JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2004

JOHDANTO...4 1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...5 2. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄT...5 3. ESIOPETUKSEN KASVATUS- JA OPPIMIS-TAVOITTEET...6 4. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...7 4.1. Oppimiskäsitys...7 4.2. Oppimisympäristö...8 4.3. Esiopetuksen keskeiset työtavat...9 5. ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET...10 5.1. Kieli ja vuorovaikutus...10 5.2. Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys...11 5.2.1. Esiopetuksen liikuntakasvatus...11 5.2.2. Terveys...13 5.3. Matematiikka...13 5.4. Ympäristö ja luonnontieto...14 5.5. Taide ja kulttuuri...14 5.5.1. Musiikki...15 5.5.2. Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot...15 5.5.3. Teatteri ja draamailmaisu...16 5.6. Etiikka ja katsomus...17 5.6.1. Etiikka...17 5.6.2. Katsomuskasvatuksen kulttuurinen osa...17 5.6.3. Uskontokasvatus...18 5.6.4. Elämänkatsomustietokasvatus...18 6. LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA JA SEN ARVIOINTI...19 7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSIVIEN LASTEN ESIOPETUS...19 8. KIELI- JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN ESIOPETUS...21 9. YHTEISTYÖVERKOSTO...22 10. ESIOPETUKSEN ARVIOINTI...24 11. ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...25 12. ESIOPETUKSEEN OSALLISTUMISESTA ANNETTAVA TODISTUS...25 13. VOIMAANTULO...25 LIITTEET...26 2

TOIMINTA-AJATUS JÄRVENPÄÄN ESIOPETUS ON VUOROVAIKUTTEINEN OPPIMAAN OPPIMISEN - prosessi, jossa ovat mukana LAPSI kehitys- ja oppimistarpeineen, VANHEMMAT lapsensa asiantuntijoina ja ESIOPETUSHENKILÖSTÖ ammatillisena asiantuntijana 3

JOHDANTO Järvenpään kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma perustuu 19.12.2000 vahvistettuihin valtakunnallisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitelmaa noudatetaan kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä. Järvenpää on Uudenmaan verkon yhteistyökuntana Opetushallituksen esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelman uudistamista koskevassa valtakunnallisessa kehittämishankkeessa 1999-2003. Hankkeessa on Järvenpäästä mukana kolme koulua ja kymmenen päiväkotia. Valtakunnallisten kokeiluperusteiden pohjalta tehtiin Järvenpään esiopetuksen kokeiluesiopetussuunnitelma, jota kokeiltiin kymmenessä yksikössä toimintakaudella 2000-2001. Kokeiluista saatujen arviointien pohjalta esiopetuksen opetussuunnitelmatyöryhmät ovat työstäneet tämän Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitelman yhteistyössä esiopetushenkilöstön, alkuopetuksen opettajien ja vanhempien kanssa. Lapsen oppimisen johdonmukaisen jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää yhteistä kiinnostusta lapsen kasvatuksesta ja oppimisesta. Yhteistyössä yhdistyvät esi- ja alkuopetuksen opettajien osaaminen, vahvuudet ja asiantuntemus. Opetussuunnitelmatyö on jatkuva kehittämisprosessi, jossa myös lasten vanhempien asiantuntemus ja tietämys omasta lapsesta ovat välttämätön osa kehittämistyötä. Avoin vuorovaikutus kotien ja esiopetuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä toimivien tahojen kesken antaa järvenpääläisille lapsille parhaat mahdollisuudet laadukkaaseen esiopetukseen. Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitelmassa on otettu huomioon kaupunkimme omaleimaisuus ja kaupungissa tehdyt päätökset esiopetuksen järjestämisestä. Järvenpään kaupunki on monipuolinen ja kiinnostava esiopetuksen oppimisympäristö tarjoten lapsille monipuolista kulttuuria ja kulttuurimaisemia, rakennettua sekä luonnonvaraista ympäristöä. Järvenpää ja Tuusulanjärvi ympäristöineen kotiseutuna tarjoaa esiopetusikäiselle lapselle elämyksiä, kokemuksia ja seikkailuja. 4

1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Esiopetus on 6-vuotialle järjestettävää, lapsen yksilöllistä kehitys ja oppimistarpeista sekä yhteiskunnan tarpeista lähtevää, suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta. Esiopetus on maksutonta ja Järvenpäässä sitä järjestetään kunnallisissa päiväkodeissa, kokonaan ostopalvelusopimuksella toimivissa päiväkodeissa sekä esiopetuksen osalta ostopalveluna yksityisen hoidon tuella ja kuntalisällä toimivissa päiväkodeissa. Esiopetusta järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä. Esiopetus toteutetaan 1-6, 3-6-, 5-6- tai 6-vuotiaiden kokopäivä tai osapäiväryhmissä. Esiopetusta annetaan myös vuoropäivähoidossa. 2. ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄT Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä Järvenpäässä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja myönteistä minäkuvaa ja kykyä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Esiopetuksen opettajat ja muu henkilöstö tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä yhdessä vanhempien kanssa. Tukemalla lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimaan oppimista vahvistetaan hänen elämänhallintataitojaan ja pyritään ennalta ehkäisemään mahdollisia oppimisvaikeuksia. Esiopetus osana varhaiskasvatusta ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen kasvatuksellisen ja opetuksellisen kokonaisuuden. Esiopetuksen tehtävänä on lisätä järvenpääläisten lasten tietoisuutta ja tuntemusta oman kotikaupunkinsa luonnosta ja kulttuurista sekä edistää lapsen kykyä huolehtia omasta lähiympäristöstään. Esiopetuksessa tuetaan lasten leikkikulttuurin säilymistä ja kehittymistä. 5

