NIKKILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1. NIKKILÄN PÄIVÄKOTI Nikkilän päiväkoti sijaitsee luonnonläheisessä ympäristössä, kirjaston, koulun, urheilukentän sekä palveluiden lähellä. Päiväkodin piha on maastoltaan vaihteleva ja antaa mahdollisuudet monipuoliseen leikkiin. Pihassa on keinuja, hiekkalaatikoita, kiipeilyteline, liukumäkiä, pyöräilyrata sekä paljon kasvillisuutta. Päiväkodin läheisyydessä on myös metsää, mikä antaa loistavat mahdollisuudet liikkumiseen ja luontoon tutustumiseen. Päiväkodissa näemme, että varhaiskasvatus on perheiden ja päivähoidon yhteinen tehtävä. Kasvatuskumppanuudessa sitoudumme yhdessä vanhempien kanssa tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuus syntyy arjessa kohdaten, toinen toistamme arvostaen, kuunnellen ja keskustellen. Nikkilän päiväkoti on kaksikielinen, jossa kielet ovat suomi ja ruotsi. Päiväkodissa toimii neljä ryhmää Suomenkieliset ryhmät Hippiäiset 1-3 vuotiaille lapsille Pääskylä 3-5 vuotiaille lapsille Ruotsinkieliset ryhmät Trollebo 1-3- vuotiaille lapsille Blåklockan 3-5 -vuotiaille Hallinnollisena päiväkodin johtajana toimii Barbro Viileinen p. 09-2353 7510, 050
2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Toimintamme perustana on lapsen ja perheen kunnioittaminen sekä lasten yksilöllinen huomioiminen. Olemme läsnä lasten arjessa ja pidämme tärkeänä hyvää ja tasapainoista päivähoitoa. Aikuisen tehtävänä on tukea lapsen kehitystä. Hän auttaa lasta toimimaan ja tekemään itse, luo lapselle turvallisen oppimisympäristön ja huomioi jokaisen lapsen omana ainutlaatuisena yksilönä. Hän tarjoaa lapselle elämyksiä, jotka ruokkivat lapsen mielikuvitusta. Koemme, että lapsen leikillä; ohjattuna ja vapaana, on myös toiminnassamme suuri merkitys. Leikki on välttämätöntä lapsen tunnepohjaiselle, sosiaaliselle ja tiedolliselle kehitykselle, joten leikille annetaan riittävästi tilaa ja aikaa. Haluamme luoda suvaitsevaisen ja myönteisen ilmapiirin, jossa lasta pidetään sylissä, häntä kehutaan ja kannustetaan. Lasta ohjataan oikean ja väärän erottamisessa sekä toisen huomioimisessa ja opettelemme hyvät tavat. Haluamme myös tukea perheitä sekä lapsen kasvua ja kehitystä kasvatuskumppanuuden hengessä. Painotamme toiminnassamme lähellä olevaa luontoa sekä pienryhmätoimintaa. Eriytämme toimintaa pienryhmiin, lasten ikä - ja kehitystaso sekä lasten toiveet huomioiden. Tarjoamme myös myönteisiä kokemuksia kaksikielisessä ympäristössä Näitä arvoja kunnioitamme Lapsen kunnioittaminen - Lapsi on arvokas juuri sellaisena kuin hän on. - Lasta kohdellaan kunnioittavasti omana yksilönä, omat erityistarpeet huomioiden. Itsetunnon vahvistaminen - Järjestetään lapselle onnistumisen kokemuksia jokapäiväisessä toiminnassa. - Lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi, häntä kannustetaan ja kehutaan Kasvatuskumppanuus - Lapselle läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde, kasvatuskumppanuus, kannattelee lapsen siirtymistä ja elämistä kodin ja päiväkodin kasvuympäristöissä. Turvallisuus - Huomioidaan turvallisuusnäkökohdat kaikessa arjen toiminnassa. - Päiväkotimme on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen paikka, jossa aikuinen on läsnä.
