Sis. arvion Teuvan menestysmahdollisuuksista itsenäisenä kuntana TEUVA - KURIKKA YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI 18.02.2012 Hannu Räsänen
Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 3 2.1. Kuntarakenteiden uudistus 3 2.2. Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat 4 3. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö 6 3.1. Väestö 6 3.2. Johtopäätökset väestön näkökulmasta 10 4. Palvelutarve-ennusteet 10 4.1. Kasvu- ja kulttuuripalvelut 11 4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 14 5. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen virtuaalikunnassa 16 6. Talous 16 6.1. Yli-/alijäämä 16 6.2. Verotulot ja valtionosuudet 16 6.3. Vuosikate/poistot 18 6.4. Rahavarat ja lainakanta 20 6.5. Takausvastuut 24 6.6. Johtopäätökset taloudesta vuoden 2010 tunnuslukujen pohjalta 24 6.7. Talouden näkymät 25 7. Henkilöstö 26 8. Suuntautuminen 27 8.1. Työssäkäynti 27 8.2. Johtopäätökset suuntautumisesta 27 9. Demokratia 28 9.1. Kansanvaltaisuus 28 9.2. Ohjausryhmän linjaukset luottamushenkilöhallinnosta 29 9.3. Johtopäätökset demokratianäkökulmasta 29 10. Elinvoima ja elinvoimaisuus 29 10.1. Asema kehittyvällä Seinäjoen kaupunkiseudulla 29 10.2. Yhdistymisavustus ja yhteinen investointiohjelma 30 11. Yhdistymisen yhteiset edut 30 12. Yhdistymisen hyödyt ja haitat Teuvan näkökulmasta 32 13. Arvio Teuvan menestysmahdollisuuksista itsenäisenä kuntana 36 13.1. Voimavarat järjestää kunnalliset peruspalvelut 36 13.2. Voimavarat kehittää kunnan vetovoimaisuutta 36 13.3. Kyky vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luoda työpaikkoja 37 13.4. Demokraattisen päätöksenteon pirstaloituminen 37 13.5. Kuntayhteisön kyky rahoittaa omilla vero- ja muilla tuotoilla toimintansa 38 13.6. Yhteenveto 38 13.7. Teuvan nelikenttäanalyysi 41 LIITTEET 2
1. Johdanto Teuvan kunta on päättänyt selvittää kuntaliitosmahdollisuuksia Kauhajoen ja toisaalta Kurikan kaupunkien kanssa. Tämä raportti käsittelee Teuva - Kurikka yhdistymistä. Selvityksen tekijäksi valittiin ulkopuolinen selvittäjä, Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Selvitystyötä ohjaamaan nimettiin kuntien johtavista luottamushenkilöistä ja henkilöstön edustajista koostuvat ohjausryhmät: - Teuva- Kauhajoki ohjausryhmä - Teuva - Kurikka ohjausryhmä Lisäksi selvityksen tekijän tueksi muodostettiin kuntajohtajista ja Teuvan hallintojohtajasta ja Kurikan kaupunginsihteeristä muodostettu työvaliokunta. Palveluiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten perustettiin lisäksi seuraavat selvityskohtaiset asiantuntijatyöryhmät, joissa oli edustajia molemmista kunnista: - Sosiaali- ja terveysryhmä - Sivistys- ja kulttuuriryhmä - Tekniikka- ja kiinteistöryhmä - Hallinto- ja talousryhmä Selvityksen lähtökohdaksi sovittiin, että kyseessä on Teuvan yhdistyminen Kurikan kaupunkiin, jolloin uuden kaupungin nimeksi tulee Kurikka. Vaakunaksi valitaan Kurikan kaupungin nykyinen vaakuna. Lisäksi sovittiin, että selvityksessä tarkastellaan myös Teuvan mahdollisuuksia ja edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana. 1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 1.1. Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumisky- 3
kyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikuttavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Kuntatalous on hyvin vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtiovallan syksyn uudet kiristyneet linjaukset kuntien valtionosuuskäytäntöihin. Kunnan pääasialliset tulovirrat muodostuvat toimintatuotoista, verotuotoista sekä valtionosuuksista, joista toimintatuotot näyttelevät kokonaisuudessaan suhteellisen vaatimatonta osaa. Verotulokertymät sekä valtionosuudet puolestaan vaihtelevat kunnittain sekä alueittain hyvin paljon. Talouden matalapaine vaikuttaa eri kuntiin eri tavalla. Vaikeimmassa asemassa ovat ne kunnat, joiden oma tuloverokertymä on pieni ja valtionosuusriippuvuus suuri. Tilanne on kriittinen, jos kunnan taseessa on alijäämiä, velkataso korkea ja edessä on välttämättömiä investointeja palvelutuotannon ylläpitämiseksi. 1.2. Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat Kuntajakolaki Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakolain neljännen pykälän (4 ) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden ja ennen kaikkea toimintakyvyn turvaaminen. 4
Kunnallisen itsehallinnon nojalla kunta vastaa asukkailleen tarjoamien palvelujen lisäksi myös yhdyskunnan kehittämisestä, elinkeinojen kehittämisestä, ympäristön viihtyvyydestä ja monista muista asioista, joilla on suorat vaikutussuhteet kuntalaisiin sekä kunnassa sijaitseviin muihin toimijoihin. Kuntien rakenneuudistusta ohjaava kuntajakolaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntaa sekä eheää kuntarakennetta. Näiden pohjalta kuntia tulisi tarkastella eri näkökulmista, joita ovat mm. kuntatalous, demokratia, henkilöstörakenne, palvelutuotantojärjestelmä, elinkeinojen kehittäminen, suuntautuminen ja yhteistyö. Näiden elementtien varjossa voidaan arvioida kunnan menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Tätä lähestymistapaa käytetään tässä selvityksessä ohjenuorana, kun tarkastellaan kuntien mahdollisten yhdistymisen vaikutuksia. Hallitusohjelma Hallitusohjelman vahvimmat kirjaukset koskevat kuntauudistusta. Asiaa valmistellut työryhmä oli neuvottelujen yksimielisin ja yhteistyökykyisin. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuunottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Vahvan peruskunnan määritelmää on myöhemmin tarkennettu siten, että siinä huomioidaan myös asiointisuunnat. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Laajoilla maaseuduilla voitaisiin toteuttaa peruskuntaa laajempaa vastuukunta-mallia. Kainuun hallintokokeilun jatkosta päätetään erikseen. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu valtionosuusjärjestelmän uusiminen vuoden 2015 alusta.. 5
Keskeisintä mahdollisessa yhdistymisessä on kuitenkin vahva yhteinen tahtotila ja halu yhteiseen tulevaisuuteen. 2. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö Väestön osalta tässä selvityksessä on esitetty väestöennusteet ikäryhmittäin. Lisäksi on muodostettu virtuaalikunta Teuva - Kurikka. Virtuaalikunnan avulla voidaan tarkastella mitä vaikutuksia väestöön ja väestörakenteeseen mahdollisella kuntien yhdistymisellä olisi. Virtuaalikunta tarkoittaa tässä yhteydessä kuntaa, jossa Teuvan ja Kurikan kuntien tunnusluvut on yhdistetty. 2.1. Väestö Väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen virallisia tilastoja. On kuitenkin huomioitava, että viralliset väestöennusteet pohjautuvat aina historiatietoihin ja menneeseen kehitykseen. Muutokset todellisen väestökehityksen trendissä näkyvät ennusteessa aina viiveellä. Lisäksi on muistettava, että oikealla ja aktiivisella toimintapolitiikalla on mahdollista saavuttaa väestökehityksessä positiivisempi tulos kuin ennuste osoittaa. 6
