien levennystoimenpiteitä, joiden toteuttaminen vaatii huolellisuutta jatkosuunnittelun yhteydessä uhanalaisten kasvien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Muhoksen ohitustie tulee sijaitsemaan penkereellä koko pituudeltaan, joka merkitsee alueella vallitsevan mikroilmaston muutoksia. Kylmänilmanjärvien (termiä käytetään kylmän ilman hakeutumisesta alaviin paikallisiin maastonkohtiin) ja hallaisuuden lisääntyminen saattavat olla seurauksia tien rakentamisesta. Kinostuminen ja jäätyminen tulee jatkosuunnittelussa tutkia.

30 Valtatie 22 Oulu-Kajaani VAIKUTUSTARKASTELUT 6.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tulevilla toimenpiteillä on hyvin vähän vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Tärkein vaikutus on melusuojauksen rakentaminen Utajärvelle ja Paltamoon, joka vähentää noin 120 henkilön altistumista melulle. Muhoksen ohikulkutie vähentää meluhaittoja nykyisen tien varrelta. Uuden tielinjan läheisyydessä > 55 db:n melualueella on noin 10 asuintaloa, joiden meluhaitat kasvavat nykyisestä. Tien suunnitteluvaiheessa pitää suunnitella uuden tien melusuojaustoimenpiteet ja niiden laajuus. Muhoksen ohikulkutietieratkaisussa ruuhkaisuuden väheneminen taajaman keskustassa vähentää päästömääriä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti nykyisen valtatien varren kevyen liikenteen väylille sekä asunto- ja liiketiloihin. 6.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Toimenpiteillä turvataan liikenteelliset tarpeet, joita Oulun seudun laajeneva yhdyskuntarakenne vaatii. Valtatien varressa Muhoksen ja Oulun välillä oleva voimakas haja-asutus saattaa ajan oloon kehittyä taajamaksi, jolloin syntyy paineita luopua valtatien liikennepainotteisesta luonteesta pidemmällä matkalla (Oulun tiepiirin maankäyttöselvitys 1995). Tässä raportissa esitetyillä toimenpiteillä korostetaan kuitenkin tien liikennepainotteisuutta ja pyritään siirtämään esim. kevyt liikenne Oulun ja Muhoksen väliltä rinnakkaisteille. Toimenpiteet sinällään eivät heikennä Oulujokivarren kulttuurimaiseman arvoa, mutta ne ovat kuitenkin osa laajempaa maankäytön muutosta, joka pidemmällä tähtäimellä muuttaa alueen maisemakuvaa. Ainoastaan Muhoksen ohitustie tulee toteutuessaan rikkomaan viljeltyjen peltojen muodostamaa maisemakuvaa Muhoksella. Tien alle tulee jäämään yhteensä noin 40 ha peltoa ja osa viljellyistä pelloista pirstoutuu pienempiin osiin. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida merkittävien kohteiden ja niiden lähiympäristön säilyminen ja samalla minimoida tien maataloudelle aiheuttamat haitat. 6.7 Vaikutusten arviointi suhteessa pääteiden kehittämisen tavoitteisiin Yllä kuvattuja vaikutuksia on arvioitu suhteessa pääteiden kehittämisen tavoitteisiin. Tulokset esitetään taulukossa 5. Pääteiden kehittämiselle asetetut tavoitteet täyttyvät tavoitetilassa. Turvallisuustavoite täyttyy pääosin jo kahdessa ensimmäisessä vaiheessa. Paltamon ja Rytivaaran välille jää osuus, jossa henkilövahinkoriski on tien kapeudesta ja geometriasta johtuen suuri. Tavoitetilassa vuonna 2030 saavutetaan myös hyvät turvallisuusvaikutukset myös Paltamon ja Rytivaaran välillä.

