6LSRRQNXQQDQVHOYLW\NVHWNRXOXWXVSDOYHOXLGHQSDOYHOXYHUNRVWDVHNlNRXOXWLORMHQ WHNQLVHVWlNXQQRVWD

6LSRRQNXQQDQVHOYLW\NVHWNRXOXWXVSDOYHOXLGHQSDOYHOXYHUNRVWDVHNlNRXOXWLORMHQ WHNQLVHVWlNXQQRVWD KOULJAOS 31 Suomenkielinen koulutusjaosto 8.4.2010 Valmistelija/Beredare: Opetusjohtaja Jari Alasmäki, jari alasmäki(at)sipoo.fi LÄHTÖKOHTA Sipoon kunnanvaltuusto päätti joulukuussa 2009 talousarviossaan, Perusteellinen ja laajamittainen kouluverkkoselvitys tehdään siten, että valtuusto voi päättää linjauksista huhtikuun 2010 loppuun mennessä Edellä mainitun sitovan tavoitteen tavoitetasoksi/seurantatavaksi Kouluverkkoselvityksen perusteella valtuusto päättää tarvittavista toimenpiteistä ja linjauksista huomioiden myös väestönkasvuennusteet ja synergiat muihin sivistystoimen vastuualueiden kehitystarpeisiin (kuten päiväkodit, esikoulut ja koulujen iltapäivätoiminta) Kunnanhallitus asetti selvitystyötä ohjaamaan kouluverkkoselvitysohjausryhmän, jossa olivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Lisäksi työryhmän kokouksissa olivat läsnä opetustoimen johtavat virkamiehet. Audiator Kehittämispalvelut valittiin suorittamaan palveluverkon selvitystehtävää ja samalla päätettiin myös teettää Tilakonsultit Oy:llä kartoitus koulurakennusten kunnosta sekä kunnostustarpeesta. Selvityksen yhteydessä on haastateltu kunnan virkamiehiä, kunnanhallituksen, sivistysvaliokunnan ja jaostojen puheenjohtajat sekä työntekijäjärjestöjen luottamusmiehiä. Lisäksi selvitystyötä esiteltiin ja luottamushenkilöitä kuultiin valtuuston iltakoulussa sekä jaostojen ja sivistysvaliokunnan infoissa. Vanhempia ja henkilökuntaa kuultiin tiukan aikataulun takia edustuksellisesti siten, että vanhempainyhdistyksistä kutsuttiin 1 edustaja/yh distys keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen. Selvitystyö valmistui 6.4.2010, jolloin työtä ohjannut kouluverkkoselvitysohjausryhmä otti vastaan konsulttien kokoaman materiaalin. Kyseinen selvitys sisältää vaihtoehtoisia malleja kouluverkon kehittämiseksi Sipoon kasvustrategian mukaisesti. Kouluverkkoselvitysohjausryhmä on vastannut selvityksen tekemisestä, jonka jälkeen kunnan sivistystoimen eri luottamushenkilöt käsittelevät valmisteltuja ehdotuksia. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnanhallitus valmistelee 13.4.2010 kokouksessaan asiaa valtuustolle, joka päättää kouluverkon linjauksista 26.4.2010 kokouksessaan. TAVOITTEET

Liittyen nyt valmistuneeseen kouluverkkoselvitykseen Kunnanvaltuusto on asettanut Koulutuspalveluille seuraavan sitovan tavoitteen vuodelle 2010: Kouluverkkoa kehitetään keväällä 2010 valmistuvan kouluverkkoselvityksen pohjalta Edellä mainitun sitovan tavoitteen tavoitetasoksi/seurantatavaksi valtuusto asetti: Kouluverkon rakenteita uudistamalla saadaan säästöjä ja parannetaan opetuksen laatua AIEMMAT LINJAUKSET Marraskuussa 2009 virkamiestyönä valmistuneessa päiväkoti- ja kouluverkkoluonnoksessa linjattiin mm. seuraavat periaatteet: Laadukkaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kaikissa kouluissa Ajanmukaiset ja pedagogisesti toimivat tilat kaikille oppilaille Pätevät opettajat sekä muu henkilökunta Oppilashuoltopalveluiden turvaaminen kouluissa Esiopetus ja siihen liittyvä päivähoito siirretään kokonaisuudessaan koulun toiminnaksi Koulutilojen kunnostus arvioidaan taloudellisten ja toiminnallisten syiden perusteella Uusista kouluista tehdään pääosin 0-9 vuosiluokkien yhtenäiskouluja sekä muutamia 0-6 vuosiluokkien kouluja. Uusien koulujen myötä koulujen oppilaaksiottoalueet tulee määritellä uudelleen Koulurakentamisessa tulee huomioida erityisopetuksen järjestäminen ja varautua siihen, että tulevaisuudessa myös EHA1, EHA 2, ja MAMU opetusta järjestetään Sipoossa. Uudet rakennettavat päiväkodit 6-osastoisia 126-paikkaisia päivähoitoyksiköitä Perusopetus ja päivähoito samaan kiinteistöön tai lähellä oleviin toimitiloihin (monitoimikeskukset) Suunnittelussa huomioitava toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä tonttien riittävä koko, hyvä sijainti ja tilojen suunnittelun tärkeys Sivistysvaliokunta pyysi 15.2.2010 mennessä alaisiltaan jaostoilta linjausehdotuksia vastuualueidensa palveluiden kehittämisestä kasvustrategian mukaisesti. Sivistysvaliokunta tulee käsittelemään linjauksia kunnanhallituksen 15.12.2009 tekemän päätöksen mukaisesti sen jälkeen, kun kouluverkkoselvitys on valmis. Opetusryhmäkokojen määrälliset ohjearvot, kuten tavoitekoko sekämaksimikoko, on määritelty vuonna 2009 suomen- ja ruotsinkielisten jaostojen yhteistyössä. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto saivat käsittelyynsä hyvin samanlaiset esitykset tilanteesta. Esitysteksti linjasi laajasti tämänhetkistä tilannetta ja kehittämistoimintaa, joka keskittyy vahvasti pitkäjänteisen laatutyön linjaamiseen Sipoon kunnassa. Lisäksi erillisselvitys on menossa erityisopetuksen järjestämisestä kunnassa. Jatkoehdotuksena suomenkielinen jaosto esitti, että myös lukioiden tulevaisuudesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta tulisi tehdä erilliset selvitykset. Nykyisin kunta ei rahoita aamu- ja iltapäivätoimintaa yli valtion rahoituksen ja toimintaa järjestävät useat tahot, joten rahoitus ja laatutaso vaihtelevat toimintayksiköittäin. Ruotsinkielinen jaosto ei halunnut kouluverkkoselvityksen ollessa kesken ottaa kantaa tilanteeseen muilta osin kuin lukiokoulutusselvitykseen ja aamu/iltapäivähoitoon liittyen.

Suomenkielisen koulutusjaoston sivistysvaliokunnalle esittämiä linjauksia 27.1.2010: Koulujen koko tulisi olla sellainen, että yhdysluokkia voitaisiin välttää, laadukasta erityisopetusta voisi järjestää kouluilla ja sitä kautta myös muita oppilashuollon tukitoimia asianmukaisessa laajuudessa. Tässä kohden jaostossa viitattiin valmisteilla oleviin lainmuutoksiin, jotka koskevat erityisopetusta. Oppilaita olisi silloin noin 200 tai enemmän. Kaikissa kouluissa pitäisi olla omat teknisen työn tilat sekä liikuntasalit. Yläkoulujen pitää olla kolmesarjaisia, muuten aineenopettajien opetusvelvollisuuden täyttäminen asettaisi liian suuria haasteita. Vähintään 3-sarjainen yläkoulu mahdollistaa myös oppilaille laajemman valinnaisainemahdollisuuden. Koulutusjaoston mielestä nykyiset oppilaaksiottoalueet ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeeksi laajoja. Toisaalta kysymys on sidoksissa juuri kokonaisuuteen. Jaostolla on periaatteessa myönteinen kanta kaksikielisiin kouluratkaisuihin, erityisesti kasvukeskuksissa ne voisivat toimia hyvin. Tilojen tehokkaan käytön suhteen ne mitä ilmeisimmin toisivat etuja. Jaosto on sitä mieltä, että Sipoon lukiot voisivat keskenään tehdä enemmän yhteistyöstä, jotta kurssitarjonta saataisiin laajennettua. Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tulisi myös kehittää. Aamu- ja iltapäivätoiminta on erinomaisen tärkeää ja sitä pitää järjestää vastaisuudessakin. Kielikylpy on yksi Sipoon valttikortti. Koulutusjaosto kokee, että sitä tulisi laajentaa kunnan asukasmäärän noustessa. Kielikylvyn vaihtoehdot ovat: Leppätien koulu jatkaa 1- sarjaisena, laajentuu 2-sarjaiseksi tai kielikylpyä laajennetaan siten, että Leppätien koulu pysyy 1-sarjaisena ja Etelä-Sipooseen perustetaan oma kielikylpykoulu. Kielikylvyn laajentaminen kahteen eri yksikköön on kuitenkin kustannuksiltaan hieman korkeampi. Koulukuljetuksissa ei nykyisellä tavalla toteudu edes tyydyttävä palvelu. Kun kouluverkkoa tarkastellaan, sitä pitää tarkastella niin, että samassa yhteydessä mietitään myös koulukuljetuksia. Päivähoitojaosto linjasi 27.1.2010 kokouksessa omalta osaltaan päi- Uudet päiväkodit suunnitellaan ja rakennetaan neljä tai kuusiosastoisiksi yksiköiksi, joissa on oma päiväkodinjohtaja, riittävästi jakotiloja pienryhmätoimintaan, sali, omat sisäänkäynnit jokaiselle lapsiryhmälle sekä piha-alueiden suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Rakennetaan prosessiorganisaation mukaisia toimintakeskuksia, joissa voidaan hyödyntää synergiaetuja tilojen optimaalisella yhteiskäytöllä ja toimia yhteistyössä moniammatillisesti. Päivähoitoyksiköt rakennetaan tarpeen mukaan kaksikielisiksi, joissa on puhtaat omat kieliryhmät ja vähintään kaksi samankielistä osastoa. Suomenkielisen koulutusjaoston ja päivähoitojaoston lausunnot mukailevat viime syksyistä selvitystä päiväkoti- ja kouluverkosta. Molemmissa lausunnoissa painotetaan monipuolista laatukäsitystä sekä varautumista huomattavaan väkiluvun kasvuun. Konsulttien valmistama selvitys Koulutuspalveluiden palveluverkosta sekä koulutilojen teknisestä kunnosta toimitetaan sähköpostitse kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, sivistysvaliokunnan sekä sen alaisten jaostojen jäsenille 6.4.2010.

