1 Kunnan rekisteritiedot Kunta UURAINEN Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 20.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Sirpa Rautio Yhdyshenkilön asema Kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero (014) 820 6602 Yhdyshenkilön sähköposti sirpa.rautio@uurainen.fi Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. n kjkyllä nknei I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Vastaus on: nknkunnan oma nkjyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? gdckyllä, valtuusto on jo päättänyt liitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdckyllä, kuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gdnei. 1.A.2 Milloin kuntaliitos toteutetaan? gc1.1.2008 gc1.1.2009 gc1.1.2010 gc1.1.2011 gc1.1.2012 gc1.1.2013 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? gckyllä, valtuusto on jo päättänyt osakuntaliitoksesta. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gckyllä, osakuntakuntaliitoksen selvitystyö on käynnissä. Minkä kunnan/kuntien kanssa? gnei. 1.A.4. Jos, niin mikä on kunnasta toiseen siirtyvän alueen casukasmäärä?
2 cmaapinta-ala? 1.A.5 Milloin osakuntaliitos toteutetaan? gc1.1.2008 gc1.1.2009 gc1.1.2010 gc1.1.2011 gc1.1.2012 c1.1.2013 1.A.6 Mikä on kunnan asukasmäärä kuntajaon muutosten jälkeen? dcyli 20 000 gc10 000-20 000 gc7 000-10 000 gc5 000-7 000 gc3 500-5 000 gcalle 3 500 Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? gnkyllä gcei 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Keuruu, Konnevesi, (Korpilahti), Laukaa, (Leivonmäki), Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? 189 000 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Petäjäveden, Muuramen, Korpilahden ja Hankasalmen alueella vanhusten laitoshoito 1.1.2009 alkaen. Muiden seututerveyskeskuskuntien osalta (noin 47 000 as.) tilanne selvitetään vuoteen 2011 mennessä. Seuraavista palveluista on erilliset sopimukset: 1. Kriisi- ja sosiaalipäivystys, n. 10 kuntaa. (säätiö, osaamiskeskus ja kunnat tuottavat.) 2. Perheneuvolapalvelut, Jyväskylän seutu. (Jyväskylä isäntäkunta) 3. Päihdehuollon erityispalvelut, Jyväskylän seutu (säätiö tuottaa). 4. Lastensuojelun sijaishuolto, koko Keski- Suomi (Jyväskylä isäntäkunta). 5. Adoptioasiat, pääosa Keski-Suomen kunnista (järjestöt tuottavat). 6. Ensija turvakotipalvelut, Jyväskylän seutu (järjestö tuottaa). 7. Sosiaaliasiamiestoiminta, lähes koko Keski-Suomi (sosiaalialan osaamiskeskus tuottaa). 8. Poliisilaitoksen sosiaalityö, Jyväskylän kihlakunnan kunnat (Jyväskylä isäntäkunta). 9. Talous- ja velkaneuvonta, Jyväskylän seudun kunnat (Jyväskylä isäntäkunta). 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? Ympäristöterveydenhuolto. 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? Jyväskylän seututerveyskeskus. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? gca) Järjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli) gnb) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä?
3 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? K gcvuoden 2008 alusta lukien gn2009 gc2010 gc2011 gc2012 gc2013 gcmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? - 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? dcjärjestämisvastuu yhdellä kunnalla (isäntäkuntamalli)? gnjärjestämisvastuu kuntayhtymällä? gcjärjestämisvastuu on rekisteröidyllä yhteisöllä tai säätiöllä? 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? gc1) Ammatillinen lisäkoulutus gn2) Lukiokoulutus gc3) Muita, mitä? 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? gnkyllä gcei 1.B.12 Jos, niin mihin yhteistoiminta-alueisiin se kuuluu? Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? gc1.1.2008 gc1.1.2009 gc1.1.2010 gc1.1.2011 gc1.1.2012 gc1.1.2013 gnmuusta ajankohdasta alkaen. Mistä? Ky:t ovat jo toiminnassa. Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? gckyllä gnei
4 1.C.2 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, mihin 5 :n 5 momentin erityisolosuhteeseen se vetoaa? gcsaaristoisuus gcpitkät etäisyydet gcsuomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen gcsaamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen 1.C.3 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten se perustelee poikkeamisen? 1.C.4 Jos kunta esittää poikkeamista väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata Vastaus on: nnkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? gckyllä gnei 1.D.2 Jos muuttuu, miten kunta turvaa kielelliset oikeudet? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? ckyllä nei 1.D.4 Jos muodostetaan, miten kielelliset oikeudet turvataan? 1.D.5 Miten kaksikielinen kunta aikoo turvata kielelliset oikeudet? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? gckyllä gnei 1.D.7 Jos kuuluu, miten kunta turvaa saamelaisten kieltä tai kulttuuria koskevat oikeudet? Seuraava -->
5 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä Vastaus on: nnkunnan oma njyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? gckyllä gnei gcselvitystyö käynnissä 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? Ei mitään palveluja. 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Kunnat tai yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? gna) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät. gcb) Lastensuojelun gcc) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gcd) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gce) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? gcf) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? Ei mitään. 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter-säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat utkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko-hankkeeseen. Keski- Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja rakenteet vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien
6 toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettu julkisen-, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? - 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti: - erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahtu muutoksia, joten vastuut jatkuvat - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2009 II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 2010-2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Vuosi 2005 As.luku naiset 1519 As.luku miehet 1618 0-6 v. (1) naiset 138 0-6 v. (1) miehet 181 7-16 v. (1) naiset 208 7-16 v. (1) miehet 231 17-19 v. (1) naiset 54 17-19 v. (1) miehet 48 20-64 v. (1) naiset 822 20-64 v. (1) miehet 928 65-74 v. (1) naiset 139 65-74 v. (1) miehet 133 75-84 v. (1) naiset 119 75-84 v. (1) miehet 85 85 v.- (1) naiset 39 85 v.- (1) miehet 12 Indeksi Vuosi 2010 As.luku naiset 1565 As.luku miehet 1635 0-6 v. (1) naiset 162 0-6 v. (1) miehet 192 7-16 v. (1) naiset 224 7-16 v. (1) miehet 225 17-19 v. (1) naiset 51 17-19 v. (1) miehet 56 20-64 v. (1) naiset 829 20-64 v. (1) miehet 928 65-74 v. (1) naiset 145 65-74 v. (1) miehet 150 75-84 v. (1) naiset 115 75-84 v. (1) miehet 67 85 v.- (1) naiset 39 85 v.- (1) miehet 17 Indeksi Vuosi 2015 As.luku naiset 1607 As.luku miehet 1669 0-6 v. (1) naiset 175 0-6 v. (1) miehet 195 7-16 v. (1) naiset 242 7-16 v. (1) miehet 268 17-19 v. (1) naiset 53 17-19 v. (1) miehet 48 20-64 v. (1) naiset 808 20-64 v. (1) miehet 880 65-74 v. (1) naiset 182 65-74 v. (1) miehet 178 75-84 v. (1) naiset 97 75-84 v. (1) miehet 77 85 v.- (1) naiset 50 85 v.- (1) miehet 23 Indeksi
7 Vuosi 2020 As.luku naiset 1638 As.luku miehet 1713 0-6 v. (1) naiset 178 0-6 v. (1) miehet 198 7-16 v. (1) naiset 264 7-16 v. (1) miehet 291 17-19 v. (1) naiset 52 17-19 v. (1) miehet 63 20-64 v. (1) naiset 795 20-64 v. (1) miehet 851 65-74 v. (1) naiset 194 65-74 v. (1) miehet 202 75-84 v. (1) naiset 106 75-84 v. (1) miehet 86 85 v.- (1) naiset 49 85 v.- (1) miehet 22 Indeksi Vuosi 2025 As.luku naiset 1656 As.luku miehet 1736 0-6 v. (1) naiset 176 0-6 v. (1) miehet 196 7-16 v. (1) naiset 275 7-16 v. (1) miehet 295 17-19 v. (1) naiset 57 17-19 v. (1) miehet 68 20-64 v. (1) naiset 787 20-64 v. (1) miehet 854 65-74 v. (1) naiset 177 65-74 v. (1) miehet 184 75-84 v. (1) naiset 137 75-84 v. (1) miehet 109 85 v.- (1) naiset 47 85 v.- (1) miehet 30 Indeksi <-- Edellinen Seuraava -->
8 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 -vuotiaiden määrää kohden. Väestöllinen huoltosuhde v. 2005 69,4 v. 2010 71,7 v. 2015 83,1 v. 2020 90,3 v. 2025 92,1 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Uuraisten kunnan väkiluku on jo ohittanut tilastokeskuksen väestöennusteen vuodelle 2010. Vuoden 2015 tilastokeskuksen arvioon tarvitaan noin 40 asukkaan lisäys, mikä toteutunee jo ensi vuonna. Kunnan huoltosuhde on jatkossa kohtuullisempi yllä esitetystä, koska kuntaan muuttaa myös työikäistä väestöä. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2025 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. Vastaus on: nkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? Tarvekerroin v. 2005 (koko maa=1) Uurainen 1,22. Uuraisten kunnan tarvevakioidut menot terveydenhuollossa ja vanhustenhuollon menoissa ovat v. 2005 koko maan tasosta 70% ja kasvuennuste menoissa vuoteen 2025 mennessä on 19,7%:a. Uuraisten kunnassa ei menokehityksen puolesta ole erityisiä ongelmia selvitä tulevasta palvelutarpeen kasvusta. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat selvästi alle valtakunnan keskitason ja kustannusten nousu seuraa valtakunnan keskiarvoja, jolloin vuoteen 2025 mennessä ei ole odotettavissa muusta maasta poikkeavia erityisiä ongelmia palvelujen järjestämisessä. Lasten määrän pysyminen korkeana koko suunnittelukauden vaatii kuntaa panostamaan päivähoitopalveluihin maan keskiarvoa enemmän. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat selvästi alle valtakunnan keskitason ja kustannusten nousu seuraa valtakunnan keskiarvoja, jolloin vuoteen 2025 mennessä ei ole odotettavissa muusta maasta poikkeavia erityisiä ongelmia palvelujen järjestämisessä. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? Tarvekerroin v. 2005 (koko maa=1) Uurainen 1,04. Uuraisten kunnan tarvevakioidut menot terveydenhuollossa ja vanhustenhuollon menoissa ovat v. 2005 koko maan tasosta 70% ja kasvuennuste menoissa vuoteen 2025 mennessä on 19,7%:a. Uuraisten kunnassa ei menokehityksen puolesta ole erityisiä ongelmia selvitä tulevasta palvelutarpeen kasvusta. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan lähinnä lähiseudun koulutuskuntayhtymien oppilaitoksiin. Uuraisten kunta kuuluu kahteen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. Uutta koulutettua työvoimaa
9 tarvitaan eri aloilla tyydyttämään työvoiman kysynnän kasvua ja korvaamaan työvoiman poistumaa. Oman kunnan yrityksissä on puutetta erityisesti metallialan osaajista. Ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojentarve riippuu lähinnä perusopetuksen päättäneen ikäluokkien koosta. Keskimäärin aloituspaikkojen tarve säilyy entisellään. Ammatillisen peruskoulutuksen asiat hoituvat hyvin nykyisten kuntayhtymien ja muiden tarvittavien oppilaitosten kautta. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Perusopetus: perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa oppilasennusteiden mukaan lähivuosina. Kunnassa on tarpeellinen määrä kouluja, mutta oppilaat jakautuvat epätarkoituksenmukaisesti lähikouluille. Lähivuosina tarvitaan joko lisärakentamista tai suurehkoja oppilaiden kuljetusjärjestelyjä yhden koulun osalta (Hirvasen koulu). Perusopetuksessa tehdään paljon seudullista yhteistyötä ja mm. seudullinen perusopetuksen selvitys on tehty. Perusopetuksen menot oppilasta kohti hieman yli maan keskiarvon. Perusopetus pystytään järjestämään tarkoituksenmukaisesti omassa kunnassa. Yhteistyötä ja lähikoulun osoittamista vieraasta kunnasta tarvitaan erityisesti vaikeimmin vammaisten oppilaiden ja ruotsinkielisten oppilaiden opetuksen osalta. Kirjastotoimi: Seutuyhteistyö tiivistä Aaltokirjastokimpassa, johon myös Uurainen kuuluu (yhteinen kirjastojärjestelmä ja kirjastokortti, kirjojen kuljetus yli kuntarajojen, internetpohjainen asiakaspalvelu varaukset, uusinnat jne.) Kirjastoilla myös paljon muuta seudullista yhteistyötä. Seutukirjastoselvitys tehty. Uuraisten kunnan kirjastotoimen osalta ei tarvetta seutukirjastoon; Aaltokirjastojen yhteistyö tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Kunnan kirjastopalveluiden menot asukasta kohti alle maan keskiarvon. 