3. ESIOPETUKSEN KASVATUS- JA OPPIMIS- TAVOITTEET Lapsen itsetunto ja myönteinen minäkuva vahvistuvat. Aikuisen kannustava ja hyväksyvä suhtautuminen sekä lapsen persoonan kunnioittaminen tukevat lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Vertaisryhmällä on merkittävä vaikutus esiopetusikäisen lapsen itsetunnon ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Kasvu-ilmapiiri on rohkaiseva ja kannustava ja siinä on tilaa erilaisuudelle. Tärkeää on aikuisen herkkyys reagoida lapsen erilaisiin tunnetiloihin ja kyky ohjata lasta tunteiden ilmaisussa: aikuinen asettaa lapselle turvalliset rajat ja auttaa lasta tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteita. Lapsi kehittyy itsehallintataidoissaan ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa. Lapsen oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Lapsen tietoisuus omasta oppimisestaan kehittyy, kun hän saa pohtia ja arvioida omaa oppimistaan vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen ajattelutoimintojen kehittäminen ja lapsen kokemusmaailman laajentaminen. Lapsen kyky toimia vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä vahvistuu. Lapsen kyky arvostaa muita ihmisiä kehittyy, kun hän saa tuntea olevansa arvostettu ja hyväksytty. Lapsi saa harjoitella sosiaalisia taitojaan vertaisryhmän turvallisessa ilmapiirissä aikuisten antaman tuen, ohjauksen ja mallin avulla. Hän opettelee ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Järvenpäässä lasten kansainvälisyyskasvatus nivoutuu arkiseen elämään. Se on asennekasvatusta, jossa keskeisintä on aikuisen malli, yhdessä kyseleminen ja vastausten etsiminen. Lapsi opettelee myös pohdintaa oikeasta ja väärästä. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja opettelee ymmärtämään niiden merkitystä osana jokapäiväistä elämäämme. Lapsi opettelee yhteisön jäsenenä toimimista osallistumalla suunnitteluun, päätöksentekoon ja yhteisten työtehtävien hoitamiseen yhdessä muiden kanssa. Esiopetuksen työkasvatus on arjessa tapahtuvaa toimintaa: ympäristöstä ja yhteisistä tavaroista ja asioista huolehtimista, kierrätystä ja luontoa säästävien tapojen omaksumista. 6

Lapsen kieli- ja kulttuuri-indentiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Esiopetuksessa lapsi tutustuu järvenpääläiseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin. Hän saa tutustua erilaisiin taide- ja itseilmaisumuotoihin. Leikki-, juhla-, loru-, satu- ja musiikkiperinne ovat osa esiopetusta. Järvenpään sijainti pääkaupunkiseudulla, kaupunkimainen ympäristö sekä Tuusulanjärven luonto ja arvokas kulttuurihistoria antavat kotipaikkakunnalle oman leimansa. Lapsen halu ja ymmärrys pitää huolta sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä vahvistuvat. Lapsi kiinnostuu luonnosta ja lähiympäristöstään yhteisten positiivisten kokemusten ja elämysten kautta. Hän oppii liikkumaan luonnossa ja hänessä vahvistuu kunnioitus ja myönteinen suhtautuminen elinympäristöönsä. Lapsi saa kestävän kehityksen mallin, kun esiopetuksen arjessa toimitaan luontoa säästävien periaatteiden mukaisesti. 4. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on aktiivinen, aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva, päämääräsuuntautunut prosessi, joka usein sisältää ongelmaratkaisua. Oppimisen lähtökohtana ovat lapsen aikaisemmat kokemukset, jo olemassa olevat käsitykset, lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Tietoa ei voi siirtää lapseen, vaan lapsen on itse aktiivisesti rakennettava aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Toimiessaan aktiivisena oppijana lapsi saa säilyttää luovuuden, ilon, innostuksen ja rohkeuden oppia uusia asioita. Aikuisen tulee ohjata lapsen oppimisprosessia suuntaamalla lapsen huomiota oppimisen kannalta olennaisiin seikkoihin. Hän auttaa lasta tekemään havaintoja sekä tekemään päätelmiä niiden perusteella ja tuo oppimistilanteisiin uusia käsitteitä lapsen ajattelun avuksi. Lapsi alkaa tiedostaa oppimiseensa vaikuttavia tekijöitä, kun hän saa pohtia omaa toimintaansa yhdessä aikuisen kanssa. 7

4.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristö sisältää fyysiset, sosiaaliset, pedagogiset ja kulttuuriset tekijät sekä ilmapiirin. Oppimisympäristö rakennetaan niin, että se ohjaa ja tukee lapsen monipuolista kasvua, kehitystä ja oppimista ja että siinä huomioidaan lasten erilaiset oppimistavat ja meneillään olevat herkkyyskaudet. Oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia leikkiin, liikkumiseen, toimintaan ja omaan rauhaan. Oppimisympäristön tulee olla ilmapiiriltään myönteinen, turvallinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan vanhempien ja lapsen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus. Esiopetusryhmässä toimivien aikuisten tehtävänä on luoda lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista tukeva oppimisympäristö yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden ja lasten esiopetussuunnitelmien pohjalta. Myös vanhemmat ja lapset voivat osallistua oppimisympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lapsi oppii toiminnassa ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hyvä esiopetuksen oppimisympäristö mahdollistaa lapsen monipuolisen leikkimisen, liikkumisen, tekemisen ja tutkimisen niin, että oppiminen tapahtuu kokonaisvaltaisesti. Lapsi saa eri tavoin tutkia ympäröivää maailmaa ja muodostaa näin omaa ymmärrystään siitä. Oppimisympäristö sallii lapsen testata ideoitaan, käyttää mielikuvitustaan ja ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan eri tavoin. Se tarjoaa lapselle ja koko ryhmälle haasteita sekä mahdollisuuksia laajentaa ajatteluaan ja oppimistaan. Luovuutta arvostetaan ja tuetaan antamalla lapselle mahdollisuuksia ja välineitä toteuttaa itseään. Oppimisympäristö kehittyy ja muuttuu lasten muuttuvien tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Aikuisten lisäksi myös lapset itse muokkaavat oppimisympäristöä. Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että oppimisympäristön ilmapiiri on kannustava, myönteinen ja turvallinen. Oppimista tulee ilmentää ilo ja kiireettömyys. Lapsen oppimista tuetaan kannustamalla, ohjaamalla ja toimimalla mallina lapselle. Näin mahdollistetaan lapsen tunteiden ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä moraalinen ja henkinen kasvu. Vanhemmat ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö on hyvän oppimisympäristön tärkeimpiä elementtejä. Kotoa tulevat kokemukset siirtyvät oppimisen aineksiksi myös kodin ulkopuolelle. 8