2SHWXVMRKWDMDQHKGRWXV Koulutusjaosto antaa 6.4.2010 valmistuneeseen kouluverkkoselvitykseen liittyen seuraavanlaisen kannanoton ja lausunnon: Konsulteille annettiin toimeksiantona tehdä laaja Sipoon opetustoimen palveluverkkoselvitys ja työn tavoitteeksi todetaankin selvityksen alussa (sivu 4), että Sipoon kunta tarvitsee strategista suunnitelmaa sekä tulevien vuosien kehityksen ennakointiin, mutta myös kii katsomalla ja tarkastelemalla koko palveluverkkoa laajana kokonaisuutena, ei vain yhtä tai kahta pientä osaa tarkastellen. Koulutusjaosta antaa seuraavan lausunnon koko palveluverkkoselvitystä silmällä pitäen. Lähtökohta perusopetuslain mukaisesti Koulun oppimisympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen ja laadukas. Opetuspalvelut tulee toteuttaa tulevaisuudessa oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti siten, että kaikilla sipoolaisilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada omasta äidinkielestään riippumatta.rxoxwxvmdrvwrsdlqrwwddhwwlwxohydlvxxghqnrxoxyhunnrwxohhudnhqwddvlwhqhwwlhghool PDLQLWWXSHUXVOlKW NRKWDYRLGDDQWRWHXWWDD Päälinjaukset/ periaatteet laadun näkökulmasta tulevaisuuden kouluverkkoon Virkamiesten valmistelemassa päiväkoti- ja kouluverkkoluonnoksessa (6.11.2009) on esitetty seuraavia linjauksia: Laadukkaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kaikissa kouluissa Ajanmukaiset ja pedagogisesti toimivat tilat kaikille oppilaille Pätevät opettajat sekä muu henkilökunta Oppilashuoltopalveluiden turvaaminen kouluissa Esiopetus ja siihen liittyvä päivähoito siirretään kokonaisuudessaan koulun toiminnaksi Koulutilojen kunnostus arvioidaan taloudellisten ja toiminnallisten syiden perusteella Uusien koulujen myötä koulujen oppilaaksiottoalueet tulee määritellä uudelleen Koulurakentamisessa tulee huomioida erityisopetuksen järjestäminen ja varautua siihen, että tulevaisuudessa myös EHA1, EHA 2, ja MAMU opetusta järjestetään Sipoossa. Uudet rakennettavat päiväkodit 6-osastoisia 126-paikkaisia päivähoitoyksiköitä Perusopetus ja päivähoito samaan kiinteistöön tai lähellä oleviin toimitiloihin (monitoimikeskukset) Suunnittelussa huomioitava toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä tonttien riittävä koko, hyvä sijainti ja tilojen suunnittelun tärkeys.rxoxwxvmdrvwrslwll\oolpdlqlwwxmdsllolqmdxnvldshulddwwhlwdshuxvwhowxlqdolqmdyhwrlqdnxq WXOHYDDNRXOXYHUNNRDNHKLWHWllQMDHVLWWllRVDOWDDQHWWlHGHOOlPDLQLWXWSllOLQMDXNVHW YRLWDLVLLQSROLLWWLVHVWLK\YlNV\lWXOHYDQNRXOXYHUNNRVXXQQLWWHOXQSRKMDNVL

Tukipalvelut Tukitoimien osalta Sipoossa tulee toteuttaa valtakunnallisen erityisopetuksen uuden strategian mukaisesti 3-vaiheista tuen mallia (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki), lähikouluperiaatetta sekä inklusiivista opetusta. Tähän liittyen Sipoon opetustoimi laatii vuoden 2010 aikana uuden oppilashuollon ja erityisopetuksen käsikirjan, jonka laatiminen on asetettu myös tämän vuoden yhdeksi Koulutuspalveluiden sitovista tavoitteista. Jotta 3-vaiheinen tuen malli, lähikouluperiaate sekä inklusiivinen opetus voidaan toteuttaa, vaatii se mm. sitä, että perusopetusryhmäkokojen tulee olla lähellä asetettuja tavoitetasoja, jotka on virkamiestyönä tehdystä Sipoon Koulutuspoliittisesta ohjelmasta johdettu: yleisopetus vuosiluokilla 1-6 20 oppilasta yhdysluokassa 17 oppilasta vuosiluokilla 7-9 18 oppilasta Luokka on jaettuna ryhmiin 4-6 tuntina viikossa