3.C.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä? Teknisen osaston palveluja tarvitaan jatkossa yhdyskuntarakenteen kehittyessä runsaasti eri puolilla kuntaa. Ostopalveluja tekninen toimisto käyttää enenevässä määrin. Päivähoitopalveluja tarjotaan 8 kunnan alueella. Oman kunnan lasten hoitotarve lisääntyy jatkuvasti, ja uusien päivähoitotilojen rakentamiseen sekä lisähenkilökunnan palkkaamiseen varaudutaan. Vapaa-aikatoimessa palveluja tarjotaan nuorisolle. Liikuntapaikkoja kaikille pidetään yllä liikuntapaikkastrategian mukaisesti. Yleis- ja taloushallinnon osalta ylikunnallinen yhteistyö jatkuu. Palvelujen osittaista ulkoistamista voidaan harkita henkilöstön eläköityessä. Maatalouspalvelujen osalta lomituspalveluista vastaa jatkossakin Hankasalmen kunta. EU-tukien myöntämisen osalta valvontarengas on ylikunnallinen niin kauan kun tukiviranomaisina toimivat kunnat. <-- Edellinen Seuraava -->
10 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005-2009 (1000 euroa) TP-tiedot 2005: toimintakulut 12.463 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 1.723 TP-tiedot 2005: toimintakate -10.708 TP-tiedot 2006: toimintakulut 13.108 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 1.983 TP-tiedot 2006: toimintakate -11.081 TA 2007: toimintakulut 14.601 TA 2007: toimintatuotot 2.669 TA 2007: toimintakate -11.932 TS 2008: toimintakulut 15.039 TS 2008: toimintatuotot 2.709 TS 2008: toimintakate -12.330 TS 2009: toimintakulut 15.490 TS 2009: toimintatuotot 2.749 TS 2009: toimintakate -12.741 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 4.490 TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 366 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 205 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 5.648 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 407 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 209 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 5.660 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 399 TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 215 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 5.892 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 415 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 224 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 6.116 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 431
11 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 232 TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 5.386 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 5.566 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 5.918 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 6.080 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 6.270 TP-tiedot 2005: vuosikate 891 TP-tiedot 2006: vuosikate 830 TA 2007: vuosikate 270 TS 2008: vuosikate 327 TS 2009: vuosikate 369 TP-tiedot 2005: poistot 481 TP-tiedot 2006: poistot 653 TA 2007: poistot 685 TS 2008: poistot 661 TS 2009: poistot 650 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto - TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto - TA 2007: satunnaiset erät, netto - TS 2008: satunnaiset erät, netto - TS 2009: satunnaiset erät, netto - TP-tiedot 2005: tilikauden tulos 410 TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 178 TA 2007: tilikauden tulos 0 TS 2008: tilikauden tulos -19 TS 2009: tilikauden tulos -66 TP-tiedot 2005: lainakanta 5.785 TP-tiedot 2006: lainakanta 6.327 TA 2007: lainakanta 5.383 TS 2008: lainakanta 4.975 TS 2009: lainakanta 4.557 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 1.879 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 1.848
12 TA 2007: investoinnit, netto 1.388 TS 2008: investoinnit, netto 2.684 TS 2009: investoinnit, netto 2.041 TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % 19,00 TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % 19,00 TA 2007: tuloveroprosentti, % 19,00 TS 2008: tuloveroprosentti, % 19,00 TS 2009: tuloveroprosentti, % 19,00 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Kunnan oman taloussuunnitelman mukaan taloussuunnitelmakaudella toimintatuotot lisääntyvät niukasti (1,5 %) mikä muodostuu lähinnä maksutulojen kasvusta (väestön lisäys ja maksujen sekä taksojen korotukset) sekä kunnan maaomaisuuden myynnistä asuintonteiksi ja yksittäisten asuinhuoneistojen myynnistä. Kunnan toimintakulujen hallittu (noin 3 %) kasvu perustuu henkilöstömenojen kasvuun sekä lähinnä terveys- ja erikoissairaanhoidon ostopalveluihin, missä ennakoidaan erikoissairaanhoidon osalta enemmän kasvua kuin perusterveydenhuollossa. Kunnan verotulojen kasvu on arvioitu ilman tuloveroprosentin nostoa lievästi kasvavaksi. Sisäministeriön ennuste kunnan osalta on huomattavasti positiivisempi. Sisäministeriön kuntakohtainen ennuste valtionosuuksien osalta on niin ikään positiivisempi kuin kunnan oma arvio. Vuosikate on arvioitu kunnassa positiiviseksi koko taloussuunnitelmakauden ajaksi. Investointeja kasvavassa kunnassa tehdään taloussuunnitelmassa n. 2 milj. eurolla vuodessa. Kunnan lainanottoa on suunniteltu vähennettäväksi ja tasapainon saavuttamiseksi rahastoja puretaan tarpeen mukaan. Alijäämää kunnan taloussuunnitelmassa on vuosille 2008-2009 arvioitu yhteensä noin 85 000, mitkä pystytään kattamaan kunnan taseessa olevalla ylijäämällä. Mikäli verotulot kasvavat yhtään ennakoitua ripeämmin, ei em. alijäämää synny. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). Ei kattamattomia alijäämiä. <-- Edellinen Seuraava -->
