1. KUNTAKOKOUS TALOUSSEMINAARI 28.5.2015
I KUNTAKOKOUS TALOUSSEMINAARI 28.5.2015 Ohjelma 8.30 Seminaarin avaus, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Pertti Pitkänen 8.40 Johdanto ja tulevaisuuden näkymät Yhteenveto, toimitusjohtaja Leila Pekkanen 9.00 Kuntamaisemaraportti 2014, nykytila ja kehittämiskohteet/eero Vaissi, Kuntamaisema Oy 10.00 Talouskatsaus ja näkymä suunnittelukaudelle, talousjohtaja Tommi Talasterä kuntayhtymän talouden ohjaus, alijäämän kattamisvelvollisuus ostetun erikoissairaanhoidon suhde omaan toimintaan, KYS tuottavuusohjelma ja palvelujen uusi painottuminen, Janne Forsberg 10.30 Keskeiset toiminnan muutokset Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Hyvinvointipalvelut 11.15 Lounas 12.00 Keskeiset toiminnan muutokset jatkuu 13.00 TerveysKampus-hanke ja investoinnit Hankkeen esittely 13.30 Päiväkahvit väistötilaratkaisut, sisäilmariskit ja vaikutukset tilaratkaisuihin vaikutus talouteen yhteisten linjaratkaisujen hakeminen 13.45 TerveysKampus hanke jatkuu 15.00 Yleiskeskustelu, yhteenveto ja kuntien ohjaus 15.30 Seminaarin päätös, yhtymävaltuuston puheenjohtaja Pertti Pitkänen Ympäristöpalvelut Hallinto- ja tukipalvelut 1
Hyvinvoiva kuntalainen Talousarvio 2016 ja TS 2017-2018 Muutoksen tekemisen ydinkysymys yhteisen ymmärryksen rakentaminen nykytilasta miten tähän on tultu millaiseen tulkintaan haasteista rakenteet/toiminta perustuvat miten olemme onnistuneet tulevaisuudesta miten haasteet muuttuvat esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä? miten vastataan 2020-luvun haasteisiin? (Matti Rimpelä) 2
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 27.5.2015 Julkiset menot ja tulot (ml. Etlan ennuste) Miljoonaa euroa % BKT:sta 150000 140000 130000 120000 110000 100000 90000 80000 70000 60000 50000 Verotulot Tulot yhteensä Menot yhteensä 60,0 58,0 56,0 54,0 52,0 50,0 48,0 46,0 44,0 42,0 40,0 Verotulot Tulot yhteensä Menot yhteensä Julkisen talouden rahoitushaasteen käsitteet ----------------------------- Kestävyysvaje Ikääntymisen ym. pitkäaikaisten tekijöiden vaikutus alijäämään ----- Korjattavissa rakenneuudistuksin Lähtölava : rakenteellinen alijäämä ----------------------------------- Suhdannealijäämä Korjattava sopeutustoimin Havaittu alijäämä: velkaantumisvauhti ---- Raja epävarma 3
Sosiaalibarometri 2014 (julkaistu 04/2015) Pärjäämiskyky 4
Johtaminen 5
Professiot, hierarkiat ja johtaminen samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä Kaari Utrio, Matti Rimpelä Yhteiskunnallisen arvotuksen pohjalta rakentuneet palveluprosessit 6
Kriittinen polku Edistäminen Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Häiriö/tauti Luonnonvoimainen suunta vie erikoistuviin häiriöpalveluihin. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista investointia tulevaisuuteen Yhteisö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Korjaaminen Matti Rimpelä 13 Investointi hyvinvointiin 7
DIGITALISAATIO 27.5.2015 Investoi ennaltaehkäiseviin palveluihin Lasten ja nuorten ongelmat ovat useimmiten vanhempien ongelmia Ehkäisevä nuorisotyö, kouluihin Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen korostuu Työllisyys, työttömyys Ikääntymisen palvelut Asuminen Kotihoito Kuntoutus Osaoptimoinnin minimoiminen = Palveluohjaus Ennaltaehkäisyn merkitys Muistisairaudet ovat uusia kansansairauksia 8
Valmistelun näkökulma 1. Hyvinvointi ja terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut 2. Integraation vahvistaminen 3. Digitalisaatio 4. Toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta ja kuntoutus 5. Teknologia Asiakasnäkökulma Tuottavuus, Vaikuttavuus, Laatu Potilas- ja asiakasturvallisuus Henkilöstö Mitä on tuloksellisuus? Kun toiminta on tuloksellista, asiakkaiden tarpeisiin vastataan laadukkaasti, vaikuttavasti ja taloudellisesti = kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuottavuus, Vaikuttavuus, Laatu Tuottavuus Kustannuksina ilmaistuna = taloudellisuus Yksikkökustannuksina (suorite- tai tuotekustannus) Muita mittareita / asukas jne. Vaikuttavuus Palvelun aikaansaama muutos tavoitteeksi asetetussa asiassa, esim. hoidon vaikutus potilaan terveydentilaan Tehokkuus: vaikuttavuus suhteessa panoksiin (kustannusvaikuttavuus). Laatu Voidaan tarkastella mm. panosten, tuotantoprosessin, tuotoksen tai tarjonnan laatua. Laatu kuvaa tarkasteltavan kohteen ominaisuuksia tai haluttavuutta. Ominaisuudet ovat yleensä objektiivisesti määriteltävissä, haluttavuuteen puolestaan liittyy asiakkaan subjektiivinen kokemus Työelämän laatu 9
Tausta-aineisto Tausta-aineistot / toimintaympäristö Kuntamaisemaraportti 2014, tilinpäätös 2014 Hyvinvointikertomus Palvelutarpeen arviointi (FCG) TerveysKampus-hanke Lakimuutokset Kuntien talous Mitä on ennaltaehkäisevä toiminta Esim: Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen Lastensuojelu Mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koululaiset, opiskelijat Lapsiperheiden kotipalvelu, perheapu Ikäihmisille neuvonta- ja ohjauspalvelut toimintakykyä ylläpitävää toimintaa (hyvinvointi, ravitsemus ja terveys, itsenäinen suoriutuminen ja turvallisuus, tekniset taidot (ATK, digi-tv) henkinen ja fyysinen aktiivisuus ja vireys, viriketoiminta, kulttuuri, hengellisyys jne. kuntoilu ja käsillä tekeminen jne. 10
Sähköä ilmassa Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) SOTE mukana Maakuntataso ja valtakunnallinen valmistelu Edellyttää valmiuksia: Tiedon käsittely ja ohjaus KA-menetelmä Palveluprosessien kuvaukset Teknologia, järjestelmät jne. 11
Osallistava, vastuullistava palvelumalli Sähköisten palelujen kansallinen kokonaisuus Palvelut liitetään kansalliseen, STM:N ja Kelan vastuulle suunniteltuun tietokantaan Integraatiot potilas-ja asiakastietojärjestelmiin ja asiakkaan itse tuottamaan tietoon älykäs oirearviointi Saavutetaan: Asiakkaan / potilaan oma aktiivisuus, hoitotulosten paraneminen Hyvinvoinnin ylläpitäminen ja seuranta Palvelujen tehostuminen, vastaanottokäyntien väheneminen Asiointi nopeutuu Pilottina Hämeenlinnan kaupunki tällä hetkellä Digitalisaatio Kansalliset vaatimukset - hyödynnetään kansalliset palveluväylät Hyödynnetään ja edetään maakunnan alueella Omat valmiudet kuntoon Tarvitaan uudenlaista osaamista ja resursointia 2015 Valmistelu 2021 2020 2019 2018 2017 2016 Talousarvio ja taloussuunnitelma sisältää tavoiteaikataulun 2022 12
Teknologian hyödyntäminen Paikantava turvaranneke (Vega ranneke) näitä jo muutamia käytössä ja rannekkeen käytön laajentaminen Hälytin matto hälyttää kun potilas/asiakas astuu sängyn vieressä olevalle matolle -> pyritään ennakoimaan kaatumisia ja mahdollisia lonkkamurtumia näitä on jo koekäytössä vuodeosastolla ja kirurgisella osastolla ja nyt tarkoitus hankkia myös jokaiseen pienkotiin yhdet Lääkehoidon hallinta/älykkäät lääkkeenjakoratkaisut muistuttavat lääkeannostelijat Seniorisalkku kootaan hyvinvointiteknologiasia laitteita, jotka voivat helpottaa ikäihmisten ja heidän omaistensa kotona asumisen arkea tavoitteena lisätä tietoisuutta erilaisista teknologiaan liittyvistä laitteista Kotona asumisen tukeminen Palvelumallit (Hoiva TV, videoyhteydet, opastus, asiointi jne.) Osallisuus Asukkaiden kuuleminen, esimerkkinä Siun Sote 13
TerveysKampus Erillisaineisto Tarvekartoitus tehtiin v. 2014 aikana Hankesuunnitelma valmistunut 05/2015 Linjaratkaisut Iisalmen kaupunki, terveyskeskus Sote, Iisalmen sairaala Varsinainen suunnittelun käynnistyminen Investointiohjelma ja investointipäätökset vaiheittain Talouskatsaus ja näkymä suunnittelukaudelle Talousarvio 2016 ja TS 2017-2018 Talousjohtaja Tommi Talasterä 14
Sisältö Yleinen taloudellinen tilanne Ensimmäisen kvartaalin toteuma ja ennuste 2015 Pari sanaa raportoinnista Toteuma Ennuste Seuranta Alijäämän kattamisvelvollisuus Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo pidemmän aikaa supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät ovat jo pidemmän aikaa olleet heikot. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Myös euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt, joskin alueen sisällä on suuria eroja kasvuvauhdeissa. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 0,5 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennusinvestointien heikosta kehityksestä. 15
Yleinen taloudellinen tilanne Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä tosin hieman nousee, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Inflaatio jää 0,3 prosenttiin ja siitä iso osa on veronkorotusten hintoja nostavaa vaikutusta. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyntäerät vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy edellisvuodesta 3 %, mutta kotimaisen kysynnän virkoamisen johdosta myös tuonti kasvaa miltei yhtä paljon. Yksityisten investointien kasvu on 4,5 % ja yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,8 %. Työttömyysasteeksi ennustetaan 8,6 %. Inflaatio hiukan kiihtyy, mutta edelleen pysytään reilusti alle kahdessa prosentissa. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,5 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää hyvin pieneksi. Yleinen taloudellinen tilanne Ennusteen riskit kansainvälisen talouden puolelta ovat edelleen negatiiviset. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden tilan paranemiselle. Ennustetun kaltainen talouskehitys ei itsessään tule merkittävästi kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon ja tulee ylittämään sen myös tänä vuonna. Myös 60 prosentin velkaraja on ylittymässä. Syvä alijäämä johtuu ennen muuta pitkään jatkuneesta matalasuhdanteesta. Talous kasvaa vaimeasti lähivuosina, eikä kasvu yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Alijäämä tulee kuitenkin pienenemään viriävän talouskasvun vuoksi. 16
