N. 1/2013 Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan timintamallien analysinti (Mdi 2a) Millaiset timintamallit tukevat yritysten käytäntölähtöistä ja tulevaisuussignaaleja hyödyntävää innvaati-timintaa? Kaksi työkirjaa pastaa yrityksiä ja kansallisia timijita hankkeessa kehitettyjen innvaatityökalujen käyttöön. Hankkeen nimi: Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan timintamallien analysinti (Mdi 2a) Lisätietja: tuija.ikarinen@lut.fi Tekijät: Hankkeessa tutkittiin, kuinka tukea yritysten kysyntä- ja käyttäjälähtöistä innvaatitimintaa. Keskeinen haaste n, kuinka markkiniden, asiakkaiden tai teknlgiiden muutksesta syntyvät uudet tulevaisuuden liiketimintamahdllisuudet tunnistetaan ja muunnetaan tulksellisesti uudeksi liiketiminnaksi yrityksissä. Haasteeseen etsitään vastauksia kansainvälisesti arvstetun DARPAn (Defense Advanced Research Prjects Agency, USA) mallin ja Stanfrdin ylipistn Fresight -hjelman sekä Sumessa j käytössä levien käytäntölähtöisen ennakinti- ja innvaatitiminnan instrumenttien phjalta. Tavitteena n tutkia ja kehittää uusia instrumentteja ja timintamalleja yhteistyössä sumalaisten yritysten kanssa. Malleja kehitetään kansainvälisissä haastatteluissa ja innvaatityöpajissa kerättyjen haastattelu-, kysely-, käyttäjäpalaute- ja havainnintiaineistjen turvin. Lpputulksena hankkeesta syntyi yksi väitöskirja, useita tieteellisiä jurnaali- ja knferenssiartikkeleja sekä kaksi työkirjaa. Näistä tinen n kkelma DARPA:n inspirimia ennakinti- ja innvaatityökaluja, ja tinen sumalaisiin timintamalleihin perustuva viitekehys käytäntölähtöisen innvaatitiminnan tukemisesta rganisaatiissa. Työkaluja vidaan käyttää yritysten ja taluden kilpailukyvyn kasvattamiseen. Sumen selkeä vahvuus n llut tiede- ja teknlgialähtöisen innvaatitiminnan hallinta. On kuitenkin havaittu että innvaatiita syntyy usein käytäntölähtöisesti ja niitä synnytetään hyvin erimutisissa innvaatiympäristöissä. Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan kehittämistimet vat tistaiseksi lleet täsmentymättömämpiä kuin tiede- ja teknlgialähtöisen timinnan kehittämistimet. Työkirjjen välityksellä yritykset sekä valtakunnalliset ja alueelliset kehittäjärganisaatit saavat käyttöönsä käytännössä kehitetyt ja testatut innvaatimenetelmät, jita käytäntölähtöisen innvaatiprsessin eri vaiheissa tarvitaan. Näin vidaan entistä paremmin tukea yritystaslla uuden ennakintitiedn hyödyntämistä innvaatitiminnassa ja kilpailukyvyn rakentamisessa sekä järjestelmällisesti kehittää julkisia, ennakintitietn perustuvia hjelmia Sumen kansallisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Yur Playbk fr Radical Innvatin DARPAn malliin perustuva työkirja radikaaleista innvaatikäytänteistä Innpakki Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan käsikirja Tekesin strateginen tiet -yksikkö rahittaa innvaatiympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakhtaisilla hauilla.