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa. Avoin, keskusteleva ja ihmettelevä ilmapiiri rohkaisee lasta omaan ajatteluun ja vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus aikuisten ja muiden lasten kanssa kehittää lapsen itsetuntemusta, yhteistyötaitoja, kielellisiä valmiuksia ja ajattelutaitoja. Oppimisympäristön tulee olla myös kieliympäristönä virikkeinen ja sen tulee tarjota tilaisuuksia yhdessä pohtimiseen ja keskusteluihin. Järvenpään kaupunki on monipuolinen ja kiinnostava esiopetuksen oppimisympäristö. Tutustumalla elämyksellisesti ja toiminnallisesti oman päiväkotinsa lähiympäristöön, Tuusulanjärven ympäristöön sekä muuhun kotikaupunkinsa rakennettuun ja luonnonvaraiseen ympäristöön sekä kulttuuriympäristöön lapsi luo pohjaa myöhemmälle suhtautumiselle omaan ympäristöönsä. 4.3. Esiopetuksen keskeiset työtavat Järvenpääläisen esiopetuksen keskeisiä työtapoja ovat leikki, liikkuminen, teema-, projekti- ja pienryhmätyöskentely, arkeen liittyvät työtehtävät ja retket. Lapsen liikkuminen ja leikki ovat esiopetuksessa sekä menetelmiä että sisältöalueita. Leikki on olennainen osa esiopetustoimintaa. Se on lapselle luontainen, kokonaisvaltainen tapa oppia: se antaa tyydytystä, mielihyvää ja iloa. Leikkiessään lapsi käsittelee ja jäsentelee itselleen merkityksellisiä asioita, ilmentää oppimaansa ja samalla oppii uutta. Leikeissä toteutuu lasten sosiaalinen vuorovaikutus tunteiden ilmaisuineen, sääntöineen ja normeineen. Esiopetuksen oppimisympäristö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lasten päivittäinen, monipuolinen leikkiminen ja liikkuminen mahdollistuu. (LIITE A). Pienryhmä-, teema- ja projektityöskentely kehittävät lapsen vuorovaikutus ja yhteistyötaitoja ja ajattelua. Ne antavat lapsille tilaisuuksia oppia toisiltaan sekä jakaa omaa oppimistaan muiden kanssa. Erilaiset työtehtävät auttavat lasta kasvamaan vastuulliseksi yhteisön jäseneksi. Työtehtävät ovat luonnollinen osa lapsen arkea ja ovat osana tavoitteellista toimintaa. Retkien avulla laajennetaan oppimisympäristöä. Lapsen omakohtaiset kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä laajentavat lapsen oppimista ja maailman kuvaa. Dokumentointi on työtapa, jonka avulla tallennetaan eri tavoin sekä esimiesopetustoimintaa että lapsen oppimista. Dokumentointi on myös väline toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä lapsen oppimisen seuraamiseen ja arviointiin. Dokumentointiin osallistuvat sekä aikuiset että lapset. 9

Järvenpään esiopetuksessa voidaan käyttää Lapsen kasvun kansiota yhtenä dokumentoinnin välineenä. Siihen tallennetaan lapselle merkityksellisiä kokemuksia yhdessä lapsen kanssa. Lapsen kysymyksiä, pohdintoja ja ajatuksia kirjataan, jotta lapsi ja aikuinen pystyvät palaamaan niihin myöhemmin. Aikuinen ohjaa lapsen oppimisprosessia sekä auttaa lasta tiedostamaan omaa oppimistaan. Kasvun kansio-työskentelyn tavoitteena on lisätä lapsen itsetuntemusta ja vahvistaa lapsen positiivista minäkuvaa. Lapsen esiopetuksen suunnitelma on Järvenpäässä käytettävä aikuisten ja lapsen yhteinen työväline, jonka avulla suunnitellaan, ja arvioidaan lapsen kasvatusta, opetusta ja oppimista yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. 5. ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET Esiopetus ei ole ainejakoista vaan se pohjautuu opetuksen eheyttämiselle. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Lapsen oppimisprosessi muotoutuu sisältöjä tärkeämmäksi. Toimintaa suunnitellessaan opettaja käyttää tietoisesti ja monipuolisesti kaikkia sisältöalueita. Näin lapset saavat erilaisia kokemuksia ja taitoja ja jokainen voi löytää itselleen ominaisen tavan oppia ja ilmaista itseään. Oleellista kaikissa sisältöalueissa on kannustaa lasta tutkivaan, keksivään ja kokeilevaan työtapaan. 5.1. Kieli ja vuorovaikutus Tavoitteet Lapsen kielelliset valmiudet vahvistuvat niin, että hänellä on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan sekä olla vuorovaikutuksessa lasten ja ympäristön kanssa. Lapsessa herää kiinnostus kirjallisuuteen sekä suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Lapsen kielellinen tietoisuus vahvistuu, kuuntelu- ja keskittymistaito kehittyvät ja sana- ja käsitevarasto laajenevat. 10

Sisällöt: Vuorovaikutustaidot (puhuminen, itsensä ilmaiseminen, kuunteleminen) Esiopetuksessa lapsi tottuu kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan. Ryhmän jäsenenä lapsi oppii kuuntelemaan sekä aikuisten että lasten puhetta, osallistumaan keskusteluihin ja odottamaan omaa vuoroaan. Alkava luku- ja kirjoitustaito Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Lasta rohkaistaan sekä keskustelemaan että tuottamaan omia tarinoita ja satuja, jotka aikuinen kirjoittaa ja tallentaa. Esiopetuksessa lapsi tutustuu kirjoitettuun kieleen monipuolisesti. Hän opettelee tunnistamaan ja hahmottamaan suuraakkosia. Yhdessä tutkitaan erilaisia tekstejä ja sanoja, leikitään ja pelataan lukuleikkejä sekä auditiivista ja visuaalista havaitsemista harjaannuttavia leikkejä ja pelejä, lorautellaan ja riimitellään. Lapsi saa opetella lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä taitoja kehitystasonsa ja kiinnostuksensa mukaan ja hän saa harjoitella niitä eri tavoin luonnollisissa yhteyksissä. Kirjallisuus Esiopetuksessa lapselle luetaan monipuolista kirjallisuutta (sadut, kertomakirjallisuus, kuvakirjat, runot, lorut, tietokirjat). Kirjallisuuden valinnassa tärkeä lähtökohta on kotimainen lastenkirjallisuus ja kansanperinne. Järvenpään kirjasto on osa esiopetuksen oppimisympäristöä. 5.2. Fyysinen ja motorinen kehitys ja terveys 5.2.1. Esiopetuksen liikuntakasvatus Liikkuminen on lapselle väline, jonka avulla hän rakentaa kuvan itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Motorinen toiminta on lapsen minäkuvan, itsetunnon ja sosiaalisen toiminnan perusta. Ohjatun liikuntakasvatuksen tulee olla säännöllistä. Sen avulla monipuolistetaan lapsen omaehtoista liikkumista. Lasten omaehtoisen liikkumisen monipuolinen toteutuminen päivittäin asettaa haasteita oppimisympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle. 11