13 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 5. Muu yhteistoiminta / 1 Vastaus on: nkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Jyväskylän seudun elinkeinoyhtiö Jykes Oy, aluearkkitehtitoiminta yhdessä Petäjäveden ja Multia kuntien kanssa, Jyväsriihi ry toimintaryhmä, lomituspalvelujen ostaminen Hankasalmen kunnalta. Olemme mukana seuraavissa Jyväskylän seudun verkostokaupunkihankkeissa, joista osa on jo toiminnassa ja osaa valmistellaan: Mustankorkea Oy (jätteenkäsittelylaitos), Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö, Keski- Suomen vammaispalvelusäätiö, seututaloushanke, henkilöstötietojärjestelmien kehittäminen, Jyväskylän seudun kansalaisopisto, Jyväskylän seudun työllisyyspalvelut, suun terveydenhuollon kehittämishanke, toisen asteen koulutuksen alueellinen kehittäminen, yhdeksän yhdessä asuntoyhteistyö, kulttuuripalvelujen tiedotus ja markkinointi, ennaltaehkäisevä vanhustyö ja palveluohjaus Jyvässeudulla, Jyvässeudun hammashuollon voimavarojen alueellinen kehittäminen ja hyödyntäminen, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä lastensuojeluun, VARTU oppimisen varhainen tuki, verkostoituva erityispäivähoito hanke, Jyväskylän perheneuvonta, Jyväskylän seudun elatusturvatoiminto, Jyväskylän seudun hammashuoltojen viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys, terveyskeskuksen yöpäivystys, poliisin sosiaalityöntekijä, sijaishuoltoyksikkö, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, SosKes Kunnallisen sosiaalipalveluiden tietohallinnon kehittäminen Keski-Suomessa hanke sekä seudun yhteiset hankinnat. Lisäksi ostamme muista kunnista oikeusaputoiminnan, talous- ja velkaneuvonnan, veroasiamiespalvelut, kuluttajaneuvonnan sekä atk-tukipalvelut. Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Uuraisten Vanhustentaloyhdistys rakentaa ja vuokraa palveluasuntoja. Uuraisten 4H-yhdistykseltä kunta ostaa lakisääteisen oppilaiden aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisen. Ostopalvelut yrityksiltä. <-- Edellinen Seuraava -->
14 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 6. Tuottamistavat ja tehokkuus Vastaus on: nkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) Uuden teknologian ja tekniikan monipuolinen hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan sekä tavoitteiden asettamisen ja tulosseurannan kehittäminen. Olemme perustaneet vuonna 2006 keskitetyn ruoka- ja siivouspalveluyksikön edellisen hajautetun mallin sijaan. Seuraamme hoidon porrastusta erityisen tiiviisti. Seudun kunnat jatkavat edelleen yhteistyötä palvelujen järjestämiseksi yhdessä niissä uusissa toiminnoissa, joissa se on tarkoituksenmukaista, mm. talaouspalvelukeskus. Ostopalvelut yrityksiltä. 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. Työhyvinvoinnin sekä muutosmyönteisen ilmapiirin kehittäminen, jotta Uurainen säilyy edelleen houkuttelevana ja hyvänä työnantajana. Uuraisilla on käynnistynyt pääosin TYKES-rahoitteinen työhyvinvoinnin laajamittainen kehittämishanke. <-- Edellinen Seuraava -->
15 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) Vastaus on: nkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 7.1 Perusterveydenhuollossa? Seututerveyskeskus aloittaa toimintansa vuonna 2009, palveluverkon ei odoteta supistuvan. 7.2 Sosiaalihuollossa? Yhteistyötä lisätään entisestään erityispalvelujen tuottamisessa. 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluverkon ei odoteta supistuvan, kehitysvammaisten erityishuollon viranomaistehtävät ovat sairaanhoitopiirillä. 7.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluverkon ei odoteta supistuvan, kehitysvammaisten erityishuollon viranomaistehtävät ovat sairaanhoitopiirillä. 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen ky yhdistynee Jyväskylän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymään. 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? - 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? - 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? Ei oleellisia muutoksia. 7.9 Millä tavalla kielijakauma vaikuttaa, jos kunnan asema kaksikielisenä tai ruotsinkielisenä kuntana muuttuu tai, jos yhteistoiminta-alueeseen kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? - <-- Edellinen Seuraava -->
16 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 2009-2013). Vastaus on: nkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Jyväskylän seututerveyskeskus vastaa. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunta- ja sosiaalitoimi pidetään houkuttelevana työnantajana jatkuvan työn kehittämisen kautta. Eläkepoistuma on kuntien keskiarvoa pienempi. Muusta maasta poikkeavia erityisongelmia ei odoteta olevan. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kunta- ja sosiaalitoimi pidetään houkuttelevana työnantajana jatkuvan työn kehittämisen kautta. Eläkepoistuma on kuntien keskiarvoa pienempi. Muusta maasta poikkeavia erityisongelmia ei odoteta olevan. 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa. 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Kuntayhtymät vastaavat. 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Normaalit rekrytointitoimet virkojen täyttämisessä (kunnan omat virat). Yhteistyö lähikuntien kanssa. Tähän asti hakijoita kaikkiin kunnan avoimiin tehtäviin on ollut riittävästi eikä virkojen täyttämisessä ole ollut vaikeuksia. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Nähtävissä ei ole eläköitymispiikkiä (tiedot Kevalta). 8.8 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Kuntien eläkevakuutuksen tietoja, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen.