Teuva Teuvan väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä hieman yli 10 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee noin 5,5 prosenttia. Kunnan elinvoiman kannalta huolestuttavin kehitys on kuitenkin, että työikäisten määrä vähenee tarkastelujakson aikana lähes 25 prosenttia ja toisaalta yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa 34 prosenttia. 7
Kurikka Väestön kokonaismäärä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä noin 7 %. Lasten ja nuorten määrä vähenee noin 11 %. Työikäisten määrä vähenee noin 23 %. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa lähes 69 % Kurikka Kurikan väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä lähes 7 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee eniten vertailukunnista, yhteensä 10,6 pro- 8
senttia. Työikäisten määrä on ennusteen mukaan myös vahvassa laskussa, pudotusta on 23,5 prosenttia. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa myös Kurikassa voimakkaasti, 68,8 prosenttia. Virtuaalikunta Teuva - Kurikka Virtuaalikunnan Teuva - Kurikka väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä lähes 8 prosenttia. Myös lasten määrä on laskussa yli 9 prosenttia. Työikäisten määrä on myös voimakkaasti laskeva, lähes 24 prosenttia. Yli 75 vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa noin 57 prosenttia. 2.2. Väestöllinen huoltosuhde Kaikilla vertailukunnilla huoltosuhde kehittyy huolestuttavaan suuntaan. Teuvan lähtöluku on korkein, mutta kehitys vertailuryhmän maltillisin, joskin tasoltaan ennustejakson 9
lopussa kaikkein suurin. Huoltosuhteen kehittyminen näin huonoon suuntaan asettaa suuria haasteita kuntien talouksille ja elinkeinotoimelle. Kuntien yhdistyminen ei muuta huoltosuhdetta juurikaan parempaan suuntaan. Ainoastaan Teuva pääsisi uuden kumppanin kanssa tässä näkökulmassa edullisempaan asemaan. 2.3. Johtopäätökset väestön näkökulmasta Teuvalla, Kauhajoella ja Kurikassa on nähtävillä yleinen trendi, jossa ikäihmisten ja vanhusten osuus tulee kasvamaan samalla kun työikäinen väestö pienenee. Kehityssuunta ei yhdistyneissä kunnissa väestön osalta olennaisesti muutu. Väestöennusteen mukaan ikäihmisten ja vanhusten palveluiden tarve tulee kasvamaan voimakkaasti. Yhdistyneiden kuntien suurimpia haasteita onkin saada väestön ikärakenteen kehitys tasapainoisemmaksi. Tämä edellyttää panostuksia ja voimavaroja elinkeinoelämään ja kaupungin vetovoimatekijöihin. 3. Palvelutarve-ennusteet Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka virtuaalikunnan tulevaa palvelutarpeen kehittymistä on arvioitu kasvu- ja kulttuuripalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta. Lasten lukumäärässä ei ole huomioitu lapsiperheiden muuttoliikettä suuntaan tai toiseen. 10
3.1. Kasvu- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Teuva - Kurikka Virtuaalikunta Teuva - Kurikan ikäluokka 0-6 vuotiaat vähenee vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 9 prosenttia (117 lasta). Vuosina 2010-2020 vähenemä on maltillinen, noin 2,3 prosenttia. Vuoden 2020 jälkeen vähentyminen on hieman suurempaa, mutta jää selvästi alle 3 prosentin. Talouden elpyminen ja uudet työpaikat edistävät myös perheiden ja lasten määrän kasvua. Varhaiskasvatuksen palvelutarve on edelläolevan perusteella ainakin lähivuodet lähes nykytasolla, ellei jotain yllättävää pudotusta työpaikkojen määrässä tapahdu. Perusopetus Teuva - Kurikka 11