3. KASVATUS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Nikkilän päiväkoti on kaksikielinen päiväkoti. Meillä on kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä ryhmää. Haluamme, että aikuisille kuin lapsillekin muodostuu myönteinen asenne toista kotimaista kieltä kohtaan. Olemme päivittäin tekemisissä yli kielirajojen toistemme kanssa. Lapset kuulevat molempia kieliä ulkona, lauluhetkillä ja muissa yhteisissä tapahtumissa sekä vieraillessa toisen ryhmän luona. Varhaiskasvatus on päiväkodissamme suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta sekä yhteistoimintaa, jossa hoito, kasvatus ja opetus muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Hyödynnämme päiväkodin tiloja monipuolisesti, joka mahdollistaa erilaisen toiminnan sekä takaa lapsille leikkirauhan. Käytössämme on omat ryhmätilat sekä lisäksi suuri jumppasali näyttämöineen. Talviliikuntakuuluu myös liikuntamuotoihimme ja hyödynnämme lähipuiston hiihtolatuja sekä koulun luistelukenttää. Päiväkodin hyvä sijainti takaa lapsille monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Meillä on iso ja monipuolinen piha, joka mahdollistaa pelien pelaamisen, kiipeilyn ja juoksuleikit. Talvisin pihalla on mahdollisuus laskea mäkeä. Toiminnassamme pidämme tärkeänä luontokasvatusta ja lähimetsä tarjoaa syksyisin ja keväisin oivan paikan retkille sekä Metsämörri- toiminnalle. ME KASVATTAJINA - Huolehdimme selkeistä rajoista, joilla luomme lapsille turvallisuuden ja välittämisen tunnetta. - luomme fyysisesti turvallisen kasvuympäristön. - Arvostamme tasapuolisuutta, yksilöllisyyttä, persoonallisuutta, itsetunnon tukemista ja ajan antamista lapselle - Pyrimme myönteiseen, kannustavaan, rohkaisevaan ja avoimeen ilmapiiriin sekä annamme aikaa leikkiin. - Kohtaamme vanhemmat kasvatuskumppaneina heitä kuunnellen ja tukien kasvatuskysymyksissä, jossa he ovat oman lapsensa asiantuntijoita.
4. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudelle keskeistä on vanhempien ja henkilöstön välinen luottamus, tasavertaisuus ja toistensa kunnioittaminen. Vanhemmilla ja kasvattajilla on paljon erilaista mutta arvokasta tietoa lapsesta. Kasvatuskumppanuus syntyy, kun vanhemmat oman lapsensa asiantuntijoina sekä ammattitaitoinen henkilökunta yhdessä sitoutuvat tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsella on päiväkodissa hänen asioistaan vastaava hoitaja, joka käy vanhempien kanssa kasvatuskeskustelun, jonka pohjalta luodaan tavoitteet lapsen kasvulle ja kehitykselle. Samalla laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että vanhemmilla ja kasvattajilla on yhteiset tavoitteet. Pyrimme havaitsemaan lapsen mahdollisen erityistuen tarpeen tai oppimisvaikeudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa YHTEISTYÖMUODOT - Päivittäiset tapaamiset ja kuulumisten vaihto - kuukausitiedote, jossa kerromme tulevasta ohjelmasta ja muista huomioitavista asioista. - Kasvatuskeskustelu kaksi kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin - vanhempainillat - yhteiset tapahtumat - joulu- ja kevätjuhlat
5. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) on apuväline päiväkodissamme tehtävälle arkipäivän kasvatustyölle. Sen avulla sitoudutaan vanhempien kanssa yhteisiin tavoitteisiin. Suunnitelman pohjalta toteutetaan ja havainnoidaan päivittäistä toimintaa kunkin lapsen kohdalla. Vastuu hoitaja laatii yhdessä vanhempien kanssa lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman. Pohjana on Sipoon kunnan yhteinen lomake. Kasvatuskeskustelulle varataan yhteinen kiireetön aika ja silloin käydään läpi suunnitelmalomake, johon vanhemmat saavat tutustua kotona etukäteen. Ennen ja jälkeen kasvatuskeskustelun lapsiryhmän aikuiset keskustelevat lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta päivähoidossa. Kasvatuskeskustelu käydään 1-2 kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin sekä myös tarvittaessa useammin. Käymme kasvatuskeskustelun vanhempien ja tarvittaessa erilaisten yhteistyötahojen kanssa, kuten puhe- ja fysioterapeutti tai varhaiserityisopettaja (VEO). Voimme tarvittaessa konsultoida päivähoidon perhetyöntekijää jos tarvitsemme tukea perheiden voimavarojen ja arkipäivän pulmatilanteiden hallinnan vahvistamiseen. 6. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppiminen ja oppimisympäristö Lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen perusta. Oppimiseen innostava monipuolinen ja joustava ympäristö herättää lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua ja uteliaisuutta ja kannustaa lasta toimimaan ja ilmaisemaan itseään. Leikki Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se tuottaa heille syvää tyydytystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessä. Leikki on luonteeltaan sosiaalista ja vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikissään lapset jäljittelevät ja luovat uutta. Kaikki, mikä näkyy leikissä, on lapselle merkityksellistä, vaikka kaikki lapselle merkityksellinen ei leikissä näykään. Kieli Lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Leikillä,