Sisältö Yleinen taloudellinen tilanne Ensimmäisen kvartaalin toteuma ja ennuste 2015 Pari sanaa raportoinnista Toteuma Ennuste Seuranta Alijäämän kattamisvelvollisuus Tuloslaskelma 1-3/2015 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä 3/2015 Poikkeama TA+muutos Kirjanpidon Toteutunut 1- % TA:sta* TA 1-3/15 talousarvioo 2015 toteuma 1-3/15 3/14 n Toimintatuotot 159 551 950 39 635 568 24,8 % 39 887 988-252 420 39 154 906 Myyntituotot 142 932 303 35 451 978 24,8 % 35 733 076-281 098 34 836 243 Maksutuotot 13 321 784 3 418 296 25,7 % 3 330 446 87 850 3 371 133 Tuet ja avustukset 2 178 870 441 220 20,2 % 544 718-103 498 579 905 Muut toimintatuotot 1 118 993 324 073 29,0 % 279 748 44 325 367 625 Toimintakulut -157 677 078-38 937 061 24,7 % -39 419 270 482 209-38 843 332 Henkilöstökulut -64 675 948-15 506 676 24,0 % -16 168 987 662 311-14 802 563 Palkat ja palkkiot -52 143 674-12 491 382 24,0 % -13 035 919 544 537-11 963 534 Henkilösivukulut -12 532 274-3 015 294 24,1 % -3 133 069 117 775-2 839 029 Eläkekulut -9 708 138-2 322 486 23,9 % -2 427 035 104 549-2 205 107 Muut henkilösivukulut -2 824 136-692 809 24,5 % -706 034 13 225-633 922 Palvelujen ostot -72 056 552-17 933 918 24,9 % -18 014 138 80 220-18 903 040 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 689 877-1 482 498 26,1 % -1 422 469-60 029-1 511 050 Avustukset -10 215 146-2 765 685 27,1 % -2 553 787-211 899-2 407 580 Muut toimintakulut -5 039 555-1 248 284 24,8 % -1 259 889 11 605-1 219 099 Toimintakate 1 874 872 698 507 37,3 % 468 718 229 789 311 574 Rahoitustuotot ja -kulut -286 482-68 777 24,0 % -71 621 2 844-62 798 Korkotuotot 25 000 3 780 15,1 % 6 250-2 470 6 659 Muut rahoitustuotot 10 000 6 989 69,9 % 2 500 4 489 10 008 Korkokulut -7 276-837 11,5 % -1 819 982-1 339 Muut rahoituskulut -314 206-78 709 25,1 % -78 552-158 -78 125 Vuosikate 1 588 390 629 730 39,6 % 397 098 232 633 248 777 Poistot jaarvonalentumiset -1 588 390-350 083 22,0 % -397 098 47 015-350 572 Suunnitelman muk. poistot -1 588 390-350 083 22,0 % -397 098 47 015-350 572 Tilikauden tulos 0 279 647 0 279 647-101 795 Tilikauden ylijäämä (alij.) 0 279 647 0 279 647-101 795 17
Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Ensimmäisen vuosineljänneksen ylijäämä oli 0,3 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän oman toiminnan nettokustannukset toteutuivat talousarvion mukaisesti ja ostetun erikoissairaanhoidon kustannukset alittivat talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu sillä oletuksella, että kustannukset kasvavat vuodesta 2014 0,14 %. Koko vuoden tuloksen ennustetaan jäävän noin 1,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi Oman toiminnan nettokustannusten ennakoidaan ylittävän talousarvio noin 1,6 miljoonalla eurolla. Ostetun erikoissairaanhoidon (KYS) kustannusten ennustetaan alittavan talousarvio 0,2 miljoonalla eurolla olettaen, että loppuvuosi toteutuu talousarvion mukaisesti. Toteutuneet toimintatuotot toteutuivat kokonaisuutena hieman alle talousarvion Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Henkilöstökulut toteutuivat alle budjetoidun tason, mikä johtui mm. siitä, ettei kaikkiin suunniteltuihin virkoihin ole saatu palkattua työntekijöitä. Myös koko vuoden henkilöstökulujen ennustetaan jäävän hieman alle talousarvion Palvelujen ostot toteutuivat kutakuinkin talousarvion mukaisesti. Esimerkiksi lääkäri- ja laboratoriopalvelujen ostot ylittivät talousarvion, mutta vastaavasti esimerkiksi ostetun erikoissairaanhoidon maksut alittivat talousarvion. Ostetun erikoissairaanhoidon (KYS) kustannusten ennakoidaan alittavan talousarvion noin 0,2 miljoonalla eurolla, jos palveluiden käyttö loppuvuonna toteutuu talousarvion mukaisesti. 18
Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET MAALISKUU 2015 MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Kuntayhtymä yhteensä PALVELU Ta 15 Tot. 3/15 Tot% TP 14 Aikuispsykosos. 7709 1932 25,1 7393 Aikuissosiaalityö 5938 1670 28,1 5608 ESH oma tuotteistettu 12033 2975 24,7 11874 ESH ostettu 31912 7659 24,0 32076 Hoito ja hoiva 39417 9547 24,2 39249 Kuntoutus 1537 381 24,8 1477 Perhepalvelut 7525 1999 26,6 7621 Suun terveydenh. 3105 629 20,3 2678 Työterveyshuolto 0-1 -177 Vammaispalvelut 12351 3291 26,6 13284 Vastaanotto 11981 3005 25,1 12588 Ympäristötoimi*) 1684 407 24,2 1627 PALVELUT YHT 135191 33494 2,5 135297 Hallinto seudulliset**) 195 110 5,7 107 Kunnittaiset***) -28 YHTEENSÄ 135386 33576 24,8 135404 Ennakot 33856 Erotus -280 ESH ostettu 31912 7659 24,0 32076 Oma toiminta 103474 25917 25,0 103328 Kuntien palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 135,4 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 33,6 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 24,8 % Etenkin aikuissosiaalityön, perhe- ja vammaispalveluiden kustannukset ovat ylittyneet talousarvioon nähden Euromääräisesti merkittävimmät kustannusalitukset talousarvioon nähden ovat toteutuneet ostetussa erikoissairaanhoidossa sekä hoito- ja hoivapalveluissa. Oma toiminta toteutui talousarvion mukaisesti. Tämän hetken ennusteen mukaan kuntien koko vuoden maksuosuus on 136,8 miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Ennusteen toteutuessa kuntien maksuosuus nousee vuodesta 2014 1,4 %. Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Iisalmi PALVELU Ta 15 Tot.3/15 Tot.% TP 14 Aikuispsykosos. 4573 1072 23,4 4212 Aikuissosiaalityö 3891 1027 26,4 3659 ESH oma tuotteistettu 6913 1722 24,9 6967 ESH ostettu 17309 4308 24,9 16881 Hoito ja hoiva 19155 4482 23,4 19036 Kuntoutus 874 220 25,2 851 Perhepalvelut 4680 1124 24,0 4464 Suun terveydenh. 1649 337 20,4 1503 Työterveyshuolto 0-20 -101 Vammaispalvelut 6163 1640 26,6 6690 Vastaanotto 6256 1653 26,4 6610 Ympäristötoimi*) 937 228 24,3 907 PALVELUT YHT 72401 17791 24,6 71679 Hallinto seudulliset**) 104 59 56,1 56 Kunnittaiset***) -10 YHTEENSÄ 72505 17840 24,6 71735 Ennakot 18125 Erotus -285 ESH ostettu 17309 4308 24,9 16881 Oma toiminta 55196 13532 24,5 54854 Iisalmen palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 72,5 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 17,8 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 24,6 % Etenkin aikuissosiaalityön sekä vammais- ja vastaanottopalveluiden kustannukset ovat ylittyneet talousarvioon nähden. Oman toiminnan toteuma alitti talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla ollen 24,5 % talousarviosta Tämän hetken ennusteen mukaan Iisalmen koko vuoden maksuosuus on 72,2 miljoonaa euroa, joka alittaa talousarvion 0,3 miljoonalla eurolla. 19
Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Kiuruvesi PALVELU Ta 15 Tot.3/15 Tot.% TP 14 Aikuispsykosos. 1783 487 27,3 1823 Aikuissosiaalityö 1085 341 31,4 1058 ESH oma tuotteistettu 2224 538 24,2 2093 ESH ostettu 7703 1686 21,9 8305 Hoito ja hoiva 10541 2638 25,0 10548 Kuntoutus 318 78 24,5 311 Perhepalvelut 1742 536 30,7 1929 Suun terveydenh. 643 137 21,4 546 Työterveyshuolto 0 10-73 Vammaispalvelut 3166 869 27,4 3436 Vastaanotto 3135 730 23,3 3217 Ympäristötoimi*) 385 92 23,9 370 PALVELUT YHT 32725 8141 24,9 33562 Hallinto seudulliset**) 47 27 56,8 38 Kunnittaiset***) -12 YHTEENSÄ 32772 8155 24,9 33600 Ennakot 8200 Erotus -45 ESH ostettu 7703 1686 21,9 8305 Oma toiminta 25069 6469 25,8 25295 Kiuruveden palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 32,8 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 8,2 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 24,9 % Etenkin aikuispsykososiaalisten palveluiden, aikuissosiaalityön, perhe- ja vammaispalveluiden kustannukset ovat ylittyneet talousarvioon nähden Oman toiminnan toteuma ylitti talousarvion noin 195 tuhannella eurolla ollen 25,8 % talousarviosta Tämän hetken ennusteen mukaan Kiuruveden koko vuoden maksuosuus on 33,7 miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Sonkajärvi PALVELU Ta 15 Tot. 3/15 Tot.% TP14 Aikuispsykosos. 847 214 25,2 850 Aikuissosiaalityö 570 179 31,4 536 ESH oma tuotteistettu 1657 428 25,8 1568 ESH ostettu 3788 854 22,5 3769 Hoito ja hoiva 5594 1428 25,5 5641 Kuntoutus 221 44 19,7 199 Perhepalvelut 496 133 26,8 539 Suun terveydenh. 417 69 16,6 332 Työterveyshuolto 0 12 2 Vammaispalvelut 1577 408 25,8 1596 Vastaanotto 1419 351 24,7 1538 Ympäristötoimi*) 191 46 24,2 184 PALVELUT YHT 16778 4164 24,8 16753 Hallinto seudulliset**) 24 14 56,7 7 Kunnittaiset***) -5 YHTEENSÄ 16802 4173 24,8 16760 Ennakot 4200 Erotus -27 ESH ostettu 3788 854 22,5 3769 Oma toiminta 13014 3319 25,5 12991 Sonkajärven palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 16,8 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 4,2 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 24,8 % Euromääräisesti suurimmat ylitykset talousarvioon nähden ovat tulleet aikuissosiaalityöstä, hoito- ja hoivapalveluista, perhe- sekä vammaispalveluista Oman toiminnan toteuma ylitti talousarvion 66 tuhannella eurolla ollen 25,5 % talousarviosta Tämän hetken ennusteen mukaan Sonkajärven koko vuoden maksuosuus on 17,2 miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion noin 0,4 miljoonalla eurolla 20
Toteutuneet kustannukset 1-3/2015 ja ennuste 2015 Vieremä PALVELU Ta 15 Tot.3/15 Tot.% TP 14 Aikuispsykosos. 506 160 31,6 508 Aikuissosiaalityö 391 123 31,4 355 ESH oma tuotteistettu 1238 288 23,2 1247 ESH ostettu 3113 812 26,1 3121 Hoito ja hoiva 4127 999 24,2 4024 Kuntoutus 124 39 31,7 116 Perhepalvelut 606 207 34,1 689 Suun terveydenh. 396 85 21,6 297 Työterveyshuolto 0-2 -4 Vammaispalvelut 1445 375 25,9 1562 Vastaanotto 1171 271 23,2 1224 Ympäristötoimi*) 171 41 23,9 166 PALVELUT YHT 13288 3398 25,6 13303 Hallinto seudulliset**) 19 11 58,4 6 Kunnittaiset***) -1 YHTEENSÄ 13307 3408 25,6 13309 Ennakot 3330 Erotus 78 ESH ostettu 3113 812 26,1 3121 Oma toiminta 10194 2597 25,5 10188 Vieremän palvelusopimuksen kokonaissumma vuodelle 2015 on 13,3 miljoonaa euroa ja ensimmäisen kvartaalin toteutuma on 3,4 miljoonaa euroa eli talousarviosta on toteutunut 25,6 % Etenkin aikuispsykososiaalisten palveluiden, aikuissosiaalityön, ostetun erikoissairaanhoidon, perhe- ja vammaispalveluiden kustannukset ovat ylittyneet talousarvioon nähden Oman toiminnan toteuma ylitti talousarvion 44 tuhannella eurolla ollen 25,5 % talousarviosta Tämän hetken ennusteen mukaan Vieremän koko vuoden maksuosuus on 13,7 miljoonaa euroa, joka ylittää talousarvion noin 0,4 miljoonalla eurolla Sisältö Yleinen taloudellinen tilanne Ensimmäisen kvartaalin toteuma ja ennuste 2015 Pari sanaa raportoinnista Toteuma Ennuste Seuranta Alijäämän kattamisvelvollisuus 21
