Miten raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys vaikuttaa kasvunäkymiin?



Samankaltaiset tiedostot
Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Rahoitusmarkkinoiden myllerrys ja Suomen talouden näkymät

Finanssikriisi syyt ja seuraukset

Talouden tilanne ja näkymät

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Rahoitusmarkkinoilla myrskyää, hyödykemarkkinoilla hikoillaan; Maailmantalouden tuulet heiluttavat euroaluetta?

Rahoituskriisistä globaaliin talouskriisiin

Keskuspankin toiminnasta globaalin rahoituskriisin aikana

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Globaalit näkymät vuonna 2008

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Talousnäkymät ja talouspolitiikan mahdollisuudet Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen. Travellers Club Finland ry 21.1.

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Talouden tilannekuva

Studia Monetaria: Ajankohtaista rahamarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Markkinat toipuivat, toipuuko talous?

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Talouden mahdollisuudet 2009

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Globaaleja kasvukipuja

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia

Kansainvälisen talouden näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Voimmeko välttää finanssikriisejä tulevaisuudessa? Subprimen opit markkinoilta

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Talouden näkymät vuosina

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Kansantalouden mahdollisuudet ja rahoitusmarkkinat

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Kuinka rahapolitiikasta päätetään?

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki Julkinen

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Talouden näkymät. Helsingin Messukeskus Erkki Liikanen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Bruttokansantuotteen kasvu

TALOUSENNUSTE

Ahneus, talous ja hyvinvointi. Matti Pohjola

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Finanssikriisi ja tulevaisuuden näkymät

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti Vesa Ollikainen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Euroopan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Transkriptio:

Miten raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys vaikuttaa kasvunäkymiin? Pääjohtaja Erkki Liikanen Studia monetaria Rahamuseo 18.11.2008 1

Mistä USA:n rahoitusmarkkinoiden myllerrys alkoi? Miten yksi osa asuntomarkkinoista käynnisti globaalin ongelman? 2

Luo ja hajauta -malli sekä sen kannustinjärjestelmä Aika... 01 02 03 04 05... 14 15 16 17 25 26 27 28 29 30 Kotitalous - Perii palkkion - Ei pysyvää suhdetta Luottoriskivakuuttaja - Antaa vakuutuksella lisäturvaa - Perii palkkion Asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin, liikkeeseen laskettujen arvopapereiden arvo laskee INVESTOINTIPANKKI Luottoluokittaja Erillisyhtiö - Paketoi luoton muiden vaateiden kanssa - Siirtää erillisyhtiöön - Investointipankin johto kerää muhkeat palkkiot - Perii palkkion konsultoinnista ja luottoluokituksista - Voi muuttaa luokituksia myöhemmin - Laskee liikkeeseen omaisuusvakuudellisia jvk-lainoja Jvk-viipale 1 Jvk-viipale 2... Jvk-viipale n ASUNTOLUOTTO- PANKKI - Myöntää luoton - Perii palkkion - Myy luoton eteenpäin Asuntolaina- myyntimies - Ottaa luoton - Sitoutuu velanhoitoon hyvin pitkäksi ajaksi Sijoittajat - Kantavat tappiot arvopapereiden arvon laskusta 3

Mikä meni pieleen? Alhaiset korot ja riskilisät lisäsivät uusien vähäriskisten, mutta korkeatuottoisten sijoitustuotteiden kysyntää. Heikosti luottokelpoisten sub-prime -markkinat ja monimutkaiset lainatuotteet vastaus tähän kysyntään Yleinen selitys: Arvopaperistaminen (ja siihen liittynyt johdannaisten käyttö) vääristivät kannusteita Arvopaperistaminen mahdollisti riskien myymisen edelleen Luoton alkuperäiselle myöntäjälle ei jäänyt pysyvää suhdetta velalliseen Seurauksena luotonannon kriteerien murentuminen Palkkiot sidottiin lainojen volyymiin, ei lopulliseen arvoon 4

Luotettiin liikaa asuntohintojen nousun jatkumiseen Sub-prime -liiketoimintamallissa oli valuvika; se toimi vain nousevien asuntohintojen oloissa Oletettiin, että asuntovakuuden arvonnousu mahdollistaa aina sub-prime -lainan uudelleen rahoittamisen parin - kolmen vuoden sisällä. Kahden - kolmen vuoden jälkeen lyhennykset alkoivat ja korko asetettiin jopa tasolle Libor + 6 % Kuinka kukaan pienituloinen koskaan olisi voinut selvitä sellaisista lainan kustannuksista? Kun hinnat kääntyivät laskuun, valuvika mursi järjestelmän. 5

