SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Khall 15.4.2013 Oheismateriaali 74 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

KAAVASELOSTUS / 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 2 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 3 4 NYKYTILANNE... 4 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 4 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 7 4.3 Luonnonolot... 10 4.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia... 10 4.3.2 Pinta- ja pohjavedet... 11 4.3.3 Kasvillisuus- ja luontotyypit... 11 4.3.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto... 12 4.3.5 Linnusto... 12 4.3.6 Muu eläimistö... 15 4.3.7 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet... 16 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö... 17 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 17 4.4.2 Maisemakuva... 19 4.4.3 Muinaisjäännökset... 19 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet... 21 5.1 Tuulivoimapuiston rakenteet... 22 6 Suunnittelun tavoitteet... 24 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen... 24 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo... 24 8 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset... 25 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 25 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset... 25 8.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset... 26 8.4 Muut merkinnät ja määräykset... 28 9 Osayleiskaavan vaikutukset... 29 9.1 Laaditut selvitykset... 29 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät... 29 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset... 30 9.3.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 30 9.3.2 Vaikutusalue... 30 9.3.3 Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen... 30

KAAVASELOSTUS / 2 9.3.4 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 31 9.3.5 Vaikutukset muinaismuistoihin... 36 9.3.6 Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon... 36 9.3.7 Vaikutukset luontoon ja eläimistöön... 36 9.3.8 Melu- ja varjostusvaikutukset... 37 9.3.9 Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin... 42 9.3.10 Vaikutukset ilmavalvontatutkiin... 42 10 Osayleiskaavan toteuttaminen... 42

1 (42) SAARENKYLÄ-VIESKANJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Saarenkylä-Vieskanjärven alueelle enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualue sijaitsee Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolella ja suunnittelualue rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan enimmäiskorkeudeltaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään Herrfors Nät Oy:n omistamaan 110 kv:n voimajohtoon. Suunnittelualueen halki kulkevaan voimajohtoon rakennetaan uusi sähköasema tuulivoimapuistoa varten. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan maakaapeliverkkona. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on ilmoittanut 16.10.2012, ettei osayleiskaavassa ole tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. TM Voima Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Alavieskan kunnalle, jonka kunnanvaltuusto on 12.11.2012 kokouksessa hyväksynyt ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Alavieskan kunnanvaltuusto. Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Osayleiskaavasta tullaan laatimaan kaavaehdotusvaiheeseen luontoselvitykset ja arkeologinen inventointi. Selvityksistä laaditaan erilliset raportit.

2 (42) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavan vaiheet Ajankohta Kaavan vireilletulo 31.1.2013 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 16.1.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 31.1.-4.3.2013 Osayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa Osayleiskaavaluonnos nähtävänä Osayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa Osayleiskaavaehdotus nähtävänä Osayleiskaavan hyväksyminen/kunnanvaltuusto

3 (42) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Saarenkylän kylätoimikunta tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten luonnonsuojeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Kalajoen-Alavieskan riistanhoitoyhdistys, Kalajokilaakson luonto ry., Alavieskan metsästysseura ry., Jokilaaksojen kelkkailijat ry. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Herrfors Nät Oy, Findgrid Oyj, Finavia Oyj Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat ja lautakunnat, kuten ympäristölautakunta. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS / 4 (42) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä Alavieskan keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualue sijaitsee Alavieska-Merijärvi välisen seututien itäpuolella ja suunnittelualue rajautuu idässä Alavieskan keskustan ja Saarenperän yhdistävään Järvitiehen. Saarenkylä Vieskanjärven tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueen halki kulkee 110 kv:n voimajohto ja alueelle on rakennettu metsäautoteitä. Suunnittelualueeseen sisältyy yksittäisiä viljelykäytössä olevia peltoalueita. Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti.

5 (42) Asutus Suunnittelualueella ei sijaitse asuinrakennuksia. Suunnittelualueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat suunnittelualueen pohjoispuolella (Saarinen) ja eteläpuolella (Huhuniemi). Lähimmistä asuinrakennuksista on etäisyyttä suunniteltuihin tuulivoimaloihin noin 900 metriä. Suunnittelualueen lähialueilla sijaitsee yksittäisiä loma-asuntoja. Suunnittelualueen eteläpuolella ja suunnittelualueetta lähimpänä sijaitsevalla loma-asunnolla ei ole rakennuslupaa. Lähimmät kylämäiset alueet sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Vieriperällä ja koillispuolella Kunnarinperällä. Vieriperän asuinrakennuksista on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 1 300 metriä ja Kunnarinperältä noin 1 900 metriä. Kuva 2. Asuinrakennukset ja loma-asunnot tuulivoimapuiston lähialueilla maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan.

6 (42) Kuva 3. Asutus tuulivoimapuiston lähialueilla Tilastokeskuksen ruutuaineiston (250 x 250 m) perusteella vuonna 2009. Maanomistus Suunnittelualueen maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa.

