TOIMINTAYMPÄRISTÖ, TALOUS, HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO
Sisällysluettelo 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSHAASTEET... 2 2 KUNTATALOUS... 12 3 HENKILÖSTÖ NILSIÄSSÄ JA KUOPIOSSA... 23 4 HALLINTO- JA PÄÄTÖKSENTEKO... 28 1
1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSHAASTEET Nilsiän ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien strategioissa korostetaan kilpailukyvyn merkitystä vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Kumpikin kaupunki on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja omilla vahvuusalueillaan. Tulevaisuudessa haasteet kuitenkin kasvavat ja alueen imago sekä houkuttelevuus vaativat merkittäviä toimenpiteitä alueiden välisessä kilpailussa menestyäkseen. Palveluiden tuottaminen kasvaviin tarpeisiin niukkenevin resurssein edellyttää toimintatapojen ja rakenteiden virtaviivaistamista. Lakisääteisten palveluiden muodostaessa merkittävimmän osan kaupunkien palveluista on niiden tuottamisen suhteen olemassa vain rajalliset joustamismahdollisuudet. Terveyspalveluiden haasteet tulevaisuudessa ovat suuret. Muiden palveluiden osalta jatkossa erityisiä haasteita aiheuttavat henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien rekrytointi, kasvavat koulutustarpeet, palveluiden ulkoistamiseen liittyvä osaaminen, omistajaohjauskyky sekä alueen asukkaiden tarpeisiin vastaavan asiakaslähtöisten palveluiden tuottamistarve. Toiminnallisten alueiden kokonaistarkastelu tulee korostumaan, kuten myös vaihtoehtoisten asuin- ja elinkeinoalueiden tarjoaminen niitä tarvitseville. Kuopion ja Nilsiän keskeisimmät kilpailijat eivät sijaitse naapurissa vaan muissa Suomen kasvukeskuksissa ja kansainvälisissä yritystoiminnan ja matkailukeskusten vaihtoehtoisissa sijaintikaupungeissa. Tässä selvityksessä haetaan näkökohtia siihen, kuinka Nilsiän ja Kuopio voisivat toimia kokonaisuutena, joka olisi osatekijöitään vahvempi kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Vuorovaikutuksen kehitys tilastojen valossa Nilsiän ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus on tiivistynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Kehitys kummassakin kaupungissa on ollut lähtökohdat huomioiden positiivista, mutta Kuopion osalta huomattavasti Nilsiää voimakkaampaa. Tilanne Pohjois-Savon mittasuhteissa on Nilsiässä hyvä, mutta tulevaisuuden haasteet ovat erittäin suuret. Kuopion osalta kehitys on ollut vahvaa ja kasvukeskuksena tulevaisuuden odotukset ovat muita Pohjois-Savon kuntia positiivisemmat. 2
1. Väestö, ikärakenne, sairastavuus IKÄRAKENTEEN KEHITYS 2000 LUVULLA KUOPION JA NILSIÄN VÄESTÖ ENNUSTEEN MUKAAN 2010-2040 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuopio 96301 97868 98915 99729 100442 100880 100974 Nilsiä 6455 6396 6364 6326 6266 6190 6107 Kuopion ja Karttulan kuntaliitos huomioitu koko aikasarjassa. Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 Väestöennuste kuvaa Kuopion tasaista kasvua ja Nilsiän väestömäärän tasaista, joskin varsin pientä, vähenemistä. Ikäluokittainen ryhmittely todentaa nuorten osuuden tasaisen vähentymisen ja yli 65-vuotiaiden määrän voimakkaan kasvun. Nykytilanteen muutos näkyy myös sairausindeksin ennakoitavissa olevasta ikävakioidusta kehityksestä. 3
IKÄRAKENNE 31.12.2010 IKÄRAKENNE VUOSINA 2010 2040: 0-19-VUOTIAAT, 20 64-VUOTIAAT, YLI 65-VUOTIAAT 4
TERVEYSPUNTARIN SAIRAUSINDEKSI Vakiointi: Vakioitu Aika 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alue Indeksi - Kuopio erityiskorvausoikeusindeksi 116,5 116,3 117,3 116,8 116,5 117,2 117,5 117,7 117,8 117,5 117,4 -kuolleisuusindeksi 102,4 100,8 99,7 97,5 99,1 98,6 96,9 96,1 97,8 99,6 99,0 -työkyvyttömyysindeksi 125,7 124,6 124,9 126,8 125,4 124,9 124,4 124,5 123,7 124,1 124,9 Sairastavuusindeksi 114,9 113,9 114,0 113,7 113,7 113,6 112,9 112,8 113,1 113,7 113,8 Nilsiä - erityiskorvausoikeusindeksi 129,7 129,8 129,4 128,2 127,1 125,3 125,4 124,3 123,1 124,2 121,6 -kuolleisuusindeksi 107,4 110,4 109,4 116,8 124,6 126,6 114,1 105,7 108,1 110,5 113,3 -työkyvyttömyysindeksi 159,1 163,4 160,8 152,7 152,8 151,0 150,7 145,7 147,7 142,2 142,5 Sairastavuusindeksi 132,1 134,5 133,2 132,6 134,8 134,3 130,1 125,2 126,3 125,6 125,8 Koko maa = 100 Kelasto-raportit Kela / tilastoryhmä / tilastot@kela.fi / NIT079A Valitut tiedot raportille Terveyspuntarin sairastavuusindeksi 5
HUOLTOSUHDE VUOSINA 1999 2009 (Huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti) 6
2. Muuttoliike ja pendelöinti Muuttoliikkeen ja pendelöinnin kehitys on kuvattu seuraavissa kuvissa. Kasvua on ollut kumpaankin suuntaan tapahtuvassa työssäkäynnissä. Tilanneen taustalla on Kuopion voimakas työpaikkakasvu (2000-luvulla noin 5 000 työpaikan nettokasvu). Työttömyydessä ei ole merkittäviä eroja kun huomioidaan keskuskaupungeille tyypillisten työllistymisen kannalta haasteellisten ryhmien vaikutus kokonaistilanteeseen. MUUTTOLIIKE KUOPIO-NILSIÄ PENDELÖINTI KUOPIO-NILSIÄ V. 2003 2009 7
3. Työ, työllisyys ja elinkeinot TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN 31.12.2009 8
TYÖPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS V. 1997 2009 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuopio 40168 40580 41340 42294 42403 43727 44903 45384 45017 Nilsiä 2085 2096 2114 2104 2113 2137 2198 2162 2080 (Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan.) 9
TYÖTTÖMYYSASTE 2006 2011 Työttömyyden vaihtelu kuukausittain vuosina 2006 2011 10
11
2 KUNTATALOUS Kuntatalouden tarkastelun lähtökohtana ovat selvityksen aikataulusta johtuen vuoden 2010 tilinpäätösten tiedot. Ne on pääosin kerätty Tilastokeskuksen vuosittain kokoamasta kuntien talous- ja toimintatilastosta. Tarkastelu aloitetaan vertaamalla kuntien asukaslukuun suhteutettuja tuloslaskelmia vuodelta 2010 sekä peruskuntien että kuntakonsernin osalta. Tarkastelua täydennetään muutamilla rahoituslaskelman ja taseen tunnusluvuilla. Aineistoon sisältyy myös vuoden 2011 loka-marraskuun vaihteessa valmistuneen, vuodelta 2010 toimitetun verotuksen keskeiset tiedot. Vuoden 2010 tilinpäätösten valossa suoritettua tarkastelua täydennetään niillä vuoden 2011 alustavilla tilinpäätöstiedoilla ja vuoden 2012 talousarvioon liittyvillä tiedoilla, joilla on olennaista vaikutusta kuntien taloudelliseen asemaan (valtion päätösten vaikutus kuntien talouteen ja vuoden 2012 veroprosentit, toimintakatteen ja lainakannan muutokset). 1. Tuloslaskelma Peruskunnat Tuloslaskelma 2010 (euroa/asukas) Kuopio Nilsiä Asukasluku 31.12.2010 93 295 6540 Toimintatuotot 1815 1027 Toimintakulut -5941-5842 Toimintakate -4126-4815 Verotulot 3301 2653 Valtionosuudet 1284 2345 Korkotuotot 39 3 Korkokulut -40-37 Muut rahoituserät, netto 25 78 Vuosikate 483 226 Poistot ja arvonalentumiset -403-261 Satunnaiset erät, netto +2 Tilikauden tulos +82-35 Rahastojen ja varausten muutos +8 Tilikauden yli-/alijäämä +90-35 12