Näin sub-prime-ongelmat käynnistivät globaalin korjausliikkeen Luottamus romahti; kaikkia lainapapereita, joissa oli subprime -luottoja, kartettiin; likviditeetti kuivui Vahvasti velan lisäämiseen perustuvan liiketoimintamallin ongelmat paljastuivat: 1) Ohuet riskipuskurit 2) Epätietoisuus tappioiden suuruudesta ja alaskirjaustarpeista 3) Liiallinen turvautuminen markkinarahoitukseen Aluksi suhtauduttiin likviditeettiongelmana Mutta likviditeetti, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat kaksosia 6

Lehman Brothers in kaatuminen 15.9.2008 laukaisi laajamittaisen paniikin Lehmanin konkurssi nosti riskilisät uudelle tasolle Pankit halusivat turvata oman maksuvalmiutensa eivätkä lainata toisilleen Pankkien tappiot olivat muodostuneet suuriksi Uutta pääomaa oli aluksi saatu ulkomaisilta valtiollisilta rahastoilta ja omistajilta, mutta pääoman saanti nopeasti vaikeutunut Pankkien kyky antaa lainaa heikkeni: luottolaman uhka koettiin suureksi 7

Esimerkki pankkien omiin pääomiin kohdistuvien tappioiden tasevaikutuksesta ENNEN: JÄLKEEN: Varat Velat Varat Velat 100 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 90 80 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 72 Oma pääoma 10 Oma pääoma 8 Tappio 2 alentaa omaa pääomaa, uusi oma pääoma = 8. Jos pankilla 10% tavoitepääomasuhde, edellyttää taseen pienentämistä 10 kertaa tappioiden määrällä eli 20:llä. 8

Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä 6.11.2008 mennessä Wachovia Citigroup Merrill Lynch Washington Mutual UBS Bank of America HSBC National City JPMorgan Chase Wells Fargo RBS Morgan Stanley Lehman Brothers Credit Suisse IKB Deutsche Bank Fortis ING Groep Credit Agricole Societe Generale Barclays Mizuho 0 20 40 60 80 100 Alaskirjaukset Oman pääoman lisäykset Mrd. USD Lähde: Bloomberg. Alaskirjaukset yhteensä n. 692 mrd. USD ja oman pääoman lisäykset n. 704 mrd. USD

Suuri haaste: rahoitusjärjestelmän velkavivun hallittu vähentäminen Pankkien nostettava pääomia suhteessa sitoumuksiin ja taseeseen Taseista saatava pois epälikvidit varat. Ongelma: alihintaan myyminen alentaa jäljellejäävien arvoa sekä omassa että muiden pankkien taseissa Velkavivun vähentäminen väistämättä verottaa lainanantoa; hinta nousee ja volyymit supistuvat Ylilyöntien välttämiseksi julkisen vallan toimenpiteet tarpeen Prosessi vie vuosikymmenen loppuun (IMF lokakuu 2008) 10

Keskuspankkien ja hallitusten politiikkatoimista loka-marraskuussa ja markkinoiden kehityksestä 11

Vakauttamistoimenpiteet; Pariisin huippukokous 12.10. Likviditeettiongelma: Pankkien keskuspankkilikviditeetin turvaaminen (EKP) Määrän lisäykset, vakuusehtojen helpotukset Pankkien talletus- ja markkinaehtoisen rahoituksen turvaaminen (hallitukset) Talletussuojan nostot; 50.000 euroa Valtion takaukset pankkien velkakirjoille Vakavaraisuusongelma (hallitukset): Elinkelpoisten pankkien riittävien pääomien turvaaminen Valtion pääomasijoitukset Kriisipankkien pelastaminen / uudelleenjärjestely Valtion tilapäiset haltuunotot 12

1 000 Eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatiot ja maksuvalmiusjärjestelmän käyttö EUR mrd. Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-6 kk) Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) 800 600 400 200 0-200 -400 touko 07 elo 07 marras 07 helmi 08 touko 08 elo 08 marras 08 Lähde: Suomen Pankki.

Pankkien rahoituksen haaste Vuodesta 2002 pankit olivat paisuttaneet taseita ja lisänneet lainanantoa markkinarahoitukseen nojaten Nyt vähänkin pitemmän markkinarahoituksen saaminen on vaikeaa Monien pankkien johtopäätös: antolainaus sopeutettava talletuskantaan Pääomaongelman lisäksi tämä uhkaa supistaa antolainausta Auttaako valtiontakaus? Palaako arvopaperistaminen enää? 14

Keskuspankkikorkoja Yhdysvallat Japani Iso-Britannia Ruotsi Euroalue 7 Prosenttia 6 5 4 3 2 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Bloomberg. 15

Euriborkorkojen kehitys kuluvana vuonna 6,0 % 1 kk:n euriborkorko 3 kk:n euriborkorko 12 kk:n euriborkorko 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lähde: Bloomberg. 16