Tekstiili- ja teknisen työn ryhmissä on enintään 16 oppilasta Liikunnan ryhmissä on enintään 25 oppilasta Tämän lisäksi on huomionarvoista, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutusjaostot ovat hyväksyneet helmikuussa 2009 perusopetuksen maksimiperusopetusryhmäkoot: Yleisopetus vuosiluokilla 1-2 23 oppilasta vuosiluokilla 3-6 28 oppilasta vuosiluokilla 7-9 21 oppilasta.rxoxwxvmdrvwrhvlwwllhwwlphqhloollqrohydqrshwxvwrlphqoddwxw\ Q\KWH\GHVVlOLQMDWDDQ MDYDKYLVWHWDDQP\ VSROLLWWLVHVWL6LSRRQSHUXVRSHWXVU\KPLHQWDYRLWHWDVRWMDPDNVLPLNRRW KXRPLRLGHQSHUXVRSHWXVODNLLQWXOHYDWODNLPXXWRNVHWVHNlVHHWWlNl\WlQQ VVlYRLGDDQ WRWHXWWDDYDLKHLVWDWXHQPDOOLDOlKLNRXOXSHULDDWHWWDVHNlLQNOXVLLYLVWDRSHWXVWD Laadukas perusopetus Kuten selvityksestä käy ilmi, opetustoimen laadullinen tarkastelu ja laatutyö pitää kytkeytyä vahvasti kouluverkkosuunnitteluun. Selvityksen sivulla 13 on viitattu opetusministeriön vuonna 2009 valmistuneeseen Perusopetuksen laatukriteerit julkaisuun. Julkaisun tiivistelmän mukaan NXQQDWYRLYDWDUYLRLGDNRXOXWRLPHDNRVNHYLHQSllW VWHQO\K\HQMD SLGHPPlQDLNDYlOLQYDLNXWXNVLDNRXOXMHQWRLPLQWDDQ3DUKDLPPLOODDQNULWHHULHQDYXOOD YRLGDDQWXQQLVWDDKDYDLWWXMDNRXOXWXNVHQHSlNRKWLDMDNRUMDWDQLLWlYXRVLWWDLVHVVDWRLPLQQDVVD MDWDORXGHQVXXQQLWWHOXVVD Sipoon opetustoimeen on muodostettu toimintaympäristö, joka mahdollistaa jatkuvan kehittämistyön ja sen selkeänä tavoitteena on pe rusopetuksen kokonaisvaltainen laadun kehittäminen kaksikielisesti ja moniammatillista yhteistyötä painottaen. Sipoon opetustoimi on vuoden 2009 aikana linjannut selkeät tavoitteet sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille, jotka lähtevät koko kunnan kehittämisstrategiasta. Visiomme on Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisella Sipoosta Suomen halutuin. Tavoitteena on, että syksyn 2010 aikana meillä on yhteinen käsitys perusopetuksen laatukriteereistä kaikissa sipoolaisissa kouluissa ja toimintamallit siitä, miten laatutyötä

kouluissa toteutetaan. Tavoitteena on, että vuoden 2011 alussa Sipoon opetustoimessa on käytössä yhtenäinen laadun arviointijärjestelmä. Tämän avulla pystymme tunnistamaan opetuksen laadussa havaittavat kehittämiskohteet ja sitä kautta kohdentamaan kehittämistoimintaamme ja resursseja paikallisesti tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Tämä edellyttää vahvaa yhteistyötä opetus-, sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja teknisen toimen välillä sekä erityisen vahvaa vuoropuhelua poliittisten päättäjien kanssa. Asetetut tavoitteet ja annettavat resurssit tulee olla sopusoinnussa keskenään. Laadukas perusopetus varmistetaan seuraavilla valituilla kehittämistoiminnan painopisteillä: 1 Mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen 2 Innovatiiviset ja luovat oppimisympäristöt 3 Opetus- ja työmuotojen monipuolistaminen 4 Oppilaiden erilaisten lahjakkuuksien huomioiminen 5 Työskentelyrauha ja kodin ja koulun välinen yhteistyö Lisäksi laadukkaan perusopetuksen mahdollistaa seuraavat, valitut kehittämisen kärjet : 1 Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö 2 Moniammatillinen yhteistyö 3 Koulutuksen ja toiminnan arviointi 4 Kaksikielisyys sekä muina kehittämistoiminnan alueina: 1 EDU-IT kehittämisprojekti 2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen 3 KiVa Koulu Jokainen koulu laatii edellä mainittujen linjausten pohjalta oman koulun kehittämissuunnitelman