7 (42) Liikenne Suunnittelualue rajautuu idässä Järvitiehen (yhdystie 18418 Koisperä-Saarenperä). Yhdystien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 230 ajoneuvoa vuorokaudessa (Elykeskus, liikennemääräkartta 2010). Alavieska-Merijärvi maantie (yhdystie 787) sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle on rakennettu metsäautoteitä. Suunnittelualueen halki kulkee loude-kaakkoissuunnassa metsäautotie, joka kulkee Järvitieltä Alavieska-Merijärvi maantielle. Virkistys Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu itä-länsi -suuntainen moottorikelkkaura, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Jokilaaksojen kelkkailijat ry. Suunnittelualueen eteläpuolisella Vieskanjärvelle on rakennettu uima- ja virkistyspaikka laavuineen. Sähköverkko Alueen halki kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti Herrfors Nät Oy:n 110 kv voimajohto. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään tuulivoimapuiston sisäisellä sähkönsiirrolla voimajohdon viereen rakennettavalle sähköasemalle ja liitetään valtakunnan sähköverkkoon. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Saarenkylä- Vieskanjärven osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

8 (42) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003, vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja tullut lainvoimaiseksi 25.8.2006. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu sisämaahan sijoittuvia tuulivoimapuistoalueita tai -kohteita. Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu kuvaan punaisella aluerajauksella. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarausmerkintöjä. Suunnittelualueelle sijoittuu alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkeva 110 kv:n pääsähköjohto ja moottorikelkkailureitti. Maakuntakaavassa moottorikelkkailureitiksi ([) on osoitettu olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun ylikunnallisia ja maakunnallisia pääreittejä. Maakuntakaavassa suunnittelualueen pohjoispuolelle on merkitty pääsähköjohdoksi (z) olemassa oleva kaakkois-luode suuntainen pääsähköjohto. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty virkistys- ja matkailukohteen merkinnällä Lumikurun hiihtokeskus. Alavieskan kuntaa koskien on maakuntakaavassa osoitettu kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusaluemerkintä (kmk). Kehittämisperiaatemerkinnällä on osoitettu kaupunkiseutuun liittyviä alueita, joilla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Lisäksi maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsien moni-

9 (42) puolista hyödyntämistä tulee edistää sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavaluonnos Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 28.8.-26.9.2012. Maakuntakaavan 1. vaihekaavan yhteydessä osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueita Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston alue on tunnistettu A/B-luokkaan (A=ensisijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu hyvin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi, B=toissijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoimaalueeksi). Nähtäville olleessa maakuntakaavaluonnoksessa osayleiskaava-alue on pääosin esitetty tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1). Merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Suunnittelumääräyksenä on, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, luontoon, kulttuuriympäristöön ja liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen ja puolustusvoimien tutkatoiminnan asettamat rajoitteet voimaloiden lukumäärälle, koolle ja sijoittelulle. Kuva 5. Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan luonnoksesta. Yleis- ja asemakaavat Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen eteläosalla on voimassa oikeusvaikutukseton Alavieskan keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty

10 (42) 4.3 Luonnonolot vuonna 1991. Osayleiskaavassa osa tuulivoimapuiston suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Keskustan osayleiskaavaa uudistetaan parhaillaan, mutta laadittavan osayleiskaavan suunnittelualue ei ulotu Saarenkylä- Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualueelle. Tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Muut suunnitelmat Alavieskan kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2008 kunnan maankäytön kehityskuvan. Kehityskuva ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnitelma. Kehityskuvassa osa suunnittelualueesta on tunnistettu kallioiseksi alueeksi, jolla voi olla erityisiä virkistysarvoja kallioisuuden vuoksi mm. metsästys-, marjastus- ja ulkoilukäytössä. Alavieskan kuntaan on laadittu myös virkistysreitistöjen yleissuunnitelma, jossa on osoitettu koko kuntaa koskevia yhteystarpeita. Reitistöjen yleissuunnitelmassa suunnittelualueen lounaisosaan on osoitettu olemassa oleva moottorikelkkareitti. 4.3.1 Maa- ja kallioperä sekä topografia Alavieskan alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan kiilleliuskealueella. Alueen kallioperä koostuu syväkiviin kuuluvista kvartsi- ja granodioriiteistä, gabrosta sekä dioriitistä. Alueen yleisin maalaji on moreeni, joka on peittää kallioperän muotoja vaihtelevan paksuisena kerroksena. Hankealueelle sijoittuu useita pieniä sekä muutamia laajempia kalliopaljastumia. Alueen pinnanmuodot muodostuvat rikkonaisen moreenimaaston ja näiden välisten suoaltaiden mosaiikista. Alueelle sijoittuu kaksi laajempaa suoallasta. Kokonaisuutena alue on suhteellisen alavaa ja korkeimmat kallioalueet sijoittuvat noin 50 55 m mpy. Alueen eteläpuolelle sijoittuu laaja peltoaukea, joka on entistä Alavieskanjärven pohjaa. Sulfisedimentit ja happamoitumisherkkyys alueella Happamat sulfaattimaat esiintyvät Suomessa pääasiassa jääkaudenjälkeisen Litorinameren aikoinaan peittämillä alueilla, jolloin suunnittelualue alavana rannikon läheisenä alueena lukeutuu tähän vyöhykkeeseen. Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnostaan esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä, jotka voivat hapettuessaan maankäytön seurauksena aiheuttaa maaperän ja vesistöjen happamoitumista sekä raskasmetallien liukenemista maaperästä. Tarkkoja tietoja alueista, joissa sulfaattimaita esiintyy, ei ole. Hankealueen happamoitumisherkkyys maa- ja kallioperätietojen perusteella on alhainen. Hankealueella sulfidisedimenttien esiintyminen on epätodennäköistä, mutta potentiaalisimpia kohteita ovat laajojen suoaltaiden turpeenalaiset maakerrokset, mikäli ne ovat hiesupitoisia. Turvemaille rakennettaessa nämä voidaan huomioida rakentamissuunnittelun yhteydessä.