Pari sanaa raportoinnista Toteumatiedot raportoidaan siten, että tarkka kuntakohtainen maksuosuus nähdään kuukausittain. Raportointi tapahtuu noin kuukausi raportoitavan kuukauden päättymisen jälkeen. Ennustaminen onkin sitten vaikeampaa Osaan kustannuksista voimme vaikuttaa (esim. työmarkkinatuen kuntaosuus) ja osaan täysin emme (esim. lasten sijoitukset, lapsen syntyminen keskosena). Palvelujemme piiriin tulevia asiakkaita/potilaita on mahdotonta täysin oikein ennustaa ja kustannukset yhdestäkin tapauksesta voivat olla suuria. Kehitämme ennustamista (toki priorisoimme kehityshankkeita), mutta koskaan yllätyksiltä ei voida täysin välttyä toiminnassa, jossa kustannukset vaihtelevat melko voimakkaasti kuukausittain/kvartaaleittain Pari sanaa raportoinnista Seurannan työkalut Tuloslaskelma, maksuosuudet, ennuste (oma toiminta, ostettu ESH), suoriteraportti, Kuntamaisema/Opiferus, tavoitteiden toteutuminen osavuosikatsauksissa Tiedolla johtaminen uudelle tasolle konkreettisella läpi organisaation menevällä tavoiteasetannalla ja systemaattisella seurannalla KPImittareiden avulla Sovittu frekvenssi Analysointi Korjaavat toimenpiteet (kuka, mitä, milloin) Seuranta Ennaltaehkäisy on myös taloutta! Esimerkki lonkkaleikkauksista 22
Sisältö Yleinen taloudellinen tilanne Ensimmäisen kvartaalin toteuma ja ennuste 2015 Pari sanaa raportoinnista Toteuma Ennuste Seuranta Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvollisuus Kuntayhtymän taseessa on vanhaa alijäämää 445 teur Ehdotamme, että alijäämä katetaan joko ensi vuoden aikana tai porrastetusti muutaman seuraavan vuoden aikana Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. 23
Terveyspalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Hyvinvointipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalveluiden oleelliset muutokset TA 2016 21.5.2015 Terveysjohtaja Janne Forsberg 24
Lääkehoidon laadun, vaikuttavuuden ja turvallisuuden parantaminen Kliinisen farmasian vakiinnuttaminen 2016 LHKA lisäkoulutetun farmaseutin/proviisorin palkkaaminen Lääkesaneerauspoliklinikan toiminnan vakiinnuttaminen LHKA farmaseutin/proviisorin työajan käyttö. Tavoite on, että työajasta 90% käytetään LHKA työhön ja enintään 10% lääkekeskuksessa Lääkesaneerauspoliklinikalla hoidettujen potilaiden määrä. Tavoite 200 asiakkuutta. Kuntayhtymässä on toimintamalli systemaattiseen lääkityksen kokonaisarviointiin (LHKA), mm. Asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon asiakkaat, sekä lääkesaneerauspoliklin ikka, jonne voidaan ohjata vaativat kokonaisarvioinnit. Kuntayhtymässä on riittävä moniammatillinen osaaminen LHKAtyöhön. Henkilöstökulut 60 000 /vuosi Lääkehaittojen vähentymisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähentymisen tuoma säästö? O 0 0 Kustannussäästöt Sonkajärven röntgenyksikön lakkauttaminen 2016 Natiiviröntgenkuvauslaite Sonkajärvellä poistetaan käytöstä 1.1.2016 Ortopantomografiat jatkuvat ja kuvaustoiminta siirtyy suun terveydenhuollolle Lääkehaittojen vähemisen Taloudelliset tuoma säästö? resurssit Littojen voidaan vähemisen kohdentaa tuoma vaikuttavammalla säästö? Lääkehaittojen tavalla. vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Lääkehaittojen vähemisen tuoma säästö? Laite poistettu käytöstä KYLLÄ/EI Säästö 10 000 laitteen käyttökustannuksista 180 000 investointi voidaan jättää tekemättä! 0 0 0 0 25
Kustannussäästöt Lääkinnällisen kuntoutuksen uudet toimintamallit 2016 Seudullinen apuvälinepalvelu ( varastojen yhdistäminen ) Apuvälineet ovat seudullisessa käyttössä, jolloin varastokierto tehostuu ja uushankintatarve vähenee. Apuvälineiden kalustohankintoihin varatut määrärahat säilyvät TP2015 tasolla eli määrärahoihin ei tehdä kustannusindeksin mukaista korotusta Seudullisen hoidon porrastuksen sopiminen varhaiskasvatuksen ja koulutoimen kanssa äännehäiriöiden hoidossa. Kiuruveden malli kaikkiin kuntiin. Puheterapeuttiresurssi kohdistuu vaativimpiin puheongelmiin ja hoitojaksot lyhenevät. Hoitoon pääsy puheterapiaan toteutuu lain edellyttämättä tavalla ilman määrärahojen kasvattamista. 0 0e 0 0 0 0 Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä kustannussäästö Ihotauti- ja plastiikkakirurgisen potilaan uusi hoitomalli 2016 Valohoitojen (UVB) aloittaminen Plastiikkakirurgin työpanoksen hankinta ostopalveluna Psoriaatikoiden ja muiden kroonista ihosairautta sairastavien hoito toteutuu hoitosuositusten mukaisesti. Haavapotilaan hoito toteutuu moniammatillisena yhteistyönä, johon osallistuu haavahoitajien ja yleislääkärin lisäksi plastiikkakirurgi, ihotautilääkäri ja verisuonikirurgi. Valohoidon kustannus/hoitokerta on alhaisempi, kuin SHP:llä. (Valo-) Hoitoon pääsy toteutuu. Kroonisten haavojen hoitoajat lyhenevät ja kustannukset alenevat. Plastiikkakirurgin kustannus 50 000 (MUTTA säästää ostetusta EHS:sta enemmän ) Valohoitolaite 10 000 0 0 0 0 26
Hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Kotisairaalan, perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen 2016 Yhden lääkärin resurssin lisääminen kotisairaalaan ja päivystykseen Yhden terveyskeskuslääkärin resurssin lisääminen seudullisesti Kotisairaala toimintamallia voidaan laajentaa ja käyttöä lisätä korvaamaan osastohoitoa Terveyskeskuslääkärien työpanosta voidaan kohdentaa riittävästi myös kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden potilaisiin. Kotisairaalan asiakasmäärän kaksinkertaistaminen Kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä olevien potilaiden hoito- ja lääkehoitosuunnitelmien päivitykset toteutuvat lain edellyttämällä tavalla Lääkäriresurssin lisäys 200 000 0 0 Omaishoitajien ennaltaehkäisevien terveystarkastusten laajentaminen Kaikille omaishoitajille järjestetty säännölliset terveystarkastukset. Terveystarkastukset kaikille omaishoitajille ovat toteutuneet 31.12.2016 mennessä. 0 0 0 Pth ja ESH integraatio, hoidon laadun parantaminen Suun terveydenhuollon ja korva-, nenä- ja kurkkutautien yhteensovittaminen sekä uusien toimintamallien käyttöönotto 2016-2017 Suun terveydenhuolto (Iisalmi) sekä KNK-pkl sijoitetaan yhteisiin tiloihin ja yhteisille potilasryhmille luodaan toimintamallit Suun, kurkun, korvan ja nenän sairauksien hoito on keskitetty yhteen osaamiskeskukseen. Tarpeettomista lähetekäytännöistä on luovuttu. Kartiokeilatomografia (CBCT) - tutkimusten aloittaminen Iisalmen hammashoitolan ortopantomografialaite korvataan kartiokeilatomografialaitteella, mikä mahdollistaa tarkemman diagnostiikan sekä hammaslääketieteen että KNK:n tarpeisiin. - 0 0 0 Juurihoitojen standardointi Juurihoidot tehdään yhtenevillä menetelmillä ja välineillä koko kuntayhtymässä Muita, kuin standardoituja välineitä/menetelmiä ei käytetä. Tilainvestointi on osa Kampus -hanketta CBCT laitehankinta 120 000 27
Hoito- ja hoivavastuualueen oleelliset muutokset TA 2016 21.5.2015 Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen VUODEN 2015 TALOUSARVION LAATUSUOSITUS (verrannolliset luvut valtakunnalliseen suositukseen) HOIDON PEITTÄVYYS TA 2015 TAVOITE IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ SOTE % Kotona asuvat 75 91-92 89,27 89,02 89,49 89,23 89,23 vuotta täyttäneet * Säännöllisen kotihoidon 13-14 12 13 14 12 12,5 piirissä 30.11.2014 olleet 75-vuotta täyttäneet asiakkaat Omaishoidon tuen 75 vuotta 6-7 7,00 6,00 7,00 7,00 6,7 täyttäneet asiakkaat vuoden aikana saavien osuus (kumulatiivinen) Tehostetun palveluasumisen 6-7 8,12 7,45 10,51 7,78 8,23 75-vuotta täyttäneet asiakkaat (poikkileikkaus 31.12.2104) Pitkäaikaislaitoshoidossa 2-3 2,61 3,53 0,00 2,99 2,54 olevat 75-vuotta täyttäneet (poikkileikkaus 31.12.2014) * Kuntamaiseman peittävyysluvut eivät vastaa ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen. Kuntamaiseman peittävyysluvut sisältävät kaikki vuoden aikana hoidetut 75-vuotiaat yhden henkilötunnuksen periaatteella kun taas laatusuosituksessa peittävyyteen lasketaan vain 30.11. säännöllisessä kotihoidossa olevat yli 75-vuotiaat henkilöt. Tavoiteindikaattorit lähteestä: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. 28
VUODEN 2016 TALOUSARVION LAATUSUOSITUS (verrannolliset luvut valtakunnalliseen suositukseen) HOIDON PEITTÄVYYS TA 2016 TAVOITE IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ SOTE % Kotona asuvat 75 91-92 89,50 90,02 90,45 90,23 89,83 vuotta täyttäneet * Säännöllisen kotihoidon 13-14 13 13 14 13 13,1 piirissä 30.11.2014 olleet 75-vuotta täyttäneet asiakkaat Omaishoidon tuen 75 vuotta 6-7 7,00 7,00 7,00 7,00 7 täyttäneet asiakkaat vuoden aikana saavien osuus (kumulatiivinen) Tehostetun palveluasumisen 6-7 9,5 7,46 10,52 7,9 9,2 75-vuotta täyttäneet asiakkaat (poikkileikkaus 31.12.2104) Pitkäaikaislaitoshoidossa 2-3 1,72 1,71 0,00 2,72 1,66 olevat 75-vuotta täyttäneet (poikkileikkaus 31.12.2014) * Kuntamaiseman peittävyysluvut eivät vastaa ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen. Kuntamaiseman peittävyysluvut sisältävät kaikki vuoden aikana hoidetut 75-vuotiaat yhden henkilötunnuksen periaatteella kun taas laatusuosituksessa peittävyyteen lasketaan vain 30.11. säännöllisessä kotihoidossa olevat yli 75-vuotiaat henkilöt. Tavoiteindikaattorit lähteestä: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Hyvinvointikertomus 2015 2016 Vanhuspalvelulaki 28.1.2012/980 Hyvinvoinnin edistäminen Ennakoiva ja monimuotoinen kotona asuminen lisääntyy 91 92 % 2016 (17-18) Kohdennetaan ja koordinoidaan asiakasneuvonta Ohjurin toimintaa kotiteknologian käyttöönottoon Seniorisalkku Välinepankki Väestö ennakoi ikääntymistä ja on tietoinen kotona asumisen eri muodoista. Kotona asumista tukeva teknologia on tuttua ja otettu käyttöön. Esittelytilaisuuksien lkm Asiakkaiden lkm Lainausten lkm Ota kantaa.fi Toimitaan osana toimivien ja kohdennettujen matalankynnyksen palvelujen tuottamiseen liikkuvat palvelut * Rokotukset * Vastaanotot Tunnistetaan palvelun tarvetta ennakoivia tekijöitä kotona asuvilla ja toteutetaan asiakasneuvonta ennaltaehkäisevät toiminnot riskiryhmille Asiakas toteuttaa aktiivisesti itse- ja omahoito kotona myös sähköisiä palvelumuotoja käyttäen. Oikea-aikainen ja yksilöllinen asiakasneuvonta ja palveluohjaus sekä matalankynnyksen palvelut ovat käytössä. Asiakkaalla on tarvittaessa vastuutyöntekijä. Esittelytilaisuuksien lkm 75 vuotiaiden määrä kävijöistä Mittarin ja raportoinnin luominen (Sote DV) 2016 RAIsoft 15 000 RAIsoft 15 000 e 29