Pankkien pääomittamisen ongelma Pääomitusta tarvitaan kahteen tarkoitukseen: 1) vakavaraisuuskriisissä olevien pankkien pelastamiseen; halutaan estää systeemiriskien muodostuminen 2) kansantaloudelle välttämättömän antolainauksen turvaamiseen; avainasemassa ovat vakavaraiset pankit, jotka lisäpääomalla voivat säilyttää/lisätä antolainausta 1) ryhmä on riippuvainen valtiosta; 2) ryhmä ei. Haaste on, kuinka saada ne osallistumaan. Vs. USA, Ranska 17

2,5 %-yksikköä Riskilisät pankkien välisillä rahamarkkinoilla euroalueella 1 kk 3 kk 12 kk 2 1,5 1 0,5 0 tammi 07 huhti 07 heinä 07 loka 07 tammi 08 huhti 08 heinä 08 loka 08 Lähteet: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. *Euriborkorkojen ja Eoniaswapkorkojen erotuksia

Muutokset euriborkoroissa pankkitukipaketin jälkeen (10.10.2008) Muutos riskilisässä Muutos EKP:n ohjauskorossa ja siihen kohdistuvissa odotuksissa 0,00-0,20 %-yksikköä Muutos euriborissa -0,13-0,01-0,01-0,04-0,40-0,44-0,60-1,08-1,18-1,17-1,15-0,80-1,00-1,20-1,40-0,91-1,35-1,20-1,19-1,19-1,19-1,60 1 kk 3 kk 6 kk 9 kk 12 kk Lähteet: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 19

Pankkien riskilisiä luottojohdannaismarkkinoilla (CDS) UBS ABN Amro Barclays Deutsche Bank Banco Santander Societe Generale 3,5 %-yksikköä 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 07/07 09/07 11/07 01/08 03/08 05/08 07/08 09/08 11/08 Lähde: Bloomberg.

Luottoehtojen kiristyminen Yhdysvalloissa ja euroalueella Yhdysvaltain keskuspankin kysely (3.11.2008) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 Suuret ja keskisuuret yritykset Asuntolainat Saldoluku 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Federal Reserve. Euroopan keskuspankin kysely (7.11.2008) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 Suuret yritykset Asuntolainat Saldoluku 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Euroopan keskuspankki. 21

Euromaiden valtioiden korkoeroja Saksan valtion 10 vuoden korkoon 1,6 %-yksikköä 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 Kreikka Italia Irlanti Portugali Espanja Suomi Hollanti Ranska 0,2 0,0 tammi 07 huhti 07 heinä 07 loka 07 tammi 08 huhti 08 heinä 08 loka 08 Lähde: Bloomberg.

G-20 -maiden huippukokous Washingtonissa 14.-15.11. Lopputulos: Yhteinen käsitys kriisin syistä; lisäksi hyväksyttiin viisi periaatetta, joihin nojataan rahoitusmarkkinoiden uudistaminen 1) Vahvistetaan läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta 2) Edistetään luotettavaa sääntelyä 3) Edistetään rahoitusmarkkinoiden integriteettiä rehellisyyttä 4) Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä ja 5) Uudistetaan kansainvälisten rahoituslaitosten hallinto ja päätöksenteko 23

Entä talouden ennusteet? 24

Ennusteet vuoden 2009 talouskasvuksi 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD Yhdysvallat % 2007 2008 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0 Euroalue % 2007 2008 Lähteet: Consensus Economics, IMF, OECD ja Euroopan komissio.

Suomen talouden riskiarvio viime syyskuussa Jos ongelmat rahoitusmarkkinoilla syvenevät edelleen ja kehittyvienkin maiden kasvu hiipuu Maailmantalouden kasvu jää selvästi ennustettua hitaammaksi Suomessa vienti ja investoinnit reagoisivat herkimmin Rahoituskustannusten nousu ja varallisuusesineiden hintojen lasku iskisivät yksityiseen kulutukseen Suomen vastustuskykyä ovat heikentäneet Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu Yritysten palkkakustannusten nousu 26

Inflaatioswapeista johdetut inflaatio-odotukset 3 vuotta kolmen vuoden jälkeen 5 vuotta viiden vuoden jälkeen 2,80 Prosenttia 2,70 2,60 2,50 2,40 2,30 2,20 2,10 2,00 1,90 2005 2006 2007 2008 Lähde: Bloomberg, Inflaatioswappeista johdettuja.

Hintaodotukset kyselytutkimuksissa Kuluttajien odotus inflaatiosta (seuraavat 12 kk) Teollisuuden odotus myyntihinnoista (seuraavat 3 kk) Euroalueen ostopäälliköiden indeksi, palvelut: myyntihinnat 3 Standardipoikkeamaa pitkän aikavälin keskiarvosta 2 1 0-1 -2-3 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähteet: Eurostat ja NTC Research/Reuters. 28

KIITOS! 29