11 (42) 4.3.2 Pinta- ja pohjavedet Pintavedet Saarenkylän Vieskanjärven hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu eteläosaltaan Kalajoen päävesistöalueella (53) Kalajoen alaosan (53.02) vesistöalueelle ja Järviojan Jukulaisojan (53.024) valuma-alueelle sekä pohjoisosaltaan Pyhäjoen päävesistöalueella (54) Pyhäjoen alaosan (54.01) alueelle ja Talusojan (54.019) valuma-alueelle. Hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu luonnontilaisia pienvesiä. Turvemaat on pääosin tehokkaasti ojitettuja ja ihmisen luomaa ojaverkostoa alueelle sijoittuu runsaasti. Hankealueelle sijoittuu kaksi laajempaa lähes luonnontilaista suoaluetta. Pohjoisempi Juvinrahka sijoittuu päävesistöalueiden vedenjakajalle, jolloin sen vedet laskevat kahteen suuntaan: suon luoteispäästä Pahapuron kautta Talusojaan, josta edelleen Pyhäjokeen ja suon kaakkoispäästä Järviojan kanavan kautta Kalajokeen. Hankealueen eteläosassa Karhunrahkan suolta vedet laskevat myös pelto-ojien kautta Järviojan kanavaan ja edelleen Kalajokeen. Noin 1,2 km hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan peltoalueen keskellä virtaava Järvioja on kaivettu Alavieskajärven kuivatuksen yhteydessä 1800-luvulla. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee yksityismaalle kaivettu uimalampi, jonka rannalla on laavu. Pohjavesialueet Hankealuetta lähin luokiteltu pohjavesialue sijoittuu noin 8 km etäisyydelle hankealueen eteläpuolella. Kiimamaan (1100902) vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (luokka I) pinta-ala on 0,49 km 2 ja antoisuus 50 m 3 /d. 4.3.3 Kasvillisuus- ja luontotyypit Kasvillisuusalue Hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan Kainuun alueen länsiosaan, missä kohtaavat pohjoisen ja eteläisen Suomen kasvillisuustyypit ja lajisto. Suoyhdistymätyypiltään Alavieskan alue kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen, missä suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoiden alaryhmään Suomenselän aapasuot ja osaksi Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaisiin. Suunnittelualueen metsät ja suot Kokonaisuutena hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty. Alueen metsät ovat vahvasti metsätalouskäytössä ja suurin osa alueen rämeistä ja korvista on ojitettu. Alueelle sijoittuu muutamia laajempia kalliokohteita, joiden edustavuus tarkentuu myöhemmissä luontotyyppi-inventoinneissa. Suoluontokohteista Karhunrahka ja Juvinrahka ovat edustavia ja laajempia, pääosin ojittamattomia alueita. Karhunrahka on aikoinaan ollut Alavieskanjärven rantanevaa ja nykyisin suon eteläpuolelle sijoittuu Vieskanjärven laaja peltoalue. Tyypiltään Karhunrahka on yhdistelmätyypin nevarämettä. Alavieskassa on hyvin vähän jäljellä luonnontilaisia soita, joissa esiintyy aito- ja aapasoiden piirteitä. Näistä merkittävimpiä ovat juuri hankealueelle osittain sijoittuvat Ju-