Jhdant Tavite n kehittää rganisaatillisia työkaluja, jtka tukevat innvaatijärjestelmän eri sapulia käytäntölähtöisten innvaatitimintjensa tehstamisessa. Sumalainen innvaatitiminta n llut vahvasti tiede- ja teknlgialähtöistä. Tämä nkin llut varsin menestyksellistä timintaa, minkä erilaiset kansainväliset vertailut ja indeksit vat sittaneet. Sumen selkeä vahvuus n llut tiede- ja teknlgialähtöisen innvaatitiminnan (STI - science-technlgy-innvatin) hallinta, jssa pyritään maailmanlukan tiedntutantn valituilla painpistealilla. On kuitenkin havaittu, että innvaatiita syntyy usein myös käytäntölähtöisesti ja niitä synnytetään hyvin erimutisissa innvaatiympäristöissä. Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan (DUI ding-using-interacting) kehittämistimet vat tistaiseksi lleet täsmentymättömämpiä kuin tiede- ja teknlgialähtöisen timinnan kehittämistimet. Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan prsessit eivät le kvin strukturituja, eikä niiden tteuttamiseen le lemassa laajasti validituja työkaluja. Hankkeen tavite n yhtäältä täsmentää käytäntölähtöisen innvaatitiminnan tieteellistä perustaa ja määritellä sen keskeiset elementit hyödyntäen parhaita kansainvälisiä vertailutietja, ja tisaalta kehittää rganisaatillisia työkaluja, jtka tukevat innvaatijärjestelmän eri sapulia yrityksistä julkisiin timijihin käytäntölähtöisien innvaatitimintjensa tehstamisessa. Tutkimalla sekä arvstetun DARPAn (Defense Advanced Research Prjects Agency, USA) että sumalaisten yritysten käytäntölähtöistä innvaatitimintaa rakennetaan hankkeessa instrumentteja tukemaan innvaatiiden syntyä. Aineist Työkalujen kehittämiselle n keskeistä, että tutkimus n vahvasti käyttäjiä sallistuttavaa ja iteratiivista. Vain näin työkalujen relevanssi ja validiteetti vat taattavissa. Knstruktiivista timintatutkimusta, jka perustuu khderganisaatiiden syväanalyysiin, vidaan pitää tähän tutkimukseen sveltuvana menetelmänä. Knstruktiivinen tutkimus tuttaa knstruktiita (viitekehyksiä, timintamalleja, työkaluja) ja tavittelee siten uuden lumista. Tutkimuksessa n keskeistä, että se phjautuu lemassa levaan tietämykseen ja knstruktin uutuusarv ja käytäntöä palvelevuus vidaan sittaa. Kuvissa 1 Kasanen, Lukka ja Siitnen esittävät knstruktiivisen tutkimuksen lunteen (Kasanen ym. 1991). Tutkimukseen tarvittavat aineistt n kerätty hyödyntäen erilaisia menetelmiä, kuten haastattelu-, kysely-, ja käyttäjäpalauteaineistja. Etenkin työkalujen kehittämiselle n keskeistä, että tutkimus n vahvasti käyttäjiä sallistuttavaa ja iteratiivista. Vain näin työkalujen relevanssi ja validiteetti vat taattavissa. On siis tärkeää, että käyttäjät pääsevät testaamaan työkaluja j itse tutkimuksen aikana. Kuvi 1 Knstruktiivisen timintatutkimuksen viitekehys (Kasanen ym., 1991) Tekesin strateginen tietyksikkö rahittaa innvaatiympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakhtaisilla hauilla.
Tulkset Hankkeessa n syntynyt kaksi vapaasti saatavilla levaa työkirjaa. Ensimmäinen pastaa radikaalien visiiden lumisessa ja jalkauttamisessa, tinen tukee heikkjen signaalien maksumisessa ja muuntamisessa yrityksille merkityksellisiksi. Hankkeen yhtenä merkittävänä tulksena n syntynyt kaksi innvaatityökirjaa. Ensimmäinen, tsikltaan Yur Playbk fr Radical Innvatin, n tutettu yhteistyössä Stanfrd Universityn Fresight and Innvatin -hjelman kanssa. Kirja sisältää laajan kkelman rganisaatillisia jhdn työkaluja, jiden timinnalliset periaatteet n mallinnettu hankkeen tutkimuksen avulla DARPAn pitkäaikaisista innvaatikäytänteistä. Kirjassa hjeistetut käytänteet auttavat käyttäjiä ensin lumaan ennakintitietn perustuvia radikaaleja visiita ja jalkauttamaan visit sen jälkeen rganisaatita kehittämällä. Kirja sisältää runsaasti käytännönesimerkkejä ja hjeita, jiden avulla työkalujen käytön vi petella ilman ulkista valmennusta. Kirja n vapaasti saatavilla Lappeenrannan teknillisen ylipistn internetsivuilta ja määrätyiltä elektrnisilta jakelijilta vuden 2012 lpussa. Käyttöhjeistusta Yur Playbk fr Radical Innvatin - työkirjassa Tinen työkirja, tsikltaan Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan käsikirja, keskittyy sumalaisen pk-yrityksen näkökulmaan. Käsikirjassa avataan keinja ja timintamalleja, kuinka tukea käytäntölähtöistä innvaatitimintaa pk-yrityksissä. Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan tiekarttaa hahmtellaan teriasta lähtien mutta hyvin käytäntöön sveltuen. Kirja sisältää sekä teriataustan esittelyä että käytännön kuvauksia ja esimerkkejä. Käsikirja n vapaasti saatavilla Lappeenrannan teknillisen ylipistn internet-sivuilta vuden 2012 lpussa. Timija, jka pystyy rakentamaan siltja ssiaalisten verkstjen rakenteellisten aukkjen yli tdennäköisemmin löytää myös innvaatiiden siemeniä. Prjektin tulksista n julkaistu useita tieteellisiä artikkeleita, knferenssipapereita sekä yksi väitöskirja. Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan tieteellisen perustan täsmentäminen ja sen keskeisten elementtien määrittely tehtiin absrptiivisen kapasiteetin teriaan peilaten. Tiedn absrbituminen mdin 2a innvaatiprsesseissa sisältää suuria haasteita. Innvaatiiden syntyminen saamisaljen rajapinnilla edellyttää tiedn erilaisuutta ja timijiden välistä etäisyyttä. Vastaavasti jissakin tapauksissa timijiden välinen etäisyys saattaa lla niin suuri, että se estää kknaan vurvaikutuksen timijiden välillä. Samankaltaisuuden ja erilaisuuden välille mudstuukin jännite, jllin liiallinen tai liian vähäinen samankaltaisuus tai erilaisuus n ngelmallista. Timijilla, niin yksilöillä kuin rganisaatiilla, n usein taipumus verkstitua samankaltaisten timijiden kanssa. Raja-aidat eri ryhmien ja niiden käytäntöjen välillä synnyttävät ssiaaliseen verkstn rakenteellisia aukkja. Aukn eri pulilla timivat ihmiset eivät tunnista tai eivät le tietisia niistä eduista, jita mahdllinen yhteistyö visi tuttaa. Mdin 2a innvaativerkstjen tarkitus n juuri yhdistää erilaisia timijita keskenään, mikä pulestaan mahdllistaa uusien ja innvatiivisten yhdistelmien ja ratkaisujen syntymisen. Tekesin strateginen tietyksikkö rahittaa innvaatiympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakhtaisilla hauilla.
Yrityksen resurssit tutkia ja jalstaa utuisia innvaatiiden siemeniä vat yleensä hyvin rajalliset. Radikaalien ideiden khdalla knsensushakuinen päätöksentek leikkaa terän. Samin käy, js idean työstämiseksi vaadittavien resurssien hankinta edellyttää idean pukemista tämä n j ihan selvää -kaapuun. Ennakinti- ja innvaatityökalut, jtka mahdllistavat avimuuden, keskeneräisyyden ja kkeilut, vat tällöin tarpeen. Kuvissa 2 n hahmtettu tiedn muuntumisen prsessia. Kuvi 2 Ennakintitiedn absrbituminen pk-yrityksessä (Mäkimattila, Kalli & Salminen 2012) Yritysten n vaikea investida pitkäjänteiseen, radikaaliin innvaatitimintaan mm. niihin liittyvien krtettujen riskien, ja epämääräisten, kaukana tulevaisuudessa levien tutt-dtusten takia. Innvaatiplitiikan haasteet Käytäntölähtöistä innvaatitimintaa tukevien hjelmien suunnittelu Kannustinrakenteiden kehittäminen yritysten radikaalille innvaatitiminnalle Radikaalien innvaatiiden kehittämiseen liittyvän krtetun riskin hallinta yrityksissä Radikaaleja ja systeemisiä innvaatiita synnyttävien julkisten timinta- ja rahitusmallien suunnittelu (esimerkkinä DARPA) DARPA timii täysin julkisen hankinta- ja kilpailutussääntelyn ulkpulella. Se n autnminen. Pk-yrityksien resurssit innvatiiviselle tulevaisuuden rakentamiselle Ennakintitiedn ja yritysten khtaamattmuus Innvaatitiminnassa päädytään usein vain himaan lemassa levaa timintaa. Tulevaisuussignaalit, jtka visivat radikaalisti uudistaa timintaa, tulevat trjutuiksi liian utina. Tekesin strateginen tietyksikkö rahittaa innvaatiympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakhtaisilla hauilla.