Teuva - Kurikka virtuaalikunnan ikäluokan 7-14 vuotiaat määrä laskee aluksi vuoteen 2015 mennessä noin 5 prosenttia ja tasoittuu sitten muutamaan prosenttiin. Väestöennusteen mukaan perusopetuksen palvelutarve aluksi vähenee lähes 150 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 1600 nuoren tasolle. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Toisen asteen opetus (lukio ja ammatillinen) Teuva-Kurikka (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot/ Erkki N./MK) Teuva - Kurikka virtuaalikunnan 16 -vuotiaat ikäluokan määrä laskee aluksi vuoteen 2015 mennessä noin 16 prosenttia ja tasoittuu sitten muutamaan prosenttiin. Väestöennusteen mukaan toisen asteen palvelutarve aluksi vähenee lähes 40 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 205 nuoren tasolle. Väestöennusteessa on otettava huomioon, että ikäluokasta 40 60 prosenttia hakeutuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen Teuvalta Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin ja Kurikan Sedun oppilaitokseen, Kurikasta hakeudutaan pääsääntöisesti Kurikan Sedun oppilaitokseen. Vastaavasti 40-60 prosenttia ikäluokasta hakeutuu jatkossakin Kurikan ja osakuntien Teuva ja Jurva lukiopisteisiin. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti oman paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Teuvan osakunnan lukiopisteen opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös rannikkoalueen (Kaskinen ja Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja koulutussuuntautuminen. 12
Lukio-opetus Teuva-Kurikka (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot/ Erkki N./MK) Teuva - Kurikka virtuaalikunnan lukio-opetuksen opiskelijamäärät Kurikan lukion sekä Teuvan ja Jurvan lukiopisteiden osalta pysyvät vuoteen 2015 mennessä vuoden 2010 tasolla. Opiskelijamäärä on suhteellisen vakio myös vuoteen 2020 saakka eli vähennys on ainoastaan 6 prosenttia kymmenessä vuodessa. Väestöennusteen mukaan lukioopetuksen palvelutarve aluksi vähenee lähes 20 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 300 nuoren tasolle. Eri opetuspisteiden opiskelijamäärien ennusteessa on käytetty nykyistä lukiokoulutuksen hakeutumisastetta ikäluokittain sekä käyntiastetta naapurikunnista. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Teuvan ja Jurvan osakunnan lukiopisteen opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen väestökehitys ja koulutussuuntautuminen sekä rannikkoalueen (Kaskinen, Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja koulutussuuntautuminen. Kuntayhdistyminen Kurikan kanssa ennen vuoden 2012 loppua turvaa Teuvan lukion pienen lukion yksikköhinnan. Rahoitusvaikutus yhdistyneelle kunnalle on neljässä vuodessa noin 1 milj. euroa (asetus 29.12.2009/1766). Jurvan lukiopisteen pienen lukion yksikköhinta on jo turvattu kuntien yhdistymisratkaisussa. 13
Ammatillinen opetus Suupohjan ammatti instituutin jäsenkunnat: Isojoki Karijoki Kaskinen Kauhajoki Kristiinankaupunki Kurikka Närpiö Teuva (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot, Erkki N./MK) Suupohjan ammatti-instituutin jäsenkuntien 16-vuotiaitten määrä laskee vuoteen 2015 mennessä peräti 25 prosenttia, vuoteen 2020 mennessä lasku tasoittuu muutamaan prosenttiin. Väestöennusteen mukaan toisen asteen palvelutarve aluksi vähenee lähes 190 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 550 nuoren tasolle. Väestöennusteessa on otettava huomioon, että ikäluokasta 40 60 prosenttia hakeutuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen Teuvalta Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin ja Kurikan Sedun oppilaitokseen, Kauhajoelta, Karijoelta ja Isojoelta hakeudutaan pääsääntöisesti Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin. Vastaavasti 40 60 prosenttia ikäluokasta hakeutuu jatkossakin Kauhajoen lukioon ja Teuvan osakunnan lukioon. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti yhdistyneen Kauhajoen työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Suupohjan ammatti-instituutin opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen ja Isojoen väestökehitys ja opiskelijoiden koulutussuuntautuminen sekä rannikkoalueen (Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja opiskelijoiden koulutussuuntautuminen. 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvekehitys noudattelee samoja periaatteita molemmissa liitoksissa, jonka vuoksi ne on käsitelty tässä yhdessä. Palveluiden järjestämisen toimintamallit voivat erota kuntin kesken jonkin verran. 14
Perusterveydenhuolto Väestön voimakkaan ikääntymisen myötä perusterveydenhuollon palveluiden, kuten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen, hammashuollon, fysioterapian, toimintaterapian ja terveydenhuollon sosiaalityön tarve tulee lisääntymään. Ikääntymisen myötä muistisairaiden määrä myös kasvaa. Erilaiset elintasosairaudet lisääntyvät ja aiheuttavat kasvavaa palvelutarvetta perusterveydenhuoltoon ja siihen läheisesti liittyviin tukipalveluihin. Ennaltaehkäiseviin palvelumuotoihin tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Erikoissairaanhoito Väestön voimakas ikääntyminen ja lääketieteen kasvavat mahdollisuudet lisäävät erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. Ikäihmisten kotihoito Yli 75-vuotiaiden voimakas kasvu lisää säännöllisen kotihoidon palvelutarvetta jatkossa olennaisesti. Kotihoidon tukipalvelujen palvelutarve kasvaa myös samassa suhteessa. Omaishoidon tuella hoidettavien määrä jäänee kokonaisuudessaan pieneksi, mutta siinäkin voi arvioida olevan kasvutarvetta. Ikäihmisten asumispalvelut Pitkäaikaislaitoshoidon palvelurakenne tulee sopeuttaa valtakunnan tason suositusten mukaiseksi. Ikääntyneiden asumispalvelustrategiaa suunnitellaan kokonaisuutena ja avohoitoa tukevana. Kotihoidon ja siihen läheisesti liittyvien tukipalveluiden kehittämisellä on suuri merkitys ikäihmisten asumispalvelujen tarpeen kehitykselle. Perhe ja sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen osalta palvelutarpeen kehitys riippuu pitkälti yleisestä taloudellisesta kehityksestä, taantuma yleensä kasvattaa asiakasmääriä. Lastensuojelun osalta palvelutarpeen kehitystä ei pystytä arvioimaan, koska lastensuojelun asiakkaiden määrän kehitys ei noudata mitään trendiä. Valtakunnallisesti määrät ovat kuitenkin kasvaneet. Saman kehityksen voi arvioida heijastuvan myös tälle alueelle. Perheiden palveluissa tulee ottaa käyttöön ennaltaehkäisevät toimintamallit ja yli sektorirajojen menevä moniammatillinen tiimityö. Lainsäädäntö voi asettaa uusia vaatimuksia. Kuntien tehtäviä joko siirretään valtion/sairaanhoitopiirin hoidettavaksi ja/tai subjektiivisia oikeuksia puretaan tai ainakin lain velvoittavuuksia alennetaan. Tulossa oleva sosiaalihuoltolaki ei näytä tuovan uusia subjektiivisia oikeuksia, mutta kuitenkin sen tyyppisiä parannuksia asiakkaan asemaan, 15
