S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SUONENJOEN KAUPUNKI LEMPYYN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.6.2013 223-D3060
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualue... 2 1.2 Suunnittelutilanne... 2 2 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 4 2.1 Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen... 4 2.2 Maanomistus... 4 2.3 Elinkeinot ja palvelut... 4 2.4 Tie- ja vesiliikenne... 5 2.5 Suojelu... 5 2.6 Mahdollisesti pilaantuneet alueet... 5 2.7 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 LUONNONYMPÄRISTÖ... 6 3.1 Kallio- ja maaperä... 6 3.2 Maisema... 6 3.3 Pohjavedet... 7 3.4 Pintavedet... 7 3.5 Kasvillisuus... 7 3.6 Nisäkkäät... 8 3.7 Linnusto... 8 3.8 Kalasto... 8 3.9 Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet... 8 3.10 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet... 10 4 KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET... 11 4.1 Esihistorialliset kohteet... 11 4.2 Arvokkaat rakennuskohteet... 11 5 TAVOITTEET... 11 5.1 Yleistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet... 11 5.2 Paikalliset tavoitteet... 12 5.3 Virkistyskäyttö... 12 5.4 Elinkeinot, palvelut... 13 5.5 Matkailu... 13 5.6 Liikenne ja infrastruktuuri... 13 5.7 Rakentaminen... 13 6 MITOITUSPERUSTEET... 14 6.1 Mitoitusnormit ranta-alueella... 14 6.2 Mitoitusnormit kyläalueella... 15 6.3 Rakennusoikeuden laskentaperiaattee... 15 6.4 Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet... 16 6.4.1 Yleistä... 16 6.4.2 Mitoitusvyöhykkeet... 17 6.5 Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen... 18
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus II 7 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 19 7.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 19 7.2 Kokonaismitoitus... 19 7.3 Aluevarausten pääperustelut... 20 7.3.1 Rantarakentaminen... 20 7.3.2 Kyläalueet... 21 7.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö... 21 7.3.4 Työpaikat, palvelut ja luonnonvarat... 23 7.3.5 Maantieliikenne... 23 7.3.6 Maa- ja metsätalousmaat... 24 7.4 Ympäristöhäiriöt... 25 8 TOTEUTTAMINEN... 25 8.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset... 25 8.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella... 26 8.3 Ohjeet loma-asutuksen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle... 27 9 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 27 9.1 Yleistä... 27 9.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 28 9.2.1 Toimiva aluerakenne... 28 9.2.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 28 9.2.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 28 9.2.4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto... 29 9.3 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön... 29 9.4 Vaikutukset liikenteeseen... 29 9.5 Vaikutuksen luonnonympäristöön... 30 9.6 Vaikutukset eläimistöön... 30 9.7 Vaikutukset maisemaan... 31 9.8 Vaikutukset kasvillisuuteen... 31 9.9 Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen... 31 9.10 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 32 9.11 Taloudelliset vaikutukset... 32 9.12 Suunnittelualueen Natura arvio... 32 10 SUUNNITTELUVAIHEET... 33 Liitteet: 1. OAS 2. Luontoselvitys 3. Maisemaselvitys 4. Rakennusinventointi 5. Mitoitusaluekartta 6. Luonnoksen lausunnot ja muistutukset sekä vastine 7. Lempyyn vesiosuuskunnan toiminta-alue 8. Mitoitustaulukko, Lempyyn kyläalue 9. Mitoitustaulukko, ranta-alueet 10. Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastine 11. Kaavakartta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 (29) SUONENJOEN KAUPUNKI LEMPYYN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Nyt käsillä oleva asiakirja käsittää Suonenjoen kaupungin Lempyyn kylän sekä lähivesistöjen alueelle käynnistämän osayleiskaavan kaavaselostuksen. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Suonenjoen kaupungin Lempyyn kylän alueelle sekä valtatien 9:n varrelle Kärkkääläntien ja Leppävirran kunnan rajan välille. Rantaviivaa alueella on n. 72 km. Alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai ranta-asemakaavoja. Suunnittelutyöstä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä on vastannut maankäytön suunnittelun osalta diplomi-insinööri Timo Leskinen ja arkkitehti Lilian Savolainen
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 (29) 1 PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Lempyyn kylän alueen rajautuen pohjoisessa ja idässä Karttulan ja Leppävirran kuntiin. Länsiosassa alue rajautuu Suonenjoen taajaman yleiskaavaan. Alueeseen kuuluvat Iso ja Pieni Kolunpohja, Lempyynjärvi, Saittajärvi, Kumpunen Iso- ja Pieni Salmonen, Palokki, Tuikkanen, Vuorinen, Kutunjärvi, Välilammet, Tielammit, Ilvesjärvi, Pitkä-Hakkarainen, Kivihakkarainen, Pieni-Hakkarainen, Valkeinen, Pikku-Saitta, Tyrälampi, Iso- Häikiäinen, Kaatro, Mustikainen, Varpanen, Iso- ja Pieni-Viitanen sekä Rihmalampi. Rantaviivaa alueella on n. 72 km. Suunnittelualueen sijaintikartta. 1.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten. että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), joista neljä koskee tätä yleiskaava-aluetta: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 (29) Alueelle ollaan laatimassa Pohjois-Savon maakuntakaavaa. Maakuntavaltuusto on 8.11.2010 hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut 7.11.2011 Pohjois-Savon maakuntakaavan. Maakuntakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu seuraavat varaukset: - Viitostien kehittämisvyöhyke - Itä-Länsi kehittämisvyöhyke - Yhdystie tai kokoojakatu - Parannettava tieyhteys, runkotie/valtatie - Seututie - Yhdystie tai kokoojakatu - Sähkönsiirtolinja 400 kv - Tuikkasenkankaan pohjavesialue - Lempyyn pohjavesialue - Kutunjoen Natura-alue - Kaksiraiteinen nopean liikenteen rataosa - Suojeltu rakennus: Salmisen aseman alue - Uusi päävesijohtolinja - Uusi pääviemärilinja - Lempyyn kylä - Viitaselänsuon turvetuotantoalue - Lyytilänmäensuon turvetuotantoalue - Muinaismuistoalue Kuva: Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassaolevia vahvistettuja yleiskaavoja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä Karttulan ja Leppävirran kuntiin Ranta-asemakaavat Alueella ei ole maanomistajien laadituttamia ranta-asemakaavoja.