17 III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Vastaus on: nkunnan oma jyhteinen seuraavien kuntien kanssa: Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? - Yt-elimen käsittely 7.6.2007 ja 13.8.2007 - Virastopalaverit 1/kk - Osastopalaverit - Koulujen johtajien kokoukset - Informaatiota kunnan intranetissä Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? - Kaikki kunnan lautakunnat. chaluan lähettää vastaukset <-- Edellinen Lähetä
18 Kunta- ja palvelurakenneuudistus: Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Turun, Porvoon, Porin, Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden, Kotkan, Lappeenrannan, Mikkelin, Kuopion, Joensuun, Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kokkolan ja Oulun kaupunkien tulee laatia yhdessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 3 momentissa mainittujen kuntien kanssa viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan lain 3 momentissa tarkoitetuilla seuduilla, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi. Asetuksen mukainen selvitys toimitetaan valtioneuvostolle tällä sähköisellä lomakkeella viimeistään 31.8.2007. Kaupunkiseudun suunnitelmat voivat sisältää asetuksen mukaisten tietojen lisäksi muuta aineistoa (esimerkiksi karttoja). Suunnitelman mahdollinen liiteaineisto kokonaisuudessaan toimitetaan kahtena kappaleena sisäasiainministeriön kirjaamoon osoitteeseen Sisäasiainministeriö, Kirjaamo, PL 26, 00023 VALTIONEUVOSTO Vastausten tulee mahtua lomakkeeseen. Lomakkeessa ei voi viitata pelkästään liitteisiin. Liitteet ovat tausta-aineistoa. Kunnan nimi Jyväskylän kaupunki Perustiedot suunnitelmasta 1) Suunnitelman laadintaan osallistuneet kunnat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Petäjävesi ja Toivakka lain velvoittamina sekä Hankasalmi ja Uurainen vapaaehtoisesti. 2) Suunnitelman hyväksymismenettely (kuntien valtuustojen päätöspäivämäärät tai seudullisen yhteistyöelimen päätöspäivämäärä, mikäli päätösvalta on annettu seudulliselle elimelle) Seudullinen Paras-hankkeen ohjausryhmä 14.5.2007, Jyväskylän kaupunginvaltuusto 4.6.2007, Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto 18.6.2007, Petäjäveden valtuusto 25.6.2007, Muuramen valtuusto 27.8.2007. 3)Suunnitelman yhdyshenkilö ja yhteystiedot Aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen, Vapaudenkatu 32, PL 193, 40101 Jyväskylä, puhelin 014 624380 sekä matkapuhelin 050 303 3205. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen nykytila ja kehittämistarve. Miten suunnitelmassa on arvioitu: 1) maankäytön Jyväskylän seudulla maankäytön yhteistyötä on tehty vapaaehtoisesti erityisesti kuntien raja-alueilla sekä yleis- että asemakaavoituksessa. Käytännössä 2000-luvulla yhteistyöstä on vastannut kuntien kaavoittajien yhteistyöryhmä, joka toimii seudullisena tiedonvälittäjäryhmänä. Ryhmän toimesta on järjestetty mm. seudullisia visioseminaareja. 2)asumisen
19 Jyväskylän seudun asunnot jakautuvat talotyypiltään ja hallintamuodoltaan selkeästi sijaintinsa mukaisesti. Jyväskylän asuntokanta on kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaista. Asutukseltaan harvemmissa kunnissa nämä piirteet luonnollisesti vähenevät ja valtaosa asunnoista on omistusasuntoja pien- ja rivitaloissa. Jyväskylän seudun asuntorakentaminen on ollut vilkasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Seudulla rakennettiin vuosina 1996 2005 yhteensä 14 049 asuntoa, eli noin 17 prosenttia nykyisestä asuntokannasta. Yhdeksän kunnan seutu on vakiintunut yhteistoiminta-alueeksi valtion lainoittamassa asuntotuotannossa. Yhteistyön toiminnasta on vastannut seudullinen asunto-ohjelmointityöryhmä, johon kuuluvat Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen johtavat asuntovirkamiehet sekä yksi muiden kuntien valitsema edustaja. Työryhmä valmistelee mm. seudullisen lainoitusesityksen ja myöntämis- ja hyväksymisvaltuuden jaon. Aravalainoitetun tuotannon määrän alentuessa ryhmän merkitys on vähentynyt. Asumisessa seudun keskeisiä kehittämistarpeita ovat: - asumisen tulevaisuuden kokonaiskuva ja tavoitteiden määrittely - rakenteellisiin muutoksiin, kuten iäkkäiden asumistarpeisiin, vastaaminen - asumisen monipuolinen kehittäminen kaikille ihmisryhmille varallisuudesta riippumatta - asumisen edellytyksien varmistaminen myös erityisryhmille 3) liikenteen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Liikenteen kannalta merkittävin yhteistyöhanke on ollut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (JYSELI 2010). Hankkeessa ovat mukana kunnista Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame ja Laukaa. Muina osapuolina ovat mm. Keski-Suomen tiepiiri, Keski-Suomen Liitto ja Ratahallintokeskus. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään kaikkia liikennemuotoja sekä maankäyttöä ja yhteistyötä. Suunnitelma valmistui vuonna 1999. Toteuttamisen aiesopimus laadittiin ensimmäisen kerran vuosille 2001-2004 ja toisen kerran vuosille 2005-2008. Joukkoliikenteen osalta yhteistyötä tehdään seutu- ja kaupunkiliikenteen suunnittelussa ja rahoituksessa. Tärkein yhteistyömuoto on seutuliikennetyöryhmä, johon kuuluvat Jyväskylän seutulippualueen 20 kuntaa sekä lääninhallituksen ja bussiliikenteen edustajat. Paikallisliikennealueen muodostavat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muurame. Nämä teettävät noin viiden vuoden välein paikallisliikenteen linjastosuunnitelman sekä tarpeen mukaan muita joukkoliikenneselvityksiä. Seudullinen joukkoliikenneyhteistyö on ollut aika passiivista ja löyhästi johdettua. Joukkoliikenteessä on monia osapuolia (kunnat, lääninhallitus, liikennöitsijät ym.). Näiden vastuujako on epäselvä, mistä aiheutuu ongelmia toiminnan kehittämiselle ja suunnitelmien toimeenpanolle. Liikenteen kehittämistarpeista keskeisimpiä ovat maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen tehostaminen, pitkäjänteinen liikenneväyläsuunnittelu, joukkoliikenteen suunnittelutehtävät ja joukkoliikenteen seudullinen kehittäminen. Kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarve. Miten suunnitelmassa on arvioitu kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytilaa ja kehittämistarvetta seudulla? Missä palveluissa? Millä tavalla? Ns. verkostokaupunkihankkeista kuten seutuopisto, toisen asteen koulutus, perusopetus, seutukirjasto, päivähoito, tilapalvelu, ruokapalvelu, talous- ja hankintapalvelukeskus, seututerveyskeskus, vanhuspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon Jytake-hanke on suoritettu ulkoinen arviointi. Lopulliset ratkaisut esittää kuntajakoselvittäjä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen tavoitteet ja keinot seudulla. 1) Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet seuraavien asioiden yhteensovittamisen parantamiseksi seudulla? a) maankäyttö Maankäytössä yhteensovittamisen keskeisiä tavoitteita on vastata edellä määriteltyihin kehittämistarpeisiin. b) asuminen Asumisen yhteensovittamisen keskeisiä tavoitteita on vastata edellä määriteltyihin kehittämistarpeisiin. c) liikenne
20 Liikenteen yhteensovittamisen keskeisiä tavoitteita on vastata edellä määriteltyihin kehittämistarpeisiin. Mitä keinoja käyttäen kunnat ovat päättäneet parantaa a) maankäytön Korpilahden ja Jyväskylän kunnanvaltuustot ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksesta 1.1.2009 alkaen. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kunnanvaltuustot ovat esittäneet sisäasiainministeriölle kuntajakoselvittäjän asettamista selvittämään Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista 1.1.2009 alkaen. Sisäasiainministeriö on luvannut päätöksen kuntajakoselvittäjästä kunnanhallitusten 13.8.2007 tekemän samansisältöisen päätöksen pohjalta. Lisäksi seudun kunnat parantavat maankäytön yhteensovittamista 1.Laatimalla seudullisen maankäytön rakennemallin. Kuntien yhteinen rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, mutta se sisältää strategisen yleiskaavan tavoin yhdyskuntarakenteen yleiset kehittämisperiaatteet. Rakennemallin laatimisprosessi on yksinkertaisempi kuin yleiskaavassa. Laatimisen yhteydessä eri tahoja kuullaan laajasti ja valmistelusta tiedotetaan avoimesti. Seudun rakennemallin tavoitteet, sisältö ja laadintaperiaatteet määritellään tarkemmin varsinaista rakennemallin laatimista edeltävässä suunnitteluvaiheessa. Lähtökohtana kuitenkin on, että rakennemalli vastaa pitkällä aikajänteellä edellä mainittuhin kehittämistarpeisiin. Rakennemalli jalkautuu kuntien maankäytön suunnitteluun kuntakohtaisessa yleiskaavoituksessa. Rakennemallin laatimisen yhteydessä arvioidaan, miten kuntien olemassa olevat yleiskaavat vastaavat rakennemallin sisältöön ja millä alueilla yleiskaavojen päivittäminen on seudullisesti tarpeellista. 2. Seudun kaikki kunnat laativat vuosittain maankäytön toteutusohjelman ja käyvät neuvottelua naapurikuntiensa kanssa ohjelmien laadintavaiheessa yhteistoiminnan parantamiseksi. Kuntien maankäytön toteutusohjelmien laadinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnilla on riittävästi tontteja asunto- ja työpaikkarakentamiseen. Ohjelmissa esitetään uusien laajentumisalueiden kaavoitustilanne, luovutettavien tonttien määrä, suunniteltu toteutusaikataulu ja toteutuksen kustannusarvio. Toteutusohjelmat pyritään laatimaan riittävän pitkäksi ajaksi, ainakin viideksi vuodeksi. Kunnat voivat laatia maankäytön toteutusohjelmat tarkoituksenmukaisella tavalla kunnan tarpeet ja erityispiirteet huomioon ottaen. Pienissä kunnissa ohjelma voidaan laatia kevyempänä kuin suurissa. 3. Laajentamalla seudun maankäytön yhteistyöryhmää kaikkiin seudun kuntiin sekä arvioimalla ja terävöittämällä ryhmän toimintaa. b) asumisen ja Korpilahden ja Jyväskylän kunnanvaltuustot ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksesta 1.1.2009 alkaen. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kunnanvaltuustot ovat esittäneet sisäasiainministeriölle kuntajakoselvittäjän asettamista selvittämään Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista 1.1.2009 alkaen. Lisäksi seudun kunnat parantavat asumisen yhteensovittamista 1. Laatimalla yhteisvastuullisen asuntostrategian. Yhteisvastuullisessa asuntostrategiassa määritellään seudun asumisen tulevaisuuden kokonaiskuva ja tavoitteet sekä asuntopolitiikan suurimmat tulevaisuuden haasteet. Yhteisvastuullisuudella korostetaan tarvetta kehittää asumista monipuolisesti kaikille ihmisryhmille varallisuudesta riippumatta. Hyvät asumisen edellytykset tulee varmistaa myös erityisryhmille. Asumisen sosiaalinen vastuu kuuluu kaikille kunnille. Tulevaisuudessa suuria haasteita synnyttää väestön ikääntyminen ja ikääntyneiden muuttuvat asumistarpeet. Lisäksi ikääntyminen voi johtaa kilpailuun osaavasta työvoimasta hoiva-aloilla. Tässä kilpailussa kohtuuhintainen ja asumistoiveita vastaava asuminen voi olla merkittävä kilpailuetu. Asumisen haasteisiin on vastattava seudullisesti. Strategiatyö ei voi poistaa kuntien asuntorakentamiseen liittyvää kilpailua asukkaista ja veronmaksajista. Strategiatyö sitouttaa kuntia monipuolisen ja yhteisvastuullisen asuntorakentamisen ja asuntopolitiikan toteuttamiseen.
21 2. Arvioimalla ja terävöittämällä nykyisen asuntotoimen yhteistyöryhmän toimintaa. Asuntotoimen ryhmän yksi selvä tehtäväkenttä voisi olla erityisryhmien asuntoratkaisujen (liikuntaesteiset, ikääntyneet, päihdeongelmaiset) kehittäminen koko seudulla yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten rakennusliikkeiden, sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. c) liikenteen yhteensovittamista seudulla verrattuna nykytilaan? Korpilahden ja Jyväskylän kunnanvaltuustot ovat tehneet päätöksen kuntaliitoksesta 1.1.2009 alkaen. Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kunnanvaltuustot ovat esittäneet sisäasiainministeriölle kuntajakoselvittäjän asettamista selvittämään Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista 1.1.2009 alkaen. Lisäksi seudun kunnat parantavat liikenteen yhteensovittamista 1. Perustumalla liikenteen yhteistyöryhmän. Liikenteen yhteistyöryhmä koordinoi seudun liikennejärjestelmäja joukkoliikennesuunnittelua sekä toimii seudullisena liikenteen asiantuntijaryhmänä. Ryhmän tehtäviin kuuluu mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittaminen, pitkäjänteinen liikenneväyläsuunnittelu, joukkoliikenteen suunnittelutehtävät ja joukkoliikenteen seudullinen kehittäminen. Ryhmä toimii maankäytön rakennemallin laadinnassa liikenteen asiantuntijaryhmänä. Liikenteen yhteistyöryhmä muodostuu kuntien liikenneasioista vastaavista viranomaisista. Lisäksi ryhmään kuuluu tiehallinnon pysyvä edustaja. Linja-autoliiton ja Valtion rautateiden edustajat osallistuvat ryhmän toimintaan tarvittaessa. 2. Tehostamalla projektikohtaista yhteistyötä kahden tai useamman kunnan yhteistyöhankkeissa. Kuntarajat ylittävien kunnallisten palvelujen käytön parantaminen seudulla. 1) Mitä tavoitteita kunnat ovat asettaneet kuntarajat ylittävän kunnallisten palveluiden käytön parantamiselle seudulla? Realistisin malli puitelain tavoitteiden toteuttamiseksi on rakentaa Jyväskylän seudun ydinalueelle uusi kunta, joka järjestää palvelut yhdessä sitä ympäröivien kuntien kanssa. Ympäröivät kunnat säilyttävät itsenäisyytensä, mutta niiden hallinto kevenee. 2) Missä palveluissa kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan? Toisen asteen koulutus, perusopetus, kirjasto, tilapalvelu, ruokapalvelu, talous- ja hankintapalvelut, terveyskeskus, vanhuspalvelut sekä ympäristöterveydenhuolto poislukien ympäristönsuojelu. 3) Millä tavalla kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa verrattuna nykytilaan? Jyväskylän ydinalueelle on käynnistynyt selvitys uuden kunnan perustamisesta, joka järjestää palvelut yhdessä sitä ympäröivien kuntien kanssa. Toimintokohtaiset hallinnolliset ratkaisut yksilöidään vuoden 2007 loppuun mennessä, kun kuntajakoselvittäjän työ on päättynyt. Suunnitelman toteutus 1) Miten suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen on organisoitu? Rakennemallityö: Rakennemallityön suunnittelusta vastaa maankäytön yhteistyöryhmä. Suunnitelma ja työohjelma rakennemallin laatimisesta esitellään verkostokaupungin johtoryhmälle ja kunnanhallituksille vuoden 2007 loppuun mennessä. Yhteisvastuullinen asuntostrategia: Strategiatyön suunnittelusta vastaa seudullinen asuntotoimen yhteistyöryhmä. Suunnitelma ja työohjelma strategian laatimisesta esitellään verkostokaupungin johtoryhmälle ja kunnanhallituksille vuoden 2007 loppuun mennessä. Kuntien maankäytön toteutusohjelmat: Seudun kunnat laativat vuosittain maankäytön toteutusohjelman ja käyvät neuvottelua naapurikuntiensa kanssa ohjelmien laadintavaiheessa yhteistoiminnan parantamiseksi.