vuosiksi 2010-2013, jotka koulutusjaostojen tulee hyväksyä. Ydintavoitteena laatutyössä on sitouttaa sekä virkamiesjohto että poliittiset päättäjät laatutyöhön osallistamalla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen yhdessä laadittujen periaatteiden mukaisesti. Laatutyöllä kerätään systemaattisesti ja ohjatusti informaatiota, jota voidaan käyttää johtamisen välineenä. Sipoon opetustoimeen muodostetun operatiivisella tasolla toimivan pysyväisluonteisen, kaikkien tiedossa olevan yli kielirajojen toimivan toimintaympäristön muodostavat opetustoimen ohjausryhmän lisäksi neljä kehittämisryhmää. Ryhmät vastaavat osaltaan laatukriteerien kehittämisestä, toteuttamisesta, suunnittelusta ja arvioinnista. Sipoon opetustoimeen laadittavat laatukriteerit tulee hyväksyä myös poliittisissa päätöksentekoelimissä..rxoxwxvmdrvwrhvlwwllhwwl6lsrrqrshwxvwrlphqoddwxnulwhhulwydkylvwhwddqnhyllq DLNDQDNDLNLVVDSROLLWWLVLVVDOXRWWDPXVHOLPLVVl7lPlWDNDDVHQHWWl\KWHLVHVWLVRYLWXLOOD ODDWXNULWHHUHLOOlNHUlWllQV\VWHPDDWWLVHVWLMDRKMDWXVWLLQIRUPDDWLRWDMDWlPlQDYXOODYRLGDDQ WXQQLVWDDRSHWXNVHQODDGXVVDKDYDLWWDYDWNHKLWWlPLVNRKWHHWMDMDNDDQlLQUHVXUVVHMD WXQQLVWHWWXLKLQNHKLWWlPLVWDUSHLVLLQ Opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen

Palveluverkkoselvityksessä todetaan, että pätevien opettajien rekrytointi on ollut ongelmallista erityisopetukseen ja kyläkouluille. Opettajien epäpätevyyden tuoma ongelma korostuu niissä kouluissa, jotka ovat pieniä kahden tai kolmen opettajan yksiköitä. Sipoon Koulutuspalvelut on laatimassa vuosittaista henkilöstön koulutussuunnitelmaa, joka rakentuu VESO-koulutuspäivistä, opettajan yksilöllisestä täydennyskoulutuksesta sekä koulun työyhteisön näkökulmasta toteutettavasta koulutuksesta. Sipoo on verkostoitunut mainittujen kuntien kanssa alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen järjestämisestä hankenimellä Kartoita-Kouluta-Kehitä ja on hakenut valtakunnallisesti tarjolla olevaa OSAA pedagogisen osaamisen korkean tason..rxoxwxvmdrvwrsdlqrwwddhwwlndvydyd6lsrrkrxnxwwhohydqdw\ SDLNNDQDWXOHHYDUPLVWDD P\ VVLWHQHWWlRSHWXVWLODWRYDWPDKGROOVLPPDQQ\N\DLNDLVLD.RXOXWXVMDRVWRKDOXDDQRVWDD SDOYHOXYHUNNRVHOYLW\NVHVWlHVLOOHQlNHP\NVHQHWWlNRXOXRQW\ SDLNNDMRVVDRSHWHWDDQ RKMDWDDQRSSLPDDQWXHWDDQRSSLPLVWDMDRSLWDDQ1\N\RSHWWDMDQW\ QNXYDHLROH\NVLQlLVWl WHNHPLVWlYDDQWXOHYDLVXXWWDRQPP\KWHLVRSHWWDMXXV.RXOXWXVMDRVWRNDWVRRHWWlWlPl PDKGROOLVWXXSDUKDLWHQULLWWlYlQNRNRLVLVVDW\ \KWHLV LVVl-DRVWRQQlNHP\NVHQPXNDDQ WlOODLQHQW\ \KWHLV LQQRYRLXXVLLQSHGDJRJLVLLQRSHWXVPHQHWHOPLLQ7lPlQOLVlNVL NRXOXWXVMDRVWRNRURVWDDHWWlW\ WXUYDOOLVXXVODLQPXNDDQW\ \PSlULVW QRQROWDYDWRLPLQWDDQ QlKGHQWDUNRLWXNVHQPXNDLQHQMDWXUYDOOLQHQ Asianmukaiset opetustilat ja varusteet sekä koulun koko Koulutusjaosto on aiemmin linjannut (Kouljaos 27.1.2010) seuraavaa: Koulujen koko tulisi olla sellainen, että yhdysluokkia voitaisiin välttää, laadukasta erityisopetusta voisi järjestää kouluilla ja sitä kautta myös muita oppilashuollon tukitoimia asianmukaisessa laajuudessa. Tässä kohden jaostossa viitattiin valmisteilla oleviin lainmuutoksiin, jotka koskevat erityisopetusta. Oppilaita olisi silloin noin 200 tai enemmän. Kaikissa kouluissa pitäisi olla omat teknisen työn tilat sekä liikuntasalit. Yläkoulujen pitää olla kolmesarjaisia, muuten aineenopettajien opetusvelvollisuuden täyttäminen asettaisi liian suuria haasteita. Vähintään 3-sarjainen yläkoulu mahdollistaa myös