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 (29) Rakennusjärjestys Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Suonenjoen kaupungin rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia osayleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: Rakennuspaikan on oltava vähintään 2000 m². Rantavyöhykkeen ulkopuolella olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 200 m2 + 6 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuinrakennusten ja asuinkäyttöä palvelevien rakennusten kerrosala saa olla yhteensä enintään 600 m2. Edellä mainitusta sallitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Rantavyöhykkeellä olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2 + 4% rakennuspaikan pintaalasta, yhteensä kuitenkin enintään 300 m2. Pysyvään asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla yhteensä enintään 400 m2. Saarissa kerrosala saa olla korkeintaan 4 % rakennuspaikan pinta-alasta, yhteensä enintään 200 m2. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Muun kuin saunarakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla kuintenkin vähintään 25 metriä, mikäli alla olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu. Yli 150 krs- m2 rakennukset on kuitenkin sijoitettava vähintään 35 m:n päähän rantaviivasta. Yhden yksikerroksisen, puupintaisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. 2 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 2.1 Asutus ja vapaa-ajanrakentaminen 2.2 Maanomistus 2.3 Elinkeinot ja palvelut Suunnittelualueella sijaitsee n. 210 asuinrakennusta, joista n. 90 kpl on 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta sekä n. 130 lomarakennusta, joista 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta on n. 80 kpl. Rakentaminen painottuu Lempyyn kylän sekä Varpasen ympäristöön. Kaava-alueen rannat ovat enimmäkseen yksityisessä omistuksessa. Alue sijaitsee Lempyyn kylän ja Suonenjoen keskustan välittömässä läheisyydessä, joten alue tukeutuu näihin palveluihin. Lempyyn alueella toimii koulu.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 (29) 2.4 Tie- ja vesiliikenne Maaseutuelinkeinoja lukuun ottamatta suunnittelualueella ei harjoiteta yritystoimintaa. Alueella sijaitsevat seuraavat maantiet: - Valtatie 9 Jyväskylä Kuopio - Seututie 531 Lempyy Palokangas - Yhdystie 5491 Salminen - Yhdystie 5492 Ilvesjärvi Souru - Yhdystie 16157 Kärkkäälä - Yhdystie 16220 Paasvesi - Yhdystie 16221 Lyytilänmäki - Yhdystie 16223 Kutunkylä Maantieden liikennemäärät ilmenevät oheisesta kuvasta. Kuva: Liikennemäärät 2009. 2.5 Suojelu Suunnittelualueella sijaitsee Kutunjoen Natura-alue (FI0600084). Kyseinen alue on osoitettu maakuntakaavan luonnoksessa. 2.6 Mahdollisesti pilaantuneet alueet Alueella sijaitsee yksi mahdollisesti pilaantunut alue: - Suonenjoen Autopurkamo Oy / Viitaselän purkamo. Yhtiö on lopettanut toimintansa. Tilalle on tulossa vastaavaa toimintaa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 (29) 2.7 Ympäristön häiriötekijät Melualueen rajaus on määritetty Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston ohjeen 6/1993: Tieliikenteen laskentamalli mukaisesti. Melualueet on määritetty Tiehallinnon kullekin tieosalle ilmoittamien liikennemäärien perusteella laskettujen vuoden 2040 ennustettujen liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella. Oletuksena laskentamallin käytössä on ollut kunkin tieosuuden sijoittuminen yhden metrin penkereelle verrattuna ympäröivään maastoon. Maanteiden liikenne aiheuttaa melua, joka on huomioitava tulevaa maankäyttöä suunnitellessa. Muiden maanteiden kuin valtatien ja seututien pienien liikennemäärien ja nopeusrajoituksen johdosta liikenteen melu ei rajoita rakentamista. Valtatien 45 db yöaikainen meluvyöhyke ulottuu noin 300-350 m päähän keskilinjasta, kun tie on 1 m penkereellä KVL 6400 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen osuus 10 %, liikenteen osuus päivällä 90 5 kokonaismäärästä sekä nopeus 100 km/h. Tien ollessa 2 m leikkauksessa 45 db:n meluvyöhyke ulottuu alle 200 m päähän. Seututien (Lempyyntien) melutaso L A yöllä on 53,7 db 680 KVL ja 50 km/h nopeudella, kun tie on maanpinnan tasossa ja raskaan liikenteen osuus on 10 %. 45 db meluvyöhyke ulottuu noin 30 m päähän. 3 LUONNONYMPÄRISTÖ 3.1 Kallio- ja maaperä 3.2 Maisema Luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä kesällä 2009 rantayleiskaavan osalta 2.-3.6. ja 22.6., yleiskaava-alueen osalta 22.6. ja 17.8. Maisemaselvityksen maastokäynti tehtiin 10.6.2009. Työssä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Ohessa referoidut tiedot selvityksestä. Kohdenumerointi viittaa selvityksen liitekartalle. Selvitysalueen kallioperässä vallitsevat gneissit, joissa esiintyy graniittijuonia. Kutunjärvesta etelään on gabroa sekä granodioriittia ja kvartsidioriittia. Yleisin maalaji selvitysalueella on moreeni, niin myös Lempyyn kyläalueella. Kalliomaata on paljon etenkin selvitysalueen itä- ja eteläosissa. Laajahkoja kallioalueita ovat Palokinmäki ja Kutunmäki Kutunjärven itäpuolella, Saaristenmäki Pitkä-Hakkaraisen itäpuolella, Kolunmäki Iso-Kolunpohjassa sekä Palokinmäki. Merkittäviä kalliomaita on lisäksi Kutunjärven Suurisaaressa, Saittajärven itä ja lounaisrannalla, Kumpusen itärannalla sekä Pieni-Viitasen itäja eteläosassa. Tyypillistä on kalliokumpareiden ja moreenialueiden pienipiirteinen vaihtelu. Tällaista aluetta on Saittajärvi-Salmonen ympäristössä. Selvitysalue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi-Suomeen, Keski-Suomen järviseudun ja Pohjois-Savon järviseudun vaihettumisalueelle. Pohjois-Savon järviseutu on Itä-Suomen jyrkkäpiirteisintä aluetta, jossa korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa. Metsiä on paljon, valtapuuna yleisimmin kuusi. Keski-Suomen järviseutua