Vanhuspalvelulaki 28.11.2012/980 STM julkaisu 11:2013. Kuntainfot Kotihoito 2016 (17-18) Lisätään kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrää (91 92 %) kunnittain 75-vuotta täyttäneistä asuu kotona 91 92 % ja heistä 13 14 % on säännöllisen kotihoidon piirissä. Laatusuositus Iisalmi n,+ 0,23 % Kiuruvesi n, + 1 % Sonkajärvi n, + 1 % Vieremä n, + 1 % Aloitetaan perhehoito vähintään yhdessä kunnassa. Lisätään kotihoitoa tukevan ja kuntouttavan päivätoiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Yhtenäiset päivätoiminnan kriteerit otetaan käyttöön 31.5.2016 alkaen. Väestön asiointia ja hyvinvointia tukeva esteetön joukkoliikenne tukee kotona asumista. Asiakas voi valita perhehoidon vaihtoehtoisena kotona asumisen muotona tarvittaessa. Asiakkaan kotihoitoa tukevat palvelumuodot ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Perhehoidon piirissä olevien lkm Perhehoitajana toimivien lkm Kriteerit otetaan käyttöön 31.5.2016 Yksikkökustannus / asiakas Prosessiohjaustyökalu: SAS ja palveluohjaus 60 000 Kotihoito 2016 (17-18) Lisätään vaikuttavuutta kotihoidon välittömän työajan lisäämisellä (tavoite 40/60 %) * Kotihoidossa on käytössä sähkölukko 1.9.2016 Vahvistetaan hoidon jatkuvuutta optimoimalla omatyöntekijöiden lukumäärä asiakas. Toteutetaan asiakaskohtaisen palveluasuunnitelman mukainen työaika. Asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun. Asiakkaan laadukas, vaikuttava ja tehokas kotihoíto toteutuu. Asiakkaan palvelusuunnitelma toteutuu. Asiakkaan luona käy tutut hoitajat, alle 10 omatyöntekijää. Työntekijän työajasta 40/60 % kohdentuu välittömään työhön asiakkaan luona. Kiireen tunne vähenee ja käytien määrä ja kesto kohdentuu paremmin. Välitön työaika 40/60 % Omahoitajien lukumäärä alle 10 Suunnitelman työaika toteutuu 90 % Sähköinen ovenavaus 50 % + 18 000 Sähköinen ovenavaus 50 % 18 000 30
Kotihoito 2016 (17-18) Vähennetään henkilöstön sairauspoissaoloja tarvittavat apuvälineet ergonomian edistäminen Vahvistetaan Vieremän kotihoidon resurssia siirtämällä Vieremän tukipalveluaterioiden kuljetus pois kotihoidon henkilöstöltä Kunnioitetaan ja edistetään ihmismääräämisoikeutta ja asiakkaan aktiivisuutta omissa asioissa. Asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon Sairauspoissaolot vähenee 15 % Kotihoidon peitto 13 % Kotona asuvien yli 75 v. määrä kasvaa + 1 % Ateriakuljetus Vieremä + 34 000 apuvälineet 10 000 Vanhuspalvelulaki 28.11.2012/980 Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 Kuntainfot Omaishoitoa kotona asumisen muotona tuetaan Omaishoidontuen 75 -vuotta täyttäneitä asiakkaita 6 7 % 2016 (17-18) Lisätään omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien järjestämistä toimeksiantosopimuksilla. Omaishoitajan lakisääteisten vapaiden pitäminen toteutuu ja ensisijaisesti sijaistoimeksiantosopimuksien avulla kotona. Toimeksiantosopimusten määrä 15 % ( TA 2014 34 kpl, TA 2015 46 kpl). Pitämättömien lakisääteisten vapaiden määrä / omaishoitaja / päivät Sijaistoimeksianto + 48 000 Aloitetaan omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä edistävät terveystarkastukset 1.1.2016. Omaishoitajan jaksamista tuetaan tarkastuksilla 3 4 vuoden välein. 50 70 tarkastusta/vuosi Terveystarkastukset? Tunnistetaan omaishoidon palveluvirrat, voluumit ja syyt loppumiseen. Omaishoidon jatkuvuutta uhkaavat poikkeamat tunnistetaan. Seuranta palveluvirtauksista ja poistumissyistä alkaa systemaattisesti 1.1.2016. 31
Vanhuspalvelulaki 28.11.2012/980 Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 Kuntainfot Omaishoitoa kotona asumisen muotona tuetaan Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneitä asiakkaita 6 7 % 2016 (17-18) Huomioidaan yli 75 v. kuntalaisten osuus Iisalmi lisäystä 75 v. kuntalaisissa Kiuruvesi peittävyys 6 % -> 7 % Asiakas asuu kotona omaishoidon tuen palveluiden avulla. Valtakunnallinen tavoite 6-7 % yli 75- vuotiaista Omaishoidontuen piirissä olevat yli 75 v. % ikäryhmästä Kotona asuvien yli 75 v. osuus % ikäryhmästä Iisalmi + 79 000 Kiuruvesi + 46 000 Sis.sivukulut = 125 000 Vanhuspalvelulaki 28.11.2012/980 Maisemaraportti 2014 Kuntainfot (STM) Tehostettua palveluasumista lisätään tarvittaessa Tehostetussa palveluasumisessa 75-vuotta täyttäneistä 6-7 % 2016 (17-18) Kohdennetaan tehostetun palveluasumiseen ohjautumista Asiakkailla ja työntekijöillä on käytössä tarvittavat apuvälineet ja turvateknologia Vähennetään henkilöstön sairauspoissaoloja tarvittavat apuvälineet ergonomian edistäminen Ympärivuokautinen kotona asumisen muoto silloin kun asiakas ei selviydy enää muissa palveluissa. Asiakas asuu vuokraasumisessa ja maksaa suunnitelman mukaisista palveluista. Asiakas saa hoidon tarpeen arvioinnin ja hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset turvalliset ja laadukkaat ympärivuorokautiset palvelut. Tepa/ Tapa Paikat: Sote 9,2 % Iisalmi 9,5 % Kiuruvesi 7,5 % Sonkajärvi 10,5 % Vieremä 7,9 % Haitta- ja vaaratapahtumat 10 % Sairauspoissaolot - 15 % Tepa & Tapa Yhteensä - 212 184 (osto) Hoitajakutsu Iis 60 000, Apuvälineet ja turvateknologia 10 000, Turvaranneke 12 000 Hoitajakutsu KV 40 000 VMÄ 35 000 32
Tehostettu palveluasuminen Toteutetaan vaikuttavuuden seurantaa avainasiakkaiden tunnistamisella. Asiakas saa tarvetta vastaavia ja vaikuttavia hoitopalveluja asumispalveluyksikössä. Asiakkaiden käynnit lkm Asiakkaiden hoitopäivät lkm Turvallinen ja laadukas elin- ja toimiympäristö toteutuu. Peruskorjaukset korottavat kuntakohtaisia vuokrakustannuksia asiakkaille. Sängyt 36 650 Sängyt 34 100 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valvontasuunnitelma 2015 2018: Valvira Pitkäaikaislaitoshoito vähenee Pitkäaikaislaitoshoidossa 75-vuotta täyttäneistä vain 2 3 % [2016 (17-18)] Vähennetään laitoshoitoa ensisijaisesti lisäämättä tehostetun palveluasumisen peittävyyttä (1 2 %) Henkilöstön siirtäminen kotihoitoon (9 tt) Asiakas on pitkäaikaisessa laitoshoidossa ainoastaan lääketieteellisin perustein tai muusta perustellusta syystä. Laitoshoitoa vähennetään yhteensä siten, että kuntayhtymän alueella paikkoja on 1-2 % 75 vuotta täyttäneistä. Kiuruvesi 8 ss (42 SS), (jää tepaa 12 ss + laitoshoitoa 20 ss) Henkilöstö 5 tt Iisalmi 8 ss (69 ss), (jää tepaa 22 ss, laitoshoitoa 39 ss) Henkilöstö 4 tt Laitoshoidon paikat 50 ss Pitkäaikainen laitoshoito voidaan vaihtoehtoisesti keskittää jatkossa kuntayhtymän alueella. 33
Vanhuspalvelulaki 28.22.2012/980 Maisemaraportti 2014 Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito 2016 (17-18) Seudullinen ja integroitu osastotoiminta aloittaa 2016 Lyhennetään hoitojaksojen määrää ja pituutta Saattohoidon osaamiskeskus antaa tukea kotihoitoon ja asumispalveluihin Seudulliset ja integroidut osastopalvelut. Väestölle on varattu akuuttihoidon tarvetta vastaava määrä osastopaikkoja yli 75-v 1,8 %, 65-74-v 0,05 %, esh 0,002 % (132). Tilojen kustannustehokkuus syntyy peruskorjauksesta huolimatta, kokonaiskustannusten vähentymisestä johtuen. Hoitojaksojen määrä lkm/kk Hoitojaksojen pituus pth 7-10 pvä/kk esh 3,5 pvä/kk Saattohoitojen lkm Kotihoidossa Asumispalveluissa Dialyysilaitteet 4 kpl 44 000 Potilasranne ke 12 000, Rafaela 15 000 Dialyysilaitteet 3 kpl 33 000 Akuutti-, kuntoutus ja lyhytaikaishoito 2016 (17-18) Lisätään osastotoiminnan tilatehokkuutta - TerveysKampus Profiloidutaan akuuttihoitoon - polikliininen toiminta siirretään poliklinikoille Työntekijä siirto 0,7 tt? Kunnioitetaan ja edistetään ihmismääräämisoikeutta ja asiakkaan aktiivisuutta omissa asioissa. Potilassiirtojen lkm osastojen välillä vähenee Konsultaatiot lkm Käyntien lkm Vuokrakustannusmuutos + 20 %, - 76 000 /12 kk Kokonaiskustan nukset 90 000 Työntekijä siirto 20 000 (0,7 tt) Kohdennetaan lyhytaikaishoitoa omaishoidon piirissä oleville enemmän Terveyskampus osastojen kalustus 20 000, potilaspöydät 24 000, patjat 6 700 34
Integroidut ja monialaiset palvelut Monialaisen osaamisen turvaaminen palveluissa 2016 (17-18) Turvataan osaaminen monialaisiin palveluihin * Sosiaalityö SAS- ja asiakasneuvonta Lääkäriresurssi kotihoidossa ja asumispalveluissa Suun terveydenhuolto Keskitetään Omahoitotarvike ja -jakelu terveyspalveluihin Asiakas saa tarvitsemansa monialaiset palvelut samasta pisteestä. Asiakkaan lääkäripalvelut toteutuvat päivitettyjen palvelu- ja lääkehoitosuunnitelmien mukaisesti kotihoidossa ja palveluasumisessa. 24/7. Hoitajien konsultaatiot lääkäriltä toteutuvat. Sosiaalityön osuuden toteuma % Lääkäriresurssi osuuden toteuma % Kustannus /vuosi Kustannus /asukas Etä-/vastuu Lääkäriresurssin lisäys 100 000 Integroidaan osastopalvelut TerveysKampus suunnitelman mukaisesti. Omahoitotarvike ja jakelun koordinointi terveys palveluihin. Vanhuspalvelulaki Laatusuositus Osallisuus - yhteistyö 2016 (17-18) Toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta ja kuntoutus Lisätään yhteistyötä asiakasraadin ja vanhusneuvostojen kanssa Lisätään yhteistyötä kuntien kanssa palvelukeskusten tilamuutosten tarvekartoituksessa Kuntoutus kohdennetaan vain yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan perustuen ja kuntoutuksen intensiteettiä nostetaan. Laitoskuntoutuksesta ja lyhyaikaishoidosta avo- ja kotikuntoutukseen. Keskiössä kotiutus ja kotihoidon arviointi. Asiakkaan osallisuus palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa toteutuu. Vanhuspalvelujen tilasuunnitelmat yhteistyössä kuntien kanssa. Kotikuntoutuksen piirissä olevat lkm, % Tapaamisten lkm Yhteydenottojen lkm 35