1.1. Toimintatuotot ja kulut sekä toimintakate Kuopion toimintatuotot olivat 1.815 /as. ja Nilsiän 1.027 /as. Tuottojen merkittävä ero johtuu pääosin Kuopion Nilsiää laajemmasta tehtäväalueesta (mm. alueellinen pelastustoimi ja liikelaitokseen jäänyt osa energialiiketoiminnasta) sekä Siiliset-yhteistoimintaalueen vaikutuksesta Nilsiän tuloihin. Perusturvan tuotot yhteistoiminta-alueella kertyvät Siilinjärven kuntaan ja vähentävät vastaavalla määrällä Nilsiän perusturvan palveluiden maksuosuutta. Perusturvan toimintatuottojen Nilsiälle kohdistettava osuus on 472 /asukas. Tämä huomioiden Nilsiän toimintatuotot ovat 1.499 /asukas. Tämä on 316 euroa ja noin 17 ½ % vähemmän kuin Kuopiossa. Asukasta kohden lasketut toimintakulut, joista on eliminoitu kunnan sisäiset erät, olivat v. 2010 molemmissa kunnissa samaa suuruusluokkaa. Kuopion toimintakulut olivat 5.941 ja Nilsiän 5.842 /asukas. Kun Nilsiän toimintakuluihin lisätään vertailukelpoisuuden kohentamiseksi edellisessä kappaleessa mainitusta syystä perusturvan toimintakuluja 472 /asukas, nousee Nilsiän toimintakulujen määrä 6.314 euroon/asukas. Tämä on 373 ja noin 6 % enemmän kuin Kuopiossa. Kuopion toimintakate (=toimintatuotoilla oikaistut toimintakulut eli käyttötalouden nettomenot) vuodelta 2010 oli noin 4.126 ja Nilsiän 4.815 /asukas. Kuopion asukaskohtainen toimintakate jäi 689 /asukas ja 14 % Nilsiän toimintakatetta pienemmäksi. Kuopion pienempää toimintakatetta selittää mm. energialiiketoiminnan positiivinen kate. Suurin osa käyttötalouden kustannuksista muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Ne sisältävät Tilastokeskuksen luokituksessa myös päivähoidon. Nilsiän sosiaalija terveydenhuollon nettokustannukset olivat 3.510 ja Kuopion 3.135 /asukas. Nilsiän nettokustannukset olivat siten 375 euroa ja noin 12 % suuremmat kuin Kuopion. Nilsiän suurempia kustannuksia selittävät ennen kaikkea väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen liittyvät tekijät. Nilsiän väestöstä yli 64-vuotiaiden osuus oli 23,7 % ja Kuopion 16,1 %. Sosiaali- ja terveyskustannuksista olivat perusterveydenhuollon nettokustannukset Nilsiässä korkeammat kuin Kuopiossa (Nilsiä 720 ja Kuopio 584 /asukas). Sen sijaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Kuopiossa hieman suuremmat; ne olivat Kuopiossa 1.138 e ja Nilsiässä 1.065 /asukas. Tämä johtunee yliopistollisen sairaalan sijainnista Kuopiossa. Vanhustenhuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat puolestaan Nilsiässä selvästi korkeammat (Nilsiä 941 ja Kuopio 500 /asukas). Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Nilsiässä liki 200 euroa pienemmät kuin Kuopiossa (Nilsiä 1.112 ja Kuopio 1.308 /asukas). Kuopion nettokustannusten enemmyys johtuu lähinnä alueen keskuskaupungille ominaisesta kulttuuritarjonnasta (kaupunginteatteri ja -orkesteri). Perusopetuksen nettokustannukset olivat samalla tasolla, Nilsiässä 733 ja Kuopiossa 743 /asukas. Perusopetuksen nettokustannukset oppilasta kohden olivat Nilsiässä 7.745 ja alhaisemmat kuin Kuopiossa, jossa ne olivat 8.101 /oppilas. Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset oppilasta kohden olivat Nilsiässä 8.373 euroa ja yli 2.000 euroa korkeammat kuin Kuopiossa (6.221 euroa/oppilas). Nilsiän korkeita lukiokoulutuksen kustannuksia selittää lukion pieni oppilasmäärä. 13
1.2. Verotulot Asukasta kohden lasketut kokonaisverotulot olivat v. 2010 Kuopiossa 3301 ja Nilsiässä 2653 /asukas. Ero on euromääräisesti mittavin verotuloista suurimman osan muodostavassa kunnallisverossa. Yhteisöveron ja erityisesti kiinteistöveron kohdalla tilanne kääntyy Nilsiän hyväksi ja on suhteellisesti suurin kiinteistöverossa. Nilsiän kiinteistöveron enemmyys johtuu runsaasta vapaa-ajan asuntojen määrästä ja verotusarvoa nostavasta tasosta. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kuntien veropohjan eroa laskennallisen verotulon avulla. Laskennallinen verotulo on verotettavan tulon, kiinteistöjen verotusarvon ja koko maan keskimääräisten veroprosenttien mukaan laskettu verotulo. Laskennallista verotuloa käytetään valtionosuusjärjestelmään sisältyvässä kuntien välisessä verotulotasauksessa laskennan eliminoidessa kuntien veroprosenttien eron vaikutuksen verotuloihin. Kuntien yhdistymisen jälkeen kunnassa voidaan luonnollisesti soveltaa vain yhtä tuloveroprosenttia ja yksiä kiinteistöveroprosentteja. Kuopio Nilsiä Laskennallinen verotulo euroa/asukas (2010) 3151 2559 - siitä kunnallisvero 2815 2039 - yhteisövero 158 205 - kiinteistövero 178 315 Kuopio Nilsiä Tuloveroprosentti 2012 19,5 20,5 Nilsiä korotti tuloveroprosenttiaan vuodeksi 2012. Vuoden 2011 tuloveroprosentti oli 20,0. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: Kuopio Nilsiä Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 0,95 Vakituinen asuinrakennus 0,43 0,50 Muut asuinrakennukset 0,90 1,10 Yleishyödyllinen yhteisö ei erillistä 0,40 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 ei erillistä 14
1.3. Valtionosuudet 1.4. Rahoituserät 1.5. Poistot Nilsiän asukasta kohden lasketut valtionosuudet vuonna 2010 olivat 2.345 euroa. Ne olivat yli 1.000 euroa ja 80 % suuremmat kuin vastaavat Kuopion valtionosuudet. Suurin osa (liki 600 euroa/asukas) erosta selittyy valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksesta, jota Nilsiä sai 588 euroa/asukas ja Kuopio maksoi 5 /as. Mikäli Kuopio ja Nilsiä muodostaisivat yhden kunnan jo 2012, uusi kunta saisi verotulotasausta noin 1,5 milj. euroa (noin 15 euroa/asukas) vähemmän mitä kuntien yhteenlasketut valtionosuudet nyt ovat. Tilanne johtuu kuntien sijainnista tasausrajan eri puolilla. Tasausrajan alittavat verotulot kompensoidaan täysimääräisesti tasausrajaan saakka kun taas tasausrajan ylittävistä verotuloista 37 % leikataan tasauskompensaatiossa käytettäväksi. Verotulotasauksen lisäksi ero valtionosuuksien määrässä johtuu pääasiassa väestörakenteen eroista. Peruspalvelujen valtionosuuden keskeisenä lähtökohtana on ikärakenne siten, että asukaskohtainen valtionosuus on suurin vanhimmissa ikäluokissa. Kun eläkeikäisten (yli 64 v.) osuus väestöstä jää Kuopiossa noin kahteen kolmannekseen Nilsiän vastaavasta, muodostuu Nilsiän peruspalvelujen valtionosuus Kuopion vastaavaa suuremmaksi. Kuntaliitoksella ei olisi nykysäädösten valossa