12 (42) vinrahka ja Karhunrahka sekä edustavimpana kunnan lounaisosaan sijoittuva Sivakkaneva. Suunnittelualueen kasvillisuuden ja luontotyyppien kuvaus tulee tarkentumaan laadittavassa luontoselvityksessä. Luontoselvitykseen liittyvät maastoinventoinnit tehdään kesän 2013 aikana. 4.3.4 Arvokkaat luontokohteet ja lajisto 4.3.5 Linnusto Hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatietoaineisto on selvitetty ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (tiedonanto, Hertta Eliölajit - tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus 2/2013). Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia uhanalaislajiston esiintymispaikkoja. Hankealueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, joiden edustavuus ja sijainti selviävät luontoselvitysten perusteella. Selvitysalueella suoritetaan kasvillisuus- ja luontotyyppiinventointi kesän 2013 aikana. Inventoinnissa tunnistetaan mahdolliset arvokkaat luontokohteet, joita ovat mm. kansallisten lakien mukaiset kohteet sekä paikallisesti tai muutoin arvokkaat luontotyypit. Alueen arvokkaat luontokohteet kuvaillaan ja arvotetaan alueellisesti sekä valtakunnallisesti (mm. luontotyyppien uhanalaisuusluokitus). Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointien tulokset eli alueen luonnonolojen tarkennettu yleiskuvaus sekä mahdolliset arvokohteet esitetään myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Alavieskan Saarenkylän Vieskanjärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnosvaiheessa esitetään hankealueen linnustollinen esiarviointi, joka perustuu olemassa oleviin linnustotietoihin ja aineistoihin. Suunnittelualueelle tehdään tarkemmat linnustoselvityksen kevään ja kesän 2013 aikana ja tuulivoimapuiston osayleiskaavan luontoselvityksessä esitetään hankealueelle kohdennettujen linnustoselvitysten tarkemmat tulokset ja vaikutusten arviointi. Selvityksen tulokset esitetään erillisessä myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. Linnustollisessa esiarvioinnissa tarkasteltiin tuulivoimapuiston selvitysalueen pesimälinnustoa sekä lintujen paikallisliikehdintää ja alueen kautta muuttavaa linnustoa. Pesimälinnustoa tarkasteltiin paikallisesti suhteuttaen selvitysalue laajemman alueen linnustollisiin yleispiirteisiin. Selvitysalueen kautta kulkevan muuttolinnuston kohdalla kiinnitettiin huomiota alueen sijaintiin suhteessa tunnettuihin muuttoreitteihin, ja lintujen muuttoa käsiteltiin laajemmassa mittakaavassa paikalliset ja alueelliset erityisseikat huomioiden. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti pesivien uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien paikkatietoaineistot hankittiin eri viranomaisten tietokannoista (ks. käytetyt tietolähteet jäljempänä). Pesimälinnuston osalta alueella mahdollisesti esiintyviä uhanalaisia tai muuten huomioitavia lajeja selvitettiin myös lintuatlastietokannan sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella todettujen elinympäristöjen pohjalta.

13 (42) Tämä linnustollinen esiarviointi on tehty toimistotyönä, ja se perustuu alueelta olemassa olevaan linnustotietoon. Selvitysalueella ei ole tehty linnuston maastoselvityksiä tämän työn yhteydessä, mutta alueella tullaan suorittamaan linnustoselvityksiä kevään ja kesän 2013 aikana. Tässä selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat, aineistopyyntö) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot, aineistopyyntö) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja) Hankkeen yhteydessä suoritettavat linnustoselvitykset Selvitysalueen pesimälinnustoa tullaan inventoimaan kesän 2013 aikana pesimälinnustoinventointeihin suunniteltuja laskentamenetelmiä (mm. pistelaskenta, kartoituslaskenta) soveltamalla. Pesimälinnustolaskennat toteutetaan kolmen käyntikerran selvityksenä touko-kesäkuussa, minkä lisäksi alueelle sijoittuvia metson soidinpaikkoja inventoidaan huhti-toukokuun vaihteessa. Selvitysalueen eteläpuolelle sijoittuvan Alavieskanjärven merkitystä lintujen muutonaikaisena lepäilyalueena selvitetään huhtitoukokuussa peltoalueen kattavien lepäilijälaskentojen avulla. Linnustoselvityksen tulokset esitetään erillisessä myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa. Pesimälinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006 2010. Saarenkylä Vieskanjärven selvitysalue jakaantuu Alavieskan keskustan (712:336, selvitysaste erinomainen) ja Alavieskan Vehkaperän (712337, selvitysaste erinomainen) atlasruutujen alueella. Alavieskan keskustan ja Vehkaperän atlasruuduissa havaittiin atlaksen aikana yhteensä 119 lintulajia, joista 111 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin 150 175 paria/km 2. Selvitysalueen pesimälinnustosta tai alueella mahdollisesti esiintyvien lintuatlasruuduissa tavattujen suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymisestä ei ole tarkempaa tietoa. Rengastustoimiston tiedonannon mukaan (Juha Honkala, kirjall. ilm.) selvitysalueella sijaitsee kanahaukan ja viirupöllön käytössä olevat pesäpaikat, joissa on pesitty viimeksi vuonna 2011. Kaavaluonnoksessa esitettävät tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat lähimmillään noin 400 metrin ja 600 metrin etäisyydelle Rengastustoimiston ilmoittamasta koordinaattipisteestä. Lisäksi alueella on vanha tieto huuhkajan pesäpaikasta. Lintuatlasruuduissa varmasti, todennäköisesti tai mahdollisesti pesivistä lajeista selvitysalueella saattaa elinympäristöjen puolesta esiintyä seuraavia suojelullisesti arvokkaita lintulajeja (valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit): pyy, teeri, metso, mehiläishaukka, sinisuohaukka, hiirihaukka, ampuhaukka, kurki, kapustarinta, liro, huuhkaja, varpuspöl-

