JUUAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA

1 JUUAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 TASEKIRJA Kunnanhallitus 28.3.3.2013 Kunnanvaltuusto xx.xx.2013

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1.Toimintakertomus 1.1.Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 1.1.1.Kunnanjohtajan katsaus 3 1.1.2.Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 6 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 8 1.1.5 Kunnan henkilöstö 11 1.1.6 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät 12 1.1.7 Ympäristötekijät 12 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 12 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 15 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 15 1.3.2 Toiminnan rahoitus 16 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 17 1.5 Kokonaistulot ja -menot 18 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 19 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 23 2. Talousarvion toteutuminen 25 2.1 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 25 2.2 Käyttötalouden toteutuminen 26 2.2.1 Hallinnon palvelualue 26 2.2.2. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualue 30 2.2.3. Sivistyksen palvelualue 33 2.2.4 Tekninen palvelualue 35 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 39 2.4 Investointiosan toteutuminen 41 2.5 Rahoitusosan toteutuminen 46 3 Tilinpäätöslaskelmat 47 3.1 Tuloslaskelma 47 3.2 Rahoituslaskelma 48 3.3.Tase 49 3.4 Konsernilaskelmat 51 4.Tilinpäätöksen liitetiedot 55 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 55 4.2.Tuloslaskelman liitetiedot 56 4.3.Taseen liitetiedot 61 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 67 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 68 4.6 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 69 5. Eriytetyt tilinpäätökset 71 5.1.Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat 71 5.2 Kaukolämpölaitoksen tilinpäätöslaskelmat 73 6.Allekirjoitukset ja merkinnät 75 7.Luettelot ja selvitykset 76

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1..1 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2012 on ollut Suomen kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys ovat osaltaan leimanneet vuotta. Samanaikaisesti kansainvälisen talouden taantuma on jatkunut ja Suomen vienti on hiipunut lisäten näin epävarmuutta Suomen kansantaloudessa. Myös Juuassa talouskehitys yleensä ja kuntatalouden kehitys erityisesti on kohdannut suuria haasteita. Uusi valtuusto on käynnistänyt työnsä yhä heikkenevissä talousnäkymissä. Taantuman pitkittyminen ja vuoden loppua kohti yhä pahentunut työllisyyskehitys on vain syventänyt kuntatalouden ongelmia. Juuassa heikkenevä taloustilanne on konkretisoitunut yhteisöverontuoton suoranaisena romahtamisena, kokonaisverotuoton pienentymisenä sekä paikkakunnan vuolukiviteollisuuden lomautuksina ja irtisanomisina. Pohjois-Karjalassa maakunnan kuntien käyttötalouden tilanne ennakkotietojen valossa heikkeni siten, että maakunnan tasolla julkiset tulot kasvoivat 2,5 % ja toimintakate heikkeni peräti 6 %. Juuassa julkiset tulot kasvoivat 2,4 % ja toimintakate heikkeni 4,3 %. Juuan kunnan talouden haasteellisuutta korostaa se, että vuosikate on negatiivinen 352.891 euroa. Kunta ei ole näin kyennyt kattamaan poistoja vuosikatteellaan eikä näin täytä terveen taloudenpidon tunnusmerkistöä. Ilman edellisiltä tilinpäätösvuosilta kertyneitä puskureita kunta olisi joutunut rahoittamaan käyttömenoja lainaa ottamalla ts. ottamaan syömävelkaa. Tilanteen ongelmallisuutta lisää se. että samanaikaisesti kunnalla on toteutettavanaan taloudelliseen kantokykyyn nähden erittäin suuri investointiohjelma, mikä ilman erillistoimenpiteitä poistojen kasvun myötä uhkaa entisestään lisätä talouden alijäämiä. Johtopäätös huolestuttavasta kuntatalouden kehittymisestä on, että Juukaan on pikaisesti asetettava talouden tasapainotustyöryhmä erillisen säästöohjelman laatimiseksi ja toteuttamiseksi. Juuan kunnan talouden perustunnusluvut ja vertailu edellisen vuoden tilinpäätöslukuihin on seuraava: Taulukko 2011 2012 Toimintatuotot 11.9 13.4 Toimintakulut 44.0 46.9 Toimintakate 32.1 33.5 Verotulot 13.4 13.1 Valtionosuudet 18.5 19.6 Vuosikate 0.3-0.4 Poistot ja arvon alennukset -1.4 1.5 Tilikauden tulos -1.1-1.8 Poistoeron muutos -0.4 +0.4

4 Varausten muutos +0.8 +0.04 Tilikauden yli/alijäämä -0.8-1.4 Vuoden 2012 talousarviota ja tilinpäätöstä verrattaessa voidaan todeta, että toimintatuotot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut ovat kehittyneet kokonaistasolla talousarvion mukaisesti ja jopa hieman talousarviolukuja myönteisemmin. Toimintakulut ovat olleet n. 600.000 euroa budjetoitua suuremmat. Toimintakulujen sisällä henkilöstökulut ovat toteutuneet noin 300.000 euroa budjetoitua suurempina. Kesken talousarviovuoden ostopalvelujen määrärahoja on lisätalousarviossa lisätty 1.4 milj. euroa. Edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna palvelujen ostot ovat kasvaneet 20.5 miljoonasta eurosta 21.5 miljoonaan euroon. Ostopalveluissa suurimmat menoerät kohdistuvat perusterveydenhuoltoon (3.3 milj. ), erikoissairaanhoitoon (6.2 milj. ) sekä sosiaalipalveluihin (7.0 milj., esim. vanhusten asumispalvelut). Vuoden 2011 tilinpäätöstietoihin verrattuna suurin ostopalvelujen kasvu (0.6 milj. ) kohdistui sosiaalipalveluihin. Kertomusvuonna jatkettiin toimistopalveluiden uudistamishankkeen toteuttamista sekä teknisen palvelualueen organisaation uudistamista. Käytännössä tekninen palvelualue siirtyi uuden organisaation mukaiseen järjestelmään 1.8.2012 alkaen. Toimistopalvelujen puolella uudet laskutustiimit aloittivat 1.1.2012. Kehitystyö jatkuu asianhallinnan ja muiden palveluiden kehittämisellä. Palvelurakenteiden ja toimintatapojen muuttaminen ja talouden sopeutustoimenpiteet ovat asettaneet henkilökunnan jaksamisen koetukselle. Kokonaisuutena uudistuksia on voitu kuitenkin toteuttaa, henkilöstöryhmien kanssa neuvotellen, rakentavan ilmapiirin vallitessa. Kiitän yhteistyöstä sekä luottamushenkilöitä että koko henkilökuntaa. Juuassa 28.3.2013 Pekka Pietiäinen kunnanjohtaja