verotulotasausta lukuun ottamatta juurikaan vaikutusta ns. yhden putken valtionosuuksien yhteismäärään. Mikäli valtionosuuksien euromäärä uudessa, muodostettavassa kunnassa jää alhaisemmaksi kuin yhdistettävien kuntien valtionosuuksien yhteenlaskettu määrä edellisenä vuonna, valtio korvaa menetyksen viiden vuoden ajan täysimääräisesti kuntajakolain perusteella. Varsinaisten valtionosuuksien todennäköistä pientä menetystä kuntaliitoksessa kompensoi kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus. Sen määrä olisi ajanjaksolla 2013 15 yhteensä 3,6 milj. euroa, mikäli yhdistymisessä ei ole mukana muita kuntia. Asukasta kohden laskettujen rahoituserien netto oli Nilsiässä (+44 /asukas) liki kaksinkertainen Kuopioon (+24 /as.) verrattuna, vaikka Nilsiän lainamäärä oli vuoden 2010 lopussa liki kaksinkertainen Kuopioon verrattuna. Asiaa selittävät mm. Nilsiän mittavat osinkotuotot, joista valtaosa on Savon Voima Oy:n osinkotuottoja ja lainojen matala korkotaso, joka johtuu lyhytaikaisten lainojen määrän kasvusta ja alentuneesta korkotasosta. Poistojen asukaskohtainen määrä on Nilsiässä 261 /asukas. Se on noin 65 % Kuopion vastaavasta tunnusluvusta (403 /asukas). Pääosa erosta aiheutuu Kuopion Nilsiää laajemmasta tehtäväalueesta. Esim. Kuopion energialiiketoiminnan poistojen määrä on noin puolet poistojen määrän erosta. 1.6. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Kuopion talous on vuoden 2010 tilinpäätöksen valossa Nilsiää paremmin tasapainossa. Asukasta kohden laskettu tulos oli Kuopiossa +82 euroa ja tilikauden ylijäämäksi tuloksen käsittelyerien jälkeen muodostui 90 euroa/asukas. Nilsiän tilikausi päättyi alijäämään, jonka suuruus oli 35 euroa/asukas. 15
1.7. Muita 2010 tilinpäätösten tunnuslukuja Kuopio Nilsiä Vuosikate poistoista 119,7 % 86,5 % Talouden tasapainoa kuvaavan mittarin mukaan Kuopion vuosikate poistoista oli noin 120 % ja Nilsiän 87 %. Kun tunnusluvun arvo on vähintään sata, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa Investointien tulorahoitus 101,7 % 52,5 % Tunnusluku kuvaa, kuinka paljon investointien omahankinta- eli nettomenoista on katettu tulorahoituksella. Kuopio pystyi rahoittamaan investoinnit tuloillaan kun tunnusluku oli hieman yli sadan. Nilsiä joutui rahoittamaan liki puolet investoinneistaan pääomarahoituksella (lainalla, pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä tai rahavarojen määrää vähentämällä). Lainat/asukas 1650 2940 Kuopion lainakanta vuoden 2010 lopussa oli noin 56 % Nilsiän lainamäärästä. Molempien kuntien lainamäärä on kasvanut viime vuosina. Nilsiän lainakannan kasvu on ollut nopeampaa korkeasta nettoinvestointien määrästä ja investointitasoon nähden alhaisesta vuosikatteesta johtuen. Lainanhoitokate 3,1 0,84 Tunnusluku kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkoihin ja lyhennyksiin. Lainanhoitokyvystä saa luotettavamman kuvan tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden ajanjaksolla. Kunnan lainanhoitokate pidetään hyvänä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävänä, kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikkona, jos tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavarat euroa/asukas (31.12.) 419 150 Nilsiän asukasta kohden lasketut kassavarat olivat vuoden 2010 lopussa noin 150 euroa ja Kuopion 419 euroa. Kassan riittävyys 23 pv 8 pv Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä ja tunnusluku kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa rahavaroilla. Nilsiän kassavarat riittivät runsaan viikon ja Kuopion runsaan 3 viikon menoihin. Kertynyt yli-/alijäämä (euroa/asukas) +187-122 Tunnusluku osoittaa taseeseen kertyneen ylijäämän tulevien vuosien liikkumavarana tai tulevina vuosina katettavan kertyneen alijäämän. Kuopiossa on kertynyttä ylijäämää 187 euroa asukasta kohden. Nilsiässä on kertynyt alijäämää 122 euroa/asukas. 16
Rahoitusvarallisuus (euroa/asukas) -1834-2879 Rahoitusvarallisuus osoittaa saamisten ja rahoituksen sekä vieraan pääoman erotuksen. Negatiivinen tunnusluku osoittaa määrän, joka jää vieraasta pääomasta kattamatta omalla rahoitusomaisuudella. Omavaraisuusaste 61 % 49,7 % Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, kykyä sietää alijäämää ja selvitä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. 50 prosentin tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Molempien kuntien omavaraisuusaste on alle tavoitetason, mutta Nilsiässä heikompi kuin Kuopiossa. Suhteellinen velkaantuneisuus 42,6 % 56,5 % Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötuloista (toimintatuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat ovat mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 17
2. Konserni Kuopion kaupungin konsernitilinpäätökseen vuodelta 2010 sisältyy 15 tytäryhteisöä, 6 kuntayhtymää ja 2 osakkuusyritystä. Nilsiän konsernitilinpäätökseen yhdistettiin 4 tytäryhteisöä, viisi kuntayhtymää ja 2 osakkuusyritystä. Yhteisöt, niiden toimiala ja kaupunkien omistusosuudet ovat seuraavat: Tytäryhteisöt toimiala omistusosuus Kuopio: kaupunki konserni Kevama Oy työkuntoutus 100 100 Kiinteistö-Kys Oy vuokra-asunnot 51,1 73,34 As.Oy Litmasenrinne vuokra-asunnot 51,23 Kiinteistö Oy Kuopion Koulutilat kiinteistöt 100 100 Kiinteistö Oy Kuopion Luukas kiinteistöt 80,83 80,83 Kiinteistö Oy Kuopion Palolaakso kiinteistöt 100 100 Kiint. Oy Kelloniemen Teollisuustalo kiinteistöt 57,21 57,21 Kuhilas Oy talous- ja palkkahallinto 73,05 73,05 Kuopion Energia Oy sähkö ja lämpö 100 100 Kuopion Innovation Oy liiketoiminnan kehittäminen 76 76 Kuopion Matkailupalvelu Oy matkailu 100 100 Kuopion Opiskelija-Asunnot Oy vuokra-asunnot 100 100 Kiinteistö Oy Turontalo vuokratilat 73,7 Kuopion Pysäköinti Oy kiinteistöt/pysäköintitilat 100 100 Niiralan Kulma Oy konserni vuokra-asunnot 100 100 Nilsiä: Kuopion tytäryhteisöistä valtaosa on vuokra-asunto- ja/tai kiinteistötoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä. Suurin asuntokanta on Niiralan Kulma Oy konsernilla (noin 5900 asuntoa), jonka liikevaihto vuonna 2010 oli noin 33 milj. euroa. Myös Kuopion Opiskelijaasunnot Oy (noin 1900 asuntoa ja 4000 asuinpaikkaa) ja Kiinteistö-Kys Oy tytäryhteisöineen (noin 1150 asuntoa) ovat merkittäviä asuntojen vuokraajia ja rakennuttajia. Muuta liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä merkittävin on Kuopion Energia Oy toimialanaan sähkön myynti sekä sähkön ja lämmön tuotanto. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2010 liki 68 milj. euroa. Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot vuokra-asunnot 93,06 Nilsiän Teollisuuskylä Oy kiinteistöt 99,66 Asunto Oy Vellikello vuokra-asunnot 51,56 Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy kiinteistöt 100 Nilsiän tytäryhteisöistä puolet on asuntotoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä. Suurin näistä on Kiinteistö Oy Nilsiän Vuokratalot Oy, jolla on tällä hetkellä omistuksessaan 202 vuokra-asuntoa ja jonka liikevaihto 2010 tilinpäätöksen mukaan oli noin 0,8 milj. euroa. Toinen puoli tytäryhteisöistä on kiinteistötoimintaa harjoittavia osakeyhtiöitä, Nilsiän Teollisuuskylä Oy ja Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy. Nilsiän Teollisuuskylä Oy:n rakennuttamien toimitilojen yhteismäärä on noin 10.000 m 2., yhtiön liikevaihto oli noin 140.000 euroa. Tahkovuoren Liikuntakeidas Oy omistaa Tahkovuoren matkailualueella olevan, kylpylä-monitoimihallin, liikevaihto oli noin 130.000 euroa. 18