Vanhuspalvelulaki Laatusuositus Osallisuus - yhteistyö 2016 (17-18) Edistetään hyvää asiakkaan kohtaamista ja palvelua Kunnioitetaan ja edistetään ihmismääräämisoikeutta ja asiakkaan aktiivisuutta omissa asioissa. Muistutusten lkm Kantelut lkm Potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteydenotot lkm Raadit osallistuvat toiminnallaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Hyvinvointipalveluiden oleelliset muutokset TA 2016 21.5.2015 Hyvinvointijohtaja Seija Kärkkäinen 36
Uusi SHL Laki ehkäisevästä päihdetyöstä Vahvistetaan ennaltaehkäisevää ja varhaista työtä (1) Varhaisen tuen sosiaalityöntekijä jokaisessa sosiaalikeskuksessa. Lisätään 1 sostt Kiuruvedelle ja 1 sostt Iisalmeen (100 000 ) Perhesosiaalityön ja perhekeskuksen työkäytäntöjen mallintaminen Kodeissa tapahtuvan moniammatillisen perheohjauksen järjestäminen omana toimintana Lapsiperheiden kotipalveluun ja palveluohjaukseen seudullinen palveluohjaaja sekä lähihoitaja 2016: 1, 2018: 1 (2016:74 000 ; 2018: 34 000 ) Perhetyön työaikamuutos (iltatyön tarve) (10 000 ) Ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin nimeäminen Painopiste siirtyy korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin Lastensuojelu toteutetaan lakisääteisissä määräajoissa SHL:n perhesosiaalityön asiakasmäärät > Ls-asiakkaat < Huoliperheilmoitusten määrä kasvaa suhteessa ls-ilmoituksiin Uusien sijoitusten määrä pienenee lastensuojelussa Kotipalvelukäynnit > Perhetyön asiakkaat > Koordinaattori nimetty (sisäinen siirto) 184 000 Uusien sijoitusten osalta kulujen laskua Vähentävä vaikutus Ls-kuluihin merkittävä Oppilas- ja opiskelijahuolto laki Vahvistetaan ennaltaehkäisevää ja varhaista työtä (2) Iisalmen koulutiimiin lisätään 1,5 koulupsykologia (0,5 sisäinen siirto nuorisopsykiatriasta): 60 000 Jalkautuvat palvelut: ehkäisyneuvonta kouluille Koulutiimi pystyy vastaamaan lakisääteisistä tehtävistä Lapset ja nuoret saavat oikea-aikaisen tuen omassa toimintaympäristössä lähipalveluna Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä (<) Aborttien määrä (<) 60 000 Säästövaikutus erikoissairaanhoidossa ja Lskuluissa 37
TerveydenhuoltoL Uusi SHL Palvelujen integroituminen Yhteinen palvelumalli kehitysvammaisille seudullisesti lähipalveluna Lastenyksikön luominen (perheneuvola, lastenpsyk., ja perhesosiaalityö) Kuntayhtymässä on toimivat ja asiakaslähtöiset palvelut Palveluohjaus Henkilöstön osaamisen vahvistaminen kehitysvammaisten erityistarpeista eri palveluissa (koulutusten lukumäärä) Nuorten palvelujen integrointi (koulutiimi, kouluterv.huolto., nuoripsyk., nuorisososiaalityö) Äitiysneuvolan ja äitiplk:n integroinnin tiivistäminen Matalan kynnyksen peruspalvelut ovat helposti saatavilla ja hoidonporrastus toimii Monialaiset toimintamallit luotu Henkilökunnan yhteistoiminta ja käyttö selvitetty Psykiatrisen avo- ja laitoshoidon integrointi Psykiatrisen kuntoutuksen integrointi Työkyky- ja eläkearviointien sekä kunt. arviointien toteuttaminen kuntayhtymän sisällä Yhteiset prosessit ja toimintamallit laadittu 2016-2017 Kuntoutusarviointien määrä Erityisryhmien asumisen järjestäminen Kuntouttava palveluasumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille Palveluasumisyksikkö alle 65- vuotiailla somaattisesti sairaille Kehitysvammaisten palveluasumisyksikkö haastaville ja laitoshoidosta siirtyville. Vammaisten lasten asumis- ja tilapäishoidon yksikkö: 10 työntekijää ja kalusto 40000 (katetaan ostopalveluista) Oman toiminnan palveluohjaus ja koordinointi: vastaava palveluohjaaja (40 000 ) Määräaikainen kuntouttava palveluasuminen mahdollistaa asiakkaiden kotona asumisen. Vammaisten asumisen järjestäminen seudullisesti palvelutarpeen mukaan Henkilökohtaisen avun järjestäminen asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Palveluasumisjaksojen pituus ja asiakkaiden ikäjakauma Laitoshoidon kustannusten muutos Henkilökohtaisen avun toteuttaminen omana toimintana kasvaa Palveluseteli otettu käyttöön 70 000 Erityisryhmien asumispalvelut ilman lisäresurssia 40 000 Kehitysvammaisten laitoshoidon ja asumisen kustannukset pienenevät Omaishoidon tuki myönnetään kriteerien mukaan myös uusille asiakkaille (lisäys 30 000 ) Omaishoito on vaihtoehto palveluasumiselle Omaishoidontuen määrä 38
Uusi SHL Aikuissosiaalityöstä perussosiaalityöhön Perustoimeentulotuen 1.1.2017 Kelalle siirtymisen ennakointi (etuuskäsittelijöiden palkkakulut vähenevät v. 2017-200 000 ) Harkinnanvarainen toimeentulotuki jää sosiaalityöhön. Muutosprosessi tehdään yhteistyössä Kelan kanssa. Hyödynnetään henkilöstön uudelleen sijoittumisvaihtoehdot Toteutuneet uudelleensijoitukset -200 000 Nuorten ja aikuisten palvelujen integrointi asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti Sosiaalihuollon palveluprosessit vastaavat SHL:n vaatimuksia Muuttuneet työkäytännöt Sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien kehittäminen Sosiaalisen kuntoutuksen asiakasmäärät Laki monialaisesta yhteispalvelusta Työvoiman palvelukeskuksen ja kuntien työllisyyden hoidon yhteistyö Nykyisen kustannusjaon mukainen työmarkkinatuen kuntaosuuden määräraha (+ 1,2 milj. ) Asiakasmäärän mukainen henkilökuntaresurssi TYP:ssa - Lisäys TYP Iisalmi 1 sos tt, - TYP Kiuruvesi 0,5 sostt (+ 70 000, vähentää tmt:n määrärahaa) Uudistuneiden palvelusisältöjen ja asiakkuuskriteereiden käyttö TYP:ssa Kunnan työmarkkinatuen osuudella olevien seuranta yhteistyössä työparityönä Resurssointi vähentää kuntien osuutta työmarkkintuesta ja lisää asiakkaiden aktivointitoimenpiteitä Asiakaspalvelut toteutuu tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti Asiakkaiden aktivointitoimenpiteet tai moniammatilliset palvelut käynnistyvät palvelutarpeen mukaisesti. Muutos työmarkkinatuen kuntaosuudessa Muutos aktivointitoimenpiteiden määrässä Asiakasmäärät Uudet asiakkaat Asiakkuuden kesto Aktivointitoimenpiteisiin siirtyneet 1,1 milj. 39
Terveyden huoltol Uusi SHL KuntaL Hyvinvoinnin edistäminen Parannetaan kuntalaisten tietoisuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työn mallintaminen Väestö huolehtii itsestään ja läheisistään Terve ja hyvinvoiva kuntalainen Ajantasainen tieto kuntayhtymän nettisivuilla jalkautuvista, matalan kynnyksen toimintapäivistä Toimintapäivien lukumäärä Prosessikuvaus laadittu Jäsenkuntien kanssa tehtävä yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kuntayhtymän alueella on toimiva järjestöverkko Seudulliset tapaamiset jäsenkuntien vastuuhenkilöiden kanssa Osallistumiset jäsenkuntien hyvinvointityöryhmiin Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa on toimivaa Järjestötapaamiset kaksi kertaa vuodessa Kriittisten menojen kustannuskehitys Lisäysesitys Toiminnan muutoksella tavoiteltu kustannuskehitys TP 2013 TP2014 TA 2015 Muutos M% TOT 3/2015TP ARV YLITYS 2016 2016 2017 2018 Lasten kodin 3 965 780 4 150 497 3 726 568-423 929-10,2 1 055 600 4 222 400 495 832 244 000 4 200 000 4 000 000 3 800 000 ulkopuolelle sijoitukset Palvelujen ostot Vaalijalasta 2 059 566 2 499 452 1 836 400-663 052-26,5 599 952 2 399 808 563 408 0 2 100 000 2 000 000 1 900 000 Vammaisille annetut avustukset 2 271 795 2 363 373 2 031 000-332 373-14,1 616 741 2 466 964 435 964 70 000 2 350 000 2 300 000 2 250 000 YHTEENSÄ 8 297 141 9 013 322 7 593 968-1 419 354-15,7 2 272 293 9 089 172 1 495 204 314 000 8 650 000 8 300 000 7 950 000 Kunnan osuus työmarkkinatuesta 1 465 772 1 686 751 1 666 000-20 751-1,2 689 872 2 759 488 1 093 488 1 100 000 2 700 000 2 700 000 2 700 000 JÄSENKUNTIEN KANNANOTTOA TOIVOTAAN: Kaikki kunnat: työmarkkinatuen kuntaosuuden varaaminen kuntien talousarvioihin 2016 alkaen. Iisalmi ja Sonkajärvi: pakolaisten sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan tilaus vuodelle 2016. 40
Ympäristö ja terveysvalvontapalvelut oleelliset muutokset TA 2016 21.5.2015 Ympäristöjohtaja Martti Veteli Ympäristönsuojelulain ja maaaineslain muutos Maa-aineslain mukaiset tehtävät siirtyvät ympäristönsuojeluviranomaiselle vuonna 2016 Kuntien päätöksellä ympäristölautakunta voi ottaa maaaineslain mukaiset tehtävät 1.1.2016. Lain mukaan tehtävät siirtyvät 1.7.2016 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä perustaa yhden uuden ympäristönsuojelutarkastajan viran vuonna 2015 Maa-ainesluvat myöntää ja valvoo ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojelutarkastajan virka perustettu vuonna 2015 Käsiteltyjen lupahakemusten määrä ja tarkastusten määrä Henkilöstön määrä Palkkakustannukset, toimistotilan vuokra, kalusto, matkakustannukset yms. n. 70000 Kustannukset katetaan pääosin lupa- ja valvontamaksuilla Kuten vuonna 2017 Mittauskalusto esim. Takymetri 50 teur 41
Hallinto- ja tukipalveluiden oleelliset muutokset TA 2016 21.5.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä Sisältö Hallinto- ja tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Talouspalvelut 42
Sihteerityön selvittäminen Selvitetään sihteerityöpanoksen jakaantuminen ja mahdollisuudet organisoida se uudestaan Sihteerityön sisältöjen selvittäminen Samaa sihteerityötä tekevät ovat saman esimiehen alaisuudessa Selkeät sihteerityön kokonaisuudet Uudelleen organisointi tehty / ei tehty Tarkoituksenmukaisten sihteerityö kokonaisuuksien muodostaminen Työn tekemisen mielekkyyden kasvattaminen Resurssien tehokkaampi kohdentaminen Sihteereiden esimiesten määrä - 60 T - 60 T - 60 T Sihteerityön uudelleen organisointi ja eläkepoistuman hyödyntäminen Sihteerityöpanoksen henkilötyövuodet Tilapalvelupäällikön eläköityminen Tilapalvelupäällikön virkaa ei täytetä, vaan ostetaan tilapalvelupäällikön palvelut Iisalmen kaupungilta Sopimus palvelun tuottamisesta Iisalmen kaupungin kanssa Iisalmen kaupunki tuottaa tilapalvelupäällikön tehtävät kuntayhtymälle Palvelu toimii/ei toimi (tehdään selkeä palvelukuvaus ja määrittely, joita vasten suoritusta peilataan) Kustannusneutraali Kustannusneutraali Kustannusneutraali 43