saduilla, tarinoilla ja kielellisellä leikkimisellä (lorut, runot, hokemat) on varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle Kirjallisuuden eri lajit kuuluvat alusta lähtien pienten lasten maailmaan. Ne tutustuttavat lasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja harjoittavat kuuntelutaitoja. Aluksi lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Hän tarvitsee lähelleen kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida ja rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Päivittäiset toimintarutiinit opettavat lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvaessaan lapset liittävät leikissään kielen toimintaa, jolloin erityisesti leikin merkitys kielen oppimisessa korostuu. Päivähoidossa lapselle tarjotaan malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen ja puhetta, jota hän ymmärtää. Virikkeellinen ja toiminnallinen kasvuympäristö tukee lapsen kielen kehitystä. Liikkuminen Päivähoidon toiminnassa ja arjen valinnoissa on tärkeää, että lapsille annetaan mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen, joka on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Motorisen aktiivisuuden yhdistäminen toimintaan ja opetukseen lisää lasten oppimisen mahdollisuuksia. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Lapsella tulee olla mahdollisuus toimia monipuolisesti taiteen eri alueilla. Taidetta tekevän ja kokevan lapsen maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, musiikkia, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Tutkiminen Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä saakka luontaista. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja yhteisöön. Lapsen oma kokemusmaailma sekä vuorovaikutus muiden lasten, aikuisten sekä lähiympäristön kanssa toimivat eri-ikäisten lasten oman tutkimisen innoittajina. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa.
7. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖT / ORIENTAATIOT Varhaiskasvatuksen sisällöt voidaan jakaa toisiaan täydentäviin alueisiin, sisällöllisiin orientaatioihin. Orientaatiot ovat kasvattajalle kehys siitä, millaisia kokemuksia lapselle tulisi tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenee tasapainoisesti ja hänelle muodostuu mahdollisimman eheä sekä kokonaisvaltainen kuva maailmasta. Sisällöllisiä orientaatioita käsitellään lapsen yksilölliset tarpeet, ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. MATEMAATTINEN ORIENTAATIO Matematiikka tulee lapsille tutuksi arjessa leikkien ja havainnoiden. Ohjaamme lasta arkipäivän tilanteissa löytämään ja tutkimaan matemaattisia ilmiöitä. Arkipäivän matematiikan opettelua on esimerkiksi asioiden vertaileminen keskenään, erilaisten muotojen tutkiminen, rakenteluleikit sekä pelien pelaaminen. LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAARIO Isojen puolten ryhmät toteuttavat Metsämörri -toimintaa, jonka avulla opimme kunnioittamaan luontoa siellä liikkuessamme. Talossamme on aloitettu kierrättäminen ja käytämme kierrätysmateriaaleja askarteluissa sekä huomioimme toiminnassa kestävän kehityksen. HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAARIO Teemme retkiä lähiympäristöön, kuten puistoihin, kirjastoon ja lähimetsään. tutustumme myös naapurikuntien nähtävyyksiin ja kohteisiin mahdollisuuksien mukaan. Huomioimme kalenterissa olevat juhlapäivät sekä niihin liittyvät perinteet, kuten tavat ja leikit. Otamme huomioon myös eri kulttuuritaustaiset lapset ja kunnioitamme myös heidän kulttuuritaustaansa. Painotamme hyvien tapojen kunnioittamista. ESTEETTINEN ORIENTAATIO Esteettinen orientaatio sisältää kuvataiteen, musiikin ja kirjallisuuden. Päiväkotia ympäröivä luonto antaa elämyksiä ja innoitusta leikkiin ja taiteen tekemiseen. Käytämme lasten luonnollista uteliaisuutta ja kokeilunhalua esteettisen orientaation innostajana. Tutustumme mm. väreihin, muotoihin sekä erilaisiin materiaaleihin. Annamme lapsille mahdollisuuden luovaan toimintaan ja arvostamme lasten töitä. Laitamme lasten töitä esille ja annamme positiivista palautetta kaikkien töistä.