Sisällöt: Kehonhahmotus Esiopetuksen liikuntakasvatus etenee kehonhahmotuksen ja motoristen perustaitojen kautta erilaisten lajitaitojen harjoittelemiseen. Lapsen oma keho on liikuntakasvatuksen ydin. Esiopetuksen liikuntakasvatuksen tulee sisältää monipuolisia kehonhahmottamiseen liittyviä leikkejä, joiden avulla lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään kehonsa eri osia sekä löytämään kehonsa liikkumisen rajoja ja ulottuvuuksia. Myös suuntakäsitteet lapsi oppii oman kehonsa kautta. Kehonhahmotukseen liittyy myös lapsen kehittyvä tietoisuus siitä, että keholla on kaksi puoliskoa: oikea ja vasen. Kehonhahmotukseen liittyy myös kehon aistiminen. Erilaisten asentojen tutkiminen kehonosien kautta, erilaiset tuntoaistiharjoitukset (kehon sivelyt, piirtämiset, hieromiset, jne.) sekä tasapainoaistiharjoitukset (esim. trampoliini) vahvistavat lapsen kehonhahmotusta. Motoriset perustaidot ja niiden yhdistäminen Esiopetusikään liittyy voimakas fyysisen kasvun vaihe, joka aiheuttaa lapsessa motorista kömpelyyttä, levottomuutta ja vilkkautta. Lapsen jo olemassa olevat liikemallit häviävät ja lapsen täytyy löytää ne uudelleen suhteessa kasvaneeseen kehoonsa. Siksi esiopetuksen liikuntakasvatuksessa lähtökohta on motoristen perustaitojen monipuolisessa toteutuksessa unohtamatta lattiatason liikkumista (ryömiminen, konttaaminen jne.). Liiketekijöitä vaihtelemalla (suunta, voima, aika: esim. eteen- ja taaksepäin, voimakkaasti - kevyesti, nopeasti - hitaasti) lapsi oppii suorittamaan motoriset perustaidot mahdollisimman oikein, mikä mahdollistaa eri perustaitojen yhdistelyn (esim. juoksu-hyppy, juoksu-heitto) ja lajitaitojen harjoittelun. Esineenkäsittelytaidot, liikuntaleikit ja pelit, lajitaidot Erilaisten esineiden käsittely kehittää lapsen silmän ja käden yhteistyötä. Palloilu voi olla heittoa, vieritystä, kiinniottoa, pompotusta, lyöntiä tai potkimista erikokoisilla ja erilaisista materiaaleista valmistetuilla palloilla. Muita välineitä voivat olla mm. hernepussit, erilaiset mailat, vanteet, renkaat. Esiopetuksen liikuntakasvatukseen kuuluu myös perinteisten yhteisleikkien ja pelien opettelu, jotta lapset saavat aineksia omaehtoisiin yhteisleikkeihin ja leikkiperinne siirtyy uusille sukupolville. Lajitaidot perustuvat perustaitoihin. Esiopetuksessa lapsi saa tutustua perinteisiin suomalaisiin lajeihin (esim. hiihto, luistelu, pyöräily ja uinti). Järvenpää liikkumisen oppimisympäristönä Päiväkodin omien tilojen lisäksi esiopetuksen liikkumisympäristöön kuuluvat mahdollisuuksien mukaan lähikoulujen salit ja kaupungin erilaiset liikuntapaikat (kentät, puistot, jäähalli, keinojää, uimahalli ja latuverkostot). Järvenpään luonto tarjoaa mahdollisuuksia luontoretkille ja erilaisille luontoleikeille. Rakennetut pyörätiet mahdollistavat turvallisen pyöräilyn eri kohteisiin. 12

5.2.2. Terveys Esiopetuksessa edistetään lapsen kokonaisvaltaista terveyttä, kasvua ja kehitystä. Arkipäivän tilanteissa ohjataan lasta ymmärtämään ja ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Lasta ohjataan huolehtimaan päivittäisestä hygieniastaan, ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin ja hyviin tapoihin. Ihmisen elimistön toimintaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin voidaan tutustua tutkien teematyöskentelyn avulla. Valmistaessaan itse ruokaa tai leipoessaan lapset tutustuvat konkreettisesti erilaisiin ruoka-aineksiin. 5.3. Matematiikka Tavoitteet Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle ja matemaattisten käsitteiden ymmärtämiselle. Lapsi leikkii leikin, toiminnan ja keskustelujen avulla arkipäivän tilanteissa matemaattisiin käsitteisiin, termeihin ja symboleihin ja opettelee soveltamaan niitä yksinkertaisessa ongelmanratkaisutilanteissa. Sisällöt: Vertailu, luokittelu, järjestäminen, muodon ja koon käsitteet, mittaaminen, luvun ja määrän käsitteet ja aika Esiopetuksen matematiikassa korostuu konkreettisuus ja toiminnallisuus. Lähtökohtana on lapsen luonnollinen jo olemassa oleva- matemaattinen ajattelu. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia kehittää matemaattisen ajattelun, ymmärtämisen ja päättelemisen taitojaan tilanteissa, jotka kiinnostavat lasta ja liittyvät hänelle merkitykselliseen toimintaan. Aikuisen tehtävä on ohjata lasta kiinnittämään huomiota tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin asioihin. Lasta rohkaistaan tutkimaan, havainnoimaan, pohtimaan, kokeileman ja selittämään matematiikkaan liittyviä ilmiöitä. Aikuinen ohjaa lapsen oppimista nimeämällä erilaisia käsitteitä lapsen ajattelun avuksi. Lapsi opettelee tunnistamaan ja erottamaan erilaisia muotoon ja kokoon liittyviä käsitteitä, Hän saa mitata eri tavoin, vertailla ja arvioida painoon, pituuteen ja tilavuuteen liittyviä ominaisuuksia. Hän opettelee tunnistamaan numeroita, ymmärtämään lukukäsitteitä ja määrään liittyviä käsitteitä. Hän saa harjoitella lukujonotaitoja. Lisäksi lapsi voi harjoitella myös numeroiden kirjoittamista. 13

5.4. Ympäristö ja luonnontieto Tavoitteet Lapsi opettelee havainnoimaan ympäristöään monipuolisesti kaikkia aisteja käyttäen. Hän opettelee kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan omia havaintojaan. Niiden pohjalta hän opettelee tekemään päätelmiä, selityksiä ja löytämään syy-seuraussuhteita. Luontoon kohdistuvan kiinnostuksen herättäminen edistää kestävän kehityksen päämäärän saavuttamista. Lapsi opettelee ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. S i s Sisällöt: Luonto ja siihen liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat, rakennettu ympäristö, ihminen, liikenne ja lapsi ympäristövaikuttajana Ympäristö ja luonnontiedon oppiminen pohjautuu lapsen omille elämyksille ja kokemuksille sekä lapsen emotionaaliselle suhteelle luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Näin lapsi oppii iloitsemaan luonnosta, kokee luonnon ja lähiympäristön itselleen merkitykselliseksi ja motivoituu huolehtimaan ympäristöstään. Esiopetuksessa lapsi voi opetella kestävän kehityksen mukaisia työtapoja: kierrätystä, jätteiden lajittelua, kompostointia, ympäristön siivousta jne. Lasta kannustetaan pohtimaan omaa ympäristöään ja osallistumaan mahdollisuuksien mukaan ympäristönsuunnitteluun. Esiopetuksessa hyödynnetään päiväkodin sijaintipaikan tuoma lähiympäristön omaleimaisuus. Retket tuovat koko kaupungin osaksi päiväkodin oppimisympäristöä. Tuusulanjärvi ympäristöineen antaa ainutlaatuisen leiman kaupungillemme. Kotikaupunkiin tutustutaan painottaen elämyksiä ja kokemuksia, ei niinkään tiedollisia tavoitteita. Retket ovat myös luonnollinen tilaisuus opetella liikkumaan turvallisesti liikenteessä. 5.5. Taide ja kulttuuri Tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen luovuuden, mielikuvituksen ja itseilmaisun kehittymistä. Lapsi tutustuu taiteen ja kulttuurin maailmaan ja saa kokeilla erilaisia tapoja ilmaista itseään. 14