oppilaille laajemman valinnaisainemahdollisuuden. Jaostolla on periaatteessa myönteinen kanta kaksikielisiin kouluratkaisuihin, erityisesti kasvukeskuksissa ne voisivat toimia hyvin. Tilojen tehokkaan käytön suhteen ne mitä ilmeisimmin toisivat etuja..rxoxwxvmdrvwrydkylvwdddlhppdwhghoolpdlqlwxwolqmdxnvhqvd/lvlnvlnrxoxwxvmdrvwr SLWllWlUNHlQlHWWlNRXOXYHUNNRDVXXQQLWHOODDQVLWHQHWWlNDLNLVVDNRXOXLVVDRQ DVLDQPXNDLVHWRSHWXVWLODWVHNlQ\N\DLNDLVHQRSHWXNVHQHGHOO\WWlPlYDUXVWXV Yhtenäinen oppimispolku / Yhtenäinen perusopetus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että opetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Yhtenäisessä peruskoulussa opetussuunnitelma muodostuu aidosti eheäksi oppilaan kasvua ja kehittymistä tukevaksi kokonaisuudeksi. Yhtenäisellä perusopetuksella on monia mahdollisuuksia oppilaan ja oppimisen näkökulmasta. Se tarjoaa uudenlaisen rakenteellisen ratkaisun ja mahdollistaa opettajien joustavan liikkuvuuden eri luokka-asteilla. Se luo mahdollisuuksia erilaisiin pedagogisiin

järjestelyihin ja opetuksellinen yhtenäisyys ja opettajien pedagogisen vuoro vaikutuksen tarve lisääntyy. Se antaa mahdollisuuden opetuksellisten ratkaisujen monipuolistumiseen sekä niiden joustavaan lisääntymiseen. Oppilaalle on kiistatta hyödyksi se, että yhtenäisessä peruskoulussa oppilaantuntemus lisääntyy eikä yläasteelle siirtyminen muodosta katkosta. Oppilaan ei tarvitse yhdessä yössä muuttua isoksi. Oppilaan turvallisuus varmasti lisääntyy yhtenäiskoulun tarjoaman jatkuvuuden tunteen myötä. Opettajien työnkuvaan yhtenäinen peruskoulu luo myös uutta näkökulmaa. Yhtenäistäminen on opettajille oman toiminnan kehittämisen haaste ja mahdollisuus, jossa opettajalla on mahdollisuus luoda työnkuvaansa joustavammaksi ja monipuolisemmaksi. Myös yhteistyö ja vuorovaikutus painottuvat uudella tavalla..rxoxwxvmdrvwrqlnhhwxohydlvxxghqnrxoxudnhqwdplvhq\kwhqllvnrxoxdmdwwhoxooh P\ QWHLVHQlDVLDQD.RXOXYHUNRQUDNHQWDPLVHQOlKW NRKWDQDRQWDORXGHOOLVXXGHQRKHOOD WRLPLQQDOOLVXXV9XRVLOXRNNLHQ\KWHQlLVNRXOXLVWDRQSHGDJRJLVHVWLPLHOHNlVWlWHKGl MRVMDNXQNRXOXQMDSLKDDOXHLGHQVXXQQLWWHOXVVDMDWRWHXWXNVHVVDRWHWDDQKXRPLRRQHUL LNlLVWHQODVWHQMDQXRUWHQWDUSHHW Monitoimikeskukset Sipoon sivistysosastolla on valmisteltu vuonna 2008 virkamiesten ja silloisen sivistyslautakunnan toimesta sivistysosaston strategisia painopistealueita, joita ei kuitenkaan ole poliittisesti vielä vahvistettu. Yhdeksi sivistysosaston strategiseksi painopisteeksi on esitetty, ettäpäivähoito-, koulutus- ja muut sivistyspalvelut järjestetään kasvualueilla keskitetysti sekä kyseiset kiinteistöt toimisivat alueellisina toimintakeskuksina.rxoxwxvmdrvwrqlnhhhghoolpdlqlwxqvwudwhjlvhqsdlqrslvwhhqk\ylqlmdwrlyrrhwwl VLYLVW\VRVDVWRQVWUDWHJLVHWSDLQRSLVWHHWYRLGDDQK\YlNV\lP\ VSROLLWWLVHVWL.RXOXWXVMDRVWRNRURVWDDHWWlSDOYHOXYHUNNRVHOYLW\NVHVVlWRGHWDDQHWWlNRXOXWLORMDHL NDQQDWDUDNHQWDDSHONlVWllQSlLYlNl\WW lyduwhq.rxoxwrydwrvddplvnhvnxnvldmrlghq \KWH\GHVVlRQYDSDDDLNDNXOWWXXULMDNLUMDVWRWRLPLQWDDVHNl\KGLVW\VWRLPLQWDD.RXOXWXVMDRVWRQPLHOHVWlWlPlWXOLVLKXRPLRLGDWXOHYDVVDNRXOXYHUNNRVXXQQLWWHOXVVD Koulukuljetukset Koulutusjaosto on todennut 27.1.2010 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Koulukuljetuksissa ei nykyisellä tavalla toteudu edes tyydyttävä palvelu. Kun kouluverkkoa tarkastellaan, sitä pitää tarkastella niin, että samassa yhteydessä mietitään myös koulukuljetuksia..rxoxwxvmdrvwrslwllwlunhlqlhwwlppvlsrrodlvloodqxruloodrqpdkgroolvxxvnl\glrpdq NXQQDQDOXHHOODROHYLVVDWRLVHQDVWHHQNRXOXWXVSDLNRLVVDMXONLVLOODNXONXYlOLQHLOOl0LNlOL WlPlHLROHPDKGROOLVWDNRXOXWXVMDRVWRQPXNDDQMDWNRVVDWXOHHMRNDWDSDXNVHVVDYDU Kielikylpyopetus Sipoossa Koulutusjaosto on linjannut 27.1.2010 päätöksessään seuraavaa: Kielikylpy on yksi Sipoon valttikortti. Koulutusjaosto kokee, että sitä tulisi laajentaa kunnan asukasmäärän noustessa. Kielikylvyn vaihtoehdot ovat: Leppätien koulu jatkaa 1-