Käytämme kirjastoa säännöllisesti sekä käymme satutunnilla mahdollisuuksien mukaan. Päiväkodin eri tapahtumissa käytämme satuja sekä nukketeatteria kerronnan tukena. Musiikkiin lapset pääsevät tutustumaan koko talon yhteisillä lauluhetkillä sekä ryhmien omissa musiikkituokioissa, joissa lapset pääsevät tutustumaan soittimiin. Laululeikit, rytmiikka, erilaiset konsertit ja musiikin kuuntelu tuottavat lapselle elämyksiä ja iloa. EETTINEN ja USKONNOLLINEN ORIENTAATIO Päiväkotimme lapsilla on erilaisia uskonnollisia taustoja. Uskontokasvatuksessa kunnioitamme lapsen vanhempien vakaumusta, toiveita ja kotien tapoja. Vanhempien kanssa keskustellaan asiasta lapsen Vasua laadittaessa. Vanhempien toiveet huomioidaan esimerkiksi lapsen ruokavaliossa ja osallistumisessa uskonnollisiin juhliin. Teemme ev.lut. seurakunnan kanssa yhteistyötä osana kulttuurikasvatusta ja perehdyttämistä omaan kulttuuriperintöön. Vierailemme mm. jouluna ja pääsiäisenä kirkossa. Pyrimme opettamaan jokapäiväisen toiminnan kautta oikean ja väärän, hyvän ja pahan eron sekä välitämme päiväkodin arvojen mukaisesti kaikessa toisen ihmisen sekä ympäristön kunnioittamista. Käytämme mm. lauluja, leikkejä, satuja ja tunnekortteja tunteiden käsittelyyn ja pyrimme antamaan lapsille eväitä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen.
8. YKSIKÖN YHTEISTYÖ ja VERKOSTOITUMINEN Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta varhainen vuorovaikutus lasta hoitavien kasvattajien ja muiden lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa on tärkeää. Yhteistyö esiopetuksen kanssa painottuu kevätlukukaudelle, jolloin tulevat esikoululaiset käyvät tutustumassa esiopetusta antaviin päiväkoteihin. Tiedon siirtäminen päivähoidosta esiopetukseen on tärkeä yhteistyömuoto. Päiväkoti tekee yhteistyötä neuvolan kanssa neljä- ja viisivuotistarkastusten yhteydessä. Varhaiserityisopettaja (VEO) vierailee säännöllisesti jokaisessa ryhmässä ja antaa henkilöstölle konsultaatiota. VEO osallistuu myös erityistä tukea tarvitsevien lasten kuntoutussuunnitelmien laadintaan sekä tarvittaessa vanhempien kanssa käytäviin yhteisiin palavereihin. Tarvittaessa yhteistyötä voidaan tehdä myös puhe-, fysio- ja toimintaterapeutin, psykologin, perhetyöntekijän sekä lastensuojelun kanssa. Teemme yhteistyötä myös seurakunnan kanssa käymällä esimerkiksi joulu- ja pääsiäiskirkossa. Seurakunta tarjoaa myös koulutusta päivähoidon henkilöstölle. Kirjaston palvelut ovat käytettävissämme ja vierailemme säännöllisesti lasten kanssa satutunnilla tai lainaamassa kirjoja luettaviksi. Muita satunnaisempia yhteistyötahoja ovat lähipäiväkodit, oppilaitokset sekä esimerkiksi tulkkipalvelut. Oman päiväkotimme sisällä pyrimme toimimaan yhdessä mahdollisimman paljon, esimerkiksi viettämällä juhlapäiviä, lauluhetkiä, järjestämällä pajatoimintaa tai muita yhteisiä tapahtumia. Pienten ja isojen ryhmien välillä tehdään yhteistyötä erilaisten toimintahetkien muodossa, lasten siirtyessä ryhmästä toiseen sekä loma-aikoina. Koemme kaksikielisyyden rikkautena. Haluamme välittää lapsille tunnetta siitä, että yhteistyötä voi tehdä vaikka yhteistä kieltä ei heti löytyisikään!