5.5.1. Musiikki Tavoitteet Kokonaisvaltainen musiikkikasvatus kehittää lapsen aisti- ja havaintotoimintoja, motoriikkaa, sosiaalisuutta ja tunne-elämää. Lapsi saa havainnoida, aistia, kuunnella ja tuottaa musiikkia eri tavoin ja löytää näin oman musikaalisuutensa. Lapsi omaksuu taitoja ja valmiuksia, jotta hän voi iloita omasta osaamisestaan musiikin alueella sekä yhteismusisoinnista toisten kanssa. Musiikki on osa suomalaista kulttuuria: kansanperinteen säilyttäminen ja siirtäminen on tärkeä osa esiopetuksen musiikkikasvatuksessa. S Sisällöt: Laulaminen ja äänenkäyttö, soittaminen, musiikkiliikunta, kuuntelu, rytmi Hiljaisuuden aistiminen, erilaisten äänien erottelu, tuottaminen ja tunnistaminen harjaannuttavat lapsen kuuntelutaitoja. Lapselle tarjotaan monipuolisia musiikillisia kokemuksia. Häntä rohkaistaan musiikilliseen ilmaisuun soittamalla ja laulamalla sekä yksin että ryhmässä. Hän saa ilmaista itseään kokonaisvaltaisesti liikkuen -rytmi lähtee omasta kehosta. Lapsi tutustuu erilaisiin soittimiin ja saa käyttää ääntään monipuolisesti. Merkityksellistä on ilmaisun ilon löytyminen, elämyksellisyys, toiminnallisuus, yhdessäolon ilo ja onnistumisen elämykset. 5.5.2. Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot Tavoitteet Oleellista on tutkiva, keksivä ja kokeileva työtapa, jonka avulla lapsi saa tutustua erilaisiin tekniikoihin ja välineisiin. Keskeistä on lapsen oma suunnittelu, itse tekeminen sekä luova ongelmaratkaisu. Kuvallinen ilmaisu ja käden taidot tyydyttävät lapselle ominaista toiminnan tarvetta. Työstä saatu konkreettinen tulos palkitsee ja onnistumisen kokemukset auttavat lasta rakentamaan positiivista minäkuvaa. Lapsen hienomotoriset kyvyt, käden motoriikka sekä silmän ja käden yhteistoiminta kehittyvät monipuolisesti. 15

Kuvallisen ilmaisun sisällöt: Piirustus, maalaus, muovailu ja rakentelu, painanta, kuvataiteeseen tutustuminen Käden taitojen sisällöt: Askartelu, tekstiilityö, puutyö Lapsi saa tutustua monipuolisesti erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin. Aiheet valitaan lapsen maailmasta. Lapsi suunnittelee, toteuttaa ja arvioi omaa työtään. Tärkeää on kunnioittaa lapsen omia tavoitteita ja omaa ilmaisutapaa ilman vaatimusta osaamisesta, näköisyydestä ja esittävyydestä. Aikuisen tehtävä on ohjata lasta hienovaraisesti havaintojen teossa, välineiden oikeassa käytössä ja huollossa sekä tekotapojen hallinnassa. Lasta ohjataan itse arvioimaan omaa tuotostaan. 5.5.3. Teatteri ja draamailmaisu Draama on tekemistä ja toimimista. Se tarjoaa lapselle tilaisuuden käsitellä erilaisia tunteita. Draaman avulla lapsi rohkaistuu käyttämään mielikuvitustaan ja luovuuttaan. Se rohkaisee lasta omaan ilmaisuun ja esittämiseen yhdessä toisten kanssa. Draamallisessa työtavassa voidaan liittää useita sisältöalueita toisiinsa samanaikaisesti. Sen lähtökohtana on leikki, jonka tarkoituksena on antaa kokemuksia ja elämyksiä. Draamassa käytetään hyväksi tarinoita, satuja, mielikuvitusta ja korostetaan oman kehon ja mielikuvituksen käyttöä. Ryhmän merkitys draamallisessa työtavassa on suuri. Aikuisen tehtävä on huolehtia hyväksyvästä ja kannustavasta asenteesta sekä vapautuneen ilmapiirin luomisesta. Esiopetusympäristön tulee tarjota lapselle mahdollisuus ilmaista itseään myös erilaisten nukketeatterimuotojen avulla. Mahdollisuuksien mukaan käydään katsomassa teatteriesityksiä. 16

5.6. Etiikka ja katsomus Vertaisryhmässä arkeen liittyvät elämykset, kokemukset ja niiden pohdinta ja arviointi auttavat lasta rakentamaan omaa eettistä ajattelua. Kysymykset oikeasta ja väärästä, arvoista ja yhdessä olon periaatteista sisältyvät kaikkeen esiopetustoimintaan. Etiikka on koko ryhmälle yhteistä. Esiopetuksessa uskonto- ja elämänkatsomustietokasvatusta nimitetään katsomuskasvatukseksi. Katsomuskasvatuksen lähtökohtana on kotien vakaumus. Katsomuskasvatuksen kulttuurinen osa on kaikille lapsille yhteinen, ja siihen kuuluvat mahdollisuus uskonnollisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamiseen ja oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperinnön tuntemiseen ja arvostamiseen. Uskontokasvatus on uskontokuntalähtöistä. Sen tavoitteena on antaa lapsille mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua lähemmin oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin. Uskontokasvatukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää lapsissa valmiuksia kohdata ihmissuhteisiin, kulttuuri-indentiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön liittyviä kysymyksiä. 5.6.1. Etiikka Järvenpään esiopetussuunnitelma sisältää etiikan tavoitteita useassa eri kohdassa (mm. esiopetuksen yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet) -etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan. Arkipäivän tilanteet tarjoavat paljon mahdollisuuksia käsitellä eettisiä kysymyksiä lasten kanssa. Eettinen kasvatus kohdistuu lapsen itsetunnon ja minäkuvan kehittämiseen, sosiaalisiin taitoihin ja lapsen suhteeseen elinympäristöön. Menetelmiä ovat keskustelut ja roolileikit. 5.6.2. Katsomuskasvatuksen kulttuurinen osa Lapset tutustuvat ryhmässä olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä Järvenpään kulttuuri- ja luontoperintöön, joka on yksi esiopetuksen tehtävistä ja sisältyy kaikkeen järvenpääläiseen esiopetustoimintaan. Tärkeä osa katsomuskasvatuksen kulttuurista osaa on esiopetusvuoden kalenteriin liittyvät juhlapäivät. Niitä yhdessä viettämällä lapsi pääsee osalliseksi suomalaiseen juhlaperinteeseen. 17