sarjaisena, laajentuu 2-sarjaiseksi tai kielikylpyä laajennetaan siten, että Leppätien koulu pysyy 1-sarjaisena ja Etelä-Sipooseen perustetaan oma kielikylpykoulu. Kielikylvyn laajentaminen kahteen eri yksikköön on kuitenkin kustannuksiltaan hieman korkeampi..rxoxwxvmdrvwrndwvrrhwwlnlholn\os\rshwxnvhqmlumhvwlplvhvwlwxolvlwhkglyxrghq DLNDQDVHOYLW\VMDVHQSRKMDOWDYDKYLVWDDDLNDWDXOXWXVPLWHQNLHOLN\OS\RSHWXVWDWXOODDQ ODDMHQWDPDDQ6LSRRVVDNDVYXQP\ Wl Toisen asteen koulutus Koulutusjaosto on linjannut 27.1.2010 päätöksessään seuraavaa: Jaosto on sitä mieltä, että Sipoon lukiot voisivat keskenään tehdä enemmän yhteistyöstä, jotta kurssitarjonta saataisiin laajennettua. Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tulisi myös kehittää..rxoxwxvmdrvwrhvlwwllhwwlwrlvhqdvwhhqnrxoxwxnvhvwd6lsrrvvdwhkgllqhuloolqhq VHOYLW\VV\NV\OOl.RXOXWXVMDRVWRWRWHDDNXLWHQNLQHWWlSDOYHOXYHUNNRVHOYLW\NVHVVl HVLWHWW\RSLVNHOLMDQOXNLRRQPRQHVWDQlN\NXOPDVWDNDWVRWWXQDOLLDQSLHQLMDNDWVRRNLQ HWWlOXNLRQ\NVLNN NRNRWXOLVLROODYlKLQWllQRSLVNHOLMDDPLNlOLVHOODLQHQRQ WXOHYDLVXXGHVVDPDKGROOLVWD Kouluverkon rakenteelliset muutokset Koulutusjaosto ottaa kantaa kouluverkon rakenteellisiin muutoksiin kahdella tavalla. Ensinnäkin millaiset ovat rakenteelliset linjaukset pitkän aikavälin tarkastelun kautta ja toiseksi mitkä tulisivat olla rakenteelliset muutokset kouluverkossa lyhyellä aikavälillä. Jaosto korostaa, että lyhyen aikavälin ja kiireelliset muutokset tulee johtaa nimenomaan pitkän aikavälin valituista linjauksista. Kaikki mitä koulutusjaosto on edellä lausunut tulee olla yhteensopiva kouluverkon rakenteellisten muutosten kanssa. Näin varmistetaan, että palveluverkkosuunnittelussa toteutuu selkeä linjakkuus..rxoxyhunrqslwnlqdlndylolqudnhqwhhoolvhqdolqmdxnvhqdnrxoxwxvmdrvwrhvlwwll SDOYHOXYHUNNRVHOYLW\NVHQSRKMDOWDVHXUDDYDD Palveluverkkoselvityksessä todetaan, että koulujen kehittämisen lähtökohtina tulisi pitää tulevaisuutta ja sen vaatimuksia tämän päivän ja huomisen oppilaille. Lisäksi oppilaiden tasapuolinen ja oikeuden mukainen kohtelu tulisi olla itsestään selvyyksiä. Pienet ja huonokuntoiset koulut eivät ole vetovoimatekijöitä ja toisaalta niiden koulujen peruskorjaus on samaa hintaluokkaa kuin uusien ja hyvin varusteltujen houkuttelevien koulujen rakentaminen. Koulutusjaosto katsoo, että palveluverkkoselvityksessä esitetyistä isomman linjan vaihtoehtomalleista Sipooseen tulisi valita malli C. Kyseinen malli, jossa lähtökohtana on ajatus, että palvelutarpeen huipun jälkeen päiväkotiverkon vapautuvaa kapasiteettia voidaan ottaa kouluverkon käyttöön, on erinomainen. Selvityksen mukaan päivähoidon huipputarve on noin 25 % korkeampi kuin alueiden pysyvä palvelutarve. Ns. korttelikouluissa siirtyy päiväkotitiloja esi- ja kou luopetukselle joustavasti, mikä vähentää koulutilojen investointitarpeita. Mallista C sipoolaisiin tarpeisiin jalostamalla saadaan voimakkaasti kasvavaan Sipooseen kilpailukykyinen kouluverkko, jonka avulla opetuspalveluiden palvelutaso voidaan toteuttaa