Osakkuusyritykset: Kuopio: omistusosuus kaupunki Jätekukko Oy jätehuolto 40,84 Istekki Oy tietotekniikkapalvelut 49,6 Nilsiä: Koillis-Savon Kehitys Oy 25 Tahkon Markkinointi Oy 25 omistusosuus Kuntayhtymät: Kuopio Nilsiä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 45,57 3,93 Savonia ammattikorkeakoulun ky 40,91 - Savon Koulutuskuntayhtymä 35,94 1,14 Itä-Suomen Päihdehuollon ky 10,92 0,72 Vaalijalan kuntayhtymä 11,91 2,75 Pohjois-Savon Liitto 38,51 2,4 Edellä esitetty (Kuopion) konsernirakenne ja omistusosuudet perustuvat 31.12.2010 tilanteeseen. Muutoksia asiaan aiheutuu mm. Karttulan kuntaliitoksesta sekä liikelaitoskuntayhtymä Servican perustamisesta. Kuntayhtymään siirtyivät mm. liikelaitoksen Kuopion Ateria toiminnot ja henkilöstö sekä pääosa taseyksikön Tilakeskus toiminnoista ja henkilöstöstä. Muista omistuksista voidaan mainita sataprosenttisesti Savon Voima Oyj:n osakkeet omistava Savon Energiaholding Oy ja Savon Kuituverkko Oy. Savon Energiaholding Oy:n osakkeista Kuopio omistaa Karttulan kuntaliitoksen jälkeen 7,22 % ja Nilsiä 5,26 %, yhteinen omistusosuus on 12,48 %. Savon Kuituverkko Oy:n osakkeista Kuopio omistaa Karttulan kuntaliitoksen jälkeen 11,82 % ja Nilsiä 7,03 %, yhteinen omistusosuus 18,85 %. Nilsiän kaupunki omistaa Tahko Golf Oy:n A-osakkeita 104 kpl (Tahko Golf Oy:ssä yhteensä 1086 kpl A-osaketta ja 180 kpl Y-osaketta). A-sarjaan kuuluva osake tuottaa yhden (1) pelioikeuden yhtiön golfkentillä. 2.1. Konsernituloslaskelma (euroa/asukas) Kuopio Nilsiä (93 295) (6 540) Toimintatuotot 5749 3729 Toimintakulut -9298-8336 Toimintakate -3549-4607 Verotulot 3301 2653 Valtionosuudet 1284 2345 Korkotuotot 44 2 Korkokulut -160-67 Muut rahoituserät, netto 15 65 Vuosikate 937 391 Poistot ja arvonalentumiset -684-395 Satunnaiset erät, netto -9 19
Tilikauden tulos 243-3 Rahastojen ja varausten muutos -74-1 Tilikauden yli-/alijäämä 168-4 2.2. Konsernitilinpäätöksen tunnuslukuja Kuopio Nilsiä Konsernin lainat euroa/asukas 5629 4039 Kuopiossa konsernin lainat asukasta kohti ovat 5.629, kun ne Nilsiässä ovat noin 1.600 pienemmät, 4.039. Kuopio-konsernin lainamäärästä noin puolet on pääosin aravavuokra-asuntoja rakennuttavien yhtiöiden (Niiralan Kulma, Kiinteistö-Kys ja Kuopion Opiskelija-asunnot Oy) asuntojen asuntojen rakentamista varten otettua lainaa. Muista lainoista valtaosa on kaupungin omaa ja Kuopion Energian merkittävää voimalaitosinvestointia varten ottamaa pitkäaikaista lainaa. Nilsiä-konsernin lainamäärästä noin 25 % on konserniyhtiöiden lainaa ja tästä määrästä noin kaksi kolmasosaa on asuntotoimintaa harjoittavien yhtiöiden lainaa. Konsernin omavaraisuus, % 32,6 38,3 Konsernin omavaraisuustunnusluvun laskennassa otetaan mukaan oman pääoman lisäksi vähemmistöosuus ja konsernireservi. Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Kuopiossa konsernin omavararaisuusaste on 32,6 %, Nilsiässä se on hieman parempi, 38,3 %. Molempien kaupunkien omavaraisuusaste on heikompi kuin 50 %:n tavoitetaso. Tunnuslukua tarkasteltaessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon vieraan pääoman käyttötarkoitus ja sillä hankitun omaisuuden tuottokyky. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas -883-318 Kuopiossa on konsernin kertynyttä alijäämää asukasta kohti 883, Nilsiässä puolestaan alijäämää on kertynyt asukasta kohti vähemmän, 318. Kuopiossa konsernialijäämän suuruus on merkittävä. Alijäämä syntyy konsernin sisäisistä eliminoinneista. Millään konserniyhteisöllä ei ole omassa taseessaan merkittävää alijäämää. Nilsiän konsernialijäämä on pääosin kiinteistötoimintaa harjoittavissa yhtiöissä olevaa alijäämää. Kuntien yhdistymisen valmistelun edetessä on syytä selvittää, onko konserniyhtiöjärjestelyillä mahdollista saada toiminnallisia tai taloudellisia hyötyjä. 20
3. Vuoden 2011 tilinpäätösnäkymät (luonnos, tarkentuu valmistelun edetessä) Kuopio Kuopion tilinpäätös vuodelta 2011 näyttää jäävän vuotta 2010 heikommaksi, mutta edelleen selkeästi ylijäämäiseksi. Ylijäämän suuruusluokka lienee 3-4 milj. euroa (noin 40 euroa/asukas), elleivät laskennalliset tai varauserät muuta tilinpäätösvalmistelun edetessä tilannetta. Jo realisoituneesta yllätyksestä on esimerkkinä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tammikuun lopussa antama lausunto, joka koskee lomapalkkavelan kirjaamista v. 2011 tilinpäätöksestä alkaen. Uuden lausunnon mukainen kirjaus kaventaa ylijäämää noin kolmanneksella eli 2 milj. eurolla (yli 20 euroa/asukas). Tulorahoitus näyttää riittävän Kuopiossa myös vuoden 2011 investointien omahankintamenoihin. Merkitystä asiantilaan on myös edellisiä vuosia suuremmilla omaisuuden myyntituloilla. Kuopion lainamäärä vuoden 2011 lopussa on noin 172 milj. euroa (vajaa 1.800 euroa/asukas). Lainamäärä kasvoi noin 18 milj. euroa. Lainamäärää kasvatti Kuopion Pysäköinti Oy:lle läpilainattu erä (16,5 milj. euroa) torin alle toteutettavien pysäköintitilojen rakentamiseen sekä Karttulan kuntaliitoksessa siirtyneet lainat (3,5 m ). Nilsiä Nilsiän tilinpäätös vuodelta 2011 muodostunee hieman ylijäämäiseksi, noin 0,1-0,2 milj. euroa (15 30 euroa/asukas), joka olisi parempi kuin edellisenä vuonna. Tilinpäätöstä parantaa verotulojen arvioitua parempi toteutuma ja Nilsiän saama harkinnanvarainen rahoitusavustus (0,5 milj. euroa). Epävarmuutta tässä vaiheessa on vielä Siilisetyhteistoiminta-alueen toteutumassa, jonka kautta maksetaan myös erikoissairaanhoidon kustannukset. Investointien toteutuma on 1,6 milj. euroa, joten tulorahoitus riittää investointien rahoittamiseen. Lainat asukasta kohti ovat samalla tasolla kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä, noin 2.900 euroa. 