5.6.3. Uskontokasvatus Uskontokasvatuksen suunnittelun lähtökohtana on kotien vakaumus. Tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuuksia kohdata uskontoon liittyviä asioita. Osallistumalla uskonnollisiin juhliin lapsi saa elämyksiä ja tietoa siitä, miten ja miksi niitä vietetään. Lapsi saa myös tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin. Tavoitteet: Evankelis-luterilainen uskontokasvatus Esiopetuksen uskontokasvatuksen sisältöjä voivat olla: tutustuminen kirkkorakennuksiin, kirkollisiin toimituksiin, kirkkovuoden juhliin ja niihin liittyvään musiikkiin, lasten virsiin ja lasta koskettavaan seurakuntatyöhön. Uskontokasvatusta on mahdollisuus tehdä yhdessä Järvenpään seurakunnan kanssa. Esiopetuksessa lapsi saa myös tilaisuuden pohtia ja keskustella aikuisen kanssa hänen kokemuksistaan ja elämäntilanteistaan nousevista, elämään ja kuolemaan liittyvistä asioista. Lapselle tarjotaan myös mahdollisuus hiljentymiselle. Ortodoksinen uskontokasvatus Ortodoksinen uskontokasvatus toteutetaan yhdessä ortodoksisen seurakunnan kanssa retki- tai teemapäivinä 2-4 kertaa vuodessa. Sisältöjä ovat: ortodoksinen perinne perheessä (esim. ikoni, rukoukset, ristinmerkki), tutustuminen kirkkovuoden suurten juhlien perinteeseen ja tapoihin, kirkkoon rakennuksena ja pyhänä paikkana sekä seurakunnan toiminta-muotoihin (jumalanpalvelukset, kirkkomusiikki) 5.6.4. Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustietokasvatus perustuu kotien vakaumukseen. Katsomuskasvatuksen kulttuurisen osan tavoitteiden ja sisältöjen lisäksi elämänkatsomustietokasvatuksen toimintaulottuvuuksia ovat suvaitsevaisuus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, reiluus, rohkeus, oma identiteetti, hyväntahtoisuus ja huolenpito. 18

6. LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA JA SEN ARVIOINTI Lapsen esiopetuksen suunnitelma on lapsen yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen perustuva suunnitelma, jonka pohjalta suunnitellaan esiopetusryhmän yhteinen opetus ja kasvatus. Se on opetusta, kasvatusta ja toimintaa tukeva ja ohjaava työväline. Sen avulla seurataan ja arvioidaan lapsen kehittymistä ja oppimista yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa. Lapsen siirtyessä ensimmäiselle luokalle lapsen esiopetuksen suunnitelma siirtyy vanhempien allekirjoituksella koululle. Järvenpäässä kaikille esiopetukseen osallistuville lapsille tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelma (LIITE B). Se laaditaan yhdessä vanhempien kanssa noin kuukauden kuluttua esiopetuksen alkamisesta. Arviointi kohdistetaan lapsen yksilöllisen kehityksen ja oppimisvalmiuksien seuraamiseen. Päätehtävänä on kehityksen ja oppimisen positiivinen vahvistaminen. Arviointikeskusteluissa annetaan palautetta, tavoitteita tarkistetaan ja mahdollisia uusia tavoitteita asetetaan. Arviointikeskusteluja käydään yhdessä vanhempien kanssa vuodenvaihteessa sekä esiopetuksen päättyessä. Lapsen kanssa arviointikeskusteluja käydään pitkin esiopetusvuotta. Lisäksi voidaan sopia vanhempien kanssa muista keskusteluista aina tarvittaessa. Lasta ohjataan asettamaan tavoitteita omalle oppimiselleen ja löytämään keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lasta ohjataan myös itsearviointiin keskustelujen avulla ja suuntaamalla lapsen huomiota työnsä tuloksiin. 7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSIVIEN LASTEN ESIOPETUS Järvenpäässä painopisteenä on lapsen erityisen tuen riittävän varhainen havaitseminen, joka edellyttää päivähoidon henkilöstön, erityistyöntekijöiden sekä terveydenhuollon henkilöstön suunnitelmallista ja säännöllistä moniammatillista yhteistyötä vanhempien kanssa. Vastuu yhteistyöjärjestelyjen rakenteellisesta toteutuksesta on kiertävillä erityislastentarhanopettajilla sekä yksittäisen lapsen osalta esiopetuksen 19