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 31 VAIKUTUSTARKASTELUT Ympäristön ja liikenteen toimivuuden osalta tavoitteet saavutetaan hyvin. Toimenpiteet vähentävät jo ensimmäisessä vaiheessa pohjavesien pilaantumisriskiä ja vähentävät tienvarren asukkaiden meluhaittoja. Toimenpiteillä parannetaan huomattavasti kevyen liikenteen palvelutasoa ja mahdollistetaan joukkoliikenteen palvelutason säilyminen vähintään nykyisellä tasolla. Tämä lisää liikennemuotojen tasa-arvoisuutta. Toimenpiteet turvaavat alueen elinkeinoelämän kuljetusten taloudellisuuden ja täsmällisyyden sekä palvelevat kansainvälisen liikenteen tarpeita. Toimenpiteet ovat myös taloudellisia. Myös yhteysvälille asetetut omat tavoitteet täyttyvät. Yhteysvälistä muodostuu tasalaatuinen runkoverkon osa, joka välittää liikenteen sujuvasti, turvallisesti ja taloudellisesti eikä aiheuta merkittäviä ympäristöllisiä ongelmia. Taulukko 5. Toimenpide-ehdotuksen suhde tavoitteisiin. TAVOITE Turvallisuus: Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. Ympäristö: Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Toimivuus: Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. Taloudellisuus: Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi. YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET I vaihe: Tavoite toteutuu kohtalaisesti. Toimenpiteet vähentävät kuolleiden määrää lähes neljänneksellä. Toimenpiteet parantavat liikenneympäristön inhimillisen virheen sietokykyä ja lisäävät erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta. II vaihe: Toimenpiteet parantavat tilannetta vähentämällä erityisesti ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksien riskiä. III vaihe: Tavoite toteutuu koko osuudella vähintään kohtalaisesti. I vaihe: Tavoite toteutuu pohjavesien pilaantumisriskin osalta hyvin. Pilaantumiselle altis Kankarin pohjavesialue suojataan. Melun kohdalla tavoite toteutuu osittain. Meluhaitta vähenee Paltamon taajaman kohdalla. II vaihe: Tavoite toteutuu hyvin. Meluhaitta vähenee Utajärven kohdalla. III vaihe: Tavoite toteutuu hyvin. Erityisesti tien leventämistoimenpiteitä tarkemmin suunnitellessa minimoidaan ympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset. I vaihe: Toimenpiteillä turvataan tien liikenteellinen toimivuus erityisesti kasvavalla Oulun kaupunkiseudulla ja turvataan alueen väestön ja elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteet parantavat selvästi kevyen liikenteen palvelutasoa tien vilkkaimmalla osuudella Oulun ja Muhoksen välillä. Matkaaikojen ennustettavuus yhteysvälillä on hyvä, mikä palvelee elinkeinotoimintaa ja joukkoliikennettä. Toimenpiteillä ylläpidetään joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso. II vaihe: Kuten vaihe I, lisäksi Oulun kaupungin sisääntulojakson toimivuus paranee sivusuunnassa eritasoliittymien myötä ja Kivesvaaran ohituskaistat lisäävät sujuvuutta. III vaihe: Toimenpiteet turvaavat tien liikenteellisen toimivuuden poistamalla Muhoksen taajaman liikennettä hidastavan vaikutuksen. Lisäksi tielläliikkujia palvellaan parantuneiden levähdys- ja virkistysmahdollisuuksien myötä. I vaihe: Liikenteen sujuvuuden parantuminen vähentää ajoneuvo- ja aikakustannuksia ja parantaa elinkeinoelämän kuljetusten varmuutta. II vaihe: Toimenpiteet parantavat alueen tie- ja katuverkon toimivuutta ja lisäävät liikenteen taloudellisuutta huomattavasti. III vaihe: Muhoksen ohitustien rakentaminen vaikuttaa merkittävästi aika- ja ajoneuvokustannusten säästöihin.

32 Valtatie 22 Oulu-Kajaani YHTEENVETO 7 YHTEENVETO 7.1 Lähtökohdat ja suunnitteluprosessi Kehittämisselvityksen tavoitteena on ollut tarkastella yhteysväliä Oulu- Kajaani kokonaisuutena. Samassa yhteydessä on arvioitu olemassa olevien suunnitelmien sisältöä, sekä edelleen pyritty vaikutusten arvioinnin avulla ohjaamaan entisestään toimenpiteiden valintaa. Työn lähtökohtina olivat pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön yhteydessä laadittu yhteysvälikortti sekä toimintalinjojen yleiset tavoitteet. Yhteysväliltä kerättiin voimassa oleva suunnittelumateriaali, joka analysoitiin työn alkuvaiheessa. Nykytilanne ja ongelmat selvitettiin Oulun tiepiirin edustajien sekä konsultin asiantuntijoiden yhteistyönä. Toimenpideohjelma muodostettiin yhdistämällä eri toimenpiteitä kokonaisuuksiksi, jotka sitten määriteltiin kiireellisyyden perusteella eri vaiheisiin. Näin saadulle toimenpideohjelmalle arvioitiin vaikutukset. 