jotka lisäävät perustasolla tehtävää työtä. Nähtäväksi jää miten asiakkaan itsemääräämisoikeuden korostaminen vaikuttaa palveluiden joustavaan käyttöön. Vammaispalveluiden tarve on lisääntynyt vammaispalvelulain muutosten myötä. Vammaispalvelutarve tulee todennäköisesti lisääntymään väestön ikääntymisen myötä. Kehitysvammahuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden tarpeiden voi arvioida pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. 4. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen virtuaalikunnassa 4.1. Teuva-Kurikka Katso erillinen liite n:o 1 (Palvelujen yhteensovittamissuunnitelma Teuva - Kurikka). 5. Talous Selvityskuntien taloutta on tarkasteltu pääsääntöisesti vuoden 2010 tiedoilla. Kuntatalouden kehitystä on arvioitu kuntien taloussuunnitelmien avulla. 5.1. Yli-/alijäämä Kurikan tase on vahvasti ylijäämäinen ja se antaa yhdessä alhaisen lainakannan ja korkean varallisuustason myötä runsaasti pelivaraa taloutensa hoitoon. Vahva ylijäämä on lisäksi kerrytetty vertailukumppaneita alhaisemmalla veroprosentilla. Teuvan tase on selkeästi ylijäämäinen ja se antaa jonkin verran pelivaraa talouden hoitamiseen tulevina vuosina. 16
5.2. Verotulot ja valtionosuudet Kuntien tulot muodostuvat pääasiallisesti kolmesta lähteestä; toimintatuotoista, verotuloista sekä valtionosuuksista. Kurikan kokonaisverotulokertymä on pienin, mutta sitä selittää muita alhaisempi vero%. Kurikan ja Teuvan verotulot jäävät alle valtakunnallisen keskiarvon. Valtakunnallista keskiarvoa nostavat suurten kaupunkien kehyskunnat, joiden asukkailla on korkeampi tulotaso, kuin maakunnissa. Verotulot Kurikka - Teuva yhdistyneessä kunnassa jäävät selvästi alle vastaavien kokoisten kuntien keskiarvon. Alhaista verotulokertymää selittää osaltaan Kurikan alhainen verotuloprosentti. 17
Teuva saa vertailukolmikosta eniten valtionosuuksia ja on samankokoisten kuntien vertailussa muita huomattavasti korkeammalla tasolla (+19,5%). Tästä seuraa, että Teuvan talous on kolmikon herkin valtionosuusperusteiden muutoksille. Kurikka saa kolmikosta vähiten valtionosuuksia. Virtuaalikunnan riippuvuus valtion rahoituksesta on Teuva/Kurikka vaihtoehdossa pienin. 5.3. Vuosikate/poistot Kuntatalouden yksi keskeisimmistä tunnusluvuista on vuosikate/poistot. Kunnan talouden sanotaan olevan tasapainossa silloin, kun tunnusluvun arvo on 100 eli vuosikate kattaa täysimääräisesti poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate onkeskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. 18
Teuvan ja Kurikan vuosikatteet /as ovat vastaavankokoisten kuntien keskiarvoihin nähden huomattavan alhaisia. Tämä johtaa helposti voimakkaaseen velkaantumiseen, jos kunnalla on investointitarpeita tai korjausvelkaa. Kurikalla on hyvän osakesalkkutulonsa vuoksi muita enemmän pelivaraa hoitaa talouttaan ja investointejaan. Vanhuspalveluiden voimakas kasvu on haaste molemmille kunnille. Virtuaalikunta Teruva - Kurikka vuosikate on positiivinen, mutta ei yllä vastaavien kokoisten vertailukuntien keskimääräisiin lukuihin. Yhdistyneessä Teuva - Kauhajoki kunnassaon paineita korottaa veroja ja karsia menoja, jotta vuosikate saadaan kohtuuliselle tasolle. Vuosikatteseen luo omat paineensa myös Teuvan melko laaja investointisuunnitelma. Kurikalla on hyvät mahdollisuudet parantaa vuosikatettaan vahvan sijoitussalkkutuottonsa ja alhaisen veroprosentinsa vuoksi. Teuvan osalta edessä ovat veronkorotukset ja menojen karsiminen. 19