Sijaisten saannin turvaaminen Kuntayhtymän ulkopuolelta tarvittavien sijaisten hankkiminen sisäisten sijaisten yksiköstä. Kahden vakituisen sijaisen palkkaaminen sissi-yksikköön. Sisäisten sijaisten yksikkö etsii ulkopuoliset sijaiset jos sisäistä sijaista ei ole saatavilla Määräaikaiset työsuhteet Kuntarekryn käytön aktiivinen käyttäminen ja ylläpitäminen Sisäisten sijaisten yksikkö hoitaa koko sijaisprosessin ja ammattitaitoisia sijaisia on riittävästi Sisäisten sijaisten käyttöaste + 60.000 Vakinaisten sijaisten lisääminen Työurien jatkaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden minimointi Osatyökykyisille räätälöidään jäljellä olevaa työkykyä vastaava Puuma-tehtävä / henkilökohtaisen avustajan tehtävä Puuma-tehtävien räätälöinti Osatyökykyisille on pystytty tarjoamaan heidän jäljellä olevaa työkykyä vastaava työ. Puuma-tehtävien määrä Varhemäärärahan käyttäminen Puuma-toiminnan / henkilökohtaisen avustajan kustannuksiin Ei työkyvyttömyyseläketapauksia Ei varhemaksuja Palvelun laadun parantuminen Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä kpl ja sairauspoissaolojen määrä pv/htv - 60.000 Varhemaksujen määrä 44
Esimiesten esimiesvalmiuksien parantaminen Laaditaan esimiespassiohjelma, jonka jokainen esimiestyötä tekevä suorittaa Koulutusohjelman laatiminen Kaikilla esimiestyössä toimivilla on samat ja riittävät perusvalmiudet esimiestyöhön Koulutettujen esimiesten määrä Kustannusneutraali Koulutusten järjestäminen Sairauspoissaolojen määrä pv / htv Sisältö Hallinto- ja tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Talouspalvelut 45
Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurityö (KA-työ) On lain vaatima kehittämisen ja kokonaissuunnittelun menetelmä ja tämä tähtää sen käyttöönottoon kuntayhtymän kehittämistoimissa. Projektisuunnitelman mukainen asiantuntija-apu KA projektisuunnitelmaa toteutetaan ja kuvauksia on tehty yhteisen mallin mukaisesti. Valittu pilottikohde ja sen KAkuvaus ja kehittämispolku tehty 2016 loppuun mennessä 25.000 KA työlle työvälineet arkkitehtuurikuvausten tekemiseen Väline valittu ja hankittu 10.000 Sosiaalihuollon asiakirjalaki, sosiaalihuoltolaki ja tietohallintolaki Kansa-hanke 2016-2018 Sosiaalihuollon valtakunnalliseen sähköiseen asiakasarkistoon liittymiseen valmistautuminen SOTEn oma Kansa-projekti Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakirjalain toimeenpanon hanke osana Kansaa Tietojärjestelmän uudistamisen selvitys aloitetaan alueellisena yhteistyönä Tavoitteena sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano ja määrämuotoisen kirjaamisen kehittäminen ja koulutus, kansallisiin palveluprosesseihin, käsitteisiin ja luokituksiin perehtyminen, yhtenäisiin, valtakunnallisiin toimintamalleihin valmistautuminen ja palveluluokituksen käyttöönotto. Projektisuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty, mittarit sovitaan hyväksymisen yhteydessä tavoitetasolla, paikallisesti tarkentuvat kun hanke käynnistyy Alueellinen suunnittelu aloitettu. 75.000 0-40.000 Ei vielä tiedossa Ei vielä tiedossa Ei vielä tiedossa 46
Tietohallintolaki, toiminnan tarpeet Projektitoiminnan kehittäminen Kehittämishankkeiden- ja projektien hallintamenetelmä, täydentää organisaation osaamista asiassa Projektihallinnan käsikirjan ja projektisuunnitelmamallin tekeminen Projektiosaamisen koulutuksen järjestäminen Etenemisen kokonaissuunnitelma on valmis. Projektien hallintaan on olemassa määrämuotoinen tapa/välineet itse työhön, sen seurantaan ja arviointiin. Käsikirja ja projektisuunnitelman malli hyväksytty ja otettu käyttöön Koulutus järjestetty 5000 Projektien työvälineiden hankinta projektisalkun hallintaan Työvälineet hankittu ja käytössä 15 000 Valtakunnallisesti asetetut tavoitteet Valtakunnalliset tietohallintohankkeet Ei ole vielä tiedossa, miten tämä konkretisoituu tuleville vuosille, edellyttää vastuualueiden päätöksiä. Esimerkkeinä mm. Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut ODA, KA, Sitran palvelukokonaisuushanke, palveluväylä. Aktiivinen seuranta ja osallistuminen Pystytään ennakoimaan ja suunnittelemaan osallistumiset ja toimenpiteet. Vaikuttaminen hankkeiden valmisteluvaiheessa. Tieto tulevista vaatimuksista johdon tiedossa. 5000 Päätökset mihin osallistutaan ja millä aikataululla Mahdollisista investoinneista ei toistaiseksi ole tietoa, koska valtakunnallinen suunnittelu on vasta alussa. Realistiset, suunnitellut ja hallitut toimet 47
Tietosuojadirektiivi, valtakunnalliset hankkeet Tietohallintoyksikön henkilöresurssien lisäys Varaudutaan tuleviin osin mittaviinkin tietohallintoa koskeviin hankkeisiin (digitalisointi, suun th Kanta, Kansa, KA, Sote-laki, muut valtakunnalliset hankkeet). Myös toiminnan tietotarpeiden vaatimusten kasvu vaatii resurssointia. Olemassa olevat resurssit ovat riittämättömät jo tällä hetkellä. Tiedolla johtaminen Suun terveydenhuollon Kanta käyttöönoton resurssointi olemassa Digitalisointi Tuotettavaan toimintatietoon voidaan luottaa ja tieto on käytettävissä mahdollisimman reaaliaikaisesti tehty Tietosuojavastaavan tehtävään käytettävä nykyinen työaikaresurssi 30% nostetaan 50 %:in. Terveydenhuollon raportoinnin hallittu kehitys. Tietohallinnon kokonaisjohtamiselle aikaa myös kansallisten uusien hankkeiden osalta Tietosuojavastaava pystyy hoitamaan lokitietopyynnöt, suunnitellun lakisääteisen lokiseurannan sekä antamaan asiantuntija-apua toiminnalle tietosuojakysymyksissä 110 000 Tarvittava rekrytointi Tietohallintohankkeiden toteutukset oikeaaikaisesti Lisäys kaksi henkilötyövuotta Rekrytointi tehty Laki sähköisestä potilasasiakirjojen käsittelystä, Vahti-ohjeistukset Sähköisen käyttövaltuushallinnan käyttöönotto Nykyisin käyttöoikeudet hoidetaan ja säilytetään paperimuodossa. Prosessi vie merkittävästi työaikaa eri tahoilla eikä käyttöoikeudet pysy ajantasalla. Prosessi sähköistetään, jolloin se nopeutuu ja siihen pystytään lisäämään automaatiota eri järjestelmien välille. Käyttöoikeudet pysyvät ajan tasalla. Kilpailutus järjestelmästä Käyttöönotto Käyttöoikeudet haetaan ja hallitaan tietojärjestelmällä Käyttöoikeuksien hallintaan käytettävä esimiesten henkilötyöpanos pienenee oleellisesti Järjestelmävalinta tehty 2015 loppuun mennessä 1H2016 loppuun mennessä on järjestely, jossa tunnukset haetaan sähköisesti. 10 000 Henkilötyön vähenemistä ei ole vielä arvioitu. Henkilötyön vähenemistä ei ole vielä arvioitu. Käyttöönotto Automaatiorajapinta valmis työasematunnuksiin 2016 loppuun mennessä. 48
Järjestelmien käytön sujuvuuden tuoma henkilötyön aikasäästö Single Sign On (SSO), kertakirjautuminen tietojärjestelmiin Käyttäjät pystyvät kirjautumaan useimpiin tietojärjestelmiin ja -palveluihin automaattisesti. Tarjous Istekiltä käyttööntotosta ja jatkuvasta palvelusta Sovelluksiin päästään ilman erillistä käyttäjätunnusten syöttämistä. Tämä tuottaa merkittävää säästöä työajassa sekä tukipalveluissa. Sopimus palvelusta 4Q2015 40 000 Sovellukset kertakirjautumisen piirissä Viisi eniten käytettävää sovellusta SSO:n piirissä kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Sovellukset kertakirjautumisen piirissä Seuraavat viisi sovellusta SSO:n piirissä 2016 loppuun mennessä. 15 000 Potilasturvallisuus Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisen koordinointi Riskienhallinnan jalkauttaminen työyksiöihin Potilas- ja asiakasturvallisuusriski arviointi on tehty 100% työyksiköissä Riskiarviointien % -osuus 4 Ks ohjelmaan Laiteturvallisuusohjeen jalkauttaminen ja toiminnan koordinointi kuntayhtymässä Turvallisuuskulttuurikyselyn analysointi ja sen pohjalta esiinnousseiden kehittämisehdotusten toimeenpano Vakavien vaaratapahtumien toimintamallin käyttöönootto Kaikista laiteturvallisuusilmoituksista tehdään myös Valviran ilmoitus ja kaikki laitteet on laiterekisterissä Turvallisuuskulttuuria mitataan säännöllisesti 2 vuoden välein Vakavia vaaratapahtumia tutkitaan ja tutkinta johtaa aina suosituksiin ja kehittämistoimenpiteisiin Kaikissa yksiköissä on nimetty laitevastaava, kyllä/ei Laiterekisterissä olevien laitteiden määrä, Laiteturvallisuusilmoitusten määrä suhteessa Valviraan tehtyihin ilmoituksiin Kysely on analysoitu, kyllä/ei Toimintamalli käytössä, kyllä/ei Vakavia vaaratilanteita tutkitaan systemaattisesti, kyllä/ei 3000 1500 49
Digitalisaatio Sähköisen asioinnin kehittäminen, digitalisaation lisääminen Prosessien tehostaminen ja palveluiden käyttö ajasta ja paikasta riippumatta Sähköisen asioinnin käyttömahdollisuuksien laajentaminen Päätetty toteutettavat sähköisen asioinnin ja digitalisaation hankkeet Projektisuunnitelman mukainen eteneminen Digitalisaation lisääminen valituilla hankkeilla Hankkeiden toteutus laadittavan suunnitelman mukaisesti Projektisuunnitelman mukainen eteneminen Sisältö Hallinto- ja tukipalvelut Tietopalvelut ja kehittämistoiminta Talouspalvelut 50
Sisäisen valvonnan ja tarkastuksen kehittäminen Perustetaan tarkastusyksikkö ja palkataan sisäinen tarkastaja/cotroller Tarkastusyksikön perustaminen Sisäisen tarkastajan/controllerin palkkaaminen Varmistetaan, että kuntayhtymä saavuttaa asetetut tavoitteet: - strategiset tavoitteet - toiminnalliset organisaation voimavarojen tehokas ja taloudellinen käyttö - raportointia koskevat raportoinnin luotettavuus - Vaatimustenmukaisuutta koskevat sovellettavien lakien ja määräysten noudattaminen Jokaisella vastuu- ja tehtäväalueella sekä tulosyksiköillä on tavoitteet ja mittarit. Niiden toteutumista seurataan ja sovitaan korjaavat toimenpiteet Poikkeamien määrä + 80.000 T Prosessien toimivuus Yhteenveto oleellisista muutoksista TA 2016 27.5.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä 51