Timenpide-ehdtukset Käytäntölähtöisen innvaatitiminnan tukemiseksi tarvitaan mnitimijaisia, vurvaikutteisia ja sallistavia menetelmiä. Grand Challenge lähtöinen innvaati-hjelmien visiinti ja tteutus Knsensushakuisuuden ja vaatimuksen vähentäminen julkisissa teknlgiahjelmissa Teknlgiahjelmien ja hankkeiden tteutuksen ja krdininnin mistajuus tulisi lla keskitettyä ja autnmista Julkisten hjelmien suunnittelijat ja vetäjät tulisivat lla julkishallinnn ulkpulisia asiantuntijita ja visinäärejä Pk-yritysten valmiuksiin ja kyvykkyyteen ennakivaan ja innvatiiviseen timintaan n kiinnitettävä erityistä humita Pk-yritystä palvelevasta ennakintitiedsta tulisi löytää selkeät yhteydet yritykseen ja timialaan Ennakinnissa käytettävää terminlgiaa n muutettava lähemmäs yrityksissä käytettävää kieltä. Innvaatitimintaa palvelevan ennakintitiedn tulisi pitää sisällään ituja niin teknlgian, markkiniden kuin kuluttajakäyttäytymisen muutksista eri timi- ja saamisalilta Innvaatitiminnassa ja ennakintityössä käytettävät menetelmät ja viestintäkanavat n ltava vurvaikutteisia ja sallistavia, eri saamistaustaisia timijita yhdistäviä. Ennakintitiminta keskittyy liiaksi tiedn hankintaan. Innvaatitiminnan edistämiseksi uuden tiedn tulkintaan ja sveltamiseen sekä näitä tukeviin työkaluihin n panstettava enemmän. Tulsten jalkautus hankkeen aikana Useita mnipäiväisiä innvaatityöpajja, jissa innvaatimenetelmiä testattiin yhteistyössä käyttäjien kanssa. Osallistujiina pieniä ja suuria sumalaisyrityksiä, tellisuusjärjestöjä, sekä julkisia innvaatijärjestelmän timijita ja neljä SHOKia. Kaksi suurta sumalaisyritystä n hankkeen aikana käyttänyt työpajissa ppimiaan innvaatityökaluja sisäisessä kehitys- ja strategiatyössään. Kehitystyötä n seurattu pitkäjänteisesti, ja havaintjen phjalta n kehitetty useita caseja Playbk-työkirjaan ppimisen edistämiseksi. DARPAn mallia n esitetty useassa julkisessa seminaarissa. Näihin lukeutuu UNIhankkeen interim-seminaari syyskuussa 2012, STinn-hankkeen (EU FP7, Regins f Knwledge) lppuseminaari marraskuussa 2012, ja New Trends in Innvatin seminaari (Tekes) marraskuussa 2012. Playbk-työkaluja n petettu Aalt ylipistn New Venture Creatin -kurssilla, jka n sa ylipistn Master s Prgram in Entrepreneurship hjelmaa. Opetuksesta n myös svittu 2013 salta Helsingin ylipistn kanssa. CASE: Darpa Malli radikaalien innvaatiiden synnyttämiseen Defense Advanced Research Prjects Agency Perustettu 1958 reaktina Sputnikin laukaisuun Vusittainen budjetti 3 miljardia USD N. 140 työntekijää Tekesin strateginen tietyksikkö rahittaa innvaatiympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakhtaisilla hauilla.