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 (29) 3.3 Pohjavedet 3.4 Pintavedet 3.5 Kasvillisuus hallitsevat laajat järvialtaat, polveilevat vesireitit ja luode-kaakko suuntaiset selänteet. Selvitysalueen maisemalle on tyypillistä pienipiirteiset erilliset maisematilat. Maisema on suhteellisen tasaista ja metsäpeitteistä. Alueella ei ole suuria järviä tai mäkiä, jotka hallitsisivat laajaa aluetta. Vesistöt ovat pieniä paikallisia järviä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa purojen kautta. Järvet ovat kapeita ja mutkittelevia. Rantoihin ja puroihin liittyvät kulttuurimaisemat ovat arvokkaimpia alueella. Järvien tapaan myös pellot sijaitsevat toisistaan erillään. Maatalot sijoittuvat usein peltojen reunoille tai pienille kumpareille ja ovat pihapiirin puiden suojassa. Tiet yhdistävät tiloja kulkien pihapiirin läpi tai aivan sen vierestä. Lempyyn kylän keskusta sekä rautatieaseman ympäristö on kylämaisemaa, jossa pihat ja katutila rajautuvat selkeästi. Selvitysalueella sijaitsee yksi vedenhankintaan soveltuvaksi luokiteltu pohjavesialue (luokka 2). Tuikkasenkankaan pohjavesialue (0877804) sijaitsee Kutunjärven eteläosassa, ja sillä kulkee valtatie 9. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,37 km 2, muodostumisalueen pinta-ala 0,2 km 2 ja antoisuus 98 m 3 /d. Selvitysalue kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen (04) ja Haukiveden-Kallaveden alueeseen (04.2). Pääosin järvet, lammet ja joet kuuluvat Sorsaveden valuma-alueeseen vesistöalueeseen (04.26) ja siinä Kutunjoen vesistöalueeseen (04.265). Selvitysalueen länsiosassa Varpanen kuuluu Litmasenjoen vesistöalueeseen (04.267), Kaatro, Mustikainen Iso-Viitanen ja Pieni-Viitanen Jylängin vesistöalueeseen (04.268). Selvitysalueen itäosassa Pitkä-Hakkarainen kuuluu Kallaveden alaosan alueeseen (04.27), Kallaveden alueeseen (04.272). Kutunjoki (pituus n. 16 km, kokonaissyvyys 1,2 m) on pääosin loivavirtainen, vähävetinen, lähes luonnontilainen joki. Kivisiä osuuksia on perattu uittoa varten. Joki on tummavetinen, ja siihen tulee jonkin verran humuskuormitusta alueen soilta. Suonenjoki sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalue on Pohjois-Savon eliömaakuntaa. Rantayleiskaava-alueen luonnonympäristö on metsien ja soiden vallitsemaa seutua. Kulttuurivaikutteiset alueet ovat pienipiirteisesti vaihtelevaa maatalousympäristöä tai haja-asutusta. Lempyyn kyläalueella vuorottelevat pihapiirit ja niiden väliin jäävät pellot, metsitetyt pellot (koivikot, männiköt, kuusikot), lehtipuuvaltaiset nuoret metsät sekä joutomaaluonteiset alueet. Metsät ovat pienipiirteisesti vaihtelevia. Selvitysalueella vallitsevat karut ja keskinkertaiset metsämaat. Tyypillisimpiä ovat mäntykankaat, mutta paikoin esiintyy myös kuusikankaita vallitsevana. Nuorten metsien osuus on huomattava. Taimikoita ja hakattuja alueita on eri puolilla selvitysaluetta (mm. Iso-Viitasen ympäristö ). Metsätyypeistä mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot kankaat ovat vallitsevia. Karuimmilla kohdin esiintyy lisäksi kanervatyypin (CT) kuivia kankaita ja kallioisilla alueilla paikallisesti myös jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta. Maatalousympäristössä ja Lempyyn kyläalueella on metsitettyjä peltoja, jotka ovat vaihtelevasti nuoria koivikoita, kuusikoita ja männiköitä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 (29) 3.6 Nisäkkäät 3.7 Linnusto 3.8 Kalasto Rehevämpiä metsätyyppejä, lehtoja ja lehtomaisia kankaita on vähän. Niitä esiintyy etenkin perattujen purojen varsilla, rannoilla sekä kallionalus- ja pellonreunusmetsissä. Lehdot ovat pienialaisia, yleensä havu-lehtipuulehtoja, joissa vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, haapa ja koivu, alikasvoksen harmaaleppä, tuomi ja pihlaja. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa. Soita on paljon etenkin selvitysalueen keski- ja länsiosissa. Pinta-alaltaan laajemmat suot on ojitettu (mm. Soidinsuo, Tuikkasenneva, Lahdentauskorpi ja Saarekkeensuo). Viitaselänsuo on turvetuotantoaluetta. Yleisin suotyyppi on suopursua, juolukkaa ja vaiveroa kasvavat isovarpurämeet. Paikoin esiintyy myös tupasvilla- ja sararämettä. Suurimpien järvien, kuten Kutunjärven, Saittajärven, Varpasen ja Viitasen, rannat ovat pääosin karuja kivikkorantoja. Myös silokalliorantaa ja suorantoja esiintyy. Rantapuuston ja pensaston muodostavat koivut, tervaleppä ja korpipaatsama. Nisäkäslajisto on Pohjois-Savon seudulle tyypillinen. Hirvikanta on vahva. Suurpedoista alueella liikkuvat ilves ja karhu. Yleisiä lajeja ovat metsäjänis, rusakko ja orava sekä pienpedoista kärppä, lumikko, supikoira ja kettu. Harvinaisempi laji alueella on liito-orava. Majava kuuluu ainakin Kutunjärven, Keski- ja Pieni-Salmosen, Pieni Kolunpohjan Leppäkosken sekä Iso-Viitasen ja Pieni-Viitasen eläimistöön. Majava patoaa Iso-Viitasen ja Pieni-Viitasen laskuojaa aiheuttaen vedenpinnan muutoksia. Selvitysaluetta luonnehtivat ruskeat, lievästi rehevät vesistöt sekä paikoin matalat lahdet. Alueella ei ole merkittäviä linnustokohteita. Huomionarvoisimmat linnustokohteet ovat selkälokin pesimäsaari Kutunjärvellä sekä laulujoutsenen pesintä Lempyynjärvellä. Kalastosta on saatu tietoja mm. Suonteen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. Kalastusalueella tavataan lähes kaikki maamme sisävesissä esiintyvät kalalajit. Alueen kalaston valtalajit ovat ahven, hauki, made, lahna, särki ja siika. Särkikanta on runsas. Muikkua on mm. Kutunjärvessä. istutetaan mm. kuhaa, järvitaimenta ja planktonsiikaa. Kutunjoessa on istutettuna harjusta ja järvitaimenta. Rakentamiselta tulisi rauhoittaa alueita, jotka ovat tunnettuja kutu- tai apajapaikkoja. 3.9 Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet 1. Kutunjoki (FI0600084) Pinta-ala: 87 ha Kunta: Suonenjoki Arvoluokka: kansainvälisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: saukko (NT) Maankäyttösuositus: SL/nat 2. Vapesaaret, Kutunjärvi