5 1.1..2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta JHTT-tilintarkastaja Kunnanhallitus Sosiaali-ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kunnanvaltuusto vuonna 2011 Tarja Hyykky, kesk, puheenjohtaja Jarmo Tolvanen, sdp, I varapuheenjohtaja Petri Leppänen, kesk, II varapuheenjohtaja Alanko Risto, kesk Eskelinen Anne, kesk Hiltunen Kimmo. kesk Hyttinen Jukka, sdp Juntunen Pentti, kesk Kettunen Pauli, sdp Kirjavainen Onni, sdp Kähkönen Pirjo, kesk Miettinen Jari, sdp Peura Matti, kesk Ryynänen Leo, kok Väyrynen Ritva, vas Gröhn Pertti, kesk Halonen Pirjo, kesk Hiltunen Raimo, kesk Ikonen-Graafmans Tuula, kesk Kettunen Seppo, kesk Kortelainen Liisa, sdp Lehikoinen Matti, kesk Nevalainen Virpi, sdp Perälä Kari, kesk Wickström Pertti, kok Vepsäläinen Jarmo, sdp Väyrynen Sinikka, sdp valtuutetut puolueittain:

6 kesk. 15 sdp 9 kok 2 vas 1 yhteensä 27 Kunnanhallitus vuonna 2012 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pertti Gröhn pj. Kimmo Hiltunen Sinikka Väyrynen vpj Liisa Kortelainen Pirjo Halonen II vpj. Pirjo Kähkönen Risto Alanko Raimo Hiltunen Anne Eskelinen Riitta Tuononen Onni Kirjavainen Aimo Nykänen Pertti Wickström Leo Ryynänen Lokakuussa 2012 pidettiin kunnallisvaalit ja Juuan kunnanvaltuuston paikkajakauma vuosina 2013-2016 on seuraava: valtuutetut puolueittain: kesk. 10 sdp 8 ps 6 kok 2 kd 1 yhteensä 27 1.1..3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Pohjois-Karjalan elinkeinoelämä on suoriutunut viime vuosina kohtalaisen hyvin huolimatta maailmantalouden epävarmasta toimintaym päristöstä. Kevätkaudella 2012 maakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihtosumma kääntyi kuitenkin hienoiseen laskuun. Yritysten kasvuvauhti alkoi hiipua selväs ti jo viime vuoden toisella puoliskolla, vaikkakin absoluuttisena arvona liikevaihtosum ma oli tuolloin kaikkien aikojen suurin Poh jois-karjalassa mitattu. Pohjois-Karjalan työllisyystilanne on maan koko maan heikoimpia. Työttömien määrä ehti supistua yhtäjaksoisesti parin vuoden ajan, mutta hyvä kehitys kääntyi vuoden 2011 mar raskuussa, josta lähtien työttömien määrä on ollut jatkuvasti suurempi verrattuna edellis vuoden vastaavaan ajankohtaan. Työttömyy den kasvua selittää osaksi työ- ja elinkeino hallinnon toimenpiteissä olevien määrän sel vä lasku. Pohjois-Karjala on kuitenkin ollut jo useamman vuoden peräkkäin muuttovoittomaakunta. Vuonna 2011 muuttovoitto oli suurempi kuin luonnollinen väestönmuutos ja maakunnan kokonaisväkiluku nousi ensim mäistä kertaa sitten vuoden 1993.

7 Vuoden 2012 muuttoliikeluvut ovat olleet hyvin lähellä vuoden 2011 tasoa, joten on odotettavissa, että nettomuutto tu llee olemaan myös vuonna 2012 plussan puolella. Positiivista uskoa talousnäkymiimme luo etenkin rakennusala, jolla on meneillään tai lähivuosina käynnistymässä useita julkisen ja yksityisen sektorin suurhankkeita. Rajanylitysten määrän ja tax free -kaupan jatkuva kasvu kertovat venäläisten matkailija- ja ostopotentiaalista, joka vahvistaa merkittä västi erityisesti kauppa- ja majoituspalveluja. Yhä jatkuva euromaiden velkakriisi leimaa lähitulevaisuuden kehitysnäkymiä myös Pohjois-Karjalassa. Vaikka useimmat maakunnan yritykset ovat koh tuullisen hyvässä iskussa, se ei kuitenkaan riitä evääksi kasvuun, jos vienti ei vedä, ja samaan aikaan valtiontalouden säästökuu ri leikkaa kulutusta ja investointeja.

8 Teollisuustyöpaikkojen määrä kehittyi Juuassa myönteisesti 2000-luvun alun. Viime vuosina teollisuustyöpaikkojen määrän kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun. 1.1.4 Olennaiset muutoksen kunnan toiminnassa ja taloudessa

9 Kunnan ulkoiset toimintamenot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä noin 2 miljoonaa euroa (n.5%) Suurin kasvava erä olivat henkilöstömenot, joka kasvoivat tilinpäätöksestä noin 1,.2 miljoonaa euroa (n.7%). Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömenot kasvoivat noin 10%, sivistystoimen n.2%, hallinnon n.7% ja teknisen toimen n.11%. Kertomusvuoden aikana siirtyi muiden hallintokuntien henkilöstöstä osa toimistotyöntekijöista ns. hallinnon laskutustiimiin. Palvelujen ostot kasvoivat edelleen lähes 400 000 euroa (n.2%) Talousarvion menojen toteutuma oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 2,5 miljoonaa euroa talousarviota suurempi ja toteutuma talousarvion muutosten jälkeen 0,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempi. Investointeja budjetoitiin alun perin noin 5,8 miljoonaa euroa ja talousarvion muutosten jälkeen budjetoitu investointien tarve oli noin 4,1 miljoonaa euroa. Investointeja saatiin toteutettua noin 3,2 miljoonan euron edestä. Vuosikatteen ollessa miinuksella lähes 400 000 euroa on kunta taloudenkehityksen näin jatkuessa nopeasti kriisiytymässä. Ali- tai ylijäämän muodostuminen

10

11

12 1.1..5 Kunnan henkilöstö Henkilöstömenot sisältävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilökunnan henkilöstömenot. Henkilöstömenot kasvoivat vuonna 2012 edellisvuodesta 6,7 % eli noin 1,2 miljoonaa euroa. Juuan kunnan palveluksessa 31.12.2012 vakinaisessa palvelusuhteessa oli yhteensä 350 henkilöä. Vuoden 2012 aikana kunnan palveluksesta poistui 21 vakinaista henkilöä. Näistä 12 siirtyi eläkkeelle. Avoimiin tehtäviin on löytynyt uusia työntekijöitä. Määräaikaista henkilöstöä on palkattu pääsääntöisesti vain vakinaisen henkilökunnan sijaisiksi esim. virkavapaiden, työlomien, sairauslomien sekä vuosilomien ajalle.