14 (42) lö, viirupöllö, lapinpöllö, suopöllö, helmipöllö, käenpiika, palokärki, pohjantikka, niittykirvinen, keltavästäräkki, kivitasku, sirittäjä, pikkulepinkäinen, järripeippo ja punavarpunen. Selvitysalueen elinympäristöjen perusteella alueen pesimälinnusto koostuu pääosin alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisista, tavanomaisten talousmetsäalueiden ja suoalueiden pesimälajeista. Huomattava osa selvitysalueen pinta-alasta on nuoria metsiä, hakkuita ja ojitettua turvemaata. Selvitysalueen avoimilla suoalueilla sekä alueen ympärille sijoittuvilla peltoalueilla ja selvitysalueen eteläpuoleisilla lampareilla saattaa esiintyä myös vaateliaampaa lajistoa. Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Sääksirekisterin tiedonannon (Juha Honkala, kirjall. ilm.) mukaan selvitysalueen läheisyydessä ei sijaitse kalasääsken tiedossa olevia pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) selvitysalueen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Alavieskan kohdalla Kalajoen rannikkoalueella kulkee kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttoreitti, jota pitkin muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja niiden pohjoisille pesimäalueilleen. Kalajoella etenkin joutsenen ja hanhien muuttoreittien painopiste sijoittuu selkeästi Saarenkylä-Vieskanjärven suunnittelualueen länsipuolelle. Kurjen ja esimerkiksi petolintujen muutto kulkee leveämmällä rintamalla tuulensuunnasta riippuen, ja kulkee yleensä myös joutsenia ja hanhia kauempana sisämaassa. Alavieskan kaltaisilla maa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on todennäköisesti hajanaista ja vähäistä, ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Suunnittelualueella ei ole tehty erillistä muuttolintuselvitystä, joten lintujen muuton tarkemmasta luonteesta ei ole tietoa. Lähimmät muuttolintuselvitykset on tehty Kalajoen alueella Jokelan, Tohkojan ja Mustilankankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä. Aiemmin tiedossa olleen ja tuulivoimapuistojen linnustoselvityksissä todetun, Kalajoen kautta kulkevan merkittävän muuttoreitin, leveydestä sisämaahan ja Alavieskan suuntaan ei ole täyttä varmuutta. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa lähes kaikkien alueen kautta muuttavien lajien lentokorkeuksiin ja muuttoreitteihin, ja tuulen suunta määrää esimerkiksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee suhteessa selvitysalueeseen. Kovalla vastatuulella tai muuten huonoissa muutto-olosuhteissa merkittävästi suurempi osa linnuista laskee muuttokorkeuttaan törmäyskorkeudelle tai sen alapuolelle. Riittävän huonon sään aikana monet linnut keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Maa-alueiden yllä valtaosa lintujen muutosta kulkee yleensä korkealla. Esimerkiksi hyvällä ja myötätuulisella säällä muuttavat petolinnut ja kurjet lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli tavallisesti tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolella. Myös merkittävä osa kahlaajista ja esim. varpuslinnuista muuttaa maaalueiden yllä usein hyvin korkealla. Sen sijaan suurin osa hanhista ja joutsenista lentää