4. Kuntatalouden kehitys vuoden 2012 talousarvion valossa Valtion toimenpiteet (valtionosuusleikkaukset, yhteisöveron kuntaosuuden pieneneminen ja kiinteistöveron jättäminen kuntien välisen verotulojen tasaamisen ulkopuolelle) kiristävät merkittävästi Kuopion taloutta vuonna 2012. Valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisten laskelmien mukaan valtion päätökset heikentävät Kuopion tulopohjaa noin 15 milj. euroa. Toisin sanoen Kuopion tuloveroprosenttiin kohdistuu valtion toimista noin 1,06 prosenttiyksikön nostopaine. Kuopion tuloveroprosentti on vuonna 2012 edelleen 19,5. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu Kuopiossa kuitenkin edelleen ylijäämäiseksi. Ylijäämän määräksi ennakoidaan 6 milj. euroa (noin 65 euroa/asukas). Ylijäämäisyyden säilyttäminen edellyttää onnistumista menojen kasvua hillitsevissä toimissa, verotulojen lievää kasvua verokevennyksistä ja matalasuhdanteesta huolimatta sekä omaisuuden myyntitavoitteiden toteutumista. Tulorahoituksen ei odoteta riittävän kasvaviin investointeihin, vaan kaupunki velkaantuu liki 17 milj. euroa vuoden 2012 aikana. Lainamäärä alkaneen vuoden lopussa on talousarvion mukaan liki 195 milj. euroa ja lainamäärä/asukas hieman alle 2.000 euroa. 21
Nilsiän vuoden 2012 talousarvio on ylijäämäinen noin 0,4 milj. euroa (noin 61 euroa/asukas). Epävarmuutta talousarvion menoissa pysymisessä on perusturvan toiminnoissa eli Siiliset-yhteistoiminta-alueen osalta. Talouden epävarmuus saattaa heijastua verotulojen toteutumiseen. Talousarvion mukainen investointitaso on korkea (bruttoinvestoinnit noin 5,0 milj. euroa), joten velkamäärä lisääntyy. Talousarvion mukaan velkamäärä vuoden 2012 lopussa on noin 21 milj euroa (noin 3.200 euroa/asukas). Valtion toimet heikentävät VM:n ja Kuntaliiton laskelmien mukaan Nilsiän taloutta 0,2 milj. euroa. Veroprosenttiin kohdistuvana paineena tämä on vain 0,3 prosenttiyksikköä. Tilannetta selittää se, että Nilsiä hyötyy olennaisesti kiinteistöveron jättämisestä verotulotasauksen ulkopuolelle johtuen vapaa-ajan asuntojen runsaudesta. Nilsiä korotti vuodeksi 2012 veroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Nilsiän tuloveroprosentti on nyt 20,5. 5. Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Peruspalveluohjelman 2012 2015 mukaan paineita kuntatalouteen aiheuttavat erityisesti valtiontalouden suuri sopeuttamistarve sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvien menopaineiden kasvu. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Erityisen keskeistä on kustannuskehityksen hallinta. Menomaltti on tärkeää myös kansainväliseen talouteen liittyvän epävarmuuden vuoksi, joka toteutuessaan saattaa vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Keskeisiä ovat kuntien tehtävien muutokset, palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivienti. Tuottavuuden nostaminen kiteytyy työvoimavaltaisella kuntasektorilla erityisesti henkilöstön määrän kestävään mitoitukseen sekä kuntatalouden rahoituksen että koko kansantalouden tuottavuuskehityksen näkökulmasta. Kuntien investointitarpeet ovat mittavat johtuen mm. suurista peruskorjaustarpeista ja kasvukeskusten uudistamisinvestointihankkeista. Kuntien investointisuunnitelmien toteutuminen riippuu kuitenkin pitkälti kuntatalouden taloustilanteesta ja lainarahan hinnasta. 6. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin KYSYMYS Verotus Maksut ja taksat Nilsiän kaupungin sopimukset ja sitoumukset Talousarvio VASTAUS Kuntaliitoksen seurauksena nilsiäläisten verotus harmonisoituu Kuopion kaupungin kanssa. Kuntaliitoksen seurauksena maksut ja taksat yhtenäistetään siirtymäajan kuluessa. Nilsiän kaupungin tekemät sopimukset ja sitoumukset siirtyvät kuntaliitoksen myötä Kuopion kaupungille liitosajankohdasta lukien. Kuntaliitoksen seurauksena Kuopion kaupungilla on yksi talousarvio, johon sisältyy myös nilsiäläisten tarvitsemien palvelujen määrärahat. 22
3 HENKILÖSTÖ NILSIÄSSÄ JA KUOPIOSSA 1. Henkilöstövoimavarat 1.1. Nilsiä Henkilöstön määrä 31.10.2011 Hallintokunta Vakinaiset Työllistetyt Muut määräaikaiset Yhteensä Kaupunginhallitus 11 1 12 Maaseutulautakunta 2 1 3 Sivistyslautakunta 74 1 78 153 Ympäristölautakunta 38 1 7 46 Kaupunki yhteensä 125 2 87 214 1.2.Kuopio Nilsiän kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä 31.10.2011 oli 125, määräaikaista henkilöstöä oli 87 ja työllistettyjä 2, koko henkilöstön määrä oli 214. Koko henkilöstön määrää kasvattaa kansalaisopiston opettajien määrä, joka näkyy sivistyslautakunnan henkilöstön määrässä. Vakinaisesta henkilöstöstä on virkasuhteisia 73 ja työsuhteisia 52. Vakinaisesta henkilöstöstä osa-aikaisia on 31.10.2011 yhteensä 20 henkilöä. Määrä sisältää kaikki vakinaiset osa-aikaiset (mm. osa-aikaeläkkeellä olevat, osa-aikaisessa virassa tai toimessa olevat ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat). Nilsiän kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan. Keski-ikä on tällä hetkellä samalla tasolla. Henkilöstön määrä 31.10.2011 Palvelualue Vakinaiset Työllistetyt Muut määräaikaiset Yhteensä Tarkastustoimi 2 2 Konsernipalvelu 85 2 14 101 Yleishallinto 2 9 11 Vetovoimaisuuden palvelualue 28 2 11 41 Kuopion Vesi 75 4 79 Kuopion Ateria 214 5 52 271 Kallaveden Työterveys 32 5 37 Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos 167 34 49 250 Kaupunkiympäristön palvelualue 161 18 179 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 315 25 216 556 Pohjois-Savon pelastuslaitos 208 49 257 Tilakeskus 254 16 14 284 Isäntäkuntapalvelut 34 10 44 Kasvun ja oppimisen palvelualue 1633 51 631 2315 Perusturvan palvelualue 667 24 214 905 Terveydenhuollon palvelualue 627 3 177 807 Kaupunki yhteensä 4504 162 1473 6139 23