13 1.1..6 Riskeistä ja epävarmuustekijöistä Taloudellisen riskin kunnan toiminnassa muodostaa talouden taantuma ja kunnan toimintakatteen edelleen huonontuminen. Yleinen taantuma ja kunnan toimintojen suuret yksikkökustannukset heikentävät investointimahdollisuuksia ja palvelujen kehittämistä. Henkilöstön saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueella voi lähivuosina osoittautua nykyistä vaikeammaksi. Lääkäripalveluita on pyritty korjaamaan erilaisin ostopalvelusopimuksin. Ne kuitenkin lisäävät edelleen kustannuksia ja muodostavat sinänsä jo oman riskiryhmänsä. Erilaiset uudet atk-järjestelmät muodostavat myös toiminnallisen riskin. Näyttääkin siltä, että atk-toimintojakin kuvaa nykyisin jatkuva muutos. Maakunnallisuuden järjestelmien ylläpidossa on katsottu pienentäneen järjestelmäriskejä. Kunnan rakennukset, liikennevälineet ja irtain omaisuus on riskilajina turvattu vakuutuksin. Toiminnan keskeytysvakuutuksia ei kunnalla ole ollut. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuonna 2011. Oman riskiryhmänsä muodostavat erilaiset poikkeustilanteet mm. lämmön- ja vedenjakelussa, tietoliikenteessä sekä elintärkeiden asiakaspalvelujen tuottamisessa. Näihin riskeihin varaudutaan kunnan poikkeusolojen suunnitelmissa. 1.1..7 Ympäristötekijöistä Kunnan vesi- ja viemäriverkosto on saneerauksen kohteena koko suunnittelukautena. Edellä mainittuihin investointeihin varauduttu talousarviossa. 1..2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja yleisestä ohjeistamisesta. Valvonnan täytäntöönpanosta vastaa kunnanjohtaja. Palvelualueen päällikkö vastaa, että palvelualueen sisäinen valvonta on järjestetty yleisten ohjeiden pohjalta ja on riittävää. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu muun muassa kuntalakiin sekä kunnan hallintosääntöön ja siinä mainittuihin tehtäviin, toimintavaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon. Sisäinen valvonta on toimintayksiköiden prosessi, jonka avulla se pyrkii kohtuullisessa määrin varmistamaan tavoitteidensa saavuttamista ja toimintansa laillisuutta. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeet.

14 Näiden yleisohjeisiin perustuen on käynnistetty kehittämistyö jonka tavoitteena on systemaattiset sisäisen valvonnan tarkastukset ja raportoinnit. Kunnanhallitus on vuosittain antanut talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, mitkä ovat sisältäneet ohjeita myös sisäiseen valvonnan piiriin kuuluvissa asioissa..säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Valvontaa ovat osaltaan suorittaneet kunnanhallitus täytäntöönpanopäätösten yhteydessä sekä ohjeiden mukaisesti määrätyt viranhaltijat. Toimielinten ja viranomaisten päätösten lain- ja säännöstenmukaisuutta on seurattu kuntalain 51 :n mukaisesti otto-oikeusmenettelyn avulla. Otto-oikeuden käyttämisestä on määräykset hallintosäännössä Kunnanhallituksen ja muiden tilivelvollisten viranomaisten tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyiden toimivuutta, toimeenpanoa ja kehittämistä. Viranhaltijaorganisaation tehtävänä on toteuttaa sisäistä valvontaa ohjeistuksen mukaisesti osana johtamistaan Yleisellä tasolla valvontaan on lisäksi toteutettu johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Havaittuihin puutteisiin on esimiestasolla välittömästi puututtu. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailuissa ja niitä edeltävissä osavuosiraporteissa. Tavoitteiden asetteluissa tai määrärahojen budjetoinneissa ei ole havaittu olennaisia virheitä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällistä menettelyä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kunnan toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Mahdollisia vahinko-riskejä on arvioitu ja päivitetty kohteittain vuosittain vakuutustarkastelun yhteydessä. Investointeihin ja rahoitukseen ei kertomusvuonna kohdistunut erityisriskejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tällaiset vastuut, menetykset tai korvaukset voisivat koskea esimerkiksi virheellistä menettelyä hankinnan kilpailuttamisessa tai valtion omaisuuden takaisinperinnässä. Sopimustoiminta. Terveydenhuollon lääkäripalveluiden ostopalvelusopimuksissa on ollut edelleen kertomusvuonna melkoisia haasteita kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi. Vanhentumisaikojen seurantaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siten, että varamies-järjestelmät ovat riittävät myös mahdollisten pitkien sairaslomien yhteydessä.

15 Kunnan asianhallintajärjestelmään on (2011) otettu käyttöön sopimustenhallintaosio, jolla voidaan myös keskitetysti hallita sopimuksia ja seurata esim. niiden voimassaoloaikaoja. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja esittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukai-suudesta ja riittävyydestä käynnistettyjen kehittämistoimien sekä oman, jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan ja sisäisen tarkastuksen arviointi- ja varmistustoiminnan perusteella että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, kunnan sääntöjen ja ohjeiden mukai-sesti. Sisäinen valvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty. Tarkastuslautakunnan valvonta Lautakunta on on kiinnittänyt huomiota kertomuksessaan asioihin, joita oli syytä kehittää ja korjata. Kunnanhallitus on vuosittain ennen talousarvion käsittelyä antanut kunnanval-tuustolle selonteon niistä toimenpiteistä joihin on ryhdytty tarkastuslautakunnan esittämien asioiden kehittämiseksi.

16 1..3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 7 355 6 715 Toimintakulut -40 826-38 819 Toimintakate -33 471-32 104 Verotulot 13 053 13 401 Valtionosuudet 19 619 18 499 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 81 133 Muut rahoitustuotot 366 343 Muut rahoituskulut -1-1 Vuosikate -353 271 Poistot ja arvonalentumiset -1 470-1 409 Tilikauden tulos -1 823-1 138 Tilinpäätössiirrot 411 363 Tilikauden ylijäämä+/-alijäämä -1 412-775 Tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 18,01 17,30 Vuosikate/Poistot % -24,00 19,25 Vuosikate /asukas -66,28 49,76 Asukasmäärä 31.12. 5324 5453 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

17 1.3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelman ja sen tunnusluvut 2012 2011 1 000 1 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate -353 271 Tulorahoituksen korjauserät -141-116 Investointien rahavirta Investointimenot -3 150-1 511 Rahoitusosuudet investointeihin 645 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 216 125 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 783-1 231 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -14 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var.ja po muutokset 6-2 Vaihto-omaisuuden muutokset 10-5 Saamisten muutos -729-15 Korottomien velkojen muutos 1 299 210 Rahoituksen rahavirta 572 188 Rahavarojen muutos -2 211-1 042 Rahavarat 31.12. 8 313 10 524 Rahavarat 1.1. 10 524 11 566-2 211-1 042 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus %: -14,09 17,96 Pääomamenojen tulorahoitus % -14,01 17,96 Lainanhoitokate 0 0 Kassan riittävyys, pv 68,97 95,25 Asukasmäärä 31.12. 5324 5453 Investointien tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