Yhteenveto oleellisista muutoksista Terveyspalvelut Muutos 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Kliinisen farmasian vakiinnuttaminen 2016 60 000 0 0 0 0 0 Sonkajärven röntgenyksikön lakkauttaminen -10 000 0 0 0 0 0 Lääkinnällisen kuntoutuksen uudet toimintamallit 0 0 0 0 0 0 Ihotauti- ja plastiikkakirurgisen potilaan uusi hoitomalli Kotisairaalan, perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Suun terveydenhuollon ja korva-, nenä- ja kurkkutautien yhteensovittaminen sekä uusien toimintamallien käyttöönotto 2016-2017 0 0 0 10 000 0 0 200 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 120 000 0 Kulut yhteensä 250 000 0 0 10 000 120 000 0 Yhteenveto oleellisista muutoksista Hoito- ja hoivapalvelut Muutos 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Ennakoiva ja monimuotoinen kotona asuminen lisääntyy 91 92 % 0 0 0 15 000 15 000 0 Kotihoidon lisääminen 52 000 0 0 88 000 0 0 Omaishoitoa kotona asumisen muotona tuetaan 173 000 0 0 0 0 0 Tehostettua palveluasumista lisätään -212 184 0 0 119 000 109 000 0 Pitkäaikaislaitoshoito vähenee 0 0 0 0 0 0 Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidon optimointi -146 000 0 0 122 000 0 33 000 Integroitujen ja monialaisten palvelujen kehittäminen 100 000 0 0 0 0 0 Kuntoutuksen kehittäminen 0 0 0 0 0 0 Kulut yhteensä -33 184 0 0 344 000 124 000 33 000 52
Yhteenveto oleellisista muutoksista Hyvinvointipalvelut Muutos 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Vahvistetaan ennaltaehkäisevää 470 000-200 000-200 000 0 0 0 ja varhaista työtä Palvelujen integroinnin 0 0 0 0 0 0 kehittäminen Erityisryhmien asumisen 583 000-150 000-150 000 40 000 0 0 järjestäminen Aikuissosiaalityöstä perussosiaalityöhön 0-200 000-200 000 0 0 0 Työvoiman palvelukeskuksen ja kuntien työllisyyden 1 100 000 0 0 0 0 0 hoidon yhteistyö Hyvinvoinnin edistäminen 0 0 0 0 0 0 Kulut yhteensä 2 153 000-550 000-550 000 40 000 0 0 Yhteenveto oleellisista muutoksista Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Muutos 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Maa-aineslain mukaiset tehtävät siirtyvät ympäristönsuojeluviranomaiselle vuonna 2016 70 000-60 000 0 50 000 0 0 Kulut yhteensä 70 000-60 000 0 50 000 0 0 53
Yhteenveto oleellisista muutoksista Muutos Selvitetään sihteerityöpanoksen jakaantuminen ja mahdollisuudet organisoida se uudestaan Tilapalvelupäällikön virkaa ei täytetä, vaan ostetaan tilapalvelupäällikön palvelut Iisalmen kaupungilta Kuntayhtymän ulkopuolelta tarvittavien sijaisten hankkiminen sisäisten sijaisten yksiköstä. Kahden vakituisen sijaisen palkkaaminen sissi-yksikköön. 2016 2017 2018 2016 2017 2018-60 000-60 000-60 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 60 000 0 0 0 0 0 Osatyökykyisille räätälöidään jäljellä olevaa työkykyä vastaava Puuma-tehtävä / -60 000 0 0 0 0 0 henkilökohtaisen avustajan tehtävä Laaditaan esimiespassiohjelma, jonka jokainen esimiestyötä tekevä suoritaa 0 0 0 0 0 0 Kokonaisarkkitehtuurityö (KA-työ) 25 000 0 0 10 000 0 0 Kansa-hanke 75 000 0-40 000 0 0 0 Tietohallintoon liittyvä kehitystyö 13 000 0 0 16 500 0 0 Kanta, Kansa, digitalisointi, sähköinen asiointi, tietosuoja, vaatimusten kasvu: tietohallinnon resurssit 110 000 0 0 0 0 0 Sähköisen käyttövaltuushallinnan käyttöönotto 10 000 0 0 0 0 0 Kertakirjautuminen tietojärjestelmiin 40 000 0 0 15 000 0 0 Perustetaan tarkastusyksikkö ja palkataan sisäinen tarkastaja/cotroller 80 000 0 0 0 0 0 Yleinen kustannustason nousu 1 157 800 1 425 569 1 449 794 Kulut yhteensä 1 450 800 1 365 569 1 349 794 41 500 0 0 Yhteenveto oleellisista muutoksista Oman toiminnan kaikki kulut mukana Ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta TA 15 103 510 947 101 844 947 Ennuste 15 105 155 097 102 389 097 Muutos eur 1 644 150 544 150 Enn. vs. TA 1,6 % 0,5 % 2016 107 401 563 104 635 563 Muutos eur enn. 2 246 466 2 246 466 Muutos eur TA 3 890 616 2 790 616 16 vs. enn. 15 2,1 % 2,2 % 16 vs. TA 15 3,8 % 3,5 % 2017 108 157 132 105 391 132 Muutos eur 755 569 755 569 17 vs. 16 0,7 % 0,7 % 2018 108 956 926 106 190 926 Muutos eur 799 794 799 794 18 vs. 17 0,7 % 0,8 % 54
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelujen sijoittuminen TerveysKampukselle Hankkesuunnitelman loppuraportti Sisältö Nykytilanne Projektin tarpeet ja tavoitteet Tarveselvitys 2014 Hankesuunnitelma 2015 - tehdyt selvitykset - tulokset - vaiheistus - kustannukset 1
Nykytilanne YLÄ-SAVON SOTE Koljonvirta - > mielenterveysosastot Sairaalarakennus : 2 vuodeosastoa, ajanvarausvastaanotot, EA, osa MT:n avopalveluita, röntgen, laboratorio, tukipalveluilta R2 (lääkäreiden rivitalo): ei käyttöä IISALMEN KAUPUNKI Aurinkokello vanhusten palveluasuminen Ylä-Savo talo ja vihreä talo SOSPA, asumispalvelut, kotihoito Terveyskeskus ajanvarausvastaanotot, 2 vajaata osastoa, osa MT:n avopalveluita Monitoimitalo työterveys, mielenterveyskuntoutus, osa MT:n avopalveluita Meijerinkatu Purje ja osa MT:n avopalveluita Nuorten päihdepalvelupiste STOPPI (Savonkatu 5) ohjatun asumisen yksikkö Kotirinne (Sarvikatu 1 ) palvelutalo Paloispirtti (Taavetinkuja 3 ) (päättynyt keväällä 2015) lastenkoti Taskukello (Brofeltintie 1 ) Kangaslammin palvelutalo vanhusten palveluasuminen Ns. Postitalo (ympäristöpalvelut) MUUT: Vetrea :kuntoutuspalveluita (ostettu palvelu) Pohjolanportti : hallinto Majakka (Luma): osa perheneuvolapalveluista Ylä-Savon eläinklinikka (SAVONIA / Ylä-Savon SOTE) Aluekokonaisuudet Brofeltin alue ja Kangaslampi (yhdessä Ilvolasäätiön kanssa) Vanhusten asumispalvelut ja lastenkoti Kankaan alue (elinkaariennuste auki) Sosiaalipalvelut, kotihoito ja asumispalvelujen hallinto TYP Terveyskampus alue Avovastaanottopalvelut Kuntoutus Päivystyspalvelut Vuodeosastopalvelut Perhekeskus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hallinto Lisäksi yhteistyö mm. Ilvolasäätiön ja Vetrean kanssa 2
Terveyskampusprojekti TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT - Palvelujen integrointi ja erikoissairaanhoidon turvaaminen, yhden luukun periaate - Vuodeosastotoiminnan kokonaistarkastelu - Psykiatrisen osastotoiminnan siirto muiden peruspalvelujen ja päivystyksen yhteyteen - Koko hankkeelle on saatava aikataulu, jotta toiminta voidaan suunnitella sen mukaisesti TILAHALLINNOLLISET LÄHTÖKOHDAT - Hajallaan olevat toiminnot keskitetään selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi - Tilojen käyttöastetta nostetaan ja hallinnoitavien tilojen kokonaismäärä pienenee - Tilojen tulee olla toimivat ja turvalliset huomioiden potilasturvallisuus, sisäilma, ergonomia, pelastettavuus ja toimintavarmuus Tarveselvitys 2014 Tarveselvitys käynnistyi Soten omana selvityksenä 2014 - lähtökohtana toiminnan tarpeet ja niihin liittyvät investointivaraukset - Nimetty projektipäällikkö ja projektityöryhmä - Sisäilmailmoituksiin liittyviä selvityksiä samaan aikaan erillisenä projektina - Keittiön tila- ja sisäilmaongelmat selvityksessä erillisenä projektina - Käsittelyssä talousarvion 2015 yhteydessä - Hankesuunnitteluvaiheeseen päätettiin viedä vaihtoehto, jossa mielenterveyspalvelut osastotoimintoineen keskitetään sairaalarakennuksen yhteyteen ja vuodeosastot sekä avovastaanottopalvelut terveyskeskukseen - Lisäksi sovittiin yhdessä Iisalmen kaupungin kanssa, että valmistuskeittiöiden osalta laaditaan erillinen selvitys sekä hankesuunnitelmavaiheessa sisällytetään toiminnallinen ja tekninen tarkastelu koskien aina koko kiinteistöä 3
Hankesuunnitelma 2015 - Hankesuunnitelmat sekä Iisalmen terveyskeskus että sairaala: Soten ja Iisalmen kaupungin yhteistyönä hankesuunnitelma, kevät 2015, - SOTE:n projektipäällikkö ja projektiryhmä sekä yhteinen valmisteluryhmä kaupungin kanssa. - päätökset hankesuunnitelman hyväksymisestä kesäkuu 2015 AIKATAULU - Nykytilannekartoitus tammi-helmikuu - Keittiöselvityksen tulokset käytettävissä maaliskuu - Tilantarvekartoitus maaliskuu - huhtikuu - Sisäilmaselvityksen riskiarviot huhtikuu - Vaihtoehdot ja raportti toukokuu Organisaatio (SOTE) Johtoryhmä (ohjausryhmä) Projektin vetovastuu Anne-Mari ja Annakaisa Projektiryhmä pääosin tehtäväalueiden päälliköt Asiantuntijatehtävät Insinööritoimisto Savolainen ( ark, rak, sisäilma, kustannukset) Sisäilmatalo Kärki (sisäilma) Osmo Karhunen (LVI /TK) Arto Sahsltröm (Sähkö) Petri Vuorre ( LVI/Sairaala) Tulosyksiköiden esimiehet Työntekijät Kaikki ammattialat ovat sitoutettu hankesuunnitelman laadintaan. Eriäviä mielipiteitä on saanut ja pitänyt esittää, jotta suunnitelma toimisi kokonaisuudessa. On korostettu sitä, että tässä vaiheessa on tuotava kaikki toiveet ja tarpeet esille projektiryhmä tekee arvovalinnat ja miettii ratkaisut toteutettavuuden kannalta. 4
Taustamateriaalin kerääminen Rakennusten tekninen kunto Teetetään 1.vaiheessa riskiarvio sairaalasta ja tk:sta, jatketaan tarvittavilta osin tarkempiin tutkimuksiin Tehdään talotekniikan osalta riskiarvio ja investointisuunnitelma (lämpö, vesi, ilma, sähkö, varavoima, paloilmoitin, automaatio, äänentoisto.) Tilaohjelmat Kerätään Iisalmen alueen KAIKKIEN toimijoiden tilatiedot ( neliöt, huonemäärät, käyttötarkoitukset, henkilömäärät) nykytilanteesta ja muutostarpeet Riskikartoitukset Eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat, riskit ja niiden eliminointi Järjestelmät Tietoverkko ( infra) Sähköinen lukitus ja kulunvalvonta Päällekarkausjärjestelmät Rikosilmoitinjärjestelmät TV-järjestelmät Potilaspuhelimet Sivuavia hankkeita keittiöselvitys välinehuolto logistiikkapalvelut Avainjärjestelmä ja avainhallinta Hoitajakutsujärjestelmät Telemetria Kamerajärjestelmät (toimintalähtöiset, turvallisuuslähtöiset) Potilaskutsujärjestelmät (sisäiset, ulkoiset) tilahallintaselvitys alueselvitys apuvälinepalvelut Tilaohjelmat Nykytilanne ja nykytiloihin kohdistuvat puutteet Toimintoihin perustuva optimaalinen tilantarve Mahdolliset muutokset tulevaisuudessa ja niiden vaikutukset tilaohjelmaan Toiminnan kuvaus Yhteistyömahdollisuudet tilojen osalta toisten työalojen kanssa 5
Tuloksia tilaselvityksestä Useiden toimintojen osalta voitaisiin työt hoitaa nykyistä pienemmissä tiloissa Tilantarve suhteessa nykyisiin tiloihin (esimerkkejä) - röntgen -20% - leikkaustoiminta -30% - päivystys -10% - välinehuolto -35% Säästö tulee, kun tilasuunnittelu on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, nyt tiloja hukkaantuu käytäviin, pieniin varastoihin ja tiloihin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Tilasäästö ei edellytä olevien toimintojen karsimista, lisäksi tilat on mitoitettu nykyohjeistuksen mukaisena. Merkittävää tilantarvekasvua ei ole tiedossa, kuin yksittäisissä toiminnoissa (mm. kotisairaanhoito) Mielenterveyspalveluiden ja fysioterapian osalta löytyi selkeät mahdollisuudet tilalliseen yhteistyöhön KNK (kurkku-nenä-korva-poliklinikka) voidaan mahduttaa suun terveydenhuollon yhteyteen korvamerkityistä tiloista luopumalla (sosiaali- ja kokoustilat) Sihteeripalveluiden sijoittamista tulee selkeyttää, että henkilöresursseja voidaan ohjata monipuolisemmin tarpeen mukaan Tilasijoittelun periaate Mitä lähempänä työnkuva on asiakasta, sitä lähempänä työntekijä on asiakasta Mitä enemmän työnkuvissa on yhteistä, sitä enemmän voidaan käyttää yhteisiä tiloja 6