vastaavalla opettajalla. Erityisopetusta annetaan erityistä tukea tarvitsevalle lapselle lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtien päiväkotien integroiduissa erityisryhmissä sekä muissa esiopetusta antavissa päivähoidon ryhmissä, jolloin niissä on ryhmäkoon pienennys tai avustaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille annetaan perusopetuslain mukaista esiopetusta pääsääntöisesti koulujen erityisluokissa sekä päivähoidon integroiduissa erityisryhmissä ja muissa esiopetusryhmissä. Lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtien oppivelvollisuus voidaan aloittaa päiväkodissa, jolloin hänet nimetään erityiskoulun oppilaaksi. Tällöin koulutoimi ostaa opetuksen sosiaali- ja terveystoimelta sekä järjestää erityisopettajan antamaan erityisopetusta lapselle 2 h/vko ja konsultaatioapua esiopetushenkilöstölle. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluville oppilaille annetaan maksutonta esiopetusta 5-vuotiaina, oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä lukuvuonna. Vuotta säädettyä myöhemmin oppivelvollisuuden aloittaville lapsille annetaan esiopetusta koulun yhteydessä toimivassa erityisesiluokassa sekä päivähoidon esiopetusryhmässä ja integroiduissa erityisryhmissä lapsen tarpeista riippuen. Opetusta annetaan myös koulun yhteydessä toimivassa ns. starttiluokassa, jossa voi olla oppilaita esiopetuksesta sekä 1-2 vuosiluokilta. Starttiluokka toimii kiinteässä yhteistyössä esiopetuksen ja erityisopetuksen kanssa. Esiopetuksessa olevalle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Erityisopetukseen otetulle pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle oppilaalle sekä varhennettuun esiopetukseen oikeutetulle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppimissuunnitelma ja HOJKS laaditaan monniammatillisesti yhdessä oppilaan huoltajien kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa sovitaan oppilaan edistymisen ja erityisopetustarpeen seurannasta säännöllisesti 3-6-kuukauden välein. Suunnitelmaan kirjataan: - kuvaus oppilaan kehitystasosta, - yksilölliset oppimiselle asetettavat tavoitteet - kuvaus opetuksen sisällöstä, - opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja kuntoutuspalvelut, - muut oppilashuoltopalvelut - erityisen apuvälineiden tai kommunikointitapojen käyttö - avustajapalvelut - oppilaan oma näkemys esiopetuksen sisällöstä ja oppimistavoitteista. Vastuuhenkilönä HOJKS:n / oppimissuunnitelman laadinnassa, toteutuksessa ja seurannassa toimii esiopetuksesta vastaava opettaja. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtyessä perusopetukseen välitetään lapsen oppimista edistävä tieto yhteistyössä huoltajien ja mahdollisten kuntouttajien kanssa perusopetuksesta vastaavalle henkilöstölle. Vastuuhenkilönä tiedonsiirron järjestämisessä toimii esiopetuksesta vastaava opettaja. 20

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarvitsemia opetusjärjestelyitä valmistelevat yhteistyössä kiertävät erityislastentarhanopettajat ja perusopetuksen erityisopettajat. Vanhemmat osallistuvat aina lapsensa opetusjärjestelyihin. 8. KIELI- JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN ESIOPETUS Esiopetusta maahanmuuttajalapsille sekä kulttuurivähemmistöihin kuuluville lapsille järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden mukaan. Esiopetusta suunniteltaessa huomioidaan lasten erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat ja aikaisemmat elämänkokemukset sekä tuetaan mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Maahanmuuttajien esiopetuksella on lisäksi erityistavoitteita Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet Esiopetuksessa lapsi harjoittelee suomen/ruotsin kielen taitoa sekä ohjauksessa että luonnollisissa viestintätilanteissa lasten ja aikuisten kanssa. Esiopetus myös kotouttaa lasta suomalaiseen kulttuuriin ja tukee lapsen tietoisuutta omasta etnisestä kulttuuriperinnöstä. Keski-Uudenmaan radanvarsikuntien yhteistyönä on laadittu (LIITE D) "Suomi toisena kielenä" -opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen, jonka mukaan toteutetaan suomen kielen opetusta. Lapsen oman äidinkielen opetuksen tavoitteet Äidinkieli on perusta uusille kielille. Esiopetuksen äidinkielen opetuksen tavoitteita ovat: ajattelun kehittyminen, itsetunnon ja persoonallisuuden ehyt kasvu sekä kielenkäyttötaitojen monipuolistuminen. Lapsen oman äidinkielen opetusta järjestetään resurssien ja erilaisten ratkaisumallien puitteissa päiväkotikohtaisesti. 21

9. YHTEISTYÖVERKOSTO 9.1. Yhteistyö kodin kanssa Lapsen vanhemmilla on paras asiantuntemus ja tietämys lapsestaan. Esiopetus järjestetään päivähoidossa, jossa luottamuksellinen yhteistyö kodin ja perheiden kanssa on työn onnistumisen perusta. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta sekä oman lapsensa tuntemus. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Jokaiselle esiopetusikäiselle lapselle tehdään yksilöllinen lapsen esiopetuksen suunnitelma. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarkennetaan esiopetusvuoden aikana yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa. Päivähoidolla on lisäksi mahdollisuus tukea lasta ja perhettä yhteistyöllä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa. Lapsen vanhemmat ovat merkittävässä asemassa lapsen esiopetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa yhdessä esiopetushenkilöstön kanssa. Vanhempia kannustetaan tutustumaan lapsen esiopetukseen, oppimisympäristöön, lasten projekteihin ja lapsen kasvun kansioihin. Vanhemmilla on mahdollisuus päivittäiseen vuorovaikutukseen ryhmän aikuisten kanssa. Esiopetusvuoden aikana järjestetään vanhempainiltoja ja perheiltoja, juhlia ja muita yhteisiä tilaisuuksia. Esiopetuksen vahvan yhteistyöpohjan luominen on tärkeä myöhemmälle kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. 9.2. Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista, joka kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville yhteistyössä kotien kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Oppilashuollolla edistetään lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämistä, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria sekä varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Esiopetuksen tavoitteena on tarjota lapselle terve ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristö. Lapsen kehityksen ja oppimisen esteet tunnistetaan mahdollisimman varhaisella puuttumisella ja suunnitellaan tarvittavat tukitoimet yhteistyössä kodin ja muiden lasta ja perhettä tukevien asiantuntijoiden kanssa. Lapsen terveyttä tuetaan MOPA- motoriikka paremmaksi - ohjelmalla. Kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä on turvallisuus ja poikkeustilanteiden ohjeistus sekä palo- ja pelastussuunnitelmat, joita harjoitellaan vuosittain. Esiopetuksessa 22