18 Pääomamenojen tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuudeninvestointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365pv x rahavarat 31.12. / kassastamaksut tiikaudella 1.4.Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 21 249 20 274 OMA PÄÄOMA 21 817 23 229 Aineettomat hyödykkeet 50 2 Peruspääoma 16 732 16 732 Aineettomat oikeudet 7 2 Edell. tilikausien yli/alijäämä 6 497 7 272 Muut pitkävaikutteiset menot 43 0 Tilikauden yli/alijäämä -1 412-775 Aineelliset hyödykkeet 17 687 16 705 POISTOERO JA VAPAAEHT. VAR. 4 276 4 687 Maa- ja vesialueet 2 337 2 342 Poistoero 3 470 3 836 10 287 10 899 Rakennukset Vapaaehtoiset varaukset 806 851 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 908 2 972 Koneet ja kalusto 258 290 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 217 237 Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 Valtion toimeksiannot 12 38 Keskeneräiset hankinnat 1 895 200 Muut toimeksiantojen pääomat 205 199 Sijoitukset 3 512 3 567 VIERAS PÄÄOMA 6 211 4 911 Osakkeet ja osuudet 3 353 3 423 Pitkäaikainen 386 294 Muu lainasaamiset 130 130 Saadut ennakot 0 1 Muut saamiset 29 14 Muut velat 386 293 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 30 Lyhytaikainen 5 825 4 617 Valtion toimeksiannot 4 30 Ostovelat 3 026 2 429 muut velat/liittymismaksut ja muut 306 315 VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 268 12 760 siirtovelat 2 493 1 873 Vaihto-omaisuus 64 74 Muu vaihto-omaisuus 64 74 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 32 521 33 064 Saamiset 2 891 2 162 Pitkäaikaiset saamiset 841 7 Taseen tunnusluvut Lainasaamiset 841 7 Omavaraisuusaste % 80,24 84,43 Suhteellinen velkaantuneisuus % 15,52 12,72 Lyhytaikaiset saamiset 2 050 2 155 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 5085 6497 Myyntisaamiset 792 875 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 0 1192 Lainasaamiset 22 848 Lainakanta 31.12., 1000 0 0 Muut saamiset 968 371 Lainakanta 31.12.,/ /asukas 0 0 Siirtosaamiset 268 61 Lainasaamiset, 1000 130 130 Asukasmäärä 5324 5453 Rahoitusomaisuusarvopaperit 2 151 2 151 Osakkeet ja osuudet 2 151 2 151 Rahat ja pankkisaamiset 6 162 8 373 VASTAAVAA YHTEENSÄ 32 521 33 064

19 Omavaraisuusaste, %= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma -Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus,% = 100 x (vieraspääoma-saadut ennakot) / käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. 1..5 Kokonaistulot ja menot Tulot 1 000 2012 Toiminta Toimintatuotot 7 355 Verotulot 13 053 Valtionosuudet 19 619 Korkotuotot 81 Muut rahoitustuotot 366 Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuuden myyntivoitot -141 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 645 Käyttöomaisuuden myyntitulot 216 Kokonaistulot yhteensä 41 194 Menot 1 000 2012 Toiminta Toimintakulut 40 826 Muut rahoituskulut 1 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 3 150 Rahoitustoiminta Antolainen lisäykset 14 Kokonaismenot yhteensä 43 991 Kokonaistulot - kokonaismenot -2 797 Täsmäytys: muut maksuvalmiuden muutokset 586 rahavarojen muutos 2 211 2 797 1..6

20 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernituloslaskelma 2012 2011 Toimintatuotot 17 807 16 644 Toimintakulut -52 091-49 653 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) 2 Toimintakate -34 282-33 009 Verotulot 13 053 13 401 Valtionosuudet 21 468 20 239 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 92 181 Muut rahoitustuotot 381 356 Korkokullut -153-186 Muut rahoituskulut -50-21 Vuosikate 509 961 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 305-2 266 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 2 Satunnaiset erät 0 35 Tilikauden tulos -1 796-1 268 Tilinpäätös siirrot 471 398 Tilaikauden ylijäämä (alijäämä) -1 325-870 Tunnusluvut: Toimintatuotot % / toimintakuluista 34,19 % 37,02 % Vuosikate %/poistoista 22,09 % 42,40 % Vuosikate / asukas 95,67 176,20 Asukasluku 31.12. 5324 5453

21 Konsernin rahoituslaskelma ( 1000 ) 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 509 961 Satunnaiset erät 0 36 Tulorahoituksen korjauserät -127-157 Investointien rahavirta Investointimenot -3 829-2 283 Rahoitusosuudet investointimenoihin 669 27 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 220 324 Tominnan ja investointien rahavirta -2 558-1 092 Rahoituksen rahavirta Antolainamuutokset Antolainasaamisten lisäykset -14 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 298 466 Pitkäaikaistenlainojen vähennys -388-387 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0-53 Oman pääoman muutokset 29 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 5 Vaihto-omaisuuden muutos 10 6 Saamisten muutos -754-60 Korottomien velkojen muutos 1 346 320 Rahoituksen rahavirta 533 297 Rahavarojen muutos -2 025-795 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 9 470 11 495 Rahavarat 1.1. 11 495 12 290-2 025-795 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 16,12 % 42,59 % Pääomamenojen tulorahoitus % 14,30 % 36,35 % Kassan riittävyys, pv 61,15 79,87 Lainahoitokate 1,22 2,00 Asukasmäärä 5324 5453

22

23 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistelty kpl yhdistelemättä kpl Tytäryhteisöt 1 1 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 9 Muut 3 Yhteensä 4 13 Juuan kunnan kokonaan omistama Kiinteistö Oy Juuan vuokratalot hallinnoi 235 vuokra-asuntoa ja yhtiön liikevaihto on vajaa 1,2 milj. euroa vuodessa. Yhtiön tase on suuruudeltaan noin 5,4 milj. euroa ja pitkäaikaiset velat ovat yhteensä noin 5,1 milj. euroa. Kiinteistö Oy Juuan vuokratalot toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet vuodelle 2012 olivat: Tulostavoite Tilikauden tulos positiivinen Toteutuma Tilikauden tulos 117 308 Muut tavoitteet Toteutuma Tyhjien asuntojen määrä alle 10 kpl hallinnoitavista asunnoista. Tyhjien asuntojen takia saamatta jääneet vuokratuotot enintään 6 % kokonaisvuokratuotosta Tyhjiä asuntojen määrä oli keskimäärin 14 huoneistoa. Tyhjien asuntojen takia saamatta jääneet vuokratuotot olivat 6,3 % kokonaisvuokratuotosta Konsernivalvonta Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lakeja, ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudattavaa sekä omaisuutta ja voimavaroja turvaavaa. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja.