Teuvan ja Kurikan vuosikatteet eivät yllä poistojen tasolle v 2010. Tämä tarkoittaa, että talouksia tasapainotetaan syömällä aiempien vuosien ylijäämiä tai lisävelkaantumalla. Kurikka pystyy hyödyntämään osakesalkkunsa mahdollistavia rahoitustuottoja. Tilanne ei ole parantunut vuoden 2011 osalta. Virtuaalikuntien vuosikatteet jäävät myös selkeästi alle 100 %: tavoitetason. 5.4. Rahavarat, lainakanta ja investoinnit 20
Kurikan lainamäärä on pieni vertailukuntiin ja sen maksukykyyn nähden. Teuva on käytännössä lähes velaton, mutta sillä on edessään suuret investoinnit, jotka kasvattavat velkamäärän Kauhajoen tasolle. Konsernilainat muodostuvat seuraavasti: Teuva Kurikka - Emon ulkoiset lainat 339.207 10.957.882 - Tytäryhteisölainat 6.034.314 20.157.271 Konserni yhteensä 6.373.521 31.115.153 Tytäryhteisölainat ovat liikelaitosten, vuokrataloyhtiöiden, muiden yhtiöiden, kuntayhtymien yms. lainoja, jotka liitetään konsernikokonaisuuteen ja niiden hoitovastuu on ao. yhteisöllä. Kurikan konsernin lainakanta on noin viisinkertainen Teuvan konsernin lainoihin nähden. Yhdistyneellä. Yhdistyneellä Teuva - Kurikka kaupungilla olisi konsernilainaa noin 37,5 milj. Teuvan investoinnit ovat olleet maltillisia ja niitä on voitu rahoittaa osin myös tulorahoituksella. Kurikka on investoinut myös maltillisesti ja se on voinut käyttää investointeihinsa omarahoituksen lisäksi pääomatulojaan. 21
Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku osoittaa, että Teuvan talous on tällä mittarilla ja nykyisellä investointitasolla kuvattuna vahva. Kurikan tunnuslukukin on vastaavankokoisten kaupunkien keskimääräistä arvoa huomattavasti parempi. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Teuvan ja Kurikan kyky sietää alijäämiä ja selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä on vahva. 22
Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Kuntien oma rahoitus ei ole riittänyt täysimääräisesti investointien omahankintamenon kattamiseen v 2010, vaan ne ovat joutuneet järjestämään muuta rahoitusta investointien toteuttamisen tueksi. Kurikan saama yhdistymisavustus Jurvan liitoksesta parantaa sen investointien tulorahoitusprosenttia. Kurikan rahavarat ovat ylivertaiset muihin nähden. Pörssikurssien painuminen miinukselle v 2011on todennäköisesti pienentänyt Kurikan rahavarallisuutta, mutta talouden elpyessä on odotettavissa myös reipasta nousua. Vuoden 2012 alun markkinatilanteen mukaisesti arvostettuna Kurikan rahoitusarvopapereiden arvo on lähes 90 milj. suurempi, kuin taseen mukainen arvo. 23
5.5. Takausvastuut Takausvastuita kunnilla on seuraavasti: Teuva 1,34 milj. Kurikka 12,9 milj. 5.6. Johtopäätökset taloudesta v 2010 tunnuslukujen pohjalta Verotulokertymä Teuvan verotulokertymä 2520 /as on alhainen. Tästä seuraa, että kunta on hyvin riippuvainen valtionosuuksista ja pienetkin muutokset niissä heijastuvat voimakkaasti kunnan talouteen (esim. verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta v. 2012 Teuva saa 644 /as). Kurikan verotulokertymä oli kolmikon heikoin (2369 /as), mutta siihen vaikuttaa muita huomattavasti alhaisempi veroprosentti (Kurikka 18%, Teuva 19,75%, Kauhajoki 21%). Kurikalla on runsaasti rahoitustuottoja, joiden avulla se on pystynyt ylläpitämään hyvää palvelutasoa ja alhaista veroprosenttia. Vuosikate Teuvan ja Kurikan vuosikatteet ovat huomattavan alhaisia. Teuvan vuosikate on Kurikkaa parempi, mutta sillä on edessään suuret investoinnit, jotka nostavat lainakantaa ja poistotasoja ja sitä kautta heikentävät vuosikatetta ellei tehdä merkittäviä veronkorotuksia, investointiohjelman