KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014)

Samankaltaiset tiedostot
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Olkapään sairauksien kuntoutus

Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

PALKOn avoin seminaari

40 vuotta potilaan parhaaksi

Selkäsairauksien esiintyvyys

Hyvinvointia työstä E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön

Moniammatillinen kipuselvitys

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kuntoutus tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. Timo Pohjolainen, LKT, dosentti

FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Sosiaaliturvan selvittäminen

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Käypä hoito -suositus. Alaselkäkipu

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Nuoren niska-hartiakipu

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä

Vaatimus vaikuttavuudesta

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Timo Pohjolainen Dosentti, johtava ylilääkäri ORTON

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

Kela kuntouttaja 2009

Selkäkipuisen käsikirja

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Fysioterapeuttien suoravastaanotto - kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta ja Tampereen kaupungilta

Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

SELKÄPOTILAS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Sisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Käypä hoito -suositus. Alaselkäkipu

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta. Kouvola Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Mikä on muuttunut hankkeen myötä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Anna-Maija Koivusalo

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi Kaija Riento Lindroos

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Fysioterapeutti Petri Jalava

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Transkriptio:

KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014) Miten tulisi vaikuttavasti kuntouttaa läpi koko hoitoketjun? Timo Pohjolainen

Sidonnaisuudet Työnantaja:ORTON Sivutoimi: Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta Asiantuntija: Valvira, Potilasvakutuskeskus, Liikennevahinkolautakunta Luentoja: Orionin, Pfizerin, MSD:n ja Suomen Selkäliiton järjestämissä tilaisuuksissa

Suosituksen sisältö Selkäkivun esiintyvyys Riskitekijät ja ehkäisy Kliininen luokittelu Esitiedot ja kliininen tutkimus Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Hoito Kuntoutus

Suosituksen sisältö- kuntoutus 1. Akuutti vaihe 2. Subakuutin eli pitkittyvän selkävaivan (6 12 viikkoa) hoito ja kuntoutus - 7 + 3 näytönastekatsausta 3. Krooninen - 4 + 3 näytönastekatsausta Spesifit - 4 näytönastekatsausta

Kliininen luokittelu Esitietojen ja kliinisen tutkimuksen selkäoireet jaetaan kolmeen pääluokkaan: 1. Mahdollinen vakava sairaus tai spesifinen selkäsairaus (esim. kasvain, selkärankareuma, nikamasiirtymä) 2. Hermojuuren toimintahäiriöön viittaavat alaraajaoireet (iskiasoire, katkokävely). 3. Epäspesifiset selkävaivat: pääosin selän alueella ilmenevät oireet, joissa ei ole viitteitä vakavaan sairauteen tai hermojuuren toimintahäiriöön.

Potilasinformaatio

Potilasinformaation periaatteet Potilaalle annettava oikea informaatio voi vähentää ahdistuneisuutta ja parantaa hoitotyytyväisyyttä. Monipuolinen potilasinformaatio lienee vaikuttavaa akuutissa ja subakuutissa selkäkivussa (C) Opaslehtiset ilmeisesti lisäävät potilaan tietämystä selkäkivusta (B) Lääkärin antama suositus harjoitteluun lisää potilaan luottamusta opaslehtisiin (B) Internetistä tavallisia hakukoneita käyttämällä löytyvä tietous on usein epäluotettavaa (C)

Potilasinformaatio Epäspesifi kipu anna positiivinen viesti - Ei ole aihetta huoleen. Selkäkipu on erittäin tavallinen - Ei ole viitettä vakavaan vammaan tai sairauteen. Toipuminen vie yleensä päiviä tai korkeintaan viikkoja voi vaihdella. Joillakin potilailla oireet kuitenkin voivat pitkittyä - Pysyviä heikkouksia ei jää. Uusiutuminen on tavallista ja tällöinkin paranemistaipumus on useimmiten hyvä. Osalla potilaista oireet kuitenkin pitkittyvät - Fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä, liiallinen lepo haitallista. Kohtuullinen kipu ei ole merkki haitallisuudesta.

Iskiasoireyhtymä Anna varovaisen positiivinen viesti! - Ei aihetta pelkoon - Konservatiivinen hoito riittää useimmiten, mutta paraneminen kestää yleensä kuukaudesta kahteen - Täydellinen toipuminen on yleensä odotettavissa - Osalla potilaista kuitenkin oireet pitkittyvät - Iskiasoireen uusiutuminen on mahdollista.

Akuutin selkäkivun (< 6 viikkoa) hoito Selkäkipupotilaan jokaisella lääkärikäynnillä arvioidaan myös toimintakykyä Hermojuurioireen esiintyminen juurivaurioon viittaavat neurologiset löydökset ennustavat pidempikestoista oireilua Yli 80 % selkäkipupotilaista on palannut työhön kuukauden kuluttua.