olevat lapset liikkuvat pääsääntöisesti kävellen ja lasten kuljetukset tapahtuvat julkisilla kulkuvälineillä turvallisuus- ja valvontaohjeiden mukaisesti. Päiväkodeilla on toimenpideohjeet, työn ja vastuunjaot erilaisten ongelma ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kuten kiusaaminen, väkivalta, häirintä, onnettomuudet, tapaturmat ja kuolemantapaukset. Esiopetusta antavissa yksiköissä lapselle annettavia kehityksen ja oppimisen tuki- ja ohjausmuotoja ovat : - Kiertävien erityislastentarhanopettajien konsultointi, koulutus ja työnohjaus henkilöstölle kaikissa ryhmissä. - Vuorohoidossa oleville lapsille yksikön oma erityislastentarhanopettaja (RELTO) - Neljä integroitua erityisryhmää - Erityisesiluokka - Henkilökohtaiset tai ryhmäavustajat - Käytössä olevia uusia vuorovaikutusta ja kommunikaatiotaitoja vahvistavia työmenetelmiä: vuorovaikutusleikki, Käsikynkkä, Bright Start, Tunnemuksu ja mututoukka-tunnetaito - ohjelma,muksuoppi, PCS-kuvakommunikaatio ja tukiviittomat - Psykologin, puheterapeutin ja toimintaterapeutin konsultaatiot - Työnohjaus ja konsultaatiomahdollisuudet tarvittaessa - Verkostotyö erityisesti huolen vyöhykkeellä olevista lapsista Lapselle annettava tuki ja ohjaus tapahtuu aina yhteistyössä vanhempien kanssa. Päivähoito ja ruokapalvelukeskus on laatineet toimintamalleja lapsen ruokatottumusten ja ravitsemuskäyttäytymisen ohjaamiseen arkipäivän työhön. Vanhemmat selvittävät lapsen erityisruokavalion tarpeet kirjallisesti esiopetuksen alkaessa. Juhlaperinteet ja tapakasvatus kuuluvat kiinteästi esiopetuksen toimintakulttuuriin. Moniammatillista yhteistyötä tehdään lapsikohtaisesti eri asiantuntijoiden kanssa tarpeen mukaan. Päiväkodin esiopetusryhmän henkilöstö muodostaa moniammatillisen tiimin. Yhteistyökumppaneita ovat: kiertävä erityislastentarhanopettaja, lastenneuvola, perheneuvola, erikoissairaanhoito, vammaispalvelut, puhe- ja toimintaterapeutit, psykologi ja perhetukikeskus. 9.3. Esiopetuksen ja alkuopetuksen välinen yhteistyö Esiopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä esiopetushenkilöstön ja alkuopetuksen opettajien kanssa. Lapsen oppimisen johdonmukainen jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää yhteistä kiinnostusta lapsen kasvatuksesta ja oppimisesta. Yhteistyössä yhdistyvät esi- ja alkuopetuksen opettajien osaaminen, vahvuudet ja asiantuntemus, jota lisätään myös yhteisellä koulutuksella Esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä kehitetään ja käytetään jo olemassa olevia yhteistyömuotoja: tilojen käyttö, vierailut, yhteiset projektit ja muu ammatillinen ja pedagoginen yhteistyö. 23

Esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä jatketaan perusopetuksessa vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa. Esi- ja perusopetuksesta rakennetaan ehyt ja johdonmukainen oppimiskokemus. Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteinen käsitys lapsesta ja oppimisesta turvaavat lapsen oppimisen johdonmukaisen jatkumon esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetus ja alkuopetus laativat vuosittain yhteistoimintasuunnitelman. Yhteistoimintasuunnitelmassa määritellään yhteistyön konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja toiminnan arviointi. Yhteistoimintasuunnitelma liitetään päiväkotien toimintasuunnitelmiin. Yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta vastaavat rehtorit ja päiväkodin johtajat. Jokaiselle esiopetusikäiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa Lapsen esiopetuksen suunnitelma, jota arvioidaan vanhempien ja lapsen kanssa. Lapsen esiopetuksen suunnitelma siirtyy kouluun ennen lukuvuoden alkua. Ensimmäisten kouluviikkojen aikana järjestetään kolmikantakeskustelu vanhempien, esiopettajan ja luokanopettajan kanssa. keskustelussa käydään läpi Lapsen esiopetuksen suunnitelma. 10. ESIOPETUKSEN ARVIOINTI Esiopetuksen arviointi on jatkuva prosessi, jonka pohjalta toimintaa kehitetään. Arviointi kohdistuu esiopetussuunnitelman ja lapsen esiopetussuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen, esiopetustoimintaan ja esiopetuksen järjestämiseen. Esiopetustoiminnan ja oman työn jatkuvan arvioinnin lisäksi, esiopetushenkilöstö arvioi opetussuunnitelman toteutumista ja yhteistyötä perusopetuksen opettajien ja vanhempien kanssa. Esiopetuksen järjestämien edellyttää jatkuvaa arviointia, jotta esiopetus vastaisi lapsen, perheen ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Lasten, vanhempien työtiimien ja eri yhteistyötahojen tekemien arviointien ja palautteiden perusteella tehdään johtopäätöksiä tavoitteiden toteutumisesta ja kehittämistarpeista (LIITTEET E, F, G, H, J ja K). Esiopetussuunnitelman arvioinnin kehittäminen edellyttää säännöllistä valtakunnallisen, alueellisen ja oman kaupungin esiopetuksen kehittymisen seurantaa. Samoin se edellyttää jatkuvaa alan tutkimuksen ja kokeilutoiminnan seuraamista. Yhteiskunnallisten muutosten ja ilmiöiden seuranta on tarpeen moniammatillisesta näkökulmasta. Arvioinnin kehittämisessä on tärkeää opetussuunnitelmien toteutumisen seuranta lapsen, vanhempien ja esiopetuksen toteuttajien näkökulmasta. 24

Järvenpäässä jatkuvan esiopetuksen seurannan ja kehittämisen turvaamiseksi on nimetty esiopetuksen seurantatyöryhmä, jonka tehtävänä on koko kaupungin tasolla seurata, arvioida ja kehittää esiopetuksen järjestämistä ja opetussuunnitelmien mukaista toiminnan toteutumista. 11. ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Järvenpäässä on kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma, jota toteutetaan kaikissa sekä kaupungin että yksityisten esiopetusta antavissa yksiköissä. Opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja niihin hyväksyttyihin muutoksiin. Esiopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä koulutoimen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmatyössä on ollut mukana esiopetusta antavien yksiköiden henkilöstöä ja lasten vanhempia. Esiopetuksen opetussuunnitelma ohjaa esiopetuksen opettajan suunnittelua ja toimii hänen työvälineenään. Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon Järvenpään omaleimaisuus. Koulutuslautakunta hyväksyy yksiköiden vuosisuunnitelmat ja niihin sisältyvät yhteistoimintasuunnitelmat sekä toimintakertomukset 12. ESIOPETUKSEEN OSALLISTUMISESTA ANNETTAVA TODISTUS Esiopetukseen osallistumisesta annetaan lapselle todistus, joka sisältää esiopetuksen tunti-määrät. Todistusta voidaan täydentää esiopetuksen sisältöjen kuvauksella. 13. VOIMAANTULO Tämä esiopetussuunnitelma tulee voimaan ja otetaan käyttöön 2004 ja se korvaa Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitelman 2001. 25

LIITTEET A B C D E F G H I J K LEIKKI LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA HOJKS (=Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva sopimus) SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PÄIVÄHOITOON JA ESIOPETUKSEEN YKSIKÖN HENKILÖSTÖN ESIOPETUKSEN ARVIOINTI ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOOSTE ESIOPETUSTA KOSKEVISTA KYSELYISTÄ VANHEMPIEN PALAUTE ESIOPETUKSESTA JÄRVENPÄÄN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA JÄRVENPÄÄN ESIOPETUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JÄRVENPÄÄN ESIOPETUKSEN VUOSITTAISET ARVIOINNIT 26