24 Kiinteistö Oy Juuan vuokaratalot on kunnan täysin kunnan omistuksessa oleva varsinainen konserniyhtiö. Kunnanvaltuusto on talousarvion yhteydessä antanut tavoitteet yhtiölle ja niitä on seurattu mm. edellä kerrotulla tavalla tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtiön pöytäkirjat ovat tulleet tiedoksi kunnanhallitukselle. Kunnan ja yhtiön yhteistoiminta on ollut tiivistä sekä toiminnallisesti että konsernivalvonnan kannalta. Yhtiön asukasvalintaa seuraa ns. asukasvalintatyö-ryhmä jossa on edustettuna edustaja kunnan sosiaalitoimesta ja hallinnosta ja yhtiöstä. Työryhmän tehtävänä on seurata mm. ARA:n ohjeiden noudattamista. Kunnanhallituksesta on nimetty edustaja yhtiökokoukseen ja yhtiön hallituksessa on edustajat kunnanhallituksesta ja kunnan johtavista viranhaltijoista sekä työntekijöistä. Kiinteistö Oy Juuan vuokratalojen talous on pysynyt kunnossa ja toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Muiden yhtiöiden ja yhteisöjen valvonta on perustunut lähinnä kunnanhallituksen määräämien edustajien osallistumiseen yhtiö- ja muihin kokouksiin. Edustuksia eri yhtiöissä ja yhteisöissä on määrätty useammalle henkilöille, jolloin edustajilla on ollut paremmat mahdollisuudet osallistua mm. asunto-yhtiöiden yhtiökokouksiin ja on näin saatu parannettua kuntakonsernin valvontaa. 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n 3 momentin mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tuloksen käsittely voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai rahaston lisäystä tai vähennystä. Ohessa ovat lyhyt kuvaus tuloslaskelmasta edelliseen vuoteen verrattuna.

25 Vapaaehtoisia investointivarauksia voi tehdä enintään tuloslaskelman erän Tilikauden tulos osoittaman ylijäämän verran. Varaus voidaan tehdä vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen. Vastaavasti varaus on purettava kun taloussuunnitelmassa ei ole enää varaukselle kohdetta (määrärahaa). Kunnanhallitus esittää, että varauksia tuloutetaan ja tehdään poistoeron muutosten kirjaukset seuraavasti: Varausten ja poistoerojen muutokset 2012 tuloslask. euroa tili nro Poistoeron muutokset Poistoeron lisäys Kiinteistöhuoltoauton vaihto 8500 40 479,67 Poistoeron vähennys Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 8550 406 784,47 POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) 366 304,80 Varausten muutokset Varausten vähennykset Kiinteistöhuoltoauton vaihto 8650 45 000,00 VARAUSTEN LIS (-) TAI VÄH (+) 45 000,00 VARAUSTEN MUUTOS 411 304,80 Edellä kerrottujen poistoerojen ja varausten muutosten seurauksena tilinpäätöksen tuloslaskelman viennit ovat oheisen taulukon mukaiset. Tilikauden 2012 tuloksen käsittely Vuosikate -352 891,20 Poistot ja arvonalentumiset -1 470 339,02 Tilikauden tulos -1 823 230,22 Poistoeron muutos 366 304,80 8500 Poistoeron lisäsys (-) -40 479,67 8550 Poistoeron vähennys (+) 406 784,47 Varausten muutos 45 000,00 8650 Varausten vähennys (+) 45 000,00 Tilaikauden alijäämä -1 411 925,42

26 Edelleen kunnanhallitus esittää, että tilikauden 2012 tuloksesta tehdään edellä mainitut tilinpäätössiirrot ja että tilikauden alijäämä 1 411 925,42 euroa katetaan edellisten tilikausien ylijäämästä kirjaamalla alijäämä taseen yli-/alijäämätilille. 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

2.2 Käyttötalouden toteutuminen 27

28 2.2.1 Hallinnon palvelualue Kunnanhallitus Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kuntastrategiassa yhtenä strategian painopistealueena on kuntatalous ja konserniohjauksen kehittäminen. Tavoitteina on toimintakatteen kasvun pysäyttäminen, vuosikate on poistojen tasoa 5 vuoden aikavälillä ja että kunta on velaton. Toimenpiteinä terveyskeskus- ja vanhuspalvelujen kehityshanke sekä kaikkien palvelualojen toimintojen jatkuva tehostaminen. Kunnanhallituksen toiminnalliset tavoitteet 1.Tasapainoisen kuntatalouden ylläpito edistämällä kaikkien palvelualojen toimintojen tehostamista ja kehittämishankkeiden läpivientiä Tasapainoista taloutta pyritty edistämään osallistumalla kehittämishankkeisiin, jotka edesauttavat palvelualueita kehittämistyössä. Työtä on kuitenkin tehostettava jotta alijäämäisiä tilinpäätöksiä en enää tulevina vuosina syntyisi. 2. Aktiivinen seutuyhteistyö Joensuun seutukunnan kanssa Kunta on ollut aktiivisesti mukana seutukunnan yhteistyössä Luottamushenkilöhallinnon toiminnalliset tavoitteet Kunnanvaltuusto kokoontuu iltakouluihin ja talousarvioseminaareihin. Kunnanvaltuusto kokoontui talousarvio iltakouluun Hallintopalvelujen toiminnalliset tavoitteet 1. Sujuva toimistopalvelujen tuottaminen 2 laskutustiimiä vastaa laskutuksesta ja yhteistyö palvelualueiden välillä on tältä osin kehittynyt 2. Yhteispalvelupisteen kehittämisen jatkaminen asiakaspalvelupisteenä. Yhteispalvelupisteestä saa asiat vireille ja tietoa kaikkien palvelualueiden palveluista. Henkilöstöhallinnon toiminnalliset tavoitteet 1. Aktiivisen tuen toimintamallin käytäntöjen juurruttaminen Aktiivisen tuen toimintamalli on käytössä ja juurtuminen osaksi arkipäivän esityötä on käynnistynyt. 2. Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn toteuttaminen Työtyytyväisyys toteuttaminen ei toteutunut vuoden 2012 aikana, mutta se toteutetaan vielä huhtikuussa 2013

29 Joukkoliikenteen toiminnalliset tavoitteet 1. Turvataan välttämättömiä asiointiyhteydet niiden alueiden asukkaille, jotka eivät selviydy perusasioinneistaan olemassa olevilla liikennepalveluilla. 7 joukkoliikennereitillä on turvattu perusasiointiliikennettä kunnassa 2. Yhteistyön lisääminen kunnan joukkoliikenne kuljetusten ja sosiaalitoimen kuljetusten välillä - Kunta on mukana maakuntaliiton hallinnoimassa RTS hankkeessa, jossa pyritään löytämään uusia toimintamalleja maaseudun joukkoliikenteen järjestelyihin. Yhteistyötä kunnan joukkoliikenteen ja sosiaalitoimen kuljetusten välillä on tehty aina se on ollut mahdollista. Elinkeinotoiminnan toiminnalliset tavoitteet 1.Kehittää kuntamarkkinointia suunnitelmallisesti Kunta on tehostanut mm. tonttimarkkinoilta esitteillä sekä nettisivuilla 2.Työpaikkalukumäärän säilyttäminen olemassa olevia yrityksiä kehittämällä ja uusia yrityksiä perustamalla Suurimpien työnantajien työtekijälukumäärä on pienentynyt joten kokonaistyöpaikat kunnassa vähentyneet, vaikka osassa pienempiä yrityksiä uusia työpaikkoja on kuntaan syntynyt. ovat Maaseutuhallinnon toiminnalliset tavoitteet Valmistautuminen 1.1.2013 aloittavan Joensuun seudun maaseutupalvelut-yksikön toimintaan, jossa maaseutuhallinnon isäntäkuntana toimii Liperin kunta. Valmistelut yhteistyöhön siirtymisessä onnistuivat hyvin ja uusi yksikkö aloitti Liperissä 1.1.2013. Aktiivinen osallistuminen kunnan tavoitteiden kannalta tarkoitustenmukaisiin maaseudun tiedonvälitys-, koulutus- ja elinkeinojen kehityshankkeisiin. Kehittämishankkeisiin osallistuminen onnistui suunnitellusti