15 (42) 4.3.6 Muu eläimistö osin myös törmäyskorkeudella noin 50 100 m korkeudessa. Syksyllä hanhimuutto kulkee selvästi kevättä korkeammalla ja siten suurelta osin törmäyskorkeuden yläpuolella. Lepäilyalueiden läheisyydessä lintujen lentokorkeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla niiden muuttomatkan varrella. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen merkittäviä levähdys- tai ruokailualueita. Selvitysalueen eteläpuolelle sijoittuva Alavieskanjärven peltoalue saattaa kuitenkin kerätä jonkun verran muuttomatkallaan levähtäviä ja ruokailevia lintuja, joista osa voi muuttoa jatkaessaan lentää suunnitellun tuulivoimapuiston kautta. Lähialueen tiedossa olevat merkittävät joutsenen, hanhien ja kurkien muuttolevähdyspaikat sijoittuvat pääosin Kalajoen ja Pyhäjoen alueelle selvitysalueen länsi- ja luoteispuolella. Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Alavieskan Saarenkylän Vieskanjärven tuulivoimapuistohankkeen kaavaluonnoksessa esitetään yleistiedot hankealueen eläimistöstä olemassa olevaan tietoon perustuen. Tiedot hankealueen eläinlajistosta perustuvat pääosin yleistietoon eri eläinlajiemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Myöhemmin valmistuvassa luontoselvityksessä sekä ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa esitetään suunnittelualueelle kohdennettujen luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajiston inventointien tulokset sekä vaikutusten arviointi. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajiston osalta selvitysalueelle mahdollisesti sijoittuvat liito-oravan potentiaaliset elinympäristöt inventoidaan lajin selvittämiselle sopivaan aikaan kevään 2013 aikana. Liito-oravia inventoidaan ns. papanakartoitusmenetelmällä lajin inventoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti yhden maastotyöpäivän aikana. Kaikki Suomessa havaitut lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Hankealueen kattava lepakkoselvitys toteutetaan Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti detektoriselvityksenä, kaksi kertaa toistettavana kiertolaskentana. Lepakkoselvityksen kartoituskierrokset tehdään kesäkuussa ja heinäkuussa 2013. Hankealueella mahdollisesti esiintyvää tavanomaisempaa eläinlajistoa huomioidaan muiden alueella suoritettavien luontoselvitysten yhteydessä. Maastoselvitysten yhteydessä inventoidaan hankealueella ja voimaloiden sijoituspaikoilla mahdollisesti sijaitsevat luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisen lajiston lisääntymis- ja levähdyspaikat. Nisäkäslajisto Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on todennäköisesti tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteissä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähtämisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä (Lsl. 49 ja 42 ).

16 (42) Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luonnonsuojelulain (Lsl. 29 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATSsopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Hankealueella voi levinneisyytensä puolesta esiintyä Suomen yleisintä lepakkolajia eli pohjanlepakkoa sekä mahdollisesti myös viiksisiippaa/isoviiksisiippaa. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) liitooravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, ja Kalajoen alueella on paikoin melko vahva liito-oravakanta. Hankealueella sijaitsee todennäköisesti liitooravalle potentiaalisia elinympäristöjä, joten lajin esiintyminen ainakin osalla aluetta on mahdollista. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski- Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleinen. Laji asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen myös tavanomaiset metsäojat. Viitasammakon esiintyminen hankealueella on elinympäristöjen puolesta mahdollista. EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista alueella saattaa levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikkia suurpetojamme. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa lajien laajaa elinpiiriä. 4.3.7 Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealuetta lähin Natura-alue Ryökönkangas (FI1002011) sijoittuu Posanperän ja Havistonperän alueella noin 4 km etäisyydelle hankealueen koillispuolella. Ryökönkankaalla sijaitsee myös vanhojen metsien suojelualue (VMA110082). Natura-alueena se on sisällytetty Suomen Natura 2000 ohjelmaan luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (SCI = Sites of Community Interest). Seuraavaksi lähin suojelualue tai suojeluohjelmien alue on Kaakkurinnevan (SSO110331) soidensuojeluohjelman alue, joka sijoittuu noin 9,3 km etäisyydelle hankealueen luoteispuolella.

17 (42) Kuva 6. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet, Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta). 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Alavieska kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko -alueeseen. Maisema-alueet Saarenkylän hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimapuiston pohjoispuolella oleva Taluskylän Talusperä on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Jylkän talonpoikaistila sijaitsee noin 8 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Jylkän talonpoikaistilan pihapiiri eri-ikäisine asuinrakennuksineen ja talousrakennuksineen on kertova ja hyvin säilynyt esimerkki vauraasta pohjalaisesta talonpoikaisrakentamisesta 1800-luvun alussa.

18 (42) Jylkän talonpoikaispihan lisäksi suunnittelualuetta lähimmät muut valtakunnalliset merkittävät kulttuuriympäristöt ovat Mattilanperän ja Kalaputaan kylät. Alavieskan Mattilanperän kylän taloryhmä on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki Pohjanmaan jokilaaksokylien takamaille 1700-luvun loppupuolella syntyneistä kruununtiloista, niiden rakennuskannasta ja kehityksestä. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 10 kilometriä. Mattilanperä on osa Kalajokeen laskevan Kähtävänojan varteen keskittynyttä Kähtävän kylää. Vastaavasti Merijärven Kalapudas on Pyhäjoen varrella sijaitseva ns. puhtokylä, jonka erityispiirteenä on voimakkaiden kevättulvien takia on maaston korkeimpiin kohtiin keskittynyt asutus. Samalle mäelle on rakennettu useita talouskeskuksia asuinrakennuksineen ja lukuisine talousrakennuksineen. Pihamaa on yhteinen ja rakennusten nurkkien välillä on vain muutama metri. Etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 13 kilometriä. Maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeistä alueista lähimmäs tuulivoimapuistoa sijoittuu Talusperän alue 2,7 kilometriä tuulivoimapuiston pohjoispuolelle. Talusperällä on vanhaa rakennuskantaa sisältävä taloryhmä, joka on seudun vanhinta asutusta. Talusperän lisäksi suunnittelualuetta lähimmät muut maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ovat Merijärven kirkkoympäristö, Merijärven Tanskanperän viljelysalue, Kalajokilaakson kulttuurimaisema välillä Pitkäsenkylä-Nuoranperä-Hihnanperä sekä Pyhäjoen ja Valkonojan yhtymäkohdan tienoilla sijaitseva Vaikkolan kulttuurimaisema Petäjäskoskella. Kuva 7. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet, Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva Ympäristö- ja paikkatietokanta).