Visii, rahittaa ja krdini krkean riskin ja tutn tutkimusta, eli radikaalia innvaatitimintaa Esimerkkejä Darpan tuttamista teknlgiista: GPS, Internet, itsehjautuvat ajneuvt, häiveteknlgia, tutkateknlgia Merkittävimmät menestystekijät: Tarkkatavitteiset prjektit Ei vertaisarviintia Riippumatn julkishankintja kskevasta lainsäädännöstä Prjektipäälliköt palkataan aina kentältä (tellisuus tai akatemia) Prjektipäälliköillä täysi budjetti- ja timinta-autnmia Henkilökunnan työspimukset aina määräaikaisia (yleensä max. 4 vutta) Vahva luntainen asiakas (pulustussektri) Teknlgiat viedään aina prttyyppitaslle Darpa ei pidä IPR:ja Tarkempi lukeminen Carletn, T., Tahvanainen, A-J. & Patana, A-S. (2011). The Perceived Value f Management Training in Innvatin - An Explrative Study. The 4th ISPIM Innvatin Sympsium, Managing innvatin fr sustained prductivity: Creating Advantage and Resilience, 29 Nvember - 02 December, 2011, Wellingtn, New Zealand. Hyypiä, M. & Oikarinen, T. (2011). Develping leadership fr rganizatinal innvatin prcesses in the cmplex envirnment. The 4th ISPIM Innvatin Sympsium, Managing innvatin fr sustained prductivity: Creating Advantage and Resilience, 29 Nvember - 02 December, 2011, Wellingtn, New Zealand. Kalli, A. (2012) Enhancing absrptive capacity in a nn-research and develpment cntext. An actin research apprach t cnverting individual bservatins int rganisatinal awareness.acta Universitatis Lappeenrantaensis 477. Lappeenranta University f Technlgy, Lahti Schl f Innvatin. ISBN 978-952-265-248-5, ISBN 978-952-264-249-2 (pdf), ISSN 1456-4491. (Dissertatin). Kalli, A. & Bergenhltz, C. (2011). Generating innvatin pprtunities - Explring and absrbing custmer knwledge, Internatinal Jurnal f Technlgy Management. Vl.56, Ns. 2/3/4, pp. 172-187. ISSN (Print): 026-5730. Kalli, A. & Hyypiä, M. (2011). The rle f transfrmatinal leadership in enhancing rganisatinal absrptive capacity. The 10th Internatinal Research Cnference n Quality, Innvatin & Knwledge Management (QIK), 15-18 February, Kuala Lumpur, Malaysia. Melkas, H., & Harmaakrpi, V.(tim.) (2012) Practice-based innvatin: Insights, applicatins and plicy implicatins. Springer. Melkas, H. & Utila, T. (2012) Fresight and Innvatin: Emergence and Resilience f the Cleantech Cluster at Lahti, Finland. In Cke, Philip (ed.), Reframing reginal develpment. Rutledge. Melkas, H., Utila, T. & Kalli, A. (2010) Infrmatin Quality and Absrptive Capacity in Service and Prduct Innvatin Prcesses. Interdisciplinary Jurnal f Infrmatin, Knwledge and Management. Vl. 5, 357-374. Mäkimattila, M., Kalli, A. & Salminen, J. (2012) Issues in absrbing fresight knwledge fr innvatin in SMEs. 13th Internatinal CINet Cnference. 16.-18.9. Rme, Italy. Tekesin strateginen tietyksikkö rahittaa innvaatiympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakhtaisilla hauilla.
Oikarinen, T. & Kalli, A. (2012) Absrptin and creatin f new knwledge - a multi-case study f different frms f knwledge impacting n absrptive capacity. Cnference n Organizatinal Learning, Knwledge and Capabilities, Valencia, Spain 26. - 27.4.2012. Oikarinen, T., Salminen, J. & Mäkimattila, N. (2012) Facilitating Freseeing and Innvatin in SMEs. The 7 th Internatinal Sympsium n Management f Technlgy, 8-9 Nv, Hangzhu, China. Utila, T., Harmaakrpi, V. & Hermans, R. (2012). Finnish msaic f Reginal innvatin Systems - Assessment f Thematic Reginal Innvatin Platfrms based n Related Variety,.Eurpean Planning Studies, Vl 20, N.10, pp. 1583-1602. Tekesin strateginen tietyksikkö rahittaa innvaatiympäristöä palvelevaa tutkimusta teemakhtaisilla hauilla.