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 (29) Pinta-ala: 1,2 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: selkälokki (VU) Maankäyttösuositus: MY/luo 3. Suurisaaren räme, Kutunjärvi Pinta-ala: 3,0 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: kuovi (RT) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: MY 4. Suurisaaren kivikko, Kutunjärvi Pinta-ala: 0,6 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: MY/luo 5. Lahdentauskorven lehto, Kutunjärvi Pinta-ala: 0,1 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT), koivuluhdat (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo 6. Kutunkylän haka, Kutunjärvi Pinta-ala: 2,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Maankäyttösuositus: pm 7. Tuikkasen rantasuot, Tuikkanen Pinta-ala: 2,3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: avoluhdat (Etelä-Suomessa NT) Maankäyttösuositus: MY 8. Ukonvuoren korpi ja lehto, Lempyynjärvi Pinta-ala: 0,3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat runsasravinteiset lehdot (VU), ruoho- ja heinäkorvet (VU) Maankäyttösuositus: MY 9. Lempyynjärven rantaluhta, Lempyynjärvi Pinta-ala: 1,7 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: avoluhdat (Etelä-Suomessa NT) Maankäyttösuositus: MY/luo 10. Mikkolan niitty, Lempyy Pinta-ala: 2,1 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: ketoneilikka (NT) Maankäyttösuositus: - 11. Salmosenpuro, Iso-Salmonen Pinta-ala: 1,1 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 (29) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: MY/luo 12. Mustikainen Pinta-ala: 4,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: - Maankäyttösuositus: MY/luo 13. Iso Häikiäisen liito-oravametsä ja lehto Pinta-ala: 1,3 ha Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) Maankäyttösuositus: S/s-1 14. Iso- ja Pieni-Häikiäinen Pinta-ala: 18,2 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: pajuluhdat (NT), avoluhdat (Etelä-Suomessa NT) Maankäyttösuositus: W Alle hehtaarin kokoiset lammet ovat vesilain suojeltuja luontotyyppejä (VL 15 a ). Niiden lähiympäristöt ovat metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Suositetaan merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Tällaisia kohteita selvitysalueella ovat: - Mustikainen (10.) - Soidinlampi (15.) - Leipälampi (16.) - Pieni Ilvesjärvi (17.) Maisemapuut ovat avointa maisemaa hallitsevia suuria yksittäisiä puita ja puuryhmiä, jotka kuuluvat luonnonsuojelulailla suojeltaviin luontotyyppeihin (LSL 29 ). Puut ovat järeärunkoisia, iäkkäitä ja usein laajalatvuksisia. Selvitysalueen maisemapuut sijaitsevat Korpisen kylän arvokkaalla maisemaalueella, peltomaisemassa ja ne erottuvat selvästi vesimaisemaan. Puut täyttävät luonnonsuojeluasetuksessa (LSA 10 ) niille asetetut kriteerit. - kuusi, Lempyy (Palokankaantie) - mänty, Koivuharjuntien risteys, Saitanlahti 3.10 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet Seuraavassa on lueteltu paikallisesti arvokkaat luonnonmaisemakohteet ja alueet, jotka suositetaan kaavaan merkittäväksi pääsääntöisesti MY-alueiksi. Hirsisaaret, Kutunjärvi (LM 1) Pohjoismyhkyrä-Suurisaaren niemi, Kutunjärvi (LM 2) Suurisaaren rantakalliot, Kutunjärvi (LM 3) Saittajärven saaret, Saittajärvi (LM 4) Salmosten salmet, Iso-, Keski- ja Pieni-Salmonen (LM 5) Välilammen kalliot (LM 6) Paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia muodostavat kumpuilevaan maastoon sijoittuvat edustavat peltomaiset, joihin liittyy asuinra-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 (29) kennuksia pihapiireineen sekä metsäsaarekkeita. Kutunjärven viljelymaisemat erottuvat Kutunjärven vesimaisemaan. - Kutunjärven kulttuurimaisema (KM 1) - Koskelan kulttuurimaisema (KM 2) 4 KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET 4.1 Esihistorialliset kohteet 4.2 Arvokkaat rakennuskohteet Alueella on suoritettu kesällä 2009 ja syksyllä 2012 Mikroliitti Oy:n toimesta muinaismuistoinventointi. Tämän inventoinnin yhteydessä on löydetty seuraavat kiinteät muinaisjäännökset: - Hiekkaranta 1 (kivikautinen asuinpaikka) - Hiekkaranta 2 (kivikautinen asuinpaikka) Alueelta on laadittu rakennuskulttuurin inventointi J-P Husson toimesta. Inventointi on liitteenä. Selvityksessä alueelta on löydetty 4 aluekokonaisuutta ja 40 inventoitua kohdetta. Kohteiden luokituksessa on käytetty 4 portaista luokitusta. - I= rakennushistoriallisesti Suonenjoen merkittävimmät rakennukset ja aluekokonaisuudet. - II= merkittävät kohteet, joiden säilyminen suositellaan turvattavaksi esim. yleis- tai asemakaavalla. - III= kohteet, joiden säilyminen tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan turvaamaan. Kohde on rakentamisaikansa tyypin hyvä esimerkki ja hyvin säilynyt. - IV= Muut inventoidut kohteet, joihin ei kohdistuisi erityisiä suojeluintressejä. Kohde on mainitsemisen arvoinen, vaikkakin tavanomainen rakennusaikansa edustaja, tai on voinut olla aiemmin tyylikkäämpi, mutta muutosten tai kunnon huonontumisen myötä menettänyt aiempaa edustavuuttaan. Voi olla aluekokonaisuuden osana. Voi myös olla esimerkinomaisena kohteena mukana, vaikka muitakin vastaavantasoisia, mutta kohteiksi ottamattomia on inventointialueella. Inventoiduista kohteita 7 on luokiteltu II-luokkaan, 13 III-luokkaan ja loput 20 IV-luokkaan. Inventoidut alueet ovat Lempyy, Kutunkylän kulttuurimaisema-alueet ja Miilunimen mökkialue sekä Salmisen aseman alue. 5 TAVOITTEET 5.1 Yleistavoitteet ja suunnitteluperiaatteet Osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti rantojen tulevaa käyttöä sekä tukea Lempyyn kylän kehittymistä. Tavoitteena on ohjata ja tukea rakentamista, elinkeinojen kehittämistä sekä ympäristön- ja maisemanhoitoa. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain määräysten ja periaatteiden mukaisesti. Tällöin valtakunnallisissa