1.3. Palvelutuotannon ulkoistamisen tai yhteistoimintasopimusten vaikutukset henkilöstöjärjestelyihin Ateriapalvelut ISS Palvelut Oy on tuottanut Nilsiän kaupungin ateriapalvelut sopimuksen mukaisesti 1.1.2007 alkaen. Ateriapalveluiden vakinainen henkilökunta (14 kpl) siirtyi ISS Palvelut Oy:n palvelukseen liikkeenluovutuksella. Osa-aikaeläkkeellä olevat henkilöt (2 kpl) jäivät Nilsiän kaupungin palvelukseen ja he ovat työskennelleet vuokratyövoimana ISS Palvelut Oy:n työnjohdon alaisena. Sopimuksen mukaan Nilsiän kaupungin palvelukseen jäivät haja-asutusalueen koulujen siivous- ja ruokahuoltohenkilöstö, osa-aikaeläkkeellä olevat ja kiinteistöihin liittyvät kustannukset. ISS Palvelut Oy:n kanssa tehty sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka, kun käyttöön on otettu kaksi optiovuotta. Siiliset-yhteistoiminta-alue 1.1.2010 käynnistyi Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntien yhteistoiminta-alue, joka tuottaa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut siten, että Siilinjärven kunta toimii isäntäkuntana. Henkilöstö siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti 1.1.2010 lukien, myös perusturvan toimintojen laitoshuollon henkilöstö siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Perusturvan vakinaista henkilöstöä siirtyi noin 210 henkilöä Siilinjärven kunnan palvelukseen. Yhteistoimintasopimuksen 14 :n mukaan kullakin sopimuskunnalla on oikeus irtisanoa tämä yhteistoimintasopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus muille sopimuskunnille vähintään yhtä (1) vuotta aikaisemmin. Irtisanoutuminen tapahtuu aina kalenterivuoden vaihtuessa. Jos jokin kunta irtaantuu sopimuksesta tai sopimus purkaantuu, henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti vastaavia tehtäviä sillä hetkellä hoitavalle toiselle organisaatiolle. Nilsiän kaupunginvaltuusto on 13.12.2011 hyväksynyt Maaningan kunnan, Nilsiän kaupungin ja Siilinjärven kunnan välisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen irtisanomisen siten, että sopimus päättyy 1.1.2013 alkaen. Siilinjärven kunnanvaltuusto on 29.12.2011 irtisanonut Siiliset yhteistoimintasopimuksen vuoden 2013 alusta lukien. Koillis-Savon kansalaisopisto 1.8.2010 käynnistyi Koillis-Savon kansalaisopisto, jonka vastuukuntana on Nilsiän kaupunki ja sopimuskunnat ovat Juankosken kaupunki sekä Kaavin ja Rautavaaran kunnat. Vakinaista henkilöstöä siirtyi Nilsiän kaupungin palvelukseen 2 (kansalaisopiston opettajaa). Ympäristöterveydenhuolto 1.1.2011 käynnistyi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Ympäristöterveydenhuollon vakinainen henkilöstö, 3 henkilöä (2 eläinlääkäriä ja 1 terveystarkastaja) siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. 24
Maaseutuhallinto 1.1.2012 käynnistyy maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana on Siilinjärven kunta. Maaseutuhallinnon vakinainen henkilöstö 1,5 henkilöä (maaseutuelinkeinoasiamies ja toimistoagrologi) siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Kuopion kaupungin palvelutuotannosta vastaa kuusi palvelualuetta, konsernipalvelu ja kaupungin liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt. Liikelaitokset ovat Kuopion Energia, Kuopion Vesi, Kallaveden työterveys, Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitos. Erillisiä taseyksiköitä ovat Pohjois-Savon pelastustoimi, Kuopion Tilakeskus ja Tuusniemen terveydenhuollon isäntäkuntapalvelut. Eläinlääkäri- ja maaseutupalvelut tuottaa Siilinjärvi isäntäkuntana. Kuopion kaupungin tukipalveluita tuottavat mm. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä (Servica), Istekki Oy ja Kuhilas Oy Nilsiän kaupungin vakinainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin kuntajakolain mukaisella tavalla liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Siiliset-peruspalvelukeskuksen alaisuudessa työskentelevän Nilsiän kaupungin alueelle palveluita tuottavan henkilöstön osalta Nilsiän kaupunki ja Kuopion kaupunki käyvät neuvottelut kyseisten henkilöiden siirtymisestä laajentuvan kaupungin palvelukseen. Henkilöstön siirtyminen Kuopion kaupungin palvelukseen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. 2. Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet KT Kuntatyönantajien mukaan henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja osaavan työvoiman rekrytointi ovat suurimpia haasteita kunta-alalla. Samanaikaisesti väestön ikääntyessä palvelutarpeet kasvavat nykyisestä. Kuntien ja alueiden elinvoimaisuus edellyttää työvoiman saantia kaikille sektoreille. Tiettyjen ammattiryhmien kohdalla on varauduttava työvoimapulaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistus antaa mahdollisuuden työprosessien ja töiden sisällön kehittämiseen. Palvelujen tuotanto- ja toimintatapojen uudistaminen, tehtävä- ja henkilöstörakenteiden muutokset, henkilöstön yhdistelmätehtävät sekä työnjaon uudistaminen ovat tästä esimerkkejä. 25
3. Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin KYSYMYS Nilsiän kaupungin henkilöstön asema kuntaliitoksessa VASTAUS Nilsiän kaupungin henkilöstön asemasta säädetään yhdistymissopimuksen 8. kohdassa. Sen mukaan Nilsiän kaupungin vakinainen henkilöstö siirtyy Kuopion kaupungin tai sen konserniyhteisöjen palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin kuntajakolain mukaisella tavalla liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet turvataan viideksi (5) vuodeksi 1.1.2013 lukien. Palvelussuhdeturva koskee sekä Nilsiän että Kuopion kaupunkien palveluksessa olevaa vakituista henkilöstöä. Siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen palvelussuhdejärjestely- ja sijoitussuunnitelma valmistellaan lokakuun 2012 loppuun mennessä. Kuopion kaupunginhallitus vahvistaa suunnitelman marraskuun 2012 aikana. Kuntajakolain mukaan henkilö siirretään Kuopion kaupungin palvelukseen entisin palvelussuhde-ehdoin. Tästä voidaan poiketa, jos asianomaisen kanssa toisin sovitaan. Siilisetistä siirtyvien Nilsiän kaupungin palveluksessa olleiden työtekijöiden asema kuntaliitoksessa Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstön osalta todetaan yhdistymissopimuksen 8. kohdassa seuraavaa: Nilsiän kaupungin alueelle tuotetaan tehtyjen selvitysten mukaisia palveluita. Palveluiden tuottamistapa ja tuottamiseen tarvittava henkilöstö määritellään yhteistyössä Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin toimesta. Nykyisin Siiliset-peruspalvelukeskuksen alaisuudessa työskentelevän Nilsiän kaupungin alueelle palveluita tuottavan henkilöstön osalta Nilsiän kaupunki ja Kuopion kaupunki sitoutuvat yhdessä aloittamaan neuvottelut kyseisten henkilöiden siirtymisestä laajentuvan kaupungin palvelukseen. Henkilöstön siirtyminen Kuopion kaupungin palvelukseen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti 1.1.2013. Palkkaharmonisoinnin vaikutus Siirtyvän henkilöstön palkat, palkkarakenne ja palvelussuhteen ehdot yhdenmukaistetaan Kuopion kaupungin palkkausjärjestelmien ja palkkarakenteen mukaisiksi yhdistymissopimuksen voimassaoloaikana (yhdistymissopimuksen 8. kohta). Palkkaharmonisoinnin taloudellisia vaikutuksia ei ole toistaiseksi arvioitu. 26
Henkilöstön työtehtävät ja toimipaikat Suurin osa henkilöstöstä säilyy entisissä työtehtävissään ja toimipaikoissaan (mm. koulut, varhaiskasvatus, vuodeosasto, vanhusten hoito- ja hoivaosastot). Esimiesten ja hallintohenkilöstön osalta työtehtävät ja toimipaikat tulevat useimpien kohdalta muuttumaan. Siirtyvän henkilöstön yksityiskohtainen palvelussuhdejärjestely- ja sijoitussuunnitelma valmistellaan lokakuun 2012 loppuun mennessä. Kuopion kaupunginhallitus vahvistaa suunnitelman marraskuun 2012 aikana. 27