Sisäilmaselvitys ja rakennusten kunto Riskiarvio on sisäilmatutkimuksen ensimmäinen osa, joka ohjaa päätöksentekoa, soveltuuko tilat ajateltuun käyttöön ja missä laajuudessa tiloihin on tehtävä sisäilmaan ja rakenteisiin liittyviä korjaustoimenpiteitä. Lisäksi riskiarvion perusteella voidaan päättää tarvittavista lisäselvityksistä kuten sisäilmaston kuntotutkimus ja kosteustekninen tutkimus. Riskiarvioon kuuluu lähtötietoselvitys, kosteusvauriokartoitus, ilmanvaihdon toimintatarkastus ja sisäilman laadunarviointi, raportointi ja suositukset lisäselvityksistä. Kosteustekninen kuntotutkimus ja sisäilmaston kuntotutkimus tehdään erikseen tilattuna riskiarvioon perusteella rajatuilta alueilta. Kosteusteknisen tutkimuksen tavoitteena on piilovaurion löytäminen ja vauriomekanismin määrittäminen, jotta korjaustapaehdotus voitaisiin laatia. Sisäilmaselvitys ja rakennusten kunto Molempiin rakennuksiin tehdään rakennustöitä joka tapauksessa. - Tarvitaan tieto kustannusarviota varten, minkä verran sisäilmailmakorjauksia on tehtävä toiminnallisten muutosten lisäksi - Tarvitaan tieto, kannattaako suunniteltu toiminto sijoittaa tiloihin, vai onko korjausaste yhteensä niin korkea, että käyttötarkoitusta on muutettava tai korvattava oleva tila uudella - Hankesuunnitelmassa tullaan erottelemaan kaikkialla toiminnalliset muutokset kustannuksineen ja tekniseen kunnossapitoon liittyvät kustannukset Teknisiin kustannuksiin kuuluu ajanmukaistaminen (muuttuneet vaatimukset sisäilmalle, ergonomialle, hygienialle ja RakMK) sekä kunnostus ja uusiminen (käyttöikä lopussa, rakenne rikki tai virheellinen) 7
Rakennusosat ja käytetyt nimitykset Sairaalarakennus 8
Sairaalarakennus Sairaalarakennukseen tiedettiin sisältyvän riskejä ennemerkkejä oli mm. talven aikana lisääntyneet sisäilmailmoitukset, aiemmat tutkimukset, rakennuksen ikä sekä kerroksellisuus rakentamisessa ja korjauksissa Sisäilmaselvityksen riskiarvio laukaisi riskit, koko rakennus on käytävä läpi Kellari: Kellarin rakenteet paikoin laajoilta alueilta kosteat, johtuen osin kalliopinnasta Paikoin mikrobikasvustoa Viemärivuotoja sekä heikkokuntoisia viemärikohtia sekä voimakasta öljyn hajua Kellari ylipaineinen, joka vie epäpuhtaudet hajut yläkerroksiin Pohjakerros: Tunkkaista hajua ja kokemuksia riittämättömästä ilmanvaihdosta Ikkunoiden tiivistys puutteellinen ja elinkaaren lopussa Ulkoseinän ja lattian liitos epätiivis, ilmavuotoja, myös liikuntasaumoissa ongelmia Seinärakenteessa havaittu aiemmin mikrobiongelmaa (apteekki) Keittiön tilat elinkaaren lopussa kauttaaltaan 1. kerros: Osa ikkunoista alkuperäisiä Rakenneliittymissä epätiiveyttä (liikuntasaumat, vanhat hormit, läpiviennit) Pääaulan alueella rakenteissa vuoto- ja lahovaurioita sekä mikrobihajua Alakattojen yläpuolella paljaita betonipintoja Sairaalarakennus 2. Ja 3. kerros: Kerroksessa on havaittavissa useita riskitekijöitä (ripalaattapalkisto, vesikaton ja ulkoseinien liitos, vanhat ulkoseinät väliseinänä, koteloitu pelti-villa-peltiseinä, hormirakenteet) sekä paljon sisäilman laatuun liittyviä ongelmalliseksi koettuja tiloja (erityisesti ns. synnärin alue) Paikoin mikrobiperäistä hajua Useita vanhoja hormirakenteita Ikkunoita ei ole uusittu kaikkialta Päiväkirurgian alueella vesivuotoja yläpohjasta Ullakko ja vesikatto: IV-konehuoneen seinät märät IV-kammiosta päässyt vuotovesiä ullakkotilaan ja 3.kerroksen päiväkirurgiaan Ullakon ulkoseinärakenne kastunut aiemmin Runsaasti vanhoja hormirakenteita (pysty- ja vaakahormit) Pelastusturvallisuus: Leikkausosaston ja päivystyksen turvallisuus varmistettava osastoinnilla ja mahdollisesti sprinklauksella Porrashuoneiden osastointi ja poistumisteiden esteettömyys ja käytettävyys varmistettava 9
Terveyskeskus Terveyskeskus Terveyskeskus Pohjakerros Paikoin kosteuspoikkeamia, mutta ei yhtenäisesti, laajempi kosteusvaurio yhdyskäytävän liitoskohdassa terveyskeskukseen Ilmavuotoa havaittiin alapohjan ja pilarien liitoksissa sekä ikkunan karmiliitoksessa Kellari vahvasti alipaineinen 1 kerros 1. kerroksen tiloissa ei havaittu poikkeavaa tai mikrobiperäistä hajua Selkeitä oireita ja poikkeavuutta sisäilman laadussa tuli esille neuvonnasta ja vastaanottohuoneista 133-135 Vanha ulkoseinärakenne on Vetrean ja hammashoitolan tiloihin päin sekä porrashuoneen kohdalla Ikkunat alkuperäiset, (kunto/käyttöikä), ikkunoiden tiivistykset ulkoseinään todennäköisesti puutteelliset 1. kerroksen tilat olivat noin -2-3 Pa alipaineiset ulkoilmaan nähden (suositusten mukainen 10
Terveyskeskus Terveyskeskus 2. kerros WC-tiloissa normaalia kulumisen jälkiä, saumauksissa joitain puutteita 2. kerroksen tiloissa ei havaittu poikkeavaa tai mikrobiperäistä hajua Lasitiiliseinä selkeä riskirakenne Käyttäjien mukaan osaston 3 ilmanlaatu on selkeästi huonompi kuin osaston 2. Osaston 3. liikuntasauman viereisissä tiloissa (221, 224 ja wc:t) on koettu poikkeavaa Eristetyissä ilmanvaihtokanavissa osittain pienialaisia kuitulähteitä 3. kerros 3. kerroksen tiloissa ei havaittu poikkeavaa tai mikrobiperäistä hajua Osassa tiloista, käyttäjät kokevat lämpötilojen vaihtelut ongelmalliseksi ja kahden tilan osalta tuli selkeästi esille silmä- ja nenäoireet sekä äänen häviäminen (332 ja 315) Lasitiiliseinä selkeä riskirakenne Alas lasketun sisäkaton yläpuolella on joitain tiivistämättömiä läpivientejä, mm. sähköläpivientejä sekä yksittäisiä katkottuja, tulppaamattomia ilmanvaihtokanavia. IV-konehuoneessa 337 olevan tuloilmakoneen jakokammiossa on reikäpellin takana kuitusuojaamaton mineraalivillainen ääneneriste. Jakokammion putkilähtöjen kohdalla osittain irtonaisia mineraalivillalähteitä. Osassa tuloilman päätelaitteissa (seinäasennus) äänenvaimennusmateriaalina mineraalivillaa (suojakangas materiaalin päällä, pienialaisia rikkoontumisia ko. materiaaleissa). Sijoitussuunnitelmat / sisäilmaselvitykset Terveyskeskuksen osalta hankesuunnitelmaa voitiin jatkaa syksyllä laaditun tilatarveselvityksen perusteella keskittämällä vuodeosastotoiminnat ja sekä vastaanottotoiminnat sinne. Sisäilmaselvitys toi lähinnä muutoksia elinkaareen liittyviin investointeihin (lasitiiliseinä, iv-kanavat) ja nosti esiin rakennusvaiheiden liittymäkohtien korjaustarpeen. Meijerinkadun kiinteistössä selvisi sisäilmaongelmia, jotka edellyttävät rakennuksen toimintojen siirtämistä muualle, Purjeen osalta pysyvästi. SOTE:n toimintoja ei voida suunnitella kiinteistöön, ennen kuin rakennus on todennettu sisäilmaltaan turvalliseksi mahdollisen käyttöönoton aikataulu vielä täysin auki Kankaan kiinteistöt käytetään elinkaarensa loppuun, jonka jälkeen tilat korvaan uudisrakentamisella kampusalueelle. Nykyisiin kiinteistöihin tehdään vuosikorjauksia kunnossapito-ohjelman mukaisesti 11
Tarveselvitysvaiheessa tehty toiminnallinen ratkaisu vahvistunut parhaaksi - erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintojen sijoittuminen perusterveydenhuollon vastaanottotoimintojen yhteyteen, 2015 (toteutuksen 1. vaihe antanut hyviä tuloksia, keskittämistä voitiin vielä tehostaa tarveselvityyksen nähden) - terveyskeskuksen ja sairaalan vuodeosastojen yhdistäminen ja sijoittaminen terveyskeskukseen (uusien hoitokäytäntöjen kehitystyö jo alkanut) - MT-palveluiden keskittäminen hoitopalvelujen yhteyteen (fysion ja MT:n yhteistyömalli, hoitoyhteistyön kehitys) Meijerinkatu 1:n sisäilmaongelmat huomioitu - Kehitysvammaisten päivätoiminnan tilajärjestelyt vuoden 2015 aikana (tontti ja rakentaminen) - MT-palveluista aikuispalvelut siirtyvät kokonaisuutena väistötiloihin (kontit), akuutti väistötarve Meijerinkadun ongelmat sekä varautuminen jatkovaiheisiin Keittiötoiminnan siirtyminen Lumakeskus- Majakkaan 2016 - Mahdollistaa ruokapalvelujen tilojen ottamisen muuhun käyttöön Sairaalarakennuksen ongelmat huomattavasti ennakoitua laajemmat - Tilojen toiminnallisuudessa, tilatehokkuudessa ja pelastusturvallisuudessa puutteita - Sairaalakiinteistön tilat on käytävä kokonaisuudessaan läpi sisäilmaongelmien takia - Peruskorjauksella ja uudisrakentamisella mahdollista parantaa tilatehokkuutta merkittävästi -> onko tilatehokkuus riittävä, jos kaikki tilat ovat käytössä vaikka toiminta voitaisiin tehdä huomattavasti vähemmillä neliöillä? Sairaalan tilojen osalta kolme päävaihtoehtoa Hankesuunnitelmankeskeiset tulokset Terveyskeskuksen osalta hankesuunnitelman tavoitteita on voitu toteuttaa jo 1. kerroksessa. Hoitotarvikejakelu siirtyy terveyskeskuksen yhteyteen loppukesästä. Tilatehokkuuden osalta säästöt ovat merkittävät, kokonaisuudessaan avovastaanottojen tilat vähentyvät yli 20% ja samaan aikaan palvelut säilyvät samana sekä työskentelyväljyys ja turvallisuus paranee. Lisäksi kaikki avovastaanottopalvelut löytyvät jatkossa samasta rakennuksesta. Terveyskeskus 12
Terveyskeskus Vuodeosastojen osalta saavutetaan n- 18% tilansäästö nykyiseen tilanteeseen nähden. Terveyskeskuksen 2. kerros palaa vuodeosastokäyttöön (nyt osin toimisto/varatila) Tilat ovat jo lähtökohtaisesti toimivammat kuin sairaalan puolella nyt olevat tilat. Varusteiden päivitys parantaa ergonomiaa ja kuntouttavaa toimintaa entisestään. Ennuste sairaansijatarpeesta sis. esh NHG+Vaissi 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-20 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2025 2029 Pth yhteensä 77 80 82 84 86 88 90 91 104 118 Sairaalan osastot yhteensä 55 50 50 48 47 47 47 47 45 45 Kaikki yhteensä 132 130 132 132 133 135 137 138 149 163-2 2 0 1 2 2 1 12 14 Terveyskeskus Terveyskeskus Pohjakerros 13