19 (42) 4.4.2 Maisemakuva 4.4.3 Muinaisjäännökset Saarenkylä-Vieskanjärven alue on tasaista ja alueen korkeuserot ovat pieniä. Voimalapaikat sijoittuvat noin 50-55 metriä merenpinnan yläpuolelle eivätkä ole juurikaan ympäröivää maastoa korkeammalla. Tuulivoimapuiston alue on metsätalouskäytössä ja hankealueella vaihtelevat eri-ikäisen puuston metsäpalstat ja suoalueet. Alueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja suurin osa suoalueista on ojitettuja. Alueelle sijoittuu pienipiirteistä kallioalueita ja metsäautoteitä. Lähialueen maisema koostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista metsäalueista sekä viljelymaisemasta. Lähialueen viljelymaisemat muodostuvat laajuudeltaan erisuuruisista peltoalueista. Suunnittelualueen eteläpuolella Alavieskanjärven alueelle muodostuu laaja peltoalue, jota metsäkaistaleet osin rikkovat. Lähialueen asuinrakennukset sijoittuvat pääasiassa metsäsaarekkeisiin tai teiden varsille. Hankealueen eteläpuolelle noin neljän kilometrin etäisyydelle sijoittuu Alavieskan keskustaajama. Taajama-asutus on levittäytynyt molemmin puolin Kalajokea sekä Kalajoentien varteen. Kalajokivarressa sijaitsee laajempia avoimia peltoalueita. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita tai korkeita rakennelmia. Linkkimastoja on hankealueen luoteispuolella Ylipään Linnakalliolla, itäpuolella Someronkylällä sekä Alavieskan keskustassa. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tullaan laatimaan erillinen arkeologinen inventointi. Inventoinnin maastotyöt suoritetaan kesän 2013 aikana ja sen tulokset esitetään kaavaehdotusvaiheessa erillisenä raporttina ja kaavaselostuksessa. Seuraavassa on kuvattu tiiviisti tietoja Alavieskaan aiemmin tehdyistä tutkimuksista sekä suunnittelualueen synnyttämistä lähtökohdista. Edellinen koko Alavieskan käsittänyt arkeologinen inventointi on tehty vuonna 2002. Kyseessä oli Museoviraston arkeologian osaston tutkimushanke. Tätä ennen kunnassa oli tehty perusinventointi vuonna 1984. Pienempialaisia kohdeinventointeja ovat olleet mm. keskustan osayleiskaava-alueen inventointi vuonna 2011 ja vuonna 1992 tehty Imatran Voima Oy:n Ventusnevalta Pyhäkoskelle tehdyn voimalinjan inventointi. Haimilan 1 inventoinnin mukaan Alavieskan kivikaudellle ajoittuvat irtolöydöt ovat pääasiassa löytyneet jo 1800-luvun puolella tai 1900-luvun alussa, eikä löytöjen perusteella voitu paikantaa uusia kohteita. Inventoinnin yhteydessä saatiin kuitenkin tietoon joukko röykkiöitä. Lisäksi Haimilan (2002) inventoinnissa kartoitettiin historiallisen ajan kohteita mukaan lukien suuri määrä tervahautoja. Suunnittelualueella ei sijaitse tunnettuja muinaismuistoja. 1 Haimila, Miikka 2002. Alavieskan inventointi. Museovirasto. Tutkimusraportti.