Akuutin selkäkivun hoito Tähdennetään tilan hyvänlaatuisuutta ja hyvää paranemistaipumusta Suositellaan terveellisiä elintapoja Vuodelepo ei ole vaikuttava hoitomuoto alaselkäkivussa tai iskiaksessa (A). Potilasta rohkaistaan jatkamaan tavanomaisia päivittäisiä toimintojaan tai palaamaan niihin mahdollisimman pian Fyysinen harjoittelu ei nopeuta akuutin alaselkäkivun paranemista (A) Selkää voi kohtuullisen kivun rajoissa käyttää eikä yleensä ole estettä kevyehkön työn jatkamiselle (A).

Akuutin selkäkivun hoito Kevyttä liikuntaa, esimerkiksi kävelyä, suositellaan Jos tarpeen, lyhytkestoinen sairauspoissaolo yleensä riittää. Hoidon tavoitteeksi asetetaan sairauspoissaolon jälkeinen paluu takaisin työhön. Lannetuilla ei ilmeisesti voida ehkäistä alaselkäkipuja eikä kipujen uusiutumista (C)

Lämpö- ja manuaaliset hoidot Lämpöhoito ilmeisesti vähentää lyhytkestoisesti kipua ja lisää toimintakykyä akuutissa selkäkivussa (B) Hieronnan vaikuttavuudesta ei ole näyttöä (B) Manipulaatiolla on akuutissa alaselkäkivussa hieman vaikuttavuutta, mutta ei eroa yleislääkärin tavanomaisesta hoidosta, kipulääkkeiden käytöstä, fysioterapiasta, harjoittelusta tai selkäkoulusta (A)

Subakuutin eli pitkittyvän selkävaivan (6 12 viikkoa) hoito ja kuntoutus

Toimintakykyä parantava kuntoutus Aktiivinen kuntoutus tulee aloittaa selkäkivun pitkittyessä kuuden viikon mittaiseksi, ja sen tulee olla osa hoitoketjua perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja työhön palautumiseen asti (C) Moniammatillinen (lääkäri ja fysioterapeutti) tutkimus, potilaan tilanteen selvittäminen, ohjaus ja opetus (mini-interventio) vähentävät sairauspoissaoloja ja haittaavien oireiden esiintymistä (B)

Toimintakykyä parantava kuntoutus Potilaan toimintakyvyn laajaan selvittämiseen sisältyy myös kehon rakenteen ja toimintojen, suoritusten ja osallistumisen rajoitteiden kartoitus (ICFluokitus) Alaselän toimintakyvyn arvioinnista on laadittu Facultas -ohjeet.

Toimintakykyä parantava kuntoutus Fysiatrin, ortopedin, reumatologin tai neurokirurgin konsultaatio diagnoosin, hoidon, työ- ja toimintakyvyn sekä kuntoutustarpeen arvioimiseksi Sairauskäyttäytymistä, uupumusta ja depressiivisyyttä selvitetään haastattelulla, kipupiirroksella ja potilaan itsensä täyttämillä kyselylomakkeilla (esim. DEPS).

Keltaiset liput 1. Usko, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia 2. Epäsuhtainen sairauskäyttäytyminen 3. Masentunut mieliala, negatiivisuus ja sosiaalinen vetäytyminen 4. Moniin eri hoitoihin hakeutuminen 5. Fyysisesti raskas työ 6. Ongelmat työssä ja huono työtyytyväisyys 7. Ylihuolehtiva perhe tai tuen puute 8. Valitukset, oikeudenkäynnit ja korvausten hakeminen

Toimintakykyä parantava kuntoutus Liike- ja liikuntahoidolla, jossa asteittain lisätään harjoittelun määrää, voidaan vähentää selkäkipua ja siitä aiheutuvaa työstä poissaoloa, kun hoito on toteutettu työterveyshuollossa (B) - Asteittain tehostuvia fysioterapeutin ohjaamia lihas- ja yleiskuntoa parantavia harjoituksia suositellaan Selän hieronta vähentää subakuuttia alaselkäkipua ja lisää toimintakykyä etenkin yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen (B).

Toimintakykyä parantava kuntoutus Selkäkoulu saattaa työpaikoilla toteutettuna olla vaikuttava hoitomenetelmä potilailla, joilla esiintyy toistuvaa tai kroonista selkäkipua (C) Tapauskohtaisen harkinnan mukaan voidaan toteuttaa työterveyshuollon tai perusterveydenhuollon työryhmän jäsenen käynti työpaikalla ja työhön kohdistettuja toimenpiteitä (C).

Toimintakykyä parantava kuntoutus Hoitavien tahojen tulee tukea selkäpotilaan oireiden hallintaa ja selviytymistä. Potilasta tulee auttaa löytämään omat ratkaisunsa. Liitännäisongelmien lievittyminen auttaa potilasta voimaan paremmin, vaikka hoito ei kohdistuisikaan suoraan selkäongelmaan.

Muut hoidot Lämpöhoito ilmeisesti vähentää lyhytkestoisesti kipua ja lisää toimintakykyä (B) Manipulaatiolla on kohtalaisesti vaikuttavuutta, joka ei eroa yleislääkärin tavanomaisella hoidolla saatavasta vaikuttavuudesta (A).