4 HALLINTO- JA PÄÄTÖKSENTEKO 1. Selvityksen lähtökohdat Nilsiän ja Kuopion kaupunkien päättämien linjausten mukaisesti kevään 2012 aikana tullaan valmistelemaan arvio kaupunkien yhdistymisen vaikutuksista. Selvitystyöt on päätetty tehdä teemaryhmittäin. Tässä selvitystyössä on tarkasteltu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien nykyisiä hallinto- ja päätöksentekorakenteita ja niiden mahdollisia eroavuuksia sekä ennakoitu yhdistymisen vaikutuksia niihin. Selvitystyön laatimisen vastuuhenkilöinä ovat toimineet Nilsiän kaupungin puolelta elinkeinoasiamies Mikko Lehto ja Kuopion kaupungin puolelta kaupunginsihteeri Heikki Vienola. Työryhmän puolesta Mikko Lehto Heikki Vienola 28
2. Hallinnon rakenteet Kuopiossa ja Nilsiässä Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntien luottamus- ja viranhaltijaorganisaatiot ovat pääpiirteiltään samankaltaiset. Olennaisimmat eroavaisuudet johtuvat suurimmaksi osaksi kaupunkien hyvin erilaisesta koosta, elinkeinorakenteesta sekä henkilökunnan määrästä. Kuntien hallinnon perusidea noudattelee linjaa, missä lautakuntien, johtokuntien ja niiden alaisten jaostojen sekä toimikuntien määrä pyritään pitämään maltillisena. Toimielinten jäsenmäärät ovat kuntakoosta johtuen pääosin isommat Kuopiossa kuin Nilsiässä. Kuopion kaupunki on organisoitu palvelualuemallin mukaisesti. Palvelualue on hallinnollinen kokonaisuus, joka tuottaa itse tai järjestää palvelut kunnan jäsenille tai muille palveluiden käyttäjille. Palvelualue hoitaa myös alaansa kuuluvat viranomaistehtävät. Nilsiän kaupunki on organisoitu osastomallisen organisoinnin mukaisesti. 2.1. Luottamushenkilöhallinto Kuntien toimielimiä ovat kuntalain mukaan valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnan ja niiden jaostot sekä toimikunnat. Kuopion kaupunginvaltuustossa on normaalisti 59 valtuutettua. Vuoden 2011 alusta voimaan astuneen Karttulan ja Kuopion kaupungin välisen kuntaliitoksen seurauksena kaupunginvaltuustossa on vuoden 2012 loppuun saakka kuitenkin poikkeuksellisesti 65 valtuutettua. Kuopion kaupunginhallituksen jäsenmäärä on 11. Lisäksi yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen kokouksissa vuoden 2012 loppuun saakka tehdyn kuntaliitossopimuksen mukaisesti. Nilsiään kaupunginvaltuuston jäsenmäärä on 27. Nilsiän kaupunginhallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä. Kaupunginvaltuustojen poliittiset voimasuhteet jakaantuvat tällä hetkellä seuraavasti: Kuopion kaupunginvaltuusto KOK 16 KESK 16 SDP 14 VIHR 9 VAS 5 PS 3 KD 2 YHT 65 Nilsiän kaupunginvaltuusto KESK 11 KOK 5 KD 4 VAS 3 SDP 2 VIHR 1 PS 1 YHT 27 29
2.1.1 Lautakuntien rakenne Lautakunnat ovat luottamushenkilöelimiä, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa. Lautakuntien jäsenet ja varajäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. Kuopion kaupungissa toimii tällä hetkellä 12 lautakuntaa, joista neljä lautakuntaa on alueellisia lautakuntia (Pohjois-Savon pelastuslautakunta, alueellinen rakennuslautakunta, alueellinen jätelautakunta ja vuoden 2012 alusta aloittanut Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta). Lautakuntien jäsenmäärä on Kuopiossa pääsääntöisesti 11-jäsentä lukuun ottamatta ympäristölautakuntaa, jonka jäsenmäärä on 7. Nilsiän kaupungissa on viisi 7-jäsenistä lautakuntaa. Huomioitavaa on, että Nilsiän kaupungin ympäristölautakunnan toimivalta pitää sisällään yhdyskunnan toimintaan ja tekniseen huoltoon liittyvien toimintojen toteuttamisen ja ylläpitämisen tavoitteena ratkaisujen toimivuus, taloudellisuus, turvallisuus, viihtyisyys sekä laadukkaiden liikuntapalvelujen tuottaminen. Kuopion kaupungissa vastaavat tehtävät ovat jakaantuneet kaupunkirakennelautakunnalle, alueellisille rakennus- ja jätelautakunnille, hyvinvoinnin edistämisen lautakunnalle sekä ympäristölautakunnalle. Lautakunta (vastaavia tehtäviä Kuopio Nilsiä hoitavat) Keskusvaalilautakunta On On Maaseutulautakunta Jäsen Jäsen ei enää vuonna 2012 Kasvun ja oppimisen lautakunta (Kuopio) ja sivistyslautakunta (Nilsiä) On On Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunta (Alueellinen) rakennuslautakunta On Ei On Jäsen On Ei Perusturva- ja terveyslautakunta On Kaupunkirakennelautakunta On Ei Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta On Ei Ympäristölautakunta On On (Alueellinen) jätelautakunta On Jäsen Kuopion kaupunkiseudun On Ei joukkoliikennelautakunta Tarkastuslautakunta On On Jäsen (Siiliset) (3). Päättänyt erota v. 2013 alusta lukien 30
2.1.2 Johtokunnat ja jaostot sekä toimikunnat Kuopion kaupunki: Kuopion kaupungissa toimii tällä hetkellä seuraavat kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivat 7-jäseniset johtokunnat: Kuopion Ateria Liikelaitoksen johtokunta (toiminnot siirtyvät vuoden 2012 alusta liikelaitoskuntayhtymä Servicalle, jonka johdosta johtokunta lopettaa toimintansa tilinpäätöksen 2011 valmistuttua keväällä 2012) Kuopion Energia Liikelaitoksen johtokunta Kallaveden Työterveys Liikelaitoksen johtokunta Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta Kuopion kaupungin kuntatekniikkaliikelaitoksen johtokunta Tilahallinnon johtokunta. Nilsiän kaupunki: Kaupunginhallituksen alaisena toimii 5-jäseninen omistajaohjausjaos. Perusturva- ja perusturvalautakunnan alaisena toimii 5-jäseninen yksilöasioiden jaosto. Lisäksi kaupunginhallituksen alaisena toimivat 7-jäseniset arviointi- ja palvelurakennetoimikunnat. Nilsiän kaupungissa toimii ympäristölautakunnan alaisina 3-jäseniset toimitus- ja valvontajaostot. Nilsiän kaupungin luottamushenkilöorganisaatiossa ei ole muita johto- tai toimikuntia kuin Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunta. Kaupunginhallituksen alaisena on maankäytön suunnittelutoimikunta. 2.1.3 Yhteistoimintaelimet, työsuojeluelimet, johtoryhmät Kuopion kaupunki: Nilsiän kaupunki: Kuopion kaupungissa toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunta käsittelee kaupunkitasoiset, laajakantoiset ja henkilöstöä yleisesti koskevat yhteistoiminta-asiat. Lisäksi se käsittelee tarvittaessa kaupunkitasoiset, laajakantoiset ja työpaikka yleisesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat. Kaupunginjohtajan johtoryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajat (3), strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, kaupunginsihteeri (sihteeri) ja työsuojeluvaltuutettu (henkilöstön edustaja). Lisäksi palvelualueilla ja konsernipalvelulla on omat johtoryhmänsä, joissa on myös henkilöstön edustus. Nilsiän kaupungissa toimii yhteistoimintaryhmä, joka käsittelee henkilöstöä ja työsuojelua koskevat yhteistoiminta-asiat. Nilsiän kaupungin johtoryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja, osastojen päälliköt, elinkeinoasiamies, hallintojohtaja ja yhteistoimintaryhmän edustaja. Osastojen johtoryhmiin kuuluvat tulosalueiden johtajat. Sivistysosaston arke-ryhmä (arviointi- ja kehittämisryhmä), johon kuuluvat tulosalueiden johtajat, rehtorit ja henkilöstön edustaja. 31