30

31

32 2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena ovat kuntalaisten hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä tukevat lähipalvelut, joiden tuottamisessa tavoitellaan tasapainoa palveluiden kysynnän, kunnan resurssien, palveluiden laadun ja saatavuuden välillä. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistealueena tulevalle suunnittelukaudelle 2012-2014 on saattaa päätökseen vanhuspalvelujen kokonaisuudistus, joka aloitettiin vuoden 2010 aikana. Juuassa ovat palveluasumisen ostopalvelut kasvaneet tuntuvasti muun muassa korkean sairastuvuuden johdosta. Oikealla hoidon porrastuksella ja monipuolisemmalla palvelujen tarjonnalla on tarkoitus taittaa viimeisten vuosien kustannustason nousua n. 1,5 miljoonalla eurolla. Toiminnan painopistettä siirretään terveyttä edistävämpään suuntaan ennalta ehkäiseviä palveluja vahvistamalla. Koska painopisteen siirtäminen vaikuttaa erityisesti pitkällä aikavälillä, toimien taloudellisesti tervehdyttävät vaikutukset terveys- ja sosiaalimenoihin painottuvat tuntuvammin suunnittelukauden jälkeiseen aikaan kuin itse suunnittelukaudelle. Strategian hyväksytyt toimenpiteet ovat: Vanhusten ym. palveluasumisen lisääminen omaan kuntaan noin 50-60 asumispaikan lisärakentamisella. Kotona ja pienryhmäkodeissa asumisen mahdollistaminen kotihoitoa ja siihen liittyviä tukipalveluja kokonaisvaltaisesti kehittämällä ja lisäämällä pienryhmäkotipaikkoja. Juuan ikäpoliittisen strategian ja toimenpideohjelman toteutus. Toteuttaa kattava varahenkilöstöjärjestelmä sosiaali- ja terveystoimessa helpottamaan työvoiman rekrytointia, osaamisen turvaamista sekä henkilöstön työssä jaksamista. Sosiaali- ja terveyslautakunta on linjannut suunnitelmakauden keskeisiksi tavoitteiksi: Keskeisin tavoite on vanhustenhuollon palvelurakenteen muuttaminen ja hoitoketjujen toimivaksi saattaminen kaikilla vanhustenhuollon alueilla kunnan oman ikäpoliittisen strategian mukaisesti. Ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan työotteen juurruttaminen koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kohottaa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön työssä jaksamista ja tehostaa ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointia vastaamaan palvelualueen strategisia tavoitteita.

33 Tavoitteiden toteutuminen 31.12.2012 Palvelurakennetta on muutettu ikäpoliittisen strategian mukaisesti. Kehittämisen ytimessä ovat olleet ennaltaehkäisevät toimintamuodot ja palveluohjaus, kotihoidon sisällöt ja kriteerit, palveluseteliprosessin toteuttaminen, palveluasumisen eri muotojen kehittäminen ja hoidonporrastuksen mahdollisuuksien hakeminen. Vanhustenhuollon fysioterapeutti on kouluttanut vanhuspalveluiden henkilöstöä kuntouttavan työotteen käyttöön sekä aloittanut vapaaehtoisten liikuntaryhmien vertaisohjaajien koulutuksen. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa on vielä toistaiseksi onnistuttu Juuassa hyvin lukuun ottamatta lääkärirekrytointeja. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön työssä jaksamista on pyritty huomioimaan niillä keinoin, jotka kunnassa ovat yleisesti käytössä. Koulutukseen hakeutumista on tuettu. Samoin henkilöstö on käyttänyt aktiivisesti erilaisia osa-aikaisuuden mahdollisuuksia ja vuorotteluvapaita. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TA2012 TOT201 2 Talouden tunnusluvut Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot / asukas 4.062 4.114 4.293 4.762 Henkilöstö yhteensä 188,0 187,1 187,1 187,1

34

35 2.2.3 Sivistyksen palvelualue Sivistyslautakunta Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelut toteuttavat koulutuspalveluja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen alueella. Kirjasto- ja tietopalvelun palveluja tarjoaa kunnankirjasto. Vapaa-ajanpalveluja ovat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Kunnan puhtaus- ja ruokapalvelujen tuottaminen kuuluu myös sivistyspalvelujen toimialaan. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kuntastrategiassa yhtenä strategian painopistealueena on väestön ikärakenne ja kaavoitus. Tavoitteena on väestön ikärakenteen muutos ja tulo- ja lähtömuuton suhteen parantaminen. Toimenpiteinä on mm. hyvät kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä laadukkaiden opetus- ja päivähoitopalvelujen ylläpito. Lisäksi kuntastrategian painopistealueen kuntatalous ja konserniohjaus, tavoitteena on toimintakatteen kasvun pysäyttäminen ja toimenpiteinä kaikkien palvelualueiden toimintojen jatkuva tehostaminen. Sivistyslautakunnan tavoitteena on toteuttaa tarvittavat kouluverkon muutokset vastaamaan pienentyvää oppilasmäärää perusopetuksessa ja saada siten myös kustannusten nousua hillittyä oppilasmäärän pienentyessä. Sivistyspalveluissa järjestettävän esiopetuksen lisäksi suunnittelukaudella otetaan kansaa varhaiskasvatuksen päivähoitopalvelujen sijoittumiseen kuntaorganisaatiossa. Lukiokoulutusta toteutetaan kunnan omassa lukiossa, jossa opetussuunnitelmassa painotetaan kuvataidetta ja muotoilua. Lukiokoulutus ylläpidetään vahvana. Juuan kirjastopalvelut toimivat yhteistyössä Joensuun seutukirjaston kanssa. Kansalaisopistolla on vahvat resurssit tarjota monipuolista kurssitarjontaa eri ikäryhmille ja antaa taiteen perusopetusta käsityössä ja musiikissa. Kulttuuripalvelut liittyvät suunnittelukaudella tiiviisti yhteen nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen toimintojen kanssa. Tukipalveluissa puhtaus- ja ruokapalvelut tuotetaan kunnan koko organisaatiolle. Oppilasennustetaulukko (20.9.2011) KOULU 2009-10 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 Ahmovaara 30 23 25 23 24 25 24 Kajoo 24 17 20 17 18 17 13 Nunnanlahti 35 36 35 36 37 38 38 Vihtasuo 47 40 44 41 42 41 39 Poikola e-6 252 236 219 210 205 210 209 e-6 yhteensä 388 352 343 327 325 330 322 Poikola 7-9 203 213 192 186 160 137 128 Perusopetus 591 565 535 513 486 468 451 Lukio 101 100 93 86 88 87 85 yht 692 665 628 599 574 555 536 Tavoitteiden toteutuminen Toimenpiteistä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden taso on pidetty ennallaan ja laadukkaita opetuspalveluita tarjottu kouluissa. Sivistyspalvelut on toteuttamut omalta osaltaan kuntastrategian painopistealueen kuntatalouden tasapainoa tavoitteena pysyä suunnitelluissa kustannuksissa.