Kroonisen eli pitkäaikaisen selkävaivan (kesto yli 12 viikkoa) hoito ja kuntoutus

Hoito ja kuntoutus Yli kolme kuukautta kestäneen selkäkivun hoidossa pätevät pääosin samat suositukset kuin subakuutinkin vaiheen kohdalla Potilaan aktiiviseen osallistumiseen ja toimintakyvyn parantamiseen tähtäävän kuntoutuksen merkitys on keskeinen.

Toimintakykyä parantava kuntoutus Intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoimaharjoituksilla sekä yleiskuntoa kohentavilla harjoituksilla voidaan vähentää kroonista selkäkipua ja lisätä toimintakykyä (A) Moniammatillinen biopsykososiaalinen kuntoutus, johon liittyy toiminnallinen harjoittelu, parantaa kroonisesta selkäkivusta kärsivien toimintakykyä, lisää työhön osallistumista, kohentaa elämänlaatua ja vähentää kipua (A). Sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähentymiseen ei harjoituksilla ole voitu osoittaa olevan selvää vaikutusta (A).

Toimintakykyä parantava kuntoutus Terapeuttiseen harjoitteluun ja ohjaukseen yhdistettynä selän hieronta ilmeisesti vähentää kroonista alaselkäkipua ja lisää toimintakykyä (B) Kognitiivis-behavioraalisen hoidon avulla potilas voi oppia käyttämään erilaisia kivun-, stressin- ja kuluttavien affektiivisten reaktioiden hallintakeinoja ja sosiaalisia taitoja sekä oppia ymmärtämään paremmin omia toimintatapojaan ja niiden syitä ja seurauksia (Ostelo ym. Cochrane katsaus 2010).

Toimintakykyä parantava kuntoutus Kuntoutuslaitoksessa toteutettu kuntoutus on koetuilla tulosmittareilla ilmeisesti avokuntoutusta vaikuttavampaa mutta vaikutus kestää enintään vuoden. Työhön paluuseen kuntoutusmuodoilla ei ole vaikuttavuuseroa (C) - Avokuntoutusmahdollisuudet tulisi aina selvittää laitoskuntoutuksen vaihtoehtona ASLAK (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei ole luotettavaa tietoa TYK (työ- ja toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennus) kohdistuu henkilöihin, joiden työkyky on jo merkittävästi alentunut. Vaikuttavuudesta ei ole luotettavaa tietoa.

Kivun hoidot Manipulaatiolla on kroonisessa selkäkivussa kohtalaisesti vaikuttavuutta, joka ei eroa yleislääkärin tavanomaisella hoidolla, kipulääkkeillä, fysioterapialla, harjoittelulla tai selkäkoululla saatavasta vaikuttavuudesta (A) Yksittäisenä hoitomuotona vetohoito ei ilmeisesti ole vaikuttavaa kroonisessa selkäkivussa (B) Transkutaaninen hermostimulaatio (TENS) ei liene vaikuttavampaa kuin plasebo (C) Akupunktio yksinään tai muiden hoitojen täydentäjänä saattaa auttaa kroonisen selkäkivun lyhytaikaisessa kivunlievityksessä ja toiminnallisen tilan kohentumisessa (C) Laserhoidolla ei vaikuttavuutta pitkittyneessä tai kroonisessa selkäkivussa (D).

Välilevytyrä Mikrokirurgisella tai tavanomaisella välilevytyräleikkauksella hoidettujen paranemisessa ei ole eroja (B) Kirurginen välilevytyrän poisto tuottaa paremman kliinisen paranemisen kuin kemonukleolyysi (välilevyn entsymaattinen liuottaminen) (B) Perkutaaninen välilevytyrän poisto johtaa huonompaan kliiniseen tulokseen kuin tavanomainen välilevytyrän poistoleikkaus tai kemonukleolyysi (B) Välilevytyräleikkauksen jälkeen 4 6 viikon sisällä aloitettava aktiivinen ja intensiivinen harjoittelu vähentää kipua, parantaa leikattujen potilaiden toiminnallista tilaa, nopeuttaa työhön paluuta eikä lisää uusintaleikkauksia (A).

Välilevyrappeuma ja epävakaus eli instabiilius Intensiivisellä kuntoutuksella saavutetaan yhtä hyvä tulos kuin tarkoin valittujen kroonisten selkäpotilaiden luudutusleikkauksella (B) Luudutusleikkaus johtaa parempaan toipumiseen kahden vuoden aikavälillä kuin tavanomainen fysioterapia (B).

Yhteenvetoa - yleisiä painotuksia Potilasinformaation merkitys Aktiivisista kuntoutusmenetelmistä näyttö vahvistunut Potilaan/kuntoutujan aktiivinen osallistuminen Passiivisten hoitojen vaikuttamattomuudesta näyttö vahvistunut

Yleisiä painotuksia Mitä pitkäkestoisempaa, sitä moniammatillisempaa Kuntoutustoimet tärkeitä subakuutissa vaiheessa Hoito- ja kuntoutusketjun katkeamattomuus Kuntoutuksen teho tulee esille erityisesti kivun hallinnan ja toimintakyvyn paranemisen muodossa.

Kiitos mielenkiinnosta