9. YKSIKÖN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Päiväkodissamme on ruotsinkielinen ja suomenkielinen pelastussuunnitelma, joka päivitetään ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Käymme läpi pihan sekä leikkivälineiden kunnon säännöllisesti ja ilmoitamme epäkohdista viipymättä talonmiehelle, jolle siirtyy vastuu korjauttaa virheet. Meillä on yhteiset pihasäännöt, joiden noudattamista valvomme yhdessä. Pihavalvonta tilanteissa toivomme, että kuulumisten vaihto olisi lyhyttä, sillä ulkona oleva työntekijä on vastuussa pihalla olevien lasten turvallisuudesta. Varmistamme aina lapsen turvallisuuden olemalla tietoisia siitä, milloin lapsi tuodaan ja haetaan päivähoidosta. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuonti- ja hakutilanteessa vanhemmat ilmoittavat aina ryhmän aikuiselle että lapsi on saapunut hoitoon tai lähdössä kotiin. Näin vastuu siirtyy vanhemmalta työntekijälle ja työntekijältä vanhemmalle. Turvallisuuden takaamiseksi myös porttien sulkeminen kunnolla on tärkeää, jonka vuoksi päiväkodin portin avaa ja sulkee aina aikuinen. Päiväkodissamme on työntekijä, joka vastaa ja huolehtii, että ensiapuvälineistö on ajan tasalla. 10. KIUSAAMISEN EHKÄISY Lapsi harjoittelee luonnostaan sosiaalisia taitojaan. Hän myös kokeilee rajojaan. Aikuisen tehtävänä on ohjata oikeanlaiseen ja hyväksyttävään ongelmanratkaisuun. Väkivallalle meillä on 0-toleranssi. Aikuinen puuttuu tilanteisiin jossa epäkohtia syntyy. Pyrimme ennaltaehkäisemään mahdollisesti myöhemmin syntyvää kiusaamista. Toteutamme sen puuttumalla sellaisiin tilanteisiin osittain keskustelemalla ja esimerkkejä näyttäen sekä käsittelemällä erilaisuutta eri tavoin. 11. SUUNNITTELU JA ARVIOINTI Pidämme kerran vuodessa suunnittelu- ja kehittämispäivän, jolloin henkilökunta yhdessä arvioi mennyttä toimintakautta, sekä suunnittelee seuraavan vuoden aikana järjestettävää toimintaa ja projekteja. Talon yhteiset tapahtumat ja teemat suunnittelemme lukukauden alussa, elokuussa ja tammikuussa. Lisäksi suunnittelemme ja arvioimme viikoittain tiimipalavereissa kuluvan ja seuraavan viikon toimintaa. Kasvunkansioita käytämme lasten töiden säilömiseen ja kasvun sekä kehityksen seuraamiseen Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa ja suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti sekä henkilöstön että vanhempien kanssa. Suunnitelma perustuu henkilöstön ja vanhempien yhdessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen hoito- ja
kasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja ottaa havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa. Havainnot ja käytetyt menetelmät kirjataan yhteisesti sovitulla tavalla. Oman työn arviointi on edellytys jokaisen yksilön sekä tiimin kehittymiselle. Arvioinnin avulla määrittelemme miten asetetut tavoitteet on saavutettu sekä tunnistamme toiminnan vahvuuksia ja nostamme esiin kehittämistarpeita.