36 Sivistyslautakunnalle ja muille kunnan luottamuselimille on tuotu esiin kouluverkon tilanteen muuttamista vastaamaan paremmin pienentyvää oppilasmäärää perusopetuksessa ja saada siten myös kustannukset laskemaan oppilasmäärän laskiessa. Kouluverkkopäivitystyössä ei saavutettu vuoden 2012 aikana muutoksia, jotka olisivat toteutuneet kuluneen vuoden aikana. Myöskään seuraaville taloussuunnitelmavuosille sijoittuvia muutoksia ei valmistunut. Sivistyspalveluissa järjestettävän esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatuksen päivähoitopalvelujen sijoittuminen vuodesta 2014 sivistyspalveluihin on toteutumassa. Lukiokoulutusta on annettu kunnan omassa lukiossa, jossa muotoilu- ja kuvataidepainotus. Juuan kirjastopalvelut toimivat yhteistyössä Joensuun seutukirjaston kanssa. Kansalaisopistolla on resurssit tarjota monipuolista kurssitarjontaa eri ikäryhmille ja taiteen perusopetusta käsityössä ja musiikissa. Kulttuuripalvelujen tapahtumatoiminta ja nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on järjestetty. Oppilasennustetaulukko (20.9.2011) KOULU 2008-09 2009-10 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 Ahmovaara 33 30 23 25 23 24 25 Kajoo 24 24 17 20 17 18 17 Nunnanlahti 30 35 36 35 36 37 38 Vihtasuo 46 47 40 44 41 42 41 Poikola e-6 254 252 236 219 210 205 210 e-6 yhteensä 387 388 352 343 327 326 331 Poikola 7-9 204 203 213 192 186 160 137 Perusopetus 591 591 565 535 513 486 468 Lukio 119 101 100 93 86 88 87 yht 710 692 665 628 599 574 555

37 2.2.4 Tekninen palvelualue Ympäristölautakunta Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Toiminnalliset tavoitteet 1. Ajantasaiset, kattavat internet sivustot Toteutuminen Sivustot pidetty ajantasalla 2. Asiakaspalvelu ja tiedottaminen Toteutuminen Asiakaspalveluun on panostettu resurssien mukaan Rakennusvalvonnan toiminnalliset tavoitteet 1. Osoitteiden ajantasaistaminen Toteutuminen Korjaukset tehty 2. Rakennusvalvontatoimiston henkilöstön aseman turvaaminen muuttuvissa olosuhteissa

38 Rakennusvalvonnan toiminnalliset tavoitteet Toteutuminen Rakennusvalvonnassa on rakennustarkastaja ja toimistovirkailija Ympäristönsuojelöun toiminnalliset tavoitteet 1. Jätevesidirektiivin mukainen jätevesijärjestelmien ohjauksen ja valvonnan jatkaminen. Tehtävä vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä Toteutuma Tarkastus tehty kaikkien kiinteistöjen osalta Valmistuneet uudet rakennukset 2009 2010 2011 2012 asuintalot 6 5 2 4 talousrakennukset 29 39 13 20 saunarakennukset 16 15 15 24 vapaa-ajan rakennukset 11 14 9 12 navetat, sikalat, kanalat - - - - liikerakennus - - - 1 yhdyskuntatekniset rakennukset - - - - teollisuuden rakennukset 2 3 1 - muut maatalousrakennukset 2 2 3 1 uskonnolliset rakennukset 1-2 - kulkuneuvojen rakennukset 1 1 1

39 Tekninen lautakunta Toiminnan kuvaus Tekninen lautakunta vastaa maankäytön suunnittelusta, liikenneväylien, yleisten alueiden, rakennusten, maa- ja metsätilojen, vesihuoltolaitoksen sekä kaukolämpölaitoksen käyttö-, kunnossapito- ja rakentamistehtävistä Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Maankäytön ohjaamiseksi kaavallisten valmiuksien kehittäminen ja kaavojen toteuttaminen. Rakennusten ja infran ylläpidon tehostaminen riittävän ja oikea-aikaisen ennakkosuunnittelun avulla. Palvelualueen tehtäväsisältöjen ja henkilöstöresurssien tasapainottaminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Kk:n osayleiskaavatyön jatkaminen.

40 Toiminnalliset tavoitteet Kaavaehdotus valmis, odottaa virallista hyväksymistä 2. Rakennusten ja vesihuollon peruskorjausohjelmien laadinnan jatkaminen Kuntoarvioita ja selvitystöitä jatkettu. Korjaussuunnitelmia laadittu tarvittavilta osin 3. Kiinteistöstrategian laatiminen Kiinteistöstrategialuonnos valmis. 4. Henkilöstöresurssien ja tehtäväsisältöjen tasapainotus. Henkilöstön kehittämistä jatkettu uuden organisaatiomallin mukaisesti Teknisen hallinnon toiminnalliset tavoitteet 1. Tuottaa tehokkaasti palvelut kuntalaisille ja muille palvelualueille 2. Käsiteltävien asioiden viivytyksetön hoitaminen 3. Yhteistyö toimii sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden kanssa Toteutuma: Palvelualueen organisaatiouudistus otettu käyttöön

2.2.4 Tarkastuslautakunta 41

2.3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 42

43

44 Verotuloihin ja valtionosuuksiin ei toimintavuoden aikana tehty talousarviomuutoksia. Tuloveron määräytyminen vero-% verotettava tulo muutos-% 2008 19,25 57 777 270 2009 19,25 58 272 452 0,9 2010 19,25 58 407 712 0,2 2011 19,75 59 745 443 2,3 2012 20,25 2013 20,25

3.7 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 45

46

47

48

49

50

51

2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 52

53 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma (ulkoiset) 2012 2011 Toimintatuotot 7 354 709,76 6 714 947,22 Myyntituotot 2 912 534,76 2 338 350,68 Maksutuotot 2 277 795,04 2 336 356,98 Tuet ja avustukset 909 683,96 737 784,96 Muut toimintatuotot 1 254 696,00 1 302 454,60 Toimintakulut -40 826 261,14-38 818 656,37 Henkilöstökulut -17 885 178,71-16 717 095,75 Palkat ja palkkiot -13 365 201,50-12 490 997,08 Henkilösivukulut -4 519 977,21-4 226 098,67 Eläkekulut -3 762 375,09-3 573 539,59 Muut henkilösivukulut -757 602,12-652 559,08 Palvelujen ostot -18 180 416,88-17 796 675,06 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 769 415,00-2 437 651,54 Avustukset -1 634 024,19-1 560 602,04 Muut toimintakulut -357 226,36-306 631,98 Toimintakate -33 471 551,38-32 103 709,15 Verotulot 13 053 007,36 13 401 043,68 Valtionosuudet 19 618 764,00 18 498 916,00 Rahoitustuotot ja -kulut 446 888,82 475 113,73 Korkotuotot 81 471,34 132 924,81 Muut rahoitustuotot 366 008,02 342 987,54 Korkokulut -52,27 0,00 Muut rahoituskulut -538,27-798,62 Vuosikate -352 891,20 271 364,26 Poistot ja arvonalentumiset -1 470 339,02-1 409 667,17 Suunnitelman muk. poistot -1 470 339,02-1 409 667,17 Tilikauden tulos -1 823 230,22-1 138 302,91 Poistoeron muutos 366 304,80-403 982,59 Varausten muutos 45 000,00 767 440,50 Tilikauden ylijäämä / alijäämä -1 411 925,42-774 845,00