7.2 Yhteysvälin nykytila ja ongelmat Yhteysväli on muuhun runkoverkkoon verrattuna pääosin vähäliikenteinen. Valtatien 22 liikennemäärät ovat nykyisin noin 1000 13 500 ajoneuvoa vuorokaudessa keskiarvon ollessa koko yhteysvälillä noin 2900 ajon./vrk. Liikenneturvallisuudeltaan yhteysväli edustaa runkoverkon keskitasoa. Yhteysvälin liikenteellinen kapasiteetti on nykyiselle liikennemäärälle riittävä. Kevyen liikenteen yhteyspuutteita esiintyy erityisesti Oulun ja Muhoksen välillä sekä taajamissa. Ongelmia liikenneturvallisuudessa ja kevyen liikenteen olosuhteissa sekä kapasiteetin riittävyydessä esiintyy erityisesti tien vilkasliikenteisimmällä osuudella Oulun kaupunkiseudulla. Tämän vuoksi kehittämistoimenpiteet painottuvat tälle osuudelle. 7.3 Tavoitetila 2030 Pääteiden kehittämisen yleisenä päämääränä on mahdollisimman turvallinen pääteiden verkko, joka samalla mahdollistaa sujuvan autoliikenteen, ennakoitavissa olevan matka-ajan, minimoi liikenteen ja tienpidon haitat ympäristöön sekä parantaa joukko- ja kevyen liikenteen palvelutasoa. Kehittämisratkaisut sopeutetaan tienvarren maankäyttöön sekä paikallisiin ja seudullisiin erityispiirteisiin. Valtatie 22 on osa päätieverkon ydintä, runkoverkkoa, joka yhdistää Oulun ja Kajaanin talousalueet toisiinsa turvallisesti ja sujuvasti. Kehittäminen ja ylläpito on tapahtunut kustannustehokkain toimin pääasiassa nykyisiä yhteyksiä hyväksi käyttäen. Tien kehittämisessä liikenneturvallisuus on ollut ensisijainen tavoite. Tien vilkasliikenteisin osuus on Oulun ja Muhoksen väli, johon kehittämistoimenpiteet ovat painottuneet. Tienvarsiasutuksen ja taajamien kohdat on parannettu liikenneturvallisuutta korostaen. Tie on yhtenäinen ja

Valtatie 22 Oulu-Kajaani 33 YHTEENVETO nettu liikenneturvallisuutta korostaen. Tie on yhtenäinen ja tasalaatuinen. Tien tekninen laatutaso ja telemaattiset liikenteenohjausratkaisut, kuten muuttuvat nopeusrajoitukset, mahdollistavat turvallisen ja sujuvan liikkumisen. 7.4 Toimenpiteet ja kehittämispolku Aikaisempien suunnitelmien pohjalta, karsimalla selvästi ylimitoitetut toimenpiteet ja korvaamalla toimenpiteitä uusilla ratkaisuvaihtoehdoilla sekä kokonaan uusia tarpeita kartoittamalla on muodostettu hankekokonaisuudet. Pääteiden kehittämisen yhtenäistämiseksi tämänkin yhteysvälin suunnitellut toimenpiteet on luokiteltu yhdenmukaisin periaattein kolmeen eri kiirellisyysluokkaan. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään erityisesti toimenpiteisiin, jotka vähentävät kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Tällä yhteysvälillä ongelmaksi koettiin erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus. Kevyt liikenne Oulun ja Muhoksen välillä siirretään pois ajoradalta täydentämällä kevyen liikenteen verkkoa osin rinnakkaisia tieyhteyksiä hyväksikäyttäen. Samoin yhteysvälin vaarallisimmat liittymät parannetaan. Kankarin pohjavesialue Vaalassa suojataan myös ensimmäisessä vaiheessa. Toisessa kehittämisvaiheessa toimintalinjojen mukaisesti keskitytään toimenpiteisiin, jotka vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia, parantavat kevyen ja joukkoliikenteen palvelutasoa sekä säilyttävät autoliikenteen palvelutason nykytasolla liikenteen kasvusta huolimatta. Tällä yhteysvälillä parannetaan erityisesti Oulun kaupungin sisääntulojaksoa, jonka ruuhkautuvuus ilman toimenpiteitä lisääntyy huomattavasti. Päätoimenpiteinä on eritasoliittymien ja toisen ajoradan rakentaminen. Oulun sisääntulojakson ulkopuolella liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta parannetaan mm. ohituskaistoja rakentamalla ja tietä leventämällä. Kevyen liikenteen palvelutasoa parannetaan erityisesti taajamissa rakentamalla uusia alikulkuja ja väyliä. Kolmannessa vaiheessa keskitytään toimenpiteisiin, jotka vaaditaan yhteysvälin saamiseen toimintalinjojen mukaiseen kuntoon. Kolmannessa vaiheessa tällä yhteysvälillä päähankkeena on Muhoksen ohikulkutien rakentaminen. 7.5 Toimenpiteiden vaikutukset Kaikkien tämän selvityksen kehittämistoimenpiteiden yhteisvaikutuksesta henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee arviolta 21 % ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä vähenee 24 %. Koska pääteiden kehittämisen tavoitteena on ollut vähentää erityisesti vakavia onnettomuuksia, voidaan esitettyjen toimenpiteiden toteuttavan näitä tavoitteita vähintään kohtalaisesti. Toimenpiteet parantavat myös ajoneuvoliikenteen palvelutasoa ja alentavat ajoneuvokustannuksia. Toimenpiteet vaikuttavat ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen erityisesti vähentämällä liikennemelulle altistumista.