2.1.4 Sääntöohjauksen systematiikka Kuopio Nilsiä Johtopäätökset KV:n hyväksymät johtosäännöt määrittävät Kv:n hyväksymät johtosäännöt määrittävät lautakunnat ja niiden tehtäväalueen sekä toimielimien ratkaisuvallan, lautakunnan jäsenmäärän ja esittelijän sekä palvelualueen organisaation perusrakenteen lautakunnat ja niiden tehtäväalueen sekä toimielimen ratkaisuvallan, lautakunnan jäsenmäärän ja esittelijän sekä toimialan organisaation perusrakenteen ao. toimielimen alaisten viranhaltijoiden tehtäväalueen, tehtävät, ratkaisuvallan ja sijaisuudet viranhaltijaorganisaation perusrakenteen ao. toimielimen alaisten viranhaltijoiden tehtäväalueen, tehtävät, ratkaisuvallan ja sijaisuudet viranhaltijaorganisaation perusrakenteen Kuopiossa päätösvaltaa on delegoitu johtosäännöillä enemmän lautakunnille ym. toimielimille sekä viranhaltijoille. Lautakuntien hyväksymät toimintasäännöt määrittävät toimialan sisäisen rakenteen yksityiskohtia delegoivat virkamiehille päätösvaltaa, joka lautakunnalle on johtosäännössä annettu KV:n hyväksymä hallintosääntö määrittelee hallinnon yleiset rakenteet, johtamisjärjestelmän, kokous- ja päätöksentekomenettelyn lähtökohdat, taloudenhoitoon liittyviä asiat sekä tiedottamiseen, sähköisen viestinvälitykseen ja asiakirjojen allekirjoittamiseen liittyviä asioita. toimielinten toiminnan yleiset puitteet ja hallinnon menettelytapojen perusteet. Lautakuntien hyväksymiä toimintasääntöjä ei ole. Kv:n hyväksymä hallintosääntö määrittelee luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaation yleiset puitteet, henkilöstöasioiden ratkaisuvallan, taloudenhoitoon liittyviä asioita, hankintojen ja rakennushankkeiden ratkaisuvallan, kokousmenettelyyn liittyvät asiat sekä tiedottamiseen, aloitteisiin ja asiakirjojen allekirjoittamiseen liittyviä asioita. 32
2.1.5 Päätösvallan hajautusaste henkilöstön ottaminen, palvelussuhteen päättäminen ja palkkauksen määrittely palvelussuhteeseen otettaessa Kuopio Nilsiä Johtopäätökset KV: kaupunginjohtaja + palvelualuejohtajat KV: kaupunginjohtaja KH: Konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen vastuualuejohtajat, pelastusjohtaja, ympäristöjohtaja ja rakennustarkastaja. Lautakunnat: alaistensa vastuualueiden johtajat Johtokunnat: Toimialan johtaja Kaupunginjohtaja ja palvelualuejohtajat: Palvelupäälliköt Asiakkuusjohtajat: alaisensa henkilöstö lukuun ottamatta palvelupäälliköitä Palvelupäälliköt: alaisensa henkilöstö lukuun ottamatta työnjohtajia Työnjohtajat: muu henkilökunta Palvelukseen ottava viranomainen päättää palvelussuhteen päättämisestä. Palvelukseen ottava viranomainen päättää palkasta (Kh. päättää kuitenkin kaupunginjohtajan ja palvelualuejohtajien palkoista). Yli 6 kk:n pituisiin palvelussuhteisiin tarvitaan erillinen kaupunginjohtajan johtoryhmän myöntämä täyttölupa. Virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginhallitus. KH: osastopäälliköt + elinkeinoasiamies Osastopäällikkö: valitsee alaisensa henkilöstön valmistelevan työryhmän esityksen pohjalta Palvelukseen ottava viranomainen päättää palvelussuhteen päättämisestä. Palvelukseen ottava viranomainen päättää palkasta. Määräaikaiseen ja tilapäiseen virka- ja työsuhteeseen ottamisesta päättää osastopäällikkö. Vakinaisten virkojen ja tehtävien osalta täyttöluvista päättää kaupunginhallitus. Virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Nilsiässä virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto. Kuopiossa niistä päättää kaupunginhallitus. Muilta osin päätösvaltaa on delegoitu pääosin samalla tavoin. Molemmissa kaupungeissa on virkojen ja tehtävien osalta käytössä täyttölupamenettely. Kuopiossa tarvitaan erillinen kaupunginjohtajan johtoryhmän myöntämä täyttölupa yli 6 kk:n pituisiin palvelussuhteisiin. Nilsiässä kaupunginhallitus päättää vakinaisten virkojen ja tehtävien osalta täyttöluvista. 33
harkinnanvaraiset palkan tarkistukset Kuopio Nilsiä Johtopäätökset Kaupunginjohtaja päättää virka- ja työsuhteisen henkilöstön osalta harkinnanvaraisista palkantarkistuksista henkilöstöjohtajan esittelystä. Henkilöstöasioista vastaava vahvistaa viran tai tehtävän vaativuustason ja siitä aiheutuvan tehtäväkohtaisen palkan pysyvän tarkistuksen, kun viran tai tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti ja pysyvästi eikä palkka vastaa muuttuneita tehtäviä neuvoteltuaan asiasta kaupungin henkilöstöjohtajan kanssa. Kaupunginjohtaja päättää järjestelyvaraerien ja viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaisen osaamisen perusteella jaettavan henkilökohtaisen lisän myöntä-misestä. Palkka-asiamiehenä toimii hallintojohtaja. Korkeintaan vuoden määräajaksi enintään 10 %:n palkan tarkistuksista päättää henkilöstöasioista vastaava neuvoteltuaan asiasta kaupungin henkilöstöjohtajan kanssa. Palkan määräämisestä virka- ja työehtosopimuksen rajoissa päättää virkaa tai tehtävää täytettäessä se viranomainen, joka valitsee tai ottaa työntekijän, muussa tapauksessa palkan määräämisestä päättää kaupunginhallitus. Päätösvaltaa harkinnanvaraisista palkantarkistuksista on keskitetty molemmissa kunnissa viranhaltijatasolle. muut päätökset Kuopio Nilsiä Johtopäätökset - esimiehet myöntävät vuosilomat, kaikki virkavapaudet ja työlomat, jos ei harkittavaksi tule virkavapauden ajalta maksettavan palkan määrä. - virka- ja työehtosopimusten tulkinnasta neuvottelee ja päättää henkilöstöjohtaja - muista keskeisistä henkilöstöpoliittisista linjauksista päättää kaupunginhallitus sekä osaltaan kaupunginvaltuusto talousarvion käsittelyn yhteydessä - esimiehet myöntävät vuosilomat, kaikki virkavapaudet (jos ei edellytä harkintaa) ja työlomat (enintään 12 kk:n ajaksi), jos ei harkittavaksi tule virkavapauden ajalta maksettavan palkan määrä - keskeisistä henkilöstöpoliittisista linjauksista päättää kaupunginhallitus sekä osaltaan kaupunginvaltuusto talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupunginhallitukset ovat keskeisin henkilöstöpoliittisten päätösten tekoelin. Päätösvaltaa on delegoitu viranhaltijoille. 34