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 (29) alueidenkäyttötavoitteissa ja maakunnan rakennetta ohjaavissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (=seutukaavoissa) annetut maankäyttötavoitteet antavat suuntaviivat kaavan laadinnalle. Kaava laaditaan osallistavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti tiiviissä yhteistyössä alueen maanomistajien, kylätoimikuntien, kalastuskuntien ja muiden vastaavien yhdistysten sekä viranomaisten kanssa. Maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakentamisalueiden mitoituksessa turvataan sekä maiseman ja luonnon puolesta arvokkaat rannat pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisina. Kaava selkeyttää ja yksinkertaistaa rakennuslupaprosessia. Osayleiskaavan mukaiselle rakentamiselle voidaan pääsääntöisesti myöntää rakennuslupa suoraan kaavan perusteella. Rantakaavan laatiminen tai suunnittelutarveratkaisun hakeminen on tarpeen vain lomakylämäisillä (RM) alueilla. Kaavassa on tutkittu ranta- ja kylärakennusalueiden rajat yleispiirteittäin ja niiden määrä tilakohtaisesti. Uusien rakennuspaikkojen sijainti osoitetaan ohjeellisena. Lopullinen sijoitus täsmentyy rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavassa suunnitellaan ranta-vyöhykkeen ja Lempyyn kyläalueen maankäyttöä. Maisemallisesti ja toiminnallisesti rantavyöhykkeestä erillään olevalla maa- ja metsätalousalueella säilyy haja-asutusluonteinen oikeus lomaasutusta ja ympärivuotista asutusta varten. 5.2 Paikalliset tavoitteet Suunnittelualueen maanomistajille on lähetetty kysely, jossa on tiedusteltu maanomistajien kantaa alustaviin kaavan tavoitteisiin, omien mahdollisten uusien rakennuspaikkojen määrään ja sijoitteluun sekä yhteisten alueiden kuten venevalkamien ja uimarantojen sijoitteluun. Maanomistajat keskittyivät vastauksissaan omien maidensa suunnitteluun. Vastauksissa tuli esille seuraavat yleisten alueiden tarpeet alueella: Venevalkamia toivottiin Kumpusen, Viitasten ja Varpasen rannalle. Uimarantoja toivottiin Viitasten rannalle. Lisäksi toivottiin venevalkamaa ja uimarantaa Kutunjärvenrannalle. Useassa vastauksessa nykyiset paikat Kutunjärvellä todettiin kunnostusta tarvitsevaksi. Ympärivuotisia asuinrakennuspaikkoja toivottiin selvästi eniten Lempyyn kylän (n. 20 vastauksessa) sekä Varpasen ympäristöön (n. 5 vastauksessa). Muuten toiveet asuinrakennuspaikkojen sijoittamisesta olivat yksittäisten maanomistajia toiveita. 5.3 Virkistyskäyttö Kalastuksen, metsästyksen ja yleisen virkistyskäytön tarpeet huomioidaan osoittamalla tarpeelliset virkistysalueet, leiriytymis- ja rantautumispaikat, veneiden lasku- ja nostopaikat sekä veneily- ja retkeilyreitit. Kaavassa osoitetaan myös paikallisten asukkaiden tarvitsemat venevalkamat ja uimarannat.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 (29) 5.4 Elinkeinot, palvelut Kaava tavoitteena on tukea kyläalueen, nykyisten rakennettujen alueiden kehittämistä sekä kehittää ja turvaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista ei kaavalla ole rajoitettu. Kaavalla pyritään edistämään ja tukemaan ympäristön- ja maisemanhoidon tavoitteita. Maatilamatkailu- ja muita matkailuyrittäjiä pyritään tukemaan lomakylämäisillä aluevarauksilla. Alueella kulkevat ja sinne suunnitellut melonta-, kelkkailu-, retkeily- tms. reitit osoitetaan kaavassa niihin liittyvine palvelupisteiden aluevarauksineen. 5.5 Matkailu Alue tarjoaa erinomaiset puitteet luontoon ja vesistöön tukeutuvaan matkailutoimintaan. Kaavalla on pyritty nykyisen matkailutoiminnan tukemisen lisäksi luotu edellytyksiä alueen matkailullisen käytön kehittämiselle, laajentamiselle ja monipuolistamiselle. 5.6 Liikenne ja infrastruktuuri Rakennuspaikkoja sijoitettaessa huomioidaan olemassa olevat sähkölinjat, tiestö ja muu infrastruktuuri, jotta kaavan toteuttaminen vaatisi mahdollisimman vähän uuden rakentamista. Sijoittelussa vältetään alueita, jonne tien tekeminen edellyttää suuria leikkauksia tai massansiirtoja. 5.7 Rakentaminen Yleiskaavan keskeinen tavoite on ohjata kyläalueen ja rantavyöhykkeen rakentamista. Jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu on voitu turvata, lasketaan tilojen rakennusoikeus ranta-alueilla sekä kyläalueella yksiselitteisen ja ymmärrettävän periaatteen mukaisesti. Rakennusoikeuden määrä ei voi olla luonnonoloista johtuen kaikilla alueilla yhtä suuri. Lopullisesta rakennusoikeuden laskentaperiaatteesta kaupunginhallitus tekee päätöksen lähtökohtatilanteen, luonto- ja maisemaselvityksen ja tavoiteasettelun perusteella. Kaavalla tuetaan ja elävöitetään nykyisiä kyliä pyrkimällä nykyiseen rakenteeseen tukeutuen osoittamaan alueita, joille voidaan sijoittaa uutta vakituista asuinrakentamista. Itse rakentaminen tapahtuu rakennusjärjestyksen mukaisesti. Jätevesien käsittelyssä noudatetaan asetusta talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) ja kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Rakennusoikeuden määrään vaikuttavia seikkoja ovat mm: - Palveluiden saatavuus ja infrastruktuurin läheisyys - Yleiset virkistyskäyttötarpeet - Maisemalliset arvot - Alueiden rakennettavuus (kalliot, suot, jyrkänteet, kivikot) - Luonnonolot
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 (29) - Uhanalaisten eläimien ja harvinaisten kasvien suotuisan suojelullisen tason säilyminen - Vesilain säädökset - Metsä- tai kasvillisuustyyppien kulutuskestävyys - Maatilamatkailuun ja lomakylätoimintaan tarkoitettujen alueiden rakennusoikeus määritellään tapauskohtaisesti - Rakennusjärjestys - Vesistön sietokyky Rakennusoikeuden määrän vaihtelee alueittain tai vyöhykkeittäin luonnonolosuhteiden, alueiden kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden ym. edellä mainittujen seikkojen perusteella. Valtatien ja rautatien melualueelle ei osoiteta uutta rakentamista. Kaavalla on tutkittu ja osoitettu alueet, jotka soveltuvat parhaiten ympärivuotiseen asumiseen. Ympärivuotisen asutuksen sijoitteluun vaikuttavat mm. nykyinen kylärakenne ja muu infrastruktuuri, palveluiden saatavuus, rantojen rakennettavuus sekä maisemalliset arvot. 6 MITOITUSPERUSTEET 6.1 Mitoitusnormit ranta-alueella Rantarakennuspaikkojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään pääsääntöisesti "rakennuspaikkojen lukumäärä/muunnettu rantakilometri". Saarilla ja pienillä järvillä ja lammilla mitoitus voi perustua myös "maapintaalaan/rantarakennuspaikka". Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään seuraavia mitoitusnormeja: A. Mannerrannoilla 7-3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri B. Saarilla 1 rakennuspaikka/3-4 ha maapinta-alaa kohden (pinta-ala alle 20 ha) C. Pienillä järvillä ja lammilla (pinta-ala alle 10 ha) pienempi seuraavista: a) 5-3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri tai b) 1 rakennuspaikka/3-4 ha lammen vesipinta-alaa kohden Pienten saarien ja lampien rakennusoikeus jaetaan tilojen kesken niiden rantaviivan pituuksien suhteessa. Alle 1 ha:n saarilla ja alle 2 ha:n lammilla ei ole rakennusoikeutta. Pienten saarien ja lampien rannoille voidaan kuitenkin merkitä rakennusoikeutta, mikäli maanomistajilla ei ole muita rakentamiskelpoisia alueita. Maisematekijöiden ja luonnonsuhteiden vaikutus mitoitukseen arvioidaan kunkin saaren ja lammen osalta erikseen. Ne saattavat pienentää laskennallista rakentamistehokkuutta. Edellä esitettyjä periaatteita noudatetaan, kun omistusyksikön koko rakennusoikeus osoitetaan omarantaisina rakennuspaikkoina. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisina alueina kuten lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan em. mitoitusperusteista poiketa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 (29) 6.2 Mitoitusnormit kyläalueella Rakennuspaikkojen lukumäärä laskettaessa määräävänä tekijänä on tilojen pinta-ala oheisen taulukon mukaisesti (kyläalueen rajauksen sisäpuolella oleva tilan pinta-ala). Mitoitukseen ei ole otettu kokonaisia tiloja, jotta kyläalueen rakennuspaikkojen määrä ei nouse liian korkeaksi. Kuivan maan mitoitus lasketaan Suonenjoen kaupunginhallituksen hyväksymien maaseutualueiden rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Periaatetta käytetään Lempyyn kylän alueella, jonne osoitetaan yksittäiset rakennuspaikat kunkin emätilan kyläalueella olevan pinta-alan perusteella. Muilla alueilla sisämaahan sijoittuva rakentaminen tapahtuu samojen periaatteiden mukaisesti, mutta kaavalla ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja. Emätilan järjestyksessä seuraavat uudet rakennuspaikat (ha/paikka): Vyöhyke 1. 2. rakennuspaikka 3. 6. rakennuspaikka 7. - rakennuspaikka I 2 2,5 3 3,5-4 II 2 3 4 5 6 III 4 8 12 Lempyyn kylä on I vyöhykettä. Muut alueet III vyöhykettä. 6.3 Rakennusoikeuden laskentaperiaate Muunnettu rantaviiva Rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän laskentamallin mukaisesti. Laskentamallilla pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Ajatuksena on laskea kunkin tilan rannanmuotojen mukainen todellinen rantarakentamiseen soveltuva rantaviivan pituus oheisten kerrointen mukaisesti:
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 16 (29) Emätilaperiaate Tilasta erotetut tontit, tilan alueelle myönnetyt rakennusten rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi. Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon 1.1.1969 jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Sisämaassa emätilan poikkileikkausvuotena käytetään 1.1.1959. Tätä samaa periaatetta on käytetty muissakin Suonenjoen rantayleiskaavoissa sekä kunnanhallituksen vahvistamassa maaseutualueiden mitoitusperiaatteissa. Emätila selvitetään pääsääntöisesti rekisteröintipäivämäärän mukaan ellei maanomistaja esitä muuta dokumenttia, kuten kauppakirjaa leikkausajankohtaa vanhemmasta saannosta. Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Tämä kuitenkin siten, että ranta-alueet ja kyläalueet tutkitaan omina kokonaisuuksinaan. Maanomistusyksikön sisällä rantarakennuspaikkojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Siirtoja ei kuitenkaan voida tehdä kyläalueen ja ranta-alueen välillä. Kohtuullisuusperiaate Mitoituslaskelmaa tulee pyrkiä noudattamaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Mikäli kuitenkin ranta soveltuu erityisen hyvin tai huonosti (suorannat, kalliojyrkänteet) rakentamiseen tai on olemassa muu erityinen syy, voidaan kohtuullisuustekijät huomioon ottaen rakennusoikeuden määrää lisätä tai vähentää. Vesijättömaa Vesijätön rakennusoikeus kuuluu pääsääntöisesti taustamaan omistajalle lukuun ottamatta alueita, joiden vesijättömaalle on jo rakennettu tai alue on erityisen laaja ja rakennuskelpoinen. 6.4 Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet 6.4.1 Yleistä Osayleiskaava-alueen kyläalueelle ja ranta-alueille on määritetty mitoitusvyöhykkeet, jotta voidaan laskea tilojen laskennallinen rakennusoikeus tasapuolisesti sekä määrittää luonteeltaan ja luonnonoloiltaan samanlaisille rantaalueille yhtä suuri rakennusoikeus. Alueet on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin rakennettavuuden, luonnon- ja maisemanarvojen, kulutuskestävyyden sekä tiestön ja muun rakennetun infrastruktuurin läheisyyden perusteella. Samanarvoisilla alueilla ja rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia eli samanlaisilla alueilla ja rannoilla eri puolilla kaavaaluetta on sama rakennusoikeus. Mitoitusperusteiden mukaisesti kaava-alueen mitoitusnormit vaihtelevat kuuden ja kolmen rakennuspaikan välillä muunnetulle rantaviivakilometrille. Saarissa ja pienillä lammilla käytetään ns. pinta-alanormia.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 17 (29) 6.4.2 Mitoitusvyöhykkeet Tässä kaavassa käytettävä mitoitusvyöhykejako on esitetty seuraavan sivun taulukossa ja liitekartassa. Jaon perusteet on esitetty lyhyesti samassa taulukossa. MITOITUSPERUSTE ALUE PERUSTELU Pääsääntöisesti ei rakennusoikeutta =>0-3 rakennuspaikka /muunnettu ranta km 3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta km 4 rakennuspaikkaa/ muunnettu ranta km alle 10 ha:n lammet 1 rakennuspaikka / 3 ha - Alle 2 ha lammet ja - Alle 1 ha saaret - Tuikkanen - Iso-Salmosen pohjoisosat - Pieni Salmonen - Lempyynjärvi - Iso- Viitanen - Pieni-Viitanen - Iso-Häikiäinen - Vuorinen - Valkeinen - Kivi-Hakkarainen - Pitkä-Hakkarainen - Ilvesjärvi - Kaatro - Mustikainen - Juomalampi - Tyrälampi - Pikku-Saitta - Rihmalampi - Palokki - Tielammit - Välilampi - Pieni-Hakkarainen Ryhmään kuuluvat pienimmät lammet, jotka ovat pääosin pieniä suolampia, joilla ei ole virkistyskäytön kannalta juurikaan merkitystä sekä pienet saaret. Osin rannat ovat kokonaan rakentamiseen soveltumattomia ja alueeseen kohdistuu luonto- ja maisemaarvoja Alueisiin kohdistuu laaja-alaisia luonnon- ja maisemanarvoja Rakennusten sijoittelulla ei pystytä kokonaan turvaamaan arvokkaita luontoja maisemakohteita. Kokonaisuudessaan alueiden soveltuminen rakentamiseen on heikohko. Alueisiin kohdistuu luonnon- ja maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla ei täysin pystytä välttämään arvokkaita luonto- ja maisemakohteita. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet ovat pääsääntöisesti kohtalaisia. Rakennettavuus alueilla on pääsääntöisesti kohtalainen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 18 (29) MITOITUSPERUSTE ALUE PERUSTELU 5 rakennuspaikkaa/ muunnettu ranta km 6 rakennuspaikkaa/ muunnettu ranta km 7 rakennuspaikkaa/ muunnettu ranta km - Varpanen - Iso-Salmosen eteläosat - Kumpusen pohjoisosat - Iso-Kolunpohja - Kutunjärvi - Saittajärvien länsiosat - Kumpusen eteläosat - Saittajärvi, 2 km säteellä Lempyyn koulusta Alueisiin ei kohdistu ollenkaan tai kohdistuu vain pienialaisia luonnon- tai maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet ovat pääsääntöisesti hyviä. Kautta koko alueiden on jo rantarakentamista. ja alueet ovatkin rakennettavuudeltaan hyviä ja infrastruktuuri on pääsääntöisesti kunnossa. Alueeseen kohdistuu vain pienialaisia luonnon- tai maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alue on pääsääntöisesti hyviä. Kautta koko alueen on jo rantarakentamista ja alue on rakennettavuudeltaan hyvä ja infrastruktuuri on pääsääntöisesti kunnossa. Alue tukeutuu olemassa olevaan palvelu- ja asutusrakenteeseen. Alueeseen kohdistuu vain pienialaisia luonnon- tai maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alue on pääsääntöisesti hyviä. Kautta koko alueen on jo rantarakentamista ja alue on rakennettavuudeltaan hyvä ja alue kuuluu vesihuollon toimintaalueeseen. Alue tukeutuu olemassa olevaan palvelu- ja asutusrakenteeseen. Lisärakentamista tulee hyvin vähän olemassa olevan rakentamisen johdosta. 6.5 Arvokkaiden luontokohteiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen Rakennusoikeuden määrän vaihtelulla ja rakennuspaikkojen sijoittamisella pyritään vähentämään rakentamisen vaikutusta kulttuuri- ja luonnonmaisemaan sekä luonnonoloihin.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 19 (29) Rantarakennuspaikkoja sijoitettaessa suositaan peitteisiä ranta-alueita. Pellot, avokalliot sekä riittävää suojapuustoa vailla olevat rannat ja kapeat niemenkärjet pyritään säilyttämään rakentamattomina. Esiselvitysten mukaiset erityis- ja arvokohteet pyritään ottamaan rantarakennuspaikkojen sijoittelussa huomioon. Rantarakennuspaikat pyritään sijoittamaan siten, että nykyinen luonnonmaisema ja vesilintujen pesimä- ja elinmahdollisuudet säilyvät. Rakentaminen on pyrittävä ohjaamaan kalojen kutualueiden ja apajapaikkojen ulkopuolelle. 7 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 7.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Suunnittelun päätavoitteena on pidetty kohdan 6 mukaisesti luonnon kannalta alueen arvokkaimpien rantojen säilyttämistä rakentamattomina maanomistajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu huomioon ottaen. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla on rakennusoikeuksia pystytty siirtämään ja keskittämään siten, että rakennuspaikat sijoittuvat maisema-ekologisesti kestäville alueille. Yleiskaava ratkaisu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja valveutuneisuuteen luonnon- ja kulttuurimaiseman sekä rakennusten suojelussa. Kaavaan ei ole haluttu ottaa pakottavia määräyksiä. Uutta rakentamista ei ole osoitettu muutoin kuin pakottavissa tapauksissa em. aluille. Kaavamääräykset on pyritty laatimaan siten, että kunnan rakennusjärjestyksen määräykset ja terveys- ja ympäristöviranomaisten voimassa olevat ohjeet ja määräykset ohjaavat rakentamista mahdollisimman pitkälle. Rakennusjärjestyksestä poikkeavia määräyksiä on pyritty välttämään. Uusi rakentaminen on lähes kokonaisuudessaan osoitettu omarantaisina rakennuspaikkoina. Mahdollinen pysyvä asutus on haluttu ohjata lähelle Lempyyn kylää sekä Varpasen alueelle palveluiden ja koulujen läheisyyteen. 7.2 Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala Todellista rantaviivaa Muunnettua rantaviivaa Käytetty rakennusoikeus Uudet rakennuspaikat (A, ARA, RA ja rs) Rakennuspaikkoja kaikkiaan Rakennettua rantaviivaa Vapaata rantaviivaa Rakennuspaikkoja/todellinen rantaviiva Rakennuspaikkoja/muunnettu rantaviiva Rantaviivaa/rakennuspaikka keskimäärin 5506 km² 73 km 29 km 175 kpl 61 kpl 236 kpl 18 km 55 km 3,2 rakp/km 8 rakp/km 80 m
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 20 (29) Rakennuspaikkoja / muunnettu rantaviiva lukeman suuruus selittyy sillä, että suunnittelualueella merkittävimmät vesistöt (Saittajärvi ja Kutunjärvi) on osittain jo rakennettu todella tiiviisti. Mikäli huomioidaan vain olemassa olevat rakennuspaikat, alueen mitoitusluvut ovat 2,35 rakennuspaikkaa / todellinen rantaviiva ja 5,93 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviiva. Kyläalueiden osalta mitoitus on laskettu Suonenjoen kaupungin maaseutualueiden rakennuspaikkojen mitoitusperiaatteiden mukaisesti Lempyyn alueella. Kaavassa kyläalueille on osoitettu 111 rakennuspaikkaa. Näistä vanhoja on 57 kpl ja uusia 54 kpl. 7.3 Aluevarausten pääperustelut 7.3.1 Rantarakentaminen A Asuinalue Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 2-kerroksisen yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 k-m2. Numero kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Maatilan talouskeskuksen talous- ja varastorakennuksia saa sijoittaa alueelle yli sallitun rakennusoikeuden. Rantavyöhykkeellä oleva kiinteää asutusta on osoitettu A-aluevarauksella. Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen hajaasutus tyyppisenä asutuksena. Rakennuspaikkoja on yhteensä 74 kpl. Uusia rakennuspaikkoja näistä on 8. RA Lomarakennusalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Numero kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Perinteinen loma-asutus on keskitetty yleensä useamman loma-asunnon ryhmiin mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin rantarakennuspaikkoihin liittyen. Loma-asunnot on voitu sijoittaa niin, että riittäviä rakentamisesta vapaita rantaosuuksia on voitu jättää. Kaavakarttaan on merkitty loma-asuntojen sallittu enimmäismäärä ja suositeltava loma-asunnon sijaintipaikka. Lopullinen sijoitus täsmentyy kaavamääräykset huomioon ottaen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteen laskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2. Yli 150 k- m2 rakennukset tulee sijoittaa vähintään 35 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Muun kuin saunarakennuksen tai muun talousrakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 21 (29) kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä. Erillisen kerrosalaltaan enintään 30 m2 saunarakennuksen saa sijoittaa vähintään 15 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kaavassa on osoitettu yhteensä 148 lomarakennuspaikkaa. Luku sisältää ranta-asemakaavojen rakennuspaikat. Näistä 99 on olemassa olevaa ja 49 uutta. 7.3.2 Kyläalueet Lempyyn koulun ja kylän välinen läheisyys on osoitettu Lempyyn kyläalueeksi. Aluerajauksissa on huomioitu Lempyyn kylän vesihuolto-osuuskunnan toiminta-alue. Lempyyn kylän alueelle on viimevuosina rakennettu 2-3 asuinrakennusta vuodessa, joten alueelle ei kohdistu merkittävää rakennuspainetta. Kaavassa on osoitettu rakennuspaikkoja enempi, kuin on tarve, koska kaikki maanomistajat eivät myy tonttejaan. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tueksi, kaikille on osoitettu rakennuspaikkoja. Em johdosta rakennuspaikat sijoittuvat olevan tiestön varteen, eli kiinteistöjako ei mahdollista rakennuspaikkojen tehokkaampaa keskittämistä. AP Pientalovaltainen asuntoalue Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 2-kerroksisen yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 k-m2. Rakennuspaikan vähimmäiskoko uusilla rakennuspaikoilla tulee olla 3000 m2. Numero kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kaavassa kyläalueille on osoitettu 57 olemassa olevaa ja 54 uutta rakennuspaikkaa. P Palvelujen ja hallinnon alue tai kohde Kaavassa Lempyyn koulu on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi ja Ysitien varressa oleva kioski on osoitettu kohdemerkinnällä. 7.3.3 Kulttuuri- ja luonnonympäristö Luonnonympäristö s-1 Liito-oravan esiintymisalue Alueen puustoa tulee hoitaa siten, että liito-oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä liikkumisen, että ravinnon hankinnan kannalta riittävä puusto säilytetään. Iso-Häikiäisen liito-orava-alue on merkitty kaavaan omalla merkinnällään. Kaavassa on osoitettu luo-alueiksi Lempyynjärven rantaluhta, Salmosen puro ja Lahdentauskorven lehto.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 22 (29) luo MY Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle rantavyöhykkeelle. 200 metrin levyisen rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A- ja RA-alueille. Maisema- ja luonnonarvoiltaan arvokkaana kohteena kaavassa on osoitettu Kutunjärven Suurisaaren räme. km Maisemallisesti ja/tai historiallisesti merkittävä kulttuurimaisema-alue Uusien rakennusten ja rakenteiden tulisi sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään alueen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Uudet rakennukset tulisi sijoittaa olemassa olevien rakennusten tai rakennusryhmien yhteyteen huomioiden arvorakennusten olemassa olo sekä reunavyöhykkeisiin. Alueen peltojen ja niittyjen tulisi säilyä avoimina. Kaava-alueen kulttuurimaisemaltaan arvokkaimmat alueet Kutunjärvi ja Koskela on merkitty kaavaan omalla merkinnällään. SR-1 Suojeltava rakennus. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n nojalla määrätään, että rakennukset tai rakennusryhmä lähiympäristöineen on säilytettävä. Kunnostuksen tai peruskorjauksen yhteydessä tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä läheisyydessä. Numero kauttaviivan jälkeen viittaa rakennusinventoinnin numerointiin. Maakunnallisesti arvokas Salmisen asema-alueen on osoitettu aluemerkinnällä (101) ja kohdemerkinnällä kolme inventoitua rakennusta (kohteet 340, 341 ja 342) on osoitettu SR-1 merkinnällä. SR Suojeltava rakennus. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jotka tulisi ympäristöineen säilyttää ja joiden kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään korjaukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä läheisyydessä. Numero kauttaviivan jälkeen viittaa rakennusinventoinnin numerointiin.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 23 (29) Laaditun inventoinnissa luokaan II- ja III-inventoidut muut kuin edellä mainitut kohteet on osoitettu SR-kohteiksi. Tyhjillään olevia asuinrakennuksia ei ole osoitettu kaavassa niiden huonokuntoisuuden johdosta. Osoitetut kohteet ovat Simola 106, Lempyyn seurantalo 332 ja Ruohoniemi 103, Lyytilänmäen kylätalo 320, Tarinatalo 108, Mikkola 325, Lautala 105, Lempyyn mylly 104, Koskela 331, Kannila(Nyysölä) 334, Haapamäen vanha koulu 344 ja Haapamäen talo 345. SM Muinaismuistokohde tai alue Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Numero kauttaviivan jälkeen viittaa kaavaselostukseen. Suunnittelualueella on suoritettu muinaismuistoinventointi kesällä 2009. Kaavaan on merkitty tässä yhteydessä löydetyt sekä aiemmin alueelta tunnetut muinaismuistokohteet omalla merkinnällään: 1. SM Hiekkaranta 1, Kivikautinen asuinpaikka 7.3.4 Työpaikat, palvelut ja luonnonvarat T Teollisuus- ja varastoalue Valtatie 9 vieressä oleva vanha autopurkaamon alue on osoitettu T-alueeksi. EO Maa-aineisten ottoalue Valtaie 9 varrella oleva Viitaselänsuon turvetuotantoalue on osoitettu EOalueeksi. Maakuntakaavan Lyytilänsuon EO-varaus on osoitettu alueeksi, jota tutkitaan mahdollisena turpeen hyödyntämisalueena. Selvitykset ympäröivään maankäyttöön tutkitaan selvityksen yhteydessä. Kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuvan Kurkisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. 7.3.5 Maantieliikenne Johto tai linja Merkittävimmät sähköjohdot ja linjat on osoitettu kaavassa omilla merkinnöillään. Kaava-alueen nykyinen kanta-, seutu- ja yhdystieverkko on osoitettu kaavassa nykyisessä muodossaan. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan ryhmiin niin, että uusien rakennuspaikkojen kulku pystytään järjestämään maanteihin nykyisten liittymien