karsintaa tai muita menoleikkauksia. Kurikan vuosikate on kolmikon heikoin, mutta rahoitusvarallisuutensa turvin se pystyy hoitamaan talouttaan ja ylläpitämään nykyistä palvelutasoa. Sen on kuitenkin varauduttava muiden kuntien tapaan kohentamaan vuosikatettaan palvelutuotannon tehokkuutta kehittämällä tai korottamalla verojaan. Taseen ali-/ylijäämä Teuvalla ja Kurikalla on taseeseen kertynyttä ylijäämää. Kurikan taseen ylijäämä on noin kuusikertainen vastaavankokoisiin kaupunkeihin nähden (43 milj. ), joka antaa suuren pelivaran sen talouden suunnitteluun. Tilikauden tulos Tilikauden tulos v 2010 on molemmissa kunnissa negatiivinen. Teuvan ja Kurikan osalta asia ei ole tasemielessä suuri ongelma, koska niillä on riittävästi ylijäämiä alijäämän kattamiseen.. Teuvan mittava investointiohjelma joudutaan rahoittamaan pääosin velkarahalla ja tästä seuraa, että sen ylijäämät ovat nopeasti syöty. 24
Velkataso ja takausvastuut Teuvan kunta on käytännössä velaton, koska sen rahavarat ovat suuremmat kuin velat. Kurikan velkatasokin on alhainen. Teuvan vakavaraisuus, alijäämän sietokyky ja kyky selviytyä vastuistaan nykyisellä investointi- ja lainakannalla on hyvä, koska sen omavaraisuusaste on 85 % (yli 70 % tasoa pidetään hyvänä). Teuvalla on kuitenkin edessään mittavat investoinnit, jotka velkaannuttavat kuntaa ja luovat paineita verojen korottamiselle. Kurikan omavaraisuusaste on 84 %. Kurikan korkea omavaraisuusaste ja vahva tase antavat hyvät lähtökohdat kaupungin monipuoliseen kehittämiseen. Takausvastuut ovat molemmissa kunnissa määrältään kohtuulliset ja käyttötarkoitukseltaan perustellut. Takausvastuista ei aiheutune ongelmia kuntien talouteen. Taseasema Teuvan kunnan talous on vielä taseeltaan terve, mutta sen käyttötalous on epätasapainossa. Vuosikate ei täytä terveen talouden tunnuspiirteitä. Edessä olevat investoinnit velkaannuttavat kuntaa ja kasvattavat poistoja ja sitä kautta luovat entisestään paineita vuosikatteen parantamiseen. Vanhusväestön voimakas lisääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen syövät kunnan voimavaroja ja edessä on veroprosentin korotukset ja rakenteelliset uudistukset palveluverkkoon. Nykyisten palvelutasojen ylläpitoa jouduttaneen myös kriittisesti arvioimaan. Väestön kokonaismäärä ennustetaan myös tasaisesti vähenevän vuoteen 2030 mennessä. Talouden näkökulmasta Teuvan suurimmat uhkat liittyvät tulopohjan alhaisuuteen ja suureen riippuvuuteen valtionosuuksista. Jos valtionosuusperusteissa tapahtuu tulevina vuosina olennaisia muutoksia heikentää se nopeasti kunnan taloutta ja vaikeuttaa toimivien ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä kuntalaisille. Kurikan kaupungin tase on vahva. Sillä on vähän velkaa ja kohtuulliset investoinnit edessään. Veroprosentti on kolmikon halvin. Kurikan talouden tukena ovat vahvat rahoitusomaisuuden tuotot. Hyviin rahoitustuottoihin voi liittyä pieni riski siitä, että palvelutuotannon rakenteiden ja tehokkuuden kehittämistä ei nähdä kovin keskeisenä tehtävänä. Rahoitusomaisuuden tämänhetkinen markkina-arvo on moninkertainen taseessa olevaan kirjanpitoarvon nähden. Myös Kurikassa on haasteena vanhusväestön lisääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ja väestön kokonaismäärän väheneminen. 6.7.Talouden näkymät Teuva v 2013-2014 Kunnallisverotuksen nostamiseen on paineita (nyt 20,5 %) Jos veroaste nostetaan 21,5 %:iin vuosikate on positiivinen, muttei kata vielä täysimääräisesti poistoja 25