varmistamalla laadukas perusopetus, asianmukaiset oppilaiden tukitoimet sekä oppilashuoltopalvelut, yhtenäinen oppimispolku / yhtenäinen perusopetus-ajattelu sekä kasvukeskusten monitoimikeskus-ajattelu. Koulu tusjaosto katsoo, että kouluverkon tulee olla joustava ja ainakin jonkin verran monipuolinen. Tämä lähtökohta toteutuu, kun kouluverkko rakennetaan yhtenäiskoulujen sekä ns. korttelikoulujen kautta. Lisäksi Sipoon kaksikielisyyden kääntäminen positiiviseksi voimavaraksi ja kilpailueduksi voidaan toteuttaa parhaiten jalostamalla malli C:stä Sipoon tuleva kouluverkko. Joustavia kaksikielisiä tilaratkaisuja on syytä toteuttaa kouluverkon rakentamisessa myös taloudellisista lähtökohdista. /XNXYXRWWDVLOPlOOlSLWlHQVHNlYXRGHQ.RXOXWXVSDOYHOXLGHQ VLWRYDQWDYRLWWHHQWDYRLWHWDVRQVHXUDQWDWDYDQ.RXOXYHUNRQUDNHQWHLWD XXGLVWDPDOODVDDGDDQVllVW MlMDSDUDQQHWDDQRSHWXNVHQODDWXD WRWHXWWDPLVHNVLNRXOXWXVMDRVWRHVLWWllSDOYHOXYHUNNRVHOYLW\NVHQSRKMDOWD VHXUDDYDD Palveluverkkoselvityksessä (sivut 36-43) on tuotu esiin erilaisia vaihtoehtoja lukuvuoden 2010-2011 oppilassijoittelusta. Suomenkie listen koulujen osalta selvityksessä ei ole tuotu esille vaihtoehtoja vaan oppilassijoittelu (perusopetusryhmät ja koulukoot) on rakenteellisesti asianmukainen. Ruotsinkielisten koulujen osalta selvityksessä on esitetty kolme vaihtoehtoista mallia syksyn 2010 oppilassijoitteluun: 1 Kaikki kyläkoulut pysyvät rakenteellisesti samanlaisena, mutta Söderkulla skolanissa ja Kyrkoby skolanissa vähenee yhteensä 3 perusopetusryhmää oppilasmäärän laskun sekä oikeudenmukaisemman tuntiresurssijaon seurauksena. 2 Gumbostrand ja Södra Paipis supistetaan kaksiopettajaisiksi kouluiksi 3 Kouluverkkoon tehdään muutoksia lakkauttamalla 3-4 kyläkoulua ja sijoittamalla näiden koulujen oppilaat Söderkulla skolaniin sekä Kyrkoby skolaniin. Tällöin perusopetusryhmiä voisi olla 5-7 vähemmän. Koulutusjaosto katsoo, että vaihtoehto 1:n osalta ei ole tarkoituksenmukaista pitää noin suurta kapasiteettivajetta kahdessa laadukkaimmassa ja hyvät peruspalvelut tarjoavassa kouluyksikössä (Kyrkoby,Söderkulla) ja kuitenkin samalla pitää huonokuntoisia, pieniä koulu kannalta tavoiteltavia. Koulutusjaosto toteaa, että valitsemalla vaihtoehto 3, voidaan toteuttaa Koulutuspalveluiden vuoden 2010 sitova tavoite Kouluverkkoakehitetään keväällä 2010 valmistuvan kouluverkkoselvityksen pohjalta määritellyn tavoitetason/seurantatavan mukaisesti eli Kouluverkon rakenteita uusimalla saadaan säästöjä ja parannetaan opetuksen laatua. Säästöjä saadaan, koska perusopetusryhmiä tarvittaisiin 5-7 vähemmän. Tämän lisäksi saataisiin kaksi hyvällä palvelutasolla toimivaa kouluyksikköä, jossa laadukkaan perusopetuksen lisäksi voitaisiin tarjota selkeästi paremmin tukipalveluja sekä oppilashuollollisia palveluja. Lisäksi osa säästöistä olisi mahdollista käyttää esim. oppimateriaalien parantamiseen sekä muihin opetuksen laatua edistäviin asioihin kuten

koulujen varustelutason nykyaikaistamiseen. Koulutusjaosto tähdentää, että vaihtoehto 3 on linjassa nimenomaan pitkän aikavälin linjausten kanssa (malli C pitkällä aikavälillä). Päätös Esittelijän esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Koulutusjaoston yllä oleva lausunto annetaan sivistysvaliokunnalle valiokunnan oman lausunnon pohjaksi sekä kunnanhallitukselle tiedoksi.