54 3.2 Rahoituslaskelma 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate -352 891,20 271 364,26 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -141 602,03-115 569,39 Investointien rahavirta Investointimenot -3 150 437,68-1 511 237,96 Rahoitusosuudet investointeihin 645 408,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 216 270,00 125 040,48 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 783 252,91-1 230 402,61 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -14 250,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po muutokset 5 614,76-2 205,17 Vaihto-omaisuuden muutokset 10 031,02-4 787,39 Saamisten muutos -728 773,09-14 867,05 Korottomien velkojen muutos 1 299 197,43 210 398,28 Rahoituksen rahavirta 571 820,12 188 538,67 Rahavarojen muutos -2 211 432,79-1 041 863,94 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 8 312 789,70 10 524 222,49 Rahavarat 1.1. 10 524 222,49 11 566 086,43-2 211 432,79-1 041 863,94

55 3.3 Kunnan tase VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 A PYSYVÄT VASTAAVAT 21 249 073,59 20 274 800,90 I Aineettomat hyödykkeet 50 279,40 1 917,03 1 Aineettomat oikeudet 7 245,91 1 917,03 2 Muut pitkävaikutteiset menot 43 033,49 0,00 II Aineelliset hyödykkeet 17 686 752,87 16 705 453,70 1 Maa- ja vesialueet 2 337 391,53 2 342 420,65 2 Rakennukset 10 287 012,52 10 899 406,44 3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 907 733,60 2 972 065,56 4 Koneet ja kalusto 258 115,85 289 597,62 5 Muut aineelliset hyödykkeet 2 000,00 2 000,00 6 Keskeneräiset hankinnat 1 894 499,37 199 963,43 III Sijoitukset 3 512 041,32 3 567 430,17 1 Osakkeet ja osuudet 3 352 932,41 3 422 571,26 4 Muut lainasaamiset 130 337,91 130 337,91 5 Muut saamiset 28 771,00 14 521,00 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3 991,82 29 724,79 1 Valtion toimeksiannot 3 991,82 29 724,79 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 268 002,68 12 760 693,40 I Vaihto-omaisuus 64 293,95 74 324,97 1 Aineet ja tarvikeet 0,00 4 Muu vaihto-omaisuus 64 293,95 74324,97 II Saamiset 2 890 919,03 2 162 145,94 Pitkäaikaiset saamiset 840 940,00 6 820,00 2 Lainasaamiset 840 940,00 6 820,00 Lyhytaikaiset saamiset 2 049 979,03 2 155 325,94 1 Myyntisaamiset 792 009,70 875 034,97 2 Lainasaamiset 21 820,00 847 760,00 3 Muut saamiset 968 164,10 371 471,70 4 Siirtosaamiset 267 985,23 61 059,27 III Rahoitusomaisuusarvopaperit 2 151 123,58 2 151 123,58 1 Osakkeet ja osuudet 2 151 123,58 2 151 123,58 IV Rahat ja pankkisaamiset 6 161 666,12 8 373 098,91 VASTAAVAA 32 521 068,09 33 065 219,09

56 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 A OMA PÄÄOMA 21 817 048,10 23 228 973,52 I Peruspääoma 16 731 619,54 16 731 619,54 V Edell. tilikausien yli/alijäämä 6 497 353,98 7 272 198,98 VI Tilikauden yli/alijäämä -1 411 925,42-774 845,00 B POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 4 276 391,89 4 687 696,69 1 Poistoero 3 470 021,36 3 836 326,16 2 Vapaaehtoiset varaukset 806 370,53 851 370,53 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 217 093,27 237 211,48 1 Valtion toimeksiannot 11 842,59 37 812,66 2 Muut toimeksiantojen pääomat 205 250,68 199 398,82 E VIERAS PÄÄOMA 6 210 534,83 4 911 337,40 I Pitkäaikainen 385 988,83 293 106,08 4 Muut velat 385 988,83 293 106,08 II Lyhytaikainen 5 824 546,00 4 618 231,32 5 Saadut ennakot 217,00 437,74 6 Ostovelat 3 025 764,16 2 429 278,63 7 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 305 361,13 315 266,46 5 Siirtovelat 2 493 203,71 1 873 248,49 VASTATTAVAA 32 521 068,09 33 065 219,09

57 3.4 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma 2012 2011 Toimintatuotot 17 807 269,00 16 644 073,17 Toimintakulut -52 090 823,11-49 653 369,07 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappioista) 1 560,72 105,46 Toimintakate -34 281 993,40-33 009 190,44 Verotulot 13 053 007,36 13 401 043,68 Valtionosuudet 21 467 897,21 20 238 598,78 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 91 825,46 181 179,42 Muut rahoitustuotot 381 786,62 355 946,49 Korkokullut -153 129,94-185 737,99 Muut rahoituskulut -50 071,21-21 007,59 Vuosikate 509 322,10 960 832,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 305 406,23-2 266 348,64 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00 1 620,76 Satunnaiset erät -10,96 35 842,72 Tilikauden tulos -1 796 095,08-1 268 052,82 Tilinpäätös siirrot 470 664,03 398 370,02 Vähemmistöosuudet 105,55-154,21 Tilaikauden ylijäämä (alijäämä) -1 325 325,50-869 837,02

58 Konsernin rahoituslaskelma 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 509 322,09 960 832,33 Satunnaiset erät -10,96 35 842,72 Tulorahoituksen korjauserät -127 595,17-157 411,29 Investointien rahavirta Investointimenot -3 829 324,52-2 282 993,12 Rahoitusosuudet investointimenoihin 669 292,68 27 247,94 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 220 214,00 323 928,93 Tominnan ja investointien rahavirta -2 558 101,88-1 092 552,49 Rahoituksen rahavirta Antolainamuutokset Antolainasaamisten lisäykset -14 250,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 298 400,00 466 250,00 Pitkäaikaistenlainojen vähennys -388 084,65-387 412,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00-53 141,48 Oman pääoman muutokset 29 096,86-138,94 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 5 914,37 5 171,71 Vaihto-omaisuuden muutos 9 942,81 6 218,55 Saamisten muutos -754 144,47-59 721,36 Korottomien velkojen muutos 1 346 436,10 319 843,02 Rahoituksen rahavirta 533 311,02 297 068,70 Rahavarojen muutos -2 024 790,86-795 483,79 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 9 470 342,60 11 495 133,46 Rahavarat 1.1. 11 495 133,46 12 290 617,25-2 024 790,86-795 483,79