20 (42) Suunnittelualuetta lähin tunnettu muinaisjäännös sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella Korkiakurunrahkan itäpuolella. Muinaisjäännös on pronssikautinen hautaraunio Salosaari, joka on luokiteltu muinaisjäännösluokkaan 1. Rakenne sijaitsee soiselle aukealle työntyvällä kaakko-luodesuuntaisella niemekkeellä, jolla kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Niemekkeen kärjessä on muuta maastoa korkeammalle kohoava kallio. Kallion päällä on noin 3 x 3 metriä kokoinen ihmisen pään kokoisesta kivistä ladottu nelikulmainen röykkiö. Röykkiö on hyvässä kunnossa ja ilmeisesti koskematon. Muinaisjäännöksestä on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 400 metriä. Suunnittelualueen lähistön muista tunnetuista muinaisjäännöksistä voidaan lisäksi mainita suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevat tervahauta (Alavieskan Järvitila). Muinaisjäännöksestä on etäisyyttä lähimpään tuulivoimalaan noin 500 metriä. Maasto Alavieskassa on hyvin alavaa. Tuulivoimapuiston suunnittelualueella korkeimmat kohdat kohoavat noin 60 metrin korkeuteen ja matalimmatkin alueet hieman korkeuden 50 m mpy alapuolella. Karttojen perusteella selvitysalue on soista ja kallioista metsäaluetta. Paikkakunnan suurin järvi Alavieskanjärvi on kuivattu vuosina 1833-1858. Järvi on sijainnut selvitysalueen eteläpuolella. Jääkauden jäljiltä Alavieskan alue oli merta. Kampakeraamisella kivikaudella, noin vuoteen 3000 ekr. mennessä maa oli kohonnut niin paljon, että Litorinameressä oli näkyvissä rikkonainen saaristo. Tänä päivänä näiden saarien rannat ovat noin 60 metrin korkeudella meren pinnasta. Pronssikauden alussa noin vuoden 1800 ekr. tietämissä ranta oli kymmenisen metriä alempana (50 m mpy). Korkeakurunrahka pisti kallioluotona esiin vedestä ja pronssikauden ihmiset rakensivat kiviröykkiön sen itäpuolelle näkyvälle rantakalliolle. Kirkonkylän löydöt joen rannoilla osoittavat, että kivi- ja pronssikauden vaihteessa ihmiset oleskelivat myös 45 m mpy tuntumassa. Rautakaudella (500 ekr. 1100 jkr.) meren ranta on jo paennut Alavieskan länsipuolelle. Järvet ovat saattaneet olla tuolloin hieman suurempia ja nykyisin soistuneet matalat alueet ovat saattaneet olla järviä, jotka ovat sittemmin kasvaneet umpeen.

21 (42) 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet TM Voima Oy on vastannut Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. Koska arvokkaiden luontokohteiden ja muinaismuistojen inventointi toteutetaan kevään ja kesän 2013 aikana, voivat kaavaluonnoksessa esitetyt voimaloiden sijainnit tarkentua näiden selvitysten tuloksien mukaisesti edelleen kaavaehdotukseen. Kaavaluonnoksessa esitettyjen rakennus- ja huoltoteiden sijaintipaikkojen lisäksi jatkosuunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoisia teiden ja maakaapeleiden sijainteja. Oheisessa kuvassa 9 on esitetty vaihtoehtoiset sijainnit tieyhteyksien ja maakaapeleiden toteuttamiseksi. Kuva 8. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit.

22 (42) Kuva 9. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuiston voimaloiden ja sähköaseman sijainnit sekä vaihtoehtoiset tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijaintipaikat 5.1 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 137,5 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Näin todennäköinen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavassa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan 3 MW. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on alle 30 MW.

23 (42) Kuva 10. Periaatekuva Saarenkylä-Vieskanjärven tuulivoimapuistoon suunnitteluista tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden rakentamis- ja pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Saarenkylä-Vieskanjärven alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina tai kallioankkuroituina teräsbetoniperustuksina. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Lisäksi rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten.

24 (42) Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Suunnittelualueen keskiosaan, 110 kv:n voimajohdon varteen rakennetaan tuulivoimapuiston sähköasema. Sähköaseman tarkka sijoittuminen voimajohdon länsi- tai itäpuolelle tarkentuu suunnittelun edetessä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. Sähköasema muodostuu sähköasemakentästä ja kojeistorakennuksesta. TM Voima Oy ja Herrfors Nät Oy ovat neuvotelleet tuulivoimapuiston liittymisestä kantaverkkoon sekä liittymisen ehdoista. 6 Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Alavieskan kunnanvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Osayleiskaava on ilmoitettu vireille 31.1.2013 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 31.1-4.3.2013 välisen ajan. Nähtävillä oloaika saatiin yksi mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Janne Haviston antamassa mielipiteessä vaadittiin lisäselvityksiä osayleiskaavan liittyen mm. melu- ja välkehaittoja, lentoestevaloja, linnustovaikutuksia, liikenteen vaikutuksista alueen asukkaisiin sekä vaikutuksista kiinteistöjen arvoon. Lisäksi mielipiteessä tuotiin esille ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeesta tuulivoimaloiden meluja välkehaitat (haitta-alueen laajuus, matalataajuinen melu) sekä maiseman sietokykyyn liittyvät tekijät. Kaavoittajan vastine: Mielipiteessä esitettyjä vaikutuksia selvitetään kaavaprosessin edetessä. Kaavan yhteydessä tehtävät selvitykset on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Selvitysten tulokset sekä osayleiskaavan vaikutusten arviointi esitetään kaavaselostuksessa.