22 Maankäytön yhteistyöryhmä koordinoi kuntien välisten neuvottelujen järjestämistä ja seuraa maankäytön toteutusohjelmien laatimista. Maankäytön ja asuntotoimen yhteistyöryhmien toiminta: Laajennetut ryhmät aloittavat toimintansa syyskuussa 2007, mihin mennessä kunnat ovat nimenneet edustajansa. Ryhmät laativat vuoden 2007 loppuun mennessä toimintasuunnitelmat, missä ne määrittelevät ryhmien päätehtävät, toimintatavat ja kehittämissuunnat. Toimintasuunnitelmat esitellään verkostokaupungin johtoryhmälle. Ryhmät raportoivat verkostokaupungin johtoryhmälle ja kunnille vuosittain toiminnastaan. Liikenteen yhteistyöryhmä: Kunnat nimeävät edustajansa ryhmään syyskuussa 2007. Ryhmä laatii vuoden 2007 loppuun mennessä toimintasuunnitelman, missä se määrittelee ryhmän päätehtävät, toimintatavat ja kehittämissuunnat. Toimintasuunnitelma esitellään verkostokaupungin johtoryhmälle. Ryhmä raportoi verkostokaupungin johtoryhmälle ja kunnille vuosittain toiminnastaan. Projektikohtaisen yhteistyön kehittäminen: Asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteistyöryhmät vastaavat osaltaan tarkoituksenmukaisten projektikäytäntöjen kehittämisestä. 2) Missä aikataulussa suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutetaan? Rakennemallityö: Rakennemallityö käynnistyy vuoden 2008 alusta. Tavoitteena on, että rakennemalli on hyväksytty kaikissa kunnissa vuoden 2009 loppuun mennessä. Yhteisvastuullinen asuntostrategia: Strategiatyö käynnistyy vuoden 2008 alusta ja tavoitteena on, että strategia valmistuu vuoden 2008 aikana. Kuntien maankäytön toteutusohjelmat: Yhteistyömenettely käynnistetään vuonna 2008 ja menettely on sen jälkeen vuosittain jatkuvaa. Maankäytön ja asuntotoimien yhteistyöryhmien toiminta: Toiminta on luonteeltaan jatkuvaa. Liikenteen yhteistyöryhmä: Toiminta on luonteeltaan jatkuvaa. Projektikohtaisen yhteistyön kehittäminen: Toiminta on luonteeltaan jatkuvaa. 3) Minkälaisia resursseja suunnitelman toteuttaminen edellyttää? Pääsääntöisesti yhteensovittaminen tehdään osana kuntien normaalia asumisen, maankäytön ja liikenteen suunnittelu- ja kehittämistyötä. Merkittävimmät hankerahoitusta vaativat toimenpiteet ovat maankäytön rakennemallin laatiminen ja yhteisvastuullisen asuntostrategian laatiminen. Maankäytön rakennemallin laatiminen vaatii arvion mukaan vuosille 2008 ja 2009 yhteensä rahoitusta 200 000 euroa. Yhteisvastuullisen asuntostrategian valmistelu vaatii arvion mukaan vuodelle 2008 noin 25 000 euron lisärahoituksen tarvittaviin selvityksiin. 4) Miten suunnitelman toteuttamisen seuranta ja arviointi on järjestetty seudulla? Kuukausittain kokoontuva kunnanhallistusten puheenjohtajista ja kunnanjohtajista koottu ryhmä toimii seurantaryhmänä. Ryhmän toimintaan osallistuvat myös maakuntajohtaja, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön toimitusjohtaja, hyvinvointia tukevan liiketoiminnan kehittämisestä vastaava henkilö sekä aluekehitämisjohtaja. Pääkaupunkiseudulle: Miten suunnitelmassa on otettu huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet? Jos seudun kunnat ovat yksimielisesti päättäneet, että suunnitelman laatiminen on tarpeetonta, perustelut päätökselle. 1) Miten suunnitelman valmistelu seudulla organisoitiin? Valmistelusta vastasi kuukausittain kokoontunut ohjausryhmä, jonka muodosti kuntien ja maakuntaliiton poliittinen ja virkajohto. Asiakirjojen valmistelelusta ryhmälle vastasi aluekehittämisjohtaja yhdessä alan asiantuntijoiden ja konsulttien kanssa. 2.5.2007 järjestettiin laajapohjainen seudun tulevaisuusfoorumi.
23 Asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta laadittiin kuntien yhteistyönä esiselvitys vuoden 2006 lopussa. 2) Miten suunnitelman valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa? Yhteistoiminnassa on toteutettu vakiintuneita kuntakohtaisia käytäntöjä. 3) Mitä muita yhteistyötahoja osallistui suunnitelman valmisteluun? Esiselvityksestä pyydettiin kunnanhallituksilta lausunnot samoinkuin maakuntaliitolta ja ympäristökeskukselta. Jyväskylän yliopistolta tilattiiin lausunto aluetalouden uhkista ja mahdollisuuksista. Keski-Suomen Kauppakamari ja Keski-Suomen yrittäjät samoinkuin maakunnan kansanedustajat ovat vedonneet rakenteellisten